Toiminnalliset tavoitteet

Käsittely ja osallistuminen tähän mennessä

Suunnittelualueen rajaus

Suunnittelualueen kuvaus

Kaupunkirakenteellinen sijainti

Kuninkaantammen alue kuuluu kolmen kunnan kehittämis-
vyöhykkeeseen

Maakuntakaava

Yleiskaava 2002

Asemakaavat

Kehä II:n suunnittelutilanne

Maisema ja kaupunkikuva

Pinnanmuodot, maaperä

Vesialueet ja pohjavedet

Ilmasto ja tuulisuus

Maanomistus ja rakennuskanta

Tekninen huolto ja maanalaiset tilat

Kadut ja liikennejärjestelmä

Liikennetiedot

Ympäristön häiriötekijät

Elinkeinotoiminta, yritykset ja työpaikat

Julkiset ja kaupalliset palvelut

1. Kuninkaantammesta tulee korkeatasoinen asuin- ja työpaikkakaupunginosa ja se liitetään kiinteästi kaupunkikokonaisuuteen, rakennettuihin alueisiin Helsingissä ja Vantaalla sekä tärkeisiin seudullisiin Keskuspuiston ja Vantaanjokilaakson virkistysalueisiin.

2. Alue tukeutuu joukkoliikenteeseen. Alue kytketään liikenteellisesti suoraan Hämeenlinnanväylälle, jonka kautta alueen yhteydet pääsääntöisesti hoidetaan.

3. Keskuspuiston, Vantaanjokilaakson ja Vantaan puolelle jatkuvien virkistysalueiden muodostuma kokonaisuus on Kuninkaantammen alueen houkuttelevuutta lisäävä tekijä. Alueelle kehitetään seudullisten virkistysyhteyksien solmukohta.

4. Kuninkaantammen aluetta tutkitaan 5 000 asukkaan kerrostalo- ja pientaloalueena. Asumisen maa-alasta n. puolet on kerrostaloille ja n. puolet pientaloille.

5. Laadukkaalla asuntorakentamisella ja monipuolisella talo- sekä asuntotarjonnalla taataan monipuolinen väestörakenne.

6. Keskeisen alueen tiiviissä kortteleissa on sekä kerrostaloasuntoja ja pientaloasuntoja. Kaupunkipientaloina toteutettavilla pientaloalueilla vastataan Helsingin kasvavaan pientaloasuntojen kysyntään ja isompien asuntojen tarpeeseen.

7. Tavoitteena on monipuolinen työpaikkarakenne. Työpaikkatoiminnot sijoittuvat pääosin Hämeenlinnanväylän varteen.

8. Alueen nykyisten keskeisten työpaikkakortteleiden maankäyttö muutetaan. Alueelle sijoitetaan keskus, jossa on päivittäistavarakauppoja ja muita palveluita sekä myös asuintaloja.

9. Alueella toimiville työpaikkatoiminnoille tutkitaan mahdollisuudet sijoittua kehitettäviin työpaikkakortteleihin.

10. Kuninkaantammen alueesta muodostetaan kaupallisilta ja julkisilta peruspalveluiltaan omavarainen alue.

11. Kuninkaantammen uusilla palveluilla parannetaan myös vanhan Hakuninmaan ja alueen yritysten palveluiden saatavuutta.

12. Mitoitettavia peruspalveluja ovat päiväkodit, peruskoulu, terveyspalvelut, nuorisotilat, kirjasto ja päivittäistavarakauppa. Alueelle voidaan sijoittaa seurakunnan tiloja.

13. Kuninkaantammen keskukseen sijoittuvat kaupalliset palvelut ja osa julkisista palveluista. Keskukseen sijoitetaan toimintoja kokoava monitoimitalo.

14. Aluetta palvelevia liityntäbussilinjoja tutkitaan niin, että ne suuntautuvat vaihtoehtoisesti Myyrmäen, Malminkartanon ja Kannelmäen asemille. Keskustaan suuntautuvien matkojen lisäksi nämä linjat tarjoavat yhteydet tärkeimpiin asiointikohteisiin.

15. Osayleiskaavassa tutkitaan sitä, että Perhekunnantien päästä voidaan johtaa bussilinja alueelle.

16. Tavoitteena on ajoneuvoliikenteen minimoiminen ja liikenneturvallisuus.

17. Ajoneuvoliikenne alueelle kulkee pääosin Hämeenlinnanväylän uuden liittymän kautta. Yhteyttä etelään vanhan Hakuninmaan pientaloalueelle tutkitaan.

18. Alueella tutkitaan ensisijaisesti keskitettyä maanalaista asukas- ja työpaikkapysäköintiä. Vaihtoehtoisesti tutkitaan pääsääntöisesti korttelikohtaista pysäköintiä täydennettynä kadunvarsipysäköinnillä. Asiointi- ja vieraspysäköinti toteutetaan pääasiassa kadunvarsipysäköintinä.

19. Seudullisen rakenteen tiivistymisen aiheuttama käyttöpaine otetaan huomioon sisäisillä virkistysalueilla.

20. Luodaan edellytykset virkistyksen porttikohtien kehittymiselle Vantaanjoen tuntumaan. Vesilaitokselta vapautuva lampi muodostuu virkistyksen kohokohdaksi.

22. Alueelle toteutetaan tarpeelliset liikuntatilat ja urheilukentät.

23. Kevyen liikenteen sujuvuutta korostetaan. Alueen sisäiset yhteydet sekä yhteydet mm. Keskuspuistoon, Myyrmäkeen, Malminkartanoon ja Kannelmäkeen suunnitellaan houkutteleviksi ja turvallisiksi.

24. Tavoitteena on urbaani ja moni-ilmeinen kaupunkikuva, jossa kerrostalot, pientalot ja puistot lomittuvat, vaihtelevan korkuiset rakennukset rajaavat ja rytmittävät katutilaa. Alueen korkeimmat rakennukset tulevat kallioselänteelle keskukseen. Keskus suunnitellaan tiiviiksi ja vaihtelevaksi.

25. Aluetta jäsentävät aukiot ja puistot. Rakennukset rajaavat keskeisiä katutiloja ja aukioita.

26. Korttelipihoilla ja alueella laajemminkin tutkitaan mahdollisuuksia säilyttää mahdollisimman laajasti luonnon maastonmuotoja, luonnon puustoa ja muita luonnonelementtejä.

27. Alueella kiinnitetään huomiota rakennusten kauniiseen sijoittamiseen maastoon ja huoliteltuun pihojen ja yleisten alueiden jäsentelyyn.

28. Alue kytketään pääosin olemassa oleviin teknisen huollon verkostoihin. Sakka-altaiden alueella olevat pilaantuneet maa-alueet kunnostetaan. Liikenteen meluhaitat otetaan huomioon ja meluntorjunta suunnitellaan.

29. Alueelle tutkitaan sijoitettavaksi n. 250 000 k-m² asuntorakentamista. Työpaikkakerrosalan määrä täsmentyy osayleiskaavan valmistelun edetessä.

Yleissuunnitteluosasto toteaa, että Kehä II on tutkittu jatkuvaksi Hämeenlinnanväylälle, jossa sillä olisi liittymä. Linjaus kulkee osayleiskaava-alueen länsiosan kautta ja liittymä Hämeenlinnanväylälle sijoittuisi osayleiskaava-alueelle. Yleiskaavaluonnoksessa Hämeenlinnanväylälle ja sen itäpuolelle on osoitettu liikennealue Kehä II:n ja Kuninkaantammen alueen liittymää varten. Kehä II:n yleissuunnittelu on käynnissä. Hämeenlinnanväylän länsipuolelle tuleva liittymäosuus edellyttää vielä suunnittelua. Perhekunnantieltä suunnitellaan joukkoliikenteen yhteyttä Kuninkaantammen alueelle. Linjaukselle jätetään myös vaihtoehtoinen katuvaraus. Katu rakennetaan rakenteellisesti mahdottomaksi ajaa muulla kuin linja-autolla.

Yleissuunnitteluosasto toteaa, että palvelujen suunnittelun osalta yhteistyötä tehdään yhdessä kaupungin omien hallintokuntien kanssa, mm. opetusviraston sekä jatkossa Vantaan kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Kuninkaantammen alue suunnitellaan kaupallisilta ja julkisilta peruspalveluiltaan omavaraiseksi.

Yleissuunnitteluosasto toteaa, että Kuninkaantammen läpi kulkevat tärkeät seudulliset itä-länsisuuntaiset virkistysyhteydet hoidetaan sekä alueen etelä- että keskiosan kautta. Myös pohjoisessa Kuninkaantammentien varrella ja tuntumassa on yhtenäinen itä-länsisuuntainen viheryhteys. Latuverkosto tulee tämän virkistysreitistön osaksi. Vedenpuhdistuslaitoksen nykyisen altaan alue säilyy virkistyskäytössä. Kuninkaantammen alueelle jää riittävät ja isot viheralueet. Lisäksi alue rajautuu laajoihin Keskuspuiston ja Vantaanjokilaakson viheralueisiin. Keskuspuistoon ei osoiteta rakentamista.

Yleissuunnitteluosasto toteaa, että suunnitelmat mahdollistavat monipuolisen asuntotuotanto- ja väestörakenteen. Asuntotuotannon jakaumat tarkentuvat jatkosuunnittelussa.

Maankäyttöratkaisu perusteluineen

Kaupalliset ja julkiset palvelut

Asuminen

Liikenne ja pysäköinti

Yhdyskuntatekninen huolto

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Kokonaismitoitus

    Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnoksen maankäyttövarausten pinta-    alat:

Vaikutusten arviointi

Osayleiskaava-alueen toteuttaminen ja kustannukset kaupungille

Alueen sijainti Alue sijaitsee Lääkärinkadun pohjoispuolella Mannerheimintien nro 91-97 talojen kohdalla.

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt oikeusvaikutteisena 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila). Alueen viereen on merkitty tunnelivaraus metrolle. Alue ei ole yleiskaavassa osoitettua Keskuspuistoa.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1982. Kaavan mukaan alue on puistoaluetta (VP).

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kokouksessaan 23.1.2003 Uudenmaan ympäristökeskuksen pyytämää lausuntoa erityisesti suojeltavan lajin (lehtonata) esiintymispaikan rajojen määrittämisessä Laaksossa. Lausunnossaan kaupunginhallitukselle kaupunkisuunnittelulautakunta katsoi, että kasvin esiintymään nähden ehdotettu rajaus on suuri. Mikäli rajauspäätös halutaan tehdä, tulee rajausta olennaisesti pienentää.

Kaupunginhallitus päätti (24.2.2003) ilmoittaa yhtyvänsä kaupunkisuunnittelulautakunnan käsitykseen siitä, että rajaus on suuri ja pyysi, että päätöksenteon yhteydessä huolellisesti tutkittaisiin kaupunkisuunnittelulautakunnan perustelut alueen pienentämisestä.

Kaavoitushistoria

Syöpäsäätiön asemakaava 1971 (nro 6206)

Alueelle laadittiin ensimmäistä asemakaavaa 1960-luvun lopulla. Kaavassa varattiin rakentamisalueet Syöpäsäätiön sairaalalle sekä Sairaanhoitajaoppilaitokselle. Asemakaavassa oli esitetty kaksi korttelialuetta sairaalarakennusten korttelialue (Ys), sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (Yo). Rakennukset olisivat saaneet olla korkeudeltaan max +31.00-+ 34.40 eli noin kolme- ja neljäkerroksisia. Sisäasiainministeriö vahvisti kaavan 7.12.1971. Asemakaavasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kumosi kaavan vahvistuksen ja palautti sen takaisin valmisteluun 12.11.1973. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan, kun otetaan huomioon niin sanotun Keskuspuiston alueen merkitys virkistyskäytön ja ympäristönsuojelun kannalta, yleiskaavan laatimisen keskeneräisyys sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja lääkintöhallituksen kielteiset lausunnot alueiden käyttämiseen asemakaavassa edellytettyihin tarkoituksiin, ei ole pidettävä riittävästi selvitettynä, että asemakaava täyttää sille rakennuslain 34 §:ssä säädetyt vaatimukset. Kaupunginhallitus peruutti alistuksen 6.11.1978.

Kantakaupungin osayleiskaava 1976

Suunnittelualueen kohdalla kantakaupungin osayleiskaava jätettiin hyväksymättä.

Keskuspuiston osayleiskaava 1978

Suunnittelualue jätettiin Keskuspuiston osayleiskaavan ulkopuolelle. Osayleiskaavan sitovia lähtökohtia olivat jo rakennetut tai rakenteilla olleet sekä vahvistetut että vahvistamattomat kortteli-, katu- ja liikennesuunnitelmat. Näihin kuului mm. Lääkärinkadun yleisten rakennusten aluevaraukset. Koska Lääkärinkadun alueen käsittely oli tuolloin vielä kesken, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, että alueen kaavoitus ratkaistaan asemakaavatasolla.

Asemakaava 1982 (nro 8420)

Suunnittelualueen ensimmäisessä vahvistetussa asemakaavassa alue on puistoaluetta (VP).

Yleiskaava 1992

Yleiskaava 1992:ssa alue on merkitty asuntoalueeksi (A).

Maanomistus

Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Alue on puistoa, joka jakautuu kolmeen vyöhykkeeseen. Lähimpänä Lääkärinkatua on rakennettu kaupunkipuisto, joka on osin avokallioinen ja osin nurmetettu ja hoidettu. Keskellä suunnittelualuetta on lehtomainen painanne. Muuten suunnittelualue on kallioista metsää. Suunnittelualueen läpi kulkee kaksi merkittävää kevyen liikenteen yhteyttä Keskuspuistoon. Alueen koilliskulmassa on pelastuslaitoksen kalliosuojan sisäänajoluiska, sekä siihen liittyvä pysäköintialue.

Suojelukohteet

Alueen keskellä sijaitsevalla tervaleppäisellä lehtoalueella ovat lehtonadan sekä lännenhernesaran kasvupaikat. Lehtonata on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Lännenhernesara kuuluu suojeluarvoltaan luokkaan: äärimmäisen uhanalainen (Helsingissä). Kallioalueella on ilmoitettu kasvavan hietalaukkaa. Hietalaukan kasvupaikkaa ei ole mainittu Helsingin kaupungin luontotietokannassa.

Tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on tehdä uusia asuinkortteleita yleiskaavassa osoitetulle Lääkärinkadun ja Keskuspuiston väliselle alueelle. Suunnittelussa tutkitaan rakentamisalueen ja lehtonadan suoja-alueen yhdistämisen mahdollisuudet. Rakentamisalue valitaan siten, että Keskuspuiston arvo virkistysalueena ei vähene, eikä naapuruston asumisolosuhteet heikkene oleellisesti.

Yleisperustelu ja -kuvaus

Yleiskaava 2002:ssa on määritelty kerrostalovaltainen rakentamisalue Lääkärinkadun, Mannerheimintien ja Keskuspuiston väliselle alueelle. Alue sijaitsee luontevasti kantakaupungissa, viheralueen vieressä ja palvelujen läheisyydessä. Alueen joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet ovat erinomaiset. Suunnittelun tavoitteena on rakentaa alueen maisema ja mittakaava huomioon ottaen pienkerrostalojen eli ns. kaupunkivillojen muodostama korkealuokkainen ja viihtyisä asuinalue.

Alueen suunnittelussa otetaan huomioon puiston merkitys lähivirkistysalueena. Rakentamisalue on sijoitettu suunnittelualueen pohjoisemmalle puoliskolle, jolloin rakentamisen määrä voisi arviolta olla noin 10 000-15 000 k-m². Lääkärinkadun ja Mannerheimintien välinen alue säilyisi kaupunkipuistona. Rakentamisalue sijoittuisi tällöin lehtonadan esiintymis- ja suoja-alueen ympärille. Lehtonadan suojelu asettaa suunnittelulle erityisiä haasteita. Luonnonsuojelulain nojalla suojellun lehtonadan säilyminen edellyttää hoitosuunnitelmaa sekä rakenteellista suunnitelmaa kasvuolosuhteiden säilyttämiseksi. Pyrkimyksenä on suunnittelun keinoin yhdistää nämä kaksi toisistaan eroavaa tavoitetta yhteiseksi toisiaan tukevaksi ratkaisuksi. Kerrosalan määrään vaikuttaa ratkaisevasti lehtonadan suoja-alueen laajuus ja suojelun käytännön mahdollisuudet.

Nykyiset kevyen liikenteen yhteydet Keskuspuistoon säilytetään. Niitä kuitenkin mahdollisesti joudutaan linjaamaan uudelleen. Vähintään toinen reiteistä pyritään pitämään esteettömänä suhteessa risteävään autoliikenteeseen. Uusi ajoyhteys kerrostaloille ohjataan Laakson suojan liittymästä.

Alueen suunnittelussa noudatetaan seuraavia periaatteita:

_ alueelle suunnitellaan ns. kaupunkivilla-tyyppisiä pienkerrostaloja enintään 15 000 k-m²

_ alueelle johdetaan yksi uusi ajoyhteys

_ alueella kasvavan lehtonadan kasvuolosuhteet turvataan

_ alueella kasvavien hietalaukan ja lännenhernesaran kasvuolosuhteet pyritään turvaamaan

_ nurmetettu ja osin avokallioinen kaupunkipuisto säilyy suurelta osin nykyisellään

_ kevyen liikenteen yhteydet suunnitellaan niin, että yhteydet pysyvät esteettöminä ilman ylitettävää katua ainakin yhtä reittiä pitkin Lääkärinkadulta läheltä Mannerheimintien risteystä

_ suunnittelussa otetaan huomioon Laakson suojan asettamat vaatimukset

_ pysäköinti toteutetaan joko talokohtaisesti kellareissa tai yhteisessä kallioluolassa mitoituksella 1 ap/125 k-m²

_ suunnittelun yhteydessä selvitetään rakentamisen vaikutukset lehtonadan säilymiseen ja muihin luontoarvoihin, virkistykseen, kaupunkikuvaan, sosiaalisiin oloihin ja liikenteeseen.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja

vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.9.2005) sekä lehti-ilmoituksella Helsingin Uutiset -lehdessä 25.9.2005.

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 5.10.2005.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavaosastolle on saapunut kirjeitse tai sähköpostitse 153 mielipidettä. Mukana oli muutamia nimilistoja. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Suunnitteluperiaatteita valmisteltaessa on eri mielipiteet otettu huomioon aluerajauksissa, kevyen liikenteen yhteyksissä ja muissa suunnittelun lähtökohdissa ja tavoitteissa.

Mielipiteet vuorovaikutuksesta

_ osallisia ovat kaikki helsinkiläiset

_ tiedottaminen on ollut alueen tärkeys huomioon ottaen puutteellista

Rakentamisen puolesta

_ alueelle tulisi rakentaa myös pieniä asuntoja

_ hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen tarvitaan asuntoja

_ ei lähiömäistä ratkaisua

Rakentamista vastaan

_ keskuspuistoa ei saa pienentää

_ alue on käytännössä Keskuspuistoa ja tulee liittää Keskuspuistoon

_ portti Keskuspuistoon

_ puistoalueiden pienentäminen yleensä huonontaa asumisviihtyisyyttä

_ Keskuspuisto on Helsingin keuhkot

_ Keskuspuisto on ainutlaatuinen ja merkittävä

_ toimenpide on ennakko tulevasta keskuspuiston nakertamisesta

_ Mannerheimintien varren rakennukset ovat arvokas kokonaisuus, joka turmeltuisi uudella rakentamisella

_ säästäkää reitit

_ säästäkää kallio- ja nurmialueet

_ säästäkää lehto ja sijoittakaa rakentaminen tiiviisti kadun varteen

Luontoarvot

_ alueella kasvaa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu lehtonata, sekä harvinaiset hietalaukka ja lännenhernesara.

_ lehtoalue on metsälain nojalla suojeltava metsätyyppi

Puiston puolesta

_ alue on tärkeä lähivirkistysalue

_ puisto on suosittu ulkoilualue: pyöräily, kävely, hiihto, auringonotto, lasten leikki, koirien ulkoilutus, piknik

_ kevyen liikenteen reitit ovat olennaisia ulkoiluun ja työmatkaliikkumiseen

_ alue toimii Laakson sairaalan potilaitten ja hoitajien ulkoilualueena

Rakentamisen aiheuttamat haitat

_ kasvava liikenne ruuhkauttaa Urheilukadun ja heikentää liikenneturvallisuutta

_ nykyisen liikenteen haitat (melu, saaste) korostuvat, jos puisto pienenee

_ rakentamisaikaiset haitat olisivat kohtuuttomia asukkaille ja läheisen leikkipuiston lapsille

_ olemassa olevien asuntojen arvo laskee

_ olemassa olevien asuntojen puisto näkymät menetetään

_ läpikulku tonteilla kasvaa

Rakentaminen muualle

_ uudet rakennukset sijoitettava ylemmäs Lääkärinkadun varrelle Laakson sairaalaa vastapäätä

_ vähäinen rakentaminen tähän ei ratkaise asuntopulaa

_ alueelle on tehtävä kunnon kerrostaloja lähiötalojen sijaan

_ ei vuokra-asuntoja

_ rakentaminen mieluummin rumille alueille kuten esim. jäähallin parkkipaikalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on 8.12.2005 jaettu pöydille Lääkärikadun puistoalueen säilyttämistä koskeva vetoomus liitteineen.

21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin 21658 tonttia 13 ja korttelin 21001 tontteja 1 ja 2 sekä katu-, puisto- ja erityisaluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi kortteli 21019 ja uusi osa kortteliin 21674).

Alueen sijainti Alue sijaitsee itäisessä kantakaupungissa, etäisyys keskustasta on noin 3 km. Aluetta rajaavat Hermannin rantatie, Haukilahdenkatu, Haukilahdenkuja, Sörnäistenkatu, Helsingin vankilan alue, Vegankatu, Saarenkatu ja Violanpuisto.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa kaava-alueen julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL), erityisalue (E) ja osa Violanpuistoa muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), puistoksi ja katualueeksi. Alueen rakennusoikeus kasvaa 3 010 k-m², ja on tämän jälkeen yhteensä 4 610 k-m².

Alue liitetään Hermannin rantatiehen autopaikkojen korttelialueen (LPA) läpi. Puistossa (VP) sijaitseva suojeltu asuinrakennus on asemakaavaehdotuksessa sijoitettu asuinpientalojen korttelialueelle (AP).

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila), jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 9945 (vahvistettu YM 30.10.1992). Kaavan mukaan tontti 21658/13 on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), ja sen rakennusoikeus on 600 k-m². Lisäksi tontti 21001/1 on autopaikkojen korttelialuetta (LPA).

Alueella on myös voimassa asemakaava 10900 (saanut lainvoiman 25.10.2002). Kaavan mukaan alue on puistoa (VP), erityisaluetta (E) ja tontti 21001/2 on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Erityisalueen tontin rakennusoikeus on 1 000 k-m².

Maanomistus

Kaupunki omistaa maan.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue on osa Helsingin itäistä kantakaupunkia ja sijaitsee Helsingin vankilan, 1950-luvulla rakentuneen Hermannin asuinalueen, 1980-luvulla rakennetun Pohjois-Hermannin asuinalueen ja Violanpuiston ympäröimänä.

Hermannin alue on Helsingin vanhinta laitakaupunkiasutusta. Vankilan perustaminen 1870-luvulla kauas rakennetun kaupungin ulkopuolelle ja teollisuusalueen muodostuminen vuonna 1864 valmistuneen Sörnäisten sataman jälkeen käynnistivät alueen rakentamisen. Puutalovaltainen Hermannin asuntoalue oli rakentunut lähes täyteen mittaansa jo 1800-luvun lopulla. Alue korvaantui 1950-luvulla nykyisellä rakenteella lukuun ottamatta säilynyttä katkelmaa, joka sijaitsee vankilan portin tuntumassa ja muutamaa yksittäistä rakennusta, mm. kaava-alueella oleva suojeltu asuinrakennus edustaa ensimmäistä rakennusvaihetta.

Nykyinen Violanpuisto muodostui 1980-luvulla, kun puistoalue ympäröitiin uusilla asuinkortteleilla. 4-5-kerroksiset asuinrakennukset muodostavat muurimaisen rakennusrintaman Haukilahdenkadun ja Hermannin rantatien suuntaan ja korttelit avautuvat kohti avointa puistomaisemaa.

Luonnonympäristö

Kaava-alue muodostaa visuaalisesti Violanpuiston eteläreunan ja liittyy saumattomasti avaraan puistoympäristöön. Violanpuiston ja vankilan välinen alue on pohjoiseen, puistoon viettävää rinnettä, jolla kasvaa joitakin kookkaita lehtipuita.

Suojelukohteet

Asemakaava-alueella on merkitty suojeltavaksi määräyksellä sr-2, jugendtyylinen 2-kerroksinen asuinrakennus, jonka alempi kerros on punatiilinen ja ylempi kerros on puinen. Rakennus kuuluu Hermannin 1900-luvun alun rakennuskantaan, josta on säilynyt vain muutamia rakennuksia. Rakennuksen on suunnitellut 1909 rakennusmestari Antero von Bell.

Kaava-alueen eteläpuolella olevan vankila-alueen rakennuksista (arkkitehdit A. H. Dalström ja L. I. Lindqvist, 1875) on suuri osa merkitty suojeltaviksi joko sr-1- tai sr-2-määräyksellä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Maanpinnan nykyinen korkeustaso alueella vaihtelee välillä +1.0-+13.0. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on suurimmaksi osaksi täytealuetta, jossa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on yli 3 metriä. Violanpuiston eteläpuolella maaperä on kallioista kitkamaa-aluetta, jossa kallion pinta on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa.

Ympäristöhäiriöt

Hermannin rantatien liikenne aiheuttaa melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Liikennemäärä Hermannin rantatiellä on tällä hetkellä noin 20 000 ajon./vrk.

Maaperän pilaantuminen

Erityisalueen (E) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA) olevan tontin 21001/2 maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuosina 1996 ja 2001. Tutkimustulosten mukaan maaperä on osin lievästi ja osin voimakkaasti metalleilla pilaantunutta tutkituilla alueilla. Muilta osin asemakaava-alueen maaperän pilaantuneisuudesta ei ole tutkimustietoa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Pohjois-Hermannin asuinalueen laadun parantaminen ja identiteetin voimistaminen. Lisäksi tavoitteena on nykyisten ympäristöhäiriöiden poistaminen ja rakennetun kaupunkikuvan eheyttäminen.

Asemakaavan tavoitteena on lisäksi alueen ajallisen kerroksellisuuden vahvistaminen ja erilaisten asuinrakennusten muodostaman kirjon voimistaminen rakentamalla uusia asuinrakennuksia olemassa olevien lomaan.

Yleisperustelu ja -kuvaus

Alueella sijaitsevan lumenvastaanottopaikan siirtyminen Kyläsaareen on mahdollistanut asemakaavan muuttamisen. Aluetta pitkään vaivanneet melu- ja hajuhaitat saadaan asemakaavan muutosehdotuksella poistettua. Kyläsaaressa, entisen jätteenpolttolaitoksen pohjoispuolella sijaitsevat käytöstä poistetut ns. hautomorakennukset ovat osoittautuneet lumenvastaanottoon soveltuviksi. Rakennusvirasto on tilannut suunnitelmat laitoksen rakentamiseksi, ja rakentamisaikataulun mukaan rakentaminen alkaa tammikuussa 2006. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2006 loppuun mennessä.

Uuden vastaanottopaikan myötä vältytään nykyisen kattamiselta melu- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Lisäksi saadaan vähennettyä lumen kuljetuksesta johtuvaa raskasta liikennettä asuinrakennusten lähettyvillä. Uusi Kyläsaaren lumenvastaanottopaikka tulee olemaan kapasiteetiltaan noin kaksinkertainen verrattuna nykyiseen.

Nykyisen lumenvastaanottopaikan yhteydessä oleva ajoramppi, joka johtaa pääviemäriverkostoon, tulee säilymään. Ramppi ja jäljelle jäävät rakenteet katetaan betonikannella ja maisemoidaan puistoon sopiviksi.

Lumenvastaanottopaikalle voimassa olevassa asemakaavassa varatun erityisalueen korttelialueelle (E) on muodostettu tontti asuinkerrostaloa varten. Tuleva 4-5-kerroksinen asuinkerrostalo tulee jatkamaan Hermannin rantatien varteen rakennettujen asuinkerrostalojen rintamaa ja rajaamaan Violanpuiston kaakkoiskulman Hermannin rantatiestä. Asuinkerrostalo tulee eheyttämään sekä puiston että Hermannin rantatien puolta ja muodostamaan päätteen 1980-luvulla rakennetuille asuinrakennuksille.

Violanpuiston eteläreunaan on muodostettu nykyisen sr-2-määräyksellä suojellun asuinrakennuksen rinnalle kolmen kaupunkipientalon ryhmä rajaamaan puistoaluetta. Kaupunkipientaloilla saadaan alueen muutoin kovin yksipuolista rakennus- ja asuntokantaa monipuolistettua.

Violanpuiston kokonaispinta-alaa on asemakaavaehdotuksessa hiukan kasvatettu ja puiston etelälaidalla sijaitseva avokallioalue on liitetty elimelliseksi osaksi puistoa, erityisesti talviaikaista käyttöä silmällä pitäen.

Alueella oleva Saarenkatu jatketaan kevyen liikenteen väylänä Haukilahdenkujalle ja Muurikuja liitetään Saarenkatuun.

Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on yhteensä 24 944 m².

Alueen rakennusoikeus kasvaa 3 010 k-m², ja on tämän jälkeen yhteensä 4 610 k-m².

Violanpuiston pinta-ala kasvaa 279 m².

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Erityisalueesta (E) muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) tontti 21019/1. Tontin rakennusoikeus on 3 200 k-m² mikä vastaa tehokkuuslukua e = 1,23, kun tontin pinta-ala on 2 600 m².

Haukilahdenkujan varrella saa rakennusten ensimmäiseen kerrokseen sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Asuinrakennusten julkisivujen on oltava vaaleita ja rakennukset on varustettava loivalla pulpettikatolla.

Asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) saa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakentaa asumista palvelevia yhteis-, varasto- ja huoltotiloja sekä teknisiä tiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi.

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Julkisten lähipalvelurakennustenkorttelialueen (YL) tontista 21658/13, puistosta (VP) ja erityisalueen (E) osasta muodostetaan asuinpientalojen korttelialueen (AP) tontti 21674/5. Asemakaavaehdotus mahdollistaa kolmen 3-kerroksisen kaupunkipientalon rakentamisen tontille, jolla nykyisin on yksi suojeltu 2-kerroksinen asuinrakennus. Uusien asuinrakennusten rakennusalat sijaitsevat suojellun rakennuksen itä- ja länsipuolilla muodostaen Violanpuistolle eteläreunan. Rakennusten julkisivumateriaalin on oltava puuta.

Tontin rakennusoikeus on 1 410 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 0,52.

Puisto (VP)

Asemakaavan muutosehdotuksessa osa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen (YL) tontista 21658/13 ja erityisalueesta (E) on muutettu osaksi Violanpuistoa. Osa puistosta on muutettu asuinpientalojen korttelialueen (AP) tontiksi 21674/5 ja osa katualueeksi. Muutosehdotuksessa puiston kokonaispinta-alaa on kuitenkin saatu kasvatettua. Asemakaava-alueen länsireunassa sijaitseva avokalliorinne on saatu liitetyksi kiinteästi osaksi puistoa.

Liikenne

Violanpuiston liikenneverkko muodostuu aluetta ympäröivistä pää- ja kokoojakaduista sekä useista raittiyhteyksistä. Alueen itäpuolelta alue liittyy Hermannin rantatiehen.

Asuinkerrostalokortteleiden pysäköintipaikat sijaitsevat keskitetysti Hermannin rantatien varren LPA-tontilla. Alueen autoliikenteen liittyminen nelikaistaiseen Hermannin rantatiehen ei aiheuta ongelmia pääkadulla. Asuinpientalojen korttelialueen (AP) liikenneyhteydet ovat Saarenkadulta ja Vegankadun kautta. Saarenkatu on tarkoitettu jalankulku- ja pyörätieyhteydeksi, jossa huoltoajo on sallittu asuinpientaloille varattuun kortteliin asti. Saarenkadun läpiajo estetään pollareilla.

Alueen jalankulku- ja pyörätieyhteydet Hermanninrannan ja Arabianrannan laajoille virkistys- ja ulkoilualueille paranevat, kun Muurikujalta Kyläsaareen ulottuva kevyen liikenteen silta toteutuu. Saarenkadulta muodostuu yhteys asuintonttien välistä Muurikujaan, joka on tarkoitettu jalankulku- ja pyörätieksi. Hermannin rantatien ylittävän sillan rakentaminen on mahdollista aloittaa Sörnäisten satamatoimintojen loputtua, aikaisintaan vuonna 2009.

Alueen pysäköintipaikat sijaitsevat keskitetysti korttelissa 21001, joka on autopaikkojen korttelialuetta (LPA) Hermannin rantatien varressa. Tontilla 21674/5 on mahdollisuus toteuttaa pysäköintipaikkoja tontin lounaiskulmaan, jonne on yhteys Vegankadulta. Vegankadun loppuosa muuttuu pihakaduksi, jolla pysäköinti on sallittu merkityillä paikoilla.

Asuinrakennusten korttelialueella (AK) ja asuinpientalojen korttelialueella (AP) autopaikkamäärä 1 ap/125 m² on kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymien laskentaohjeiden mukainen.

Asuinalue sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Hermannin rantatiellä bussilinjojen 50 ja 68 vuorovälit ovat tiheät. Vellamonkadun kautta on yhteys Hämeentielle, jossa liikennöi kaksi raitiovaunulinjaa ja parikymmentä bussilinjaa.

Suojelukohteet

Asemakaava-alueella oleva 2-kerroksinen asuinrakennus on jo ennestään merkitty suojeltavaksi määräyksellä sr-2, ja suojelumääräys säilyy ennallaan.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue liitetään olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon.

Alueen sade- ja jätevedet johdetaan rakennettuun sekavesiviemäriin johdettavaksi Viikin jätevesipuhdistamolle. Alueen maanalaisten tilojen kuivatus- ja jätevedet pumpataan tarvittaessa kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla viemäriverkostoon.

Saarenkadun pientalot voidaan liittää kaukolämpöverkkoon rakentamalla liitosjohto Haukilahdenkujalta.

Kaavan toteuttaminen vaatii alueella johtosiirtoja.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan täytealueella tukipaaluin, kallio- ja kitkamaa-alueella suoraan kallioon tai maanvaraisena.

Tontin 21674/5 itäisimmän rakennusalan kohdalla (260 k-m²) joudutaan rakennuksen perustusten suunnittelussa ottamaan huomioon alapuolinen huoltotunneli ja sen käyttö. Tämä tulee todennäköisesti aiheuttamaan lisäkustannuksia, joiden suuruutta voidaan arvioida rakennussuunnitelmien edetessä.

Alueella tehtyjen maaperän pilaantuneisuustutkimusten perusteella maaperä on lievästi ja voimakkaasti metalleilla pilaantunutta asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) ja autopaikkojen korttelialueen (LPA) osalla, joka on Saarenkadun eteläpuolella. Saarenkadun pohjoispuolinen LPA-alueen osa on rakennettu aiemmin ja sen kohdalla maaperä on kunnostettu rakentamisen yhteydessä. Kaava-alueen muiden osien maaperän pilaantuneisuudesta ei ole tutkimuksiin perustuvaa tietoa.

Asuinkorttelialueella maaperän tulee olla puhdas. Maaperän puhtaus tulee varmistaa tutkimuksin ja mahdollisin kunnostustoimenpitein ennen alueen rakentamista. Kaavassa on tätä koskeva määräys.

Ympäristöhäiriöt

Hermannin rantatien ennusteliikennemäärä vuodelle 2025 on noin 36 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Melutarkastelun mukaan kaikille alueen tonteille muodostuu alueita, joissa alitetaan valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot ulkona. Tontilla 21019/1 ennustetilanteen laskennallinen melutaso vaihtelee pääasiallisesti välillä 52...66 dB(A).

Valtioneuvoston ohjearvot täyttävän sisämelutason saavuttamiseksi tontilla 21019/1 on asemakaavan muutosehdotukseen sisällytetty määräys: Merkintä osoittaa rakennusalan sen sivun, jolla rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyyden tieliikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 dB(A).

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun

ympäristöön ja maisemaan

Pohjois-Hermannin alue on vähitellen 1860-luvulta lähtien kehittynyt teollisuus- ja varastointialueesta nykyiseksi asuin- ja puistoalueeksi. Eri aikakaudet ovat selvästi nähtävissä alueella, jonne asemakaavan muutoksella luodaan uusi historiallinen kerrostuma.

Kaavan toteuttaminen lisää alueen rakennetun ympäristön monimuotoisuutta ja kehityksen myötä alueen urbaani luonne vahvistuu. Asemakaavan muutoksella on toteutuessaan kaupunkikuvaa eheyttävä vaikutus.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon

järjestämiseen

Asemakaavan toteuttamisen myötä Violanpuiston käyttöä ja ympäristön asukkaita häiritsevä lumenajoliikenne poistuu alueelta. Lumenajokaudella ruuhkat Hermannin rantatiellä vähenevät, kun kuorma-autojen jonot poistuvat katukuvasta. Tällöin alueen imago rauhallisena ympäristönä vahvistuu.

Asemakaavan mahdollistaman rakentamisen synnyttämä liikennemäärän kasvu on pientä, eikä se aiheuta ongelmia nykyiseen katuverkkoon. Asemakaavan toteuttaminen parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä Vallilan kaupunginosasta Vanhankaupungin selän suuntaan.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Pilaantuneen maaperän kunnostaminen aiheuttaa kustannuksia, joita voidaan arvioida, kun maaperän pilaantuneisuudesta on saatu koko kaava-aluetta koskevat tutkimustiedot.

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Toteutus Alueen toteuttaminen edellyttää nykyisen lumenvastaanottopaikan siirtymistä Kyläsaareen. Rakentamisaikataulun mukaan rakentaminen alkaa tammikuussa 2006, ja laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2006 loppuun mennessä.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja

vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 26.1.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 17.2.2005.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vallilan kirjastossa 15.8.-2.9.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tontti- ja geoteknisen osaston, Helsingin Veden sekä sosiaaliviraston kanssa.

Sosiaalivirasto on antanut lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta. Ympäristökeskus, Helsingin Vesi ja rakennusvirasto ovat antaneet ennakkolausunnot asemakaavan muutosluonnoksesta.

Esitetyt lausunnot ja mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse tai sähköpostitse yhteensä 11 lausuntoa ja mielipidettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Lausunnot

Sosiaalivirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista asemakaavan muutosluonnokseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan antamassaan lausunnossa sosiaalivirasto toteaa mm. seuraavaa: "Sosiaalitoimi näkee hyvänä, että lumenvastaanottopaikka siirtyy alueelta pois, jolloin ko. alue vapautuu asuinrakentamiseen.

Puistoalueella sijaitsevalle suojellulle rakennukselle sosiaaliviraston vuokratilana rakennuksen huonon kunnon vuoksi ei ole käyttöä. Alueella tai sen läheisyydessä on kattava päiväkotien verkosto, asukaspuisto ja asukastiloja, jolloin tarvetta ja perusteluja suojellun rakennuksen esittämiseksi hankeohjelmaan ei ole.

Ed. m. perustein sosiaalivirastolla ei ole myöskään tarvetta esittää varattavaksi julkisen rakennuksen tonttia. Alueen suunnittelun edetessä tulisi täydennysrakentamisessa huomioida mahdollisina tilavarauksina alueen lasten esim. iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan järjestäminen.

Tärkeää on, että vanhoja alueita kaavoitettaessa ja kehitettäessä selvitetään rakentamisen mahdollisuuksia yhteistyössä muun muassa paikallisten asukkaiden kanssa ja asukasjärjestöjen kanssa. Tiivistämisessä otetaan huomioon alueiden viihtyisyys ja omaleimaisuus."

Ympäristökeskus on ilmoittanut mielipiteenään, että vankilan pohjoispuolen kaavoituksen yhteydessä on tarpeen selvittää Hermannin rantatien melun edellyttämät suojaustoimet sekä alueen maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve. Pohjois-Hermannin alue on pitkään ollut erilaisessa teollisuus- ja varastointikäytössä. Myös lumensulatus on voinut pilata maaperää.

Asemakaavaosasto toteaa, että Hermannin rantatien aiheuttamaa liikennemelua on tarkasteltu melulaskennoin. Tarkastelun perusteella ohjearvot täyttävän sisämelutason saavuttamiseksi tontilla 21019/1 on asemakaavan muutosehdotukseen lisätty määräys: Merkintä osoittaa rakennusalan sen sivun, jolla rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyyden tieliikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 dB(A).

Osalla asemakaava-alueesta maaperän pilaantuneisuustutkimuksia on tehty vuosina 1996 ja 2001. Tulosten mukaan maaperä on lievästi tai voimakkaasti metalleilla pilaantunutta tutkituilla alueilla. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu LPA-korttelialueen jo rakennettu osa, jonka maaperä on kunnostettu aiemmin, alueen rakentamisen yhteydessä. Jotta kaava-alueen muiden osien mahdollisesta maaperän pilaantumisesta ei aiheutuisi haittaa tai vaaraa alueen tulevalle käytölle, asemakaavaehdotuksen on sisällytetty määräys: Alueen maaperä on tutkittava ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Rakennusvirasto on ennakkolausunnossaan (29.8.2005) ilmoittanut, että nykyisin Vegankadulta kallioista rinnettä pitkin Violanpuistoon kulkeva asfaltoitu polku jää osittain asemakaavan muutosluonnoksessa esitetyn asuinpientalojen korttelialueen alle. Uuden yhteyden rakentaminen ehdotetun korttelialueen ulkopuolelle on vaikeaa kallioisen ja jyrkän maaston takia. Mikäli nykyistä polkua ei voida säilyttää puistoalueen osana, korttelialueen läpi on varmistettava yleinen kulkumahdollisuus nykyistä polkua pitkin.

Kaupunkipientalojen korttelialueesta sisäänajoineen on muodostumassa toiminnallisesti vaikeasti hallittava tilanne, jonka ratkaisuvaihtoehtoja tulee vielä tutkia huolella. Suuri korkeusero ehdotettujen asuinpientalojen, korttelialueen pihojen ja Vegankadun päässä sijaitsevien autopaikkojen välissä saattaa johtaa lisääntyneeseen tontille ajoon ja luvattomaan pysäköintiin puistoalueen läpi kulkevalla Saarenkadulla.

Hermannin rantatien ylittävälle kevyen liikenteen sillalle on varattava riittävästi tilaa, jotta myös Haukilahdenkujalta sillalle johtavat portaat mahtuvat sillalle varatulle alueelle.

Asemakaavaosasto toteaa, että asuinpientalojen korttelialueen (AP), tontin 21674/5 läpi ei ole sallittu yleistä kulkumahdollisuutta. Nykyinen kulkuyhteys Saarenkadulta Vegankadulle ei täytä esteettömyyden vaatimuksia. Uusi kulkuyhteys on mahdollista johtaa lännempää. Asemakaavaluonnoksessa yhteydelle on varattu liittymäkohta Vegenkadulle.

Tontin 21674/5 autopaikat on tarkoitus sijoittaa Vegankadun päätteenä olevalle alueelle, jotta liikenne Saarenkadulla olisi mahdollisimman vähäistä. Asemakaavamuutoksessa on lisäksi mahdollistettu tontin 21674/5 autopaikkojen sijoittaminen LPA-tontille 21001/2 tarvittaessa. Huoltoajo Saarenkadulla on sallittu.

Jalankulku- ja polkupyöräilysiltaa varten varattu alueen osa (y), jolle on tarkoitus rakentaa Hermannin rantatien ylittävä kevyen liikenteen silta, on levennetty asemakaavaehdotukseen 8 m leveäksi, jotta Haukilahdenkujalle sillalta johtavat portaat mahtuvat sillalle varatulle alueelle.

Helsingin Vesi on esittänyt, että asemakaan muutosalue on Helsingin viemäröintijärjestelmän keskeinen solmukohta. Alueen kautta kulkee kaikki Länsi- ja Etelä-Helsingin jätevedet. Lisäksi alueella sijaitsee puhdistettujen jätevesien poistotunnelin haara. Helsingin viemäröintijärjestelmän tulvahallinnan kehittämisen ja poikkeustilanteisiin varautumisen kannalta alue on keskeinen.

Asemakaavan muutos tulee toteutuessaan haittaamaan huomattavasti viemäröintijärjestelmän keskeisten osien kunnossapitoa ja estää järjestelmän uudelleen kehittämistä. Lisäksi se hankaloittaa puhdistettujen jätevesien poistotunnelin kunnossapitoa. Suuret viemärivesivirtaamat aiheuttavat alueelle myös hankalasti estettäviä hajuhaittoja.

Tästä syystä Helsingin Vesi esittää, että ehdotettu asuinkerrostalokortteli 21019 säilytetään nykyisen asemakaavan mukaisesti erityisalueena kaavamerkinnällä E tai vaihtoehtoisesti jätettäisiin rakentamattomaksi puistoalueeksi. Lisäksi Helsingin Vesi esittää, että asiasta järjestetään erillinen neuvottelu kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Veden välillä ennen kaavaehdotuksen eteenpäin viemistä.

Asemakaavaosasto toteaa, että Helsingin Veden ja kaupunkisuunnitteluviraston välinen neuvottelu asemakaavaratkaisusta pidettiin 1.9.2005. Helsingin Vesi toisti kokouksessa huolensa kaupungin viemäröintijärjestelmän keskeisen alueen rakentamisesta asuinkäyttöön ja piti välttämättömänä nykyisten viemärijärjestelmien huomioonottamista ja huoltomahdollisuuksien turvaamista.

Neuvottelussa sovittiin, että korttelissa 21019 olevaa asuinrakentamiselle varattua rakentamisalueen rajaa ei uloteta 6 metriä lähemmäksi olemassa olevien viemärilinjojen keskikohdista.

Lisäksi asemakaavaosasto esitti, että Helsingin Vesi käynnistäisi ylivuotoaseman projektihankkeen vuoden sisällä, jolloin sen suunnittelulle ja urakkakyselylle jäisi aikaa syyskuuhun 2007. Tällöin hanke voidaan toteuttaa asuinkerrostalohankkeen aikataulussa. Muussa tapauksessa ylivuotoasema on mahdollista suunnitella Kyläsaaren puolelle myöhemmin toteutettavaksi.

Mielipiteet

Vallilan Kiinteistöt Oy/Kiinteistöt Oy Violanpuiston talotoimikunta on 21.2.2005 päivätyssä kirjeessään esittäneet mm. seuraavaa: "Pääosin olemme esitykseen tyytyväisiä ja toivomme, että suunniteltu lumen vastaanottopaikan siirto toisaalle toteutuu niin pian kuin mahdollista. Ehdotamme, että nykyisen puurakennuksen jatkeeksi suunniteltua täydennysrakentamista supistettaisiin hieman siten, että nykyisen rakennuksen molemmin puolin suunnitellaan vain yksi uusi rakennus, koska haluamme säilyttää Violanpuistossa kaupunginosan parhaan pulkkamäen lasten ja aikuisten käytössä myös tulevaisuudessa."

Pohjois-Hermannin asukkaat ovat jättäneet kannanoton (3.3.2005), jossa on 48 allekirjoittajaa. Kannanotossa asukkaat esittivät seuraavaa:" Erityisesti vastustamme nykyisen puurakennuksen länsipuolelle suunniteltua täydennysrakentamista. Rakentaminen vaikuttaisi huomattavasti puiston nykyiseen virkistyskäyttöön, sillä osa suunnitelluista rakennuksista tulisi lasten pulkkamäen päälle.

Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja puiston reunan asunnoista suuri osa on perheasuntoja. Puisto on turvallinen, autoton paikka lapsille ja se antaa alueen asukkaille loistavan mahdollisuuden virkistäytymiseen ja yhteisölliseen toimintaan. Pulkkamäki on päivittäin aktiivisessa käytössä. Paitsi lapset, myös vanhemmat viihtyvät mäessä: mäki yhdistää. Kesällä kaunis kallio on meille mieluisa retkipaikka.

Puisto muodostaa ehjän kokonaisuuden rakennetulla ja luonnonmukaisella osuudella. Suunniteltu uudisrakentaminen rikkoisi tämän tasapainon ja esteettisesti merkittävän luonnonmukaisen alueen osuus puistosta supistuisi huomattavasti. Puiston merkitys alueen asukkaille on kiistaton. Toivomme, että nykyinen käyttö mahdollistetaan myös jatkossa kaavoittamalla pulkkamäki ympäristöineen puistoksi eikä täydennysrakentamiselle."

Vallilan Kiinteistöt Oy, Vellamonkatu 17 ja Vellamonkatu 23, Violanpuiston talotoimikunta sekä Hermanni-Vallila seura ovat 1.9.2005 päivätyssä kannanotossaan esittäneet mm. seuraavaa:" Olemme sitä mieltä, että lumenkaatopaikalle voi rakentaa pienkerrostalon ja toivomme, että lumenkaatopaikan siirto toisaalle toteutuu mahdollisimman pian. Haluamme säilyttää Violanpuiston kaupunginosan parhaan pulkkamäen, joka on ahkerassa käytössä talvisin, sekä puistomiljöön."

Tiina-Kaisa Lohi ja 49 muuta allekirjoittanutta ovat jättäneet 7.9.2005 päivätyn kannanoton. Kannanotossaan asukkaat esittivät seuraavaa:" Emme vastusta kerrostaloa lumenkaatopaikalle. Lumenkaatopaikan poistaminen asuinalueelta on kannatettavaa. Vastustamme kaupunkivilloja suojellun puurakennuksen länsipuolelle. Alueella olevissa kerrostaloissa asuu paljon lapsia ja mäki on suosittu leikkialue kesällä ja talvella. Kalliorinne on rakennetun ympäristön helmi ja huomattava luonnonmuoto, jota ei rakennus- ja maankäyttölain mukaan saisi hävittää. Rakentamaton puistokäytössä oleva alue tulisi kaavoittaa puistoksi."

Asemakaavaosasto toteaa, että kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on huomioitu nykyisen kallioisen alueen käyttö mm. pulkkamäkenä. Nykyisessä asemakaavassa oleva julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen (YL) osa on muutettu puistoksi, jolloin Saarenkadun eteläpuolelle on muodostunut yhtenäinen puistoalue.

Asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on uusien kaupunkipientalojen rakennusaloja supistettu ja ne on sijoitettu mahdollisimman lähelle nykyistä suojeltua rakennusta, jotta puistoalue niiden länsipuolella olisin mahdollisimman laaja.

Asemakaavamuutoksen yhteydessä Violanpuiston kokonaispinta-ala kasvaa 279 m².

Asunto Oy Vegankatu 12 on 26.2.2005 päivätyssä muistiossaan esittänyt, että suunnitelmaluonnokseen sisältyy rakennettavien kerrostalojen (kartalla merkintä II/III) edustalle suunniteltu pysäköintialue, josta on piirretty rappusia pitkin jalankulkuyhteys alempana sijaitseviin asuintaloihin. Ajoyhteys pysäköintipaikalle on piirretty siten, että luonnoksen perusteella ajoväylä näyttäisi leikkaavan Asunto Oy Vegankatu 12:lla vuokralla olevaa Helsingin kaupungin omistamaa tonttia.

Asunto Oy Vegankatu 12 ei voi hyväksyä suunnitelmaa, jossa osa nyt vuokralla olevasta tontista lohkaistaisiin ajoneuvoliikenteelle. Taloyhtiö vastustaa lisäksi suunnitelmaa, vaikka ajoväylä olisi mahdollista toteuttaa ottamalla käyttöön riittävän suuri maa-alue Helsingin vankilan tontilta siten, että ajoväylä jäisi välittömästi Vegankatu 12 tontin edustalle. Taloyhtiö perustelee vastustustaan pysäköintialueelle johtavan tien aiheuttaman häiriön lisäksi turvallisuusnäkökohdilla, sillä kaikki taloon johtava jalankulkuliikenne tapahtuu talon eteläpäädyn suunnasta, nyt piirrettyä tielinjausta leikaten.

Asunto Oy Vegankatu 12 hallitus suosittelee pysäköintialueen sijainnin uudelleen suunnittelemista. Alueen korkeuseroista johtuen pysäköintipaikalta rakennettaviin asuintaloihin suunniteltua jalankulkuliikennettä ei ole mahdollista toteuttaa ilman sen kaltaisia jyrkkiä rappusia, joiden talvikunnossapito on kallista ja vaikeaa. Rappuset rajaisivat lisäksi pois pysäköintialueen käyttömahdollisuuden invalideilta. Vaihtoehtoiseksi pysäköintipaikaksi taloyhtiö ehdottaa kartalla merkinnällä II/III ja IV varustettujen talojen välistä aluetta, joka näkemyksemme mukaan soveltuu nyt suunniteltua paremmin pysäköintialueeksi.

Tero Kirjokivi (Asunto Oy Vegankatu 12:n hallituksen jäsen) esittää 22.8.2005 päivätyssä sähköpostissaan mm. seuraavaa: "Jotta autoilla pääsisi parkkialueelle, tulisi hiekkapolkua leventää huomattavasti. Se vaatii alueiden ottamista taloyhtiöltä sekä vankilalta, ainakin näin on nyt kaavaluonnoksessa nyt piirretty.

Autopaikkoja ei kannata tälle paikalle suunnitella. Luonnoksen mukaan autopaikalta johtaisi kaupunkipientaloille jyrkät portaat. Tämä estää parkkialueen käytön liikuntaesteisiltä ja lastenvaunujen kanssa kulkevilta. Myös talvisin lumenluonti tuo ongelmia ja lumiset/jäiset portaat ovat tunnetusti vaaralliset. Myös koko parkkialueelle ajaminen, ensin Vellamonkatua ja sitten Vegankatua pitkin on täysin epäloogista. Luontevinta olisi jos parkkipaikat voisi sijoittaa Hermannin rantatien varteen, samaan tapaan kuin nyt jo olemassa oleville taloille. Toinen vaihtoehto on nykyisen lumenluontipaikan kaupunkipientalojen puoleinen pääty, joka nykyisellään on risukkoa, ja kaavaluonnoksessa paikalla on tusinan verran puita."

Minna Fossi esittää 30.8.2005 päivätyssä sähköpostissaan mm. seuraavaa: "Mielestäni Saarenkadun uusien asuintalojen autopaikat tulisi sijoittaa Hermannin rantatien varteen seuraavista syistä.

Kaupunkikuva: yksityisautoilun suosimista - puistot parkkipaikoiksi?

Yleiskaavan eräänä periaatteena on suosia joukkoliikennettä. Myös kevyttä liikennettä on tarkoitus lisätä. Täysin näiden periaatteiden vastaista on rakentaa parkkipaikka puistoksi kaavoitetulle alueelle kevyen liikenteen reitille. Vegankadun ns. kääntöpaikka on osa Violanpuistoa - kesällä kukkien vallassa ja siilin kotipihana, talvella Hermannin ainoana pulkkamäkenä.

Liikenteen sujuvuus, turvallisuus

Vegankadulle ja Vellamonkadulle ei tule ohjata yhtään enempää liikennettä kuin tällä hetkellä on.

- kapea Vegankatu on ainoa kulkutie Vegankatu 10 ja 12:n koteihin.

- Hermannin rauhallista, hieman puistomaista henkeä tulee ylläpitää. Vegankadulla sijaitseva parkkipaikka lisäisi liikennettä Hämeentielle johtaviin hitaisiin risteyksiin Vellamonkadulta ja Haukilahdenkadulta. Autopaikat tuleekin sijoittaa Hermannin rantatien varteen, josta autolla pääsee sujuvasti, ilman turhaa jonottamista ja pakokaasujen tupruttelua niin etelään kuin pohjoiseenkin.

Vaikkakaan liikenteen määrä ei kamalasti lisääntyisi, se triplaa Vegankadun liikenteen ja on prosentuaalisesti huomattava lisä Vellamonkadun liikenteeseen. Yksityisautoilun määrän lisäys laskee joukkoliikenteen käyttäjien jalankulkureittien viihtyisyyttä.

Monet ihmiset haluavat ajaa autolla kotiovensa viereen. Monet puolestaan arvostavat rauhallista ympäristöä, käyttävät joukkoliikennettä, pyöräilevät ja kävelevät. Se, mihin autopaikat sijoitetaan on asemakaavaosaston kannanotto siihen kumpi on tärkeämpää: lyhentää autoilijoilta muutama kymmenen metriä kävelymatkaa vaiko ylläpitää alueen viihtyisyyttä.

Uskon, että myös Saarenkatu 11:n tulevat asukkaat ymmärtävät, että puiston laidalla, rauhallisella alueella asuminen on tärkeämpää kuin parkkipaikka ikkunan edessä."

Asemakaavaosasto toteaa, että Vegankatu Asunto Oy Vegankatu 12 ja Helsingin vankilan välissä on nykyistä katualuetta. Katualueen leveys on 5 m, eikä se kuulu asemakaavan muutosalueeseen. Katu johtaa nykyisin Violanpuiston alueella sijaitsevalle autojen kääntöpaikalle. Asemakaavan muutosehdotuksessa alue muutetaan osaksi tonttia 21674/5, joka on asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Tontin 10 autopaikkaa on tarkoitus ensisijaisesti sijoittaa nykyiselle kääntöpaikan alueelle, jotta liikenne Saarenkadulla pystytään rajaamaan minimiinsä ja Violanpuisto pysyisi autottomana ja turvallisena alueena vastaisuudessakin. Liikennemäärä ei lisäänny merkittävästi Vegankadulla, eikä se aiheuta välitysongelmia nykyiseen katuverkkoon. Vegankadun loppuosa on mahdollista osoittaa pihakaduksi, jolloin ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Asemakaavassa varataan myös (liikennesuunnitteluosaston mukaan) mahdollisuus tontin 21674/5 autopaikkojen osittaiseen sijoittamiseen Hermanin rantatien varteen autopaikkojen korttelialueelle (LPA), tontille 21001/2. Mahdollinen liikuntaesteisten autopaikka tulee osoittaa tontin Violanpuiston puoleiselta laidalta tapauskohtaisesti.

Asemakaavaosasto toteaa esitettyjen mielipiteiden johdosta lisäksi seuraavaa:

Asemakaavoitusprosessin alkusysäyksenä toimi alueen asukkaiden pitkään jatkunut huoli Violanpuiston kaakkoiskulmassa toimivan lumenvastaanottopaikan aiheuttamista ympäristön melu- ja hajuhaitoista. Ympäristöhaitat olivat todellisia, ja rakennusvirasto oli vuosia luvannut korjata asian kattamalla vastaanottopaikka noin 1 000 k-m² hallirakennelmalla. Kattaminen ei kuitenkaan olisi poistanut talvista kuorma-autoliikennettä eikä parantanut rakennetun ympäristön laatua.

Paikan etsiminen uudelle lumenvastaanottopaikalle alkoi yhteistyössä rakennusviraston kanssa asemakaavaosaston todettua Pohjois-Hermannin alueen kehittämismahdollisuudet.

Asemakaavaehdotuksen tavoitteena on pienin muutoksin parantaa Pohjois-Hermannin alueen imagoa poistamalla ympäristön häiriöt ja luomalla uusia rakentamismahdollisuuksia alueen kehittämiseksi ja identiteetin voimistamiseksi.

Asemakaavaehdotus kokonaisuutena pyrkii Pohjois-Hermannin asuinalueen viihtyvyyden, turvallisuuden ja rakennetun ympäristön laadun parantamiseen kokonaistaloudellisesti perustellulla tavalla.

Toteutuessaan asemakaava täsmentää Violanpuiston eteläreunan korttelipuistoksi, muuttaa nykyisen suojellun rakennuksen hoitamattoman ympäristön tonttialueeksi ja liittää avokallioisen rinnealueen kiinteäksi osaksi puistoa poistamalla lähipalvelurakennusten tontin.

Voimassa oleva asemakaava

Asemakaavan muutosehdotus

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelia 45054 sekä liikenne- ja katualuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus

Alue sijaitsee Itäkeskuksen itäpuolella, Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän risteyksen pohjoispuolella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa asuntojen ja uuden hypermarketin rakentaminen laajalle rakentamattomalle alueelle Kehä I/Myllymestarintien itäpuolelle.

Asemakaavan muutoksella toimisto- ja liikerakennusten korttelin 45054, jonka rakennusoikeus on 51 000 k-m², käyttötarkoitusta muutetaan siten, että osa rakennusoikeudesta voidaan käyttää liiketilaksi (23 900 k-m² korttelissa ja 1 200 k-m² sillalla) ja osa asumiseen (23 300 k-m² asumiseen ja 1 900 k-m² liike- tai työtilaa). Samalla korttelia laajennetaan siten, että siihen liitetään viereistä liikennealuetta 0,43 ha.

Pysäköinti sijoittuu kahteen kerrokseen koko korttelin alle, osin puoliksi, osin kokonaan maan päälle. Hypermarket sijoittuu Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän risteyksen kulmaan ja asuinrakennukset Itäväylän, Vanhanlinnantien ja Brahelinnantien varteen.

Muutosalueen rakennusoikeus laskee 700 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku korttelissa säilyy lähes ennallaan lukuun ottamatta pientä rakennuksen osaa Vanhanlinnantien varrella. Erikorkuiset rakennusmassat korttelissa sijoittuvat eri paikkaan kuin vanhassa asemakaavassa. Pääosin maanpäälliset pysäköintikerrokset sekä korkeat liiketilakerrokset kasvattavat rakennusmassoja.

Asemakaavan muutos mahdollistaa myös katetun kauppasillan rakentamisen Itäkeskuksesta uuteen kauppakeskukseen tason +18.4 yläpuolella sekä ajotunnelin, joka yhdistää Itäkeskuksen ja korttelin 45054 pysäköintitasot maan alla.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty Kiinteistö Oy Helsingin Vanhanlinnantie 3:n aloitteesta.

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:n (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Tontilla 45054/2 on voimassa vuonna 1993 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), sen rakennusoikeus on 45 000 k-m² ja kerrosluku enintään 6 ja 8. Korttelin läpi on itä-länsisuuntaisesti merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle merkitty alueen osa, jonka kohdalta rakennukseen on merkitty kulkuaukko.

Tontilla 45054/4 on voimassa vuonna 1998 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan myös tämä tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Sen rakennusoikeus on 6 000 k-m² ja kerrosluku enintään 4 ja 5. Tonttien pohjoispuolella on em. asemakaavoissa katu- ja pysäköintialuetta, joiden alla on metrotunneli.

Tontin 2 etelä- ja länsipuolella on liikennealuetta (L) vuonna 1961 vahvistetussa asemakaavassa. Kehä I/Myllymestarintie on tällä kohtaa vuonna 1998 vahvistetussa asemakaavassa osittain kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkymäalueineen (LT) ja osittain katualuetta.

Maanomistus

Korttelin 45054 tontit 1 ja 2 omistaa Kapiteeli Oy:n tytäryhtiö Kiinteistö Oy Helsingin Vanhanlinnantie 3. Kaupunki omistaa liikennealueen (L) ja katualueen. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri hallitsee kauttakulku- ja sisääntulotien aluetta (LT). Tämä alue (LT) siirtyy 1.1.2006 tiepiirin omistukseen uuden maantielain astuessa voimaan.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän varrella. Alue on rakentamaton, mutta siinä on väliaikaisesti taimimyymälä, käytettyjen autojen myymälä ja pysäköintialuetta.

Rakennettu ympäristö

Muutosalueen pohjoispuolella on neljä-seitsemänkerroksisia asuinkerrostaloja 1960-luvulta ja Elisan yksikerroksinen toimistorakennus, sen itäpuolella on Puotilan metroasema noin 80 metrin etäisyydellä, metroaseman ympärillä rakentamattomia toimistotontteja ja Vanhanlinnantien varrella huoltoasema toimistotontilla. Muutosalueen eteläpuolella on Itäväylä, ja sen eteläpuolella Puotilan viisikerroksisia asuinkerrostaloja 1990-luvun lopulta. Alueen etelä-lounaispuolella on lisäksi Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän laaja risteysalue, johon on 1995 hyväksytty kolmitasoisen eritasoliittymän yleissuunnitelma. Risteyksen eteläpuolella on Toyotan liikerakennus ja Keskon kaavoittamaton alue, johon on poikkeusluvalla 1970-luvulla rakennettu Citymarket. Muutosalueen länsipuolella on Kauppakeskus Itäkeskuksen soikionmuotoinen pääty vuodelta 2001 ja Puotinharjun ostoskeskus Puhoksen laajennusosa vuodelta 1986.

Palvelut Muutosalue sijaitsee Itäkeskuksen alueella, missä ovat kaikki julkiset ja kaupalliset palvelut puolen kilometrin sisällä.

Liikenne Liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Pääväylien lisäksi muutosalueen vieressä on Puotilan metroasema. Kehä I/Myllymestarintien syksyn arkivuorokauden liikennemäärä on noin 42 100 ja Itäväylän noin 17 200 ajoneuvoa. Noin 500 metriä länteen Itäkeskuksen metroaseman kohdalla ovat useimpien itäisten alueiden liityntäliikenteen linja-autojen päätepysäkit. Porvoon suunnasta tulevien kaukoliikenteen linja-autojen pysäkki on Puotilan metroaseman kohdalla.

Luonnonympäristö

Muutosalue on loivasti etelään viettävä rinne, missä kasvaa harvaa pensaikkoa ja joitakin puita.

Ympäristön virkistysalueet

Korttelialue liittyy Kehä I/Myllymestarintien toisella puolella tehokkaaseen kaupunkirakenteeseen ja rajoittuu isoihin liikenneväyliin, mutta noin 500 metrin etäisyydellä sen eri puolilla on laajoja ulkoilu- ja virkistysalueita. Luoteessa on Myllypuron liikuntapuisto, pohjoisessa päästään Mustapuronlaakson virkistysalueelle, kaakossa on Puotilan liikuntapuisto, Leikkimäki ja Leikkiniitty. Siitä pääsee edelleen Vartiokylänlahden rannalle. Lounaassa on Ystävyydenpuisto.

Yhdyskuntatekninen huolto

Muutosalueen lähiympäristössä on täydellinen yhdyskuntateknisen huollon verkosto. Muutosalueella on puhelin- ja sähkökaapeleita. Merkittävät alueelliset tulvareitit ovat alueen reunassa.

Maaperä Muutosalue sijaitsee karkea- ja hienorakeisen maan vaihettumisvyöhykkeellä, jossa pohjasuhteet vaihtelevat huomattavasti. Paksuimmillaan, noin 10 metriä, irtomaakerros on alueen eteläosassa. Savikkoalueella pohjaveden pinta on lähellä maan pintaa.

Kehä I/Myllymestarintien ja Vanhanlinnantien kulmassa on toiminut aiemmin Nesteen huoltamo. Alueen maaperää on kunnostettu vuonna 1994, ja se oli Helsingin ensimmäisiä kunnostuskohteita. Nykyiseen tapaan jäämäpitoisuudet ilmaisevaa kunnostuksen loppuraporttia ei tällöin vielä laadittu. Kehä I/Myllymestarintien varteen on ilmeisesti jätetty pohjavesiputket tarkkailua varten. On mahdollista, että alueen kaivutöissä tulee esiin vielä öljyisiä maita, joiden kunnostukseen tulee varautua sekä taloudellisesti että aikataulullisesti.

Ympäristöhäiriöt

Kehä I/Myllymestarintie ja Itäväylä sivuavat korttelialuetta, ja niiden liikenne aiheuttaa melua ja ilman epäpuhtauksia. Pohjoispuolella Vanhanlinnantien ja osittain korttelin 45054 alla sijaitsee Vuosaaren metrorata, josta aiheutuu tärinää.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa korttelin kerrosalasta asuntokerrosalaksi, parantaa edellytyksiä korttelin liikerakentamiselle ja luoda mahdollisuus yhdistää kortteli Itäkeskuksen kauppakeskukseen jalankulkusillan sekä ajotunnelin avulla.

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa kortteliin 45054 on liitetty vuonna 1961 vahvistetusta asemakaavasta liikennealuetta Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän varrelta. Näin kortteli 45054 rajoittuu vuonna 1998 vahvistetun asemakaavan kauttakulku- ja sisääntulotiealueeseen, joka perustuu vuonna 1995 hyväksyttyyn Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän risteyksen yleissuunnitelmaan.

Kortteli 45054 on jaettu kahdeksi osaksi, jossa Kehä I/Myllymestarintien puoleinen osa on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL) ja Brahelinnantien puoleinen osa on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korttelin kokonaiskerrosala laskee 700 k-m², jos lasketaan vain asuin- ja liiketilat, mutta kerrosalan lisäksi on sallittu muun muassa asuntojen aputiloja.

Korttelialueella on toistakymmentä vuotta ollut voimassa asemakaava, joka mahdollistaa liike- ja toimistotilojen rakentamisen. Asemakaava ei ole kuitenkaan johtanut korttelialueen toteutukseen. Vuosien varrella on tutkittu useita hankkeita, jotka voisivat soveltua kyseiselle alueelle, ja joiden toteuttamiseksi olisi tarvittu asemakaavan muuttamista. Kaikki hankkeet ovat toistaiseksi keskeytyneet omistajan toivomuksesta ennen varsinaisen kaavamuutoksen vireille panemista. Nyt käsillä oleva hanke lähti liikkeelle HOK-Elannon kiinnostuksesta vähittäiskaupan suurmyymälän rakentamisesta alueelle.

Kaavamuutoksen alkuvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoa, jonka mukaan korttelin lounaiskulmaan, Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän risteyksen tuntumaan olisi sijoitettu toimistorakennus, ja asuntokerrosalaa olisi ollut vähemmän. Tälle toimistotornille ei ollut kuitenkaan tiedossa toteuttajaa, jolloin korttelialue olisi jäänyt hyvin näkyvältä osalta edelleen rakentamattomaksi ja ympäristö keskeneräiseksi. Itäkeskuksessa ja metroradan varrella Herttoniemestä itään on voimassa olevissa asemakaavoissa yli kolmesataa tuhatta kerrosneliömetriä rakentamatonta toimistokerrosalaa, jolloin on todennäköistä, että ahdas, kallis ja vaikeasti toteutettavissa oleva toimistotontti olisi toteutunut tarjolla olevista vaihtoehdoista viimeisimpinä. Näin ollen katsottiin tarkoituksenmukaiseksi tutkia asumisvaihtoehtoa.

Asemakaavan muutos mahdollistaa jalankulkusillan ja siihen liittyvien liiketilojen rakentamisen Itäkeskuksen kauppakeskukseen Kehä I/Myllymestarintien ylitse. Jalankulkusilta liittyy liike- ja toimistotonttiin 45054/5, ja sillan liikekerrosala on merkitty osaksi kyseisen tontin kerrosalaa. Muutos mahdollistaa myös maanalaisen ajotunnelin rakentamisen kauppakeskuksen ja korttelin 45054 pysäköintitasojen välille.

Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 3,22 ha. Tästä alueesta 2,7 ha on korttelialuetta, josta 1,2 ha asuinkorttelia ja 1,5 ha liikerakennusten korttelia. Liikenne- ja katualuetta on 0,5 ha.

Kokonaiskerrosala jakautuu siten, että korttelissa on asuinkerrosalaa 23 300 k-m², siihen liittyvää asumisen ulkopuolista aputilaa 2 000 m² ja alimpaan kerrokseen liike- tai työtilaa 1 900 k-m². Liikerakennusten korttelialueella kerrosalaa on 23 900 k-m² ja Itäkeskuksen kauppakeskukseen suunnitellun sillan yhteydessä 1 200 k-m² liiketilaa. Asuinkerrostalojen korttelialueella tämä vastaa tehokkuutta e = 2,09 ja liikerakennusten korttelialueella tehokkuutta e = 1,59, sillan kerrosala mukaan lukien tehokkuutta e = 1,67. Näiden kerrosalojen lisäksi muutoksessa sallitaan rakennusten alapuolelle kaksi pysäköintikerrosta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 40 000 m². Tästä alasta noin 30 000 m² on maanpinnan yläpuolella.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Asuinkerrostalojen korttelialueella rakennusoikeus on määritelty lukusarjalla 23 300 + 1 900 + y2 000, missä 23 300 osoittaa asuntokerrosalaa ja 1 900 liike- ja työtilojen kerrosalaa. Tämän lisäksi luku y2 000 osoittaa asuntojen ulkopuolisia, asumiseen liittyviä tiloja, kuten askartelu-, kerho- ja vastaavia tiloja, asukkaiden yhteisiä saunoja aputiloineen, pesula- ja kuivaustiloja sekä ulkoiluvälinevarastoa, kuten polkupyörä- ja lastenvaunuvarastoja. Kaikkien näiden aputilojen on tarkoitus olla pihatason +12.0 korkeudella tai sen yläpuolella. Sen sijaan muut varastot, kuten irtaimistovarastot ja talon huollon tarvitsemat tilat saadaan rakentaa kerrosalan lisäksi pysäköintitasoille. Rakennusoikeuden määrittelyn tarkoitus on, että se rakennusmassa, joka rakennetaan pihatason, eli tason +12.0 yläpuolelle, vastaa alkuperäisen asemakaavan kerrosalamäärää.

Asuinkerrostalojen korttelialueella rakennusala myötäilee katujen reunaa paitsi metroradan kohdalla siten, että muodostuu suljettu korttelialue ja sen sisäpuolella melulta ja ilman epäpuhtauksista suojattu piha. Rakennus on rakennettava koko pituudeltaan rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan kiinni, kuitenkin niin, että siihen saa rakennusmassan keventämiseksi tehdä enintään viisi metriä leveitä aukkoja, jotka saavat ulottua kolmannen asuinkerroksen lattiatasosta (+18.00) ylöspäin.

Rakennuksen asuinkerrosten lukumäärä pihatasosta ylöspäin vaihtelee kuudesta yhdeksään, ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin vieressä Vanhanlinnantien puolella on pieni osuus kymmenen kerrosta. Vesikatto on kadunsuuntaisesti loivasti laskeva ja nouseva siten, että se muodostaa yhtenäisen kattopinnan ja että kerrosluku sen alla vaihtelee muodostaen myös puolikkaita kerroksia ja parvitasoja.

Julkisivujen tulee olla paikalla muurattuja punatiilestä tai paikalla muurattuja ja vaaleaksi rapattuja. Jäsentelyn ja vaihtelun aikaansaamiseksi julkisivuissa tulee käyttää myös lasia, metallia ja puuta. Pysäköintikerrosten julkisivut on käsiteltävä muun julkisivun tapaan, mutta siten, että Itäväylän ja Kehä I/Myllymestarintien puolella ne on jaettava pystysuunnassa sisään- tai ulosvedoin, materiaalia vaihtamalla tai muulla vastaavalla tavalla. Tason +30.0 yläpuoliset kerrokset, eli keskimäärin kaksi ylintä kerrosta, on vedettävä muusta julkisivusta sisään vähintään kaksi metriä pihan puolelta ja vähintään puoli metriä kadun puolelta ja käsiteltävä eri lailla kuin muu julkisivu. Näillä pysäköintikerrosten ja ylimpien kerrosten erilaisella käsittelyllä on tarkoitus välttää yksitoikkoisuutta, aikaansaada julkisivuun jämäkkyyttä ja keventää rakennusta. Pihan puolelle voidaan saada aikaan valoisampi ja avarampi piha sekä ylimpiin asuntoihin kattoterassit.

Pihataso muodostaa laajan, yhtenäisen, suojatun piha-alueen, joka on kerroksen verran Vanhanlinnantien yläpuolella. Tonttien rajoille ei saa rakentaa aitoja. Pihalle pääsee neljän kulkuaukon kautta kadulta, kahdessa on rampit, kahdessa portaat. Pihan tulee olla korkeatasoisesti toteutettu. Koska lähistöllä ei ole korttelipuistoa piha on rakennettava asukkaiden käyttöön ja siihen on istutettava isokokoisia puita ja runsaasti pensaita ja koristekasveja. Piha on myös riittävän suuri, ja suunnattu etelään ja lounaaseen, jotta sinne tulee riittävästi auringonvaloa. Autopaikkoja ei saa sijoittaa pihalle. Asuinrakennusten kaikista porraskäytävistä on oltava suora kulku katutasolle tai katuun liittyvälle jalankulkureitille, pysäköintitasoille ja pihalle.

Korttelissa keskimääräinen huoneistokoko on vähintään 65 m², mikä on 10 m² pienempi kuin asunto-ohjelmassa määritelty keskikoko. Keskeisen sijainnin ja metron läheisyyden vuoksi asunnot soveltuvat parhaiten pienemmille ruokakunnille. Ison pihan ansiosta asunnot soveltuvat hyvin myös isommille ruokakunnille.

Asunnoista 90 % tulee olla joko läpitalonasuntoja tai suunnattu pihalle päin ja parvekkeiden on avauduttava sisäpihalle, joten asuntoihin liittyy riittävästi suojatut ulkotilat, ja näitä asuntoja voi tuulettaa pihan puolella. Enintään 10 % asunnoista saa avautua yksinomaan Vanhanlinnantielle tai Brahelinnantielle päin, koska suljetun rakennusmassan ulkokulmissa saattaa muuten tulla asuntojen suunnittelun suhteen ongelmia. Näillä kaduilla liikennemelu ja ilman epäpuhtaudet ovat alhaisemmat kuin Kehä I/Myllymestarintiellä ja Itäväylällä eivätkä aiheuta ongelmia asumiselle.

Asukkaiden yhteistiloja, kuten kerhotiloja, saunoja aputiloineen sekä pesula- ja kuivaustiloja, tulee olla yhteensä 5 % asuntokerrosalasta.

Asuinkortteli on liikenteen melulle ja ilman epäpuhtauksille alttiina. Korttelin suljettu muoto takaa sen, että pihamelu pysyy sallitun enimmäistason 55 dBA alapuolella. Ulkoseinien eristysvaatimus 37 dBA Itäväylän puolella ja 35 dBA Vanhanlinnantien ja Brahelinnantien puolella suojaavat asuntojen sisätiloja melulta.

Metroraiteista tuleva tärinä, joka kulkeutuu savimaan kautta, voidaan riittävästi estää kulkeutumasta asuntoihin. Metron raiteita on tämän korttelin kohdalta jo radan rakentamisvaiheessa vaimennettu. Alin sallittu asuinkerros on korttelialueella tason +12.0 yläpuolella.

Korttelin 45054 tärinä- ja runkomeluselvitys ja ilmanlaatutarkastelu ovat asemakaavan selostuksen liitteenä.

Vaadittavat autopaikkojen vähimmäismäärät ovat sekä asunnoille että liike- ja työtiloille 1 autopaikka 100 k-m² kohti. Vieraspaikat ovat katujen varsilla.

Liikerakennusten korttelialue (KL)

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue sijoittuu näkyvälle paikalle ison liikenneristeyksen viereen, missä myös liikenteen melu on suurin. Korttelinosan rakennusoikeus on määritelty lukusarjalla 23 900 + 1 200, jossa ensimmäinen luku tarkoittaa korttelialueen kerrosalaa ja toinen luku Kehä I/Myllymestarintien yli sallitun ulokkeen kerrosalaa. Uloke tarkoittaa Itäkeskuksen kauppakeskukseen suunniteltua jalankulkusiltaa, ja liikekerrosalan lisäksi sille tulee rakentaa yleiselle jalankululle varattu viiden metrin jalankulkuraitti.

KL-korttelialueelle asemakaavamuutoksen pohjana olleessa viitesuunnitelmassa suunniteltu liikerakennus peittää lähes koko korttelialueen. Päätaso sijoittuu noin 3,5 metriä Vanhanlinnantien yläpuolelle, ja siihen kuljetaan rullaportailla. Liikekerroksia on kaksi, ja niiden kerroskorkeus on noin 6 metriä. Liiketilojen pääosan katto tulee enintään tasoon +26.5, jolloin rakennus tontin keskellä on noin 20 metriä korkea. Itäväylän ja Kehä I/Myllymestarintien varrella katon enimmäiskorkeustaso on +31.5, ja tähän osaan kerätään kattokerroksen tekniset tilat. Ilmastointihormit saavat nousta kolme metriä katon yläpuolelle.

Itä-länsisuuntainen jalankulku- ja polkupyöräreitti on muutettu siten, että se on liikerakennuksen sisällä jalankululle varattu reitti. Jalankulku johtaa Kehä I/Myllymestarintien yli suunnitellulta sillalta uuden kauppakeskuksen läpi Vanhanlinnantielle. Reitti on suljettu silloin, kun kauppakeskus on suljettu, jolloin jalankulku on yksinomaan Vanhanlinnantien-Turunlinnantien varressa.

Liikerakennuksen julkisivujen tulee olla metallia ja lasia, ja vähäisessä määrin sallitaan punatiilestä paikalla muurattua pintaa. Pihajulkisivussa asuinkorttelin piha-alueelle päin sallitaan ikkunoita tai valoaukkoja läpinäkymättömästä lasista kuten esimerkiksi lasitiilestä.

Liikerakennuksesta saadaan johtaa hätäpoistumistie asuinkorttelialueen kautta kadulle.

Pysäköintikerrokset

Pysäköintikerrokset ovat sekä asuin- että liikekorttelialueen alla likimääräisillä tasoilla +5.5, mikä on Itäväylän alin korkeus korttelin kohdalla, ja +8.7, mikä on Vanhanlinnantien keskimääräinen korkeus korttelin kohdalla. Itäväylän puolelle tulee näin ollen kaksi maan päällistä pysäköintikerrosta. Sisäänajo pysäköintiin tapahtuu Vanhanlinnantien puolelta liikerakennuksen paikkojen osalta ja Brahelinnantien puolelta asuntojen paikkojen osalta ja siitä on myös läpiajo liikerakennuksen pysäköintipaikoille. Huoltoajo liikerakennukseen tapahtuu Vanhanlinnantieltä. Huoltoajoneuvoja arvioidaan tulevan tontille vuorokaudessa noin 25.

Palomuuri asuinrakennuksen ja liikerakennuksen pysäköintialueiden välissä saa pysäköintikerroksissa olla muualla kuin tontin rajalla edellyttäen, että vastaava turvallisuustaso voidaan saavuttaa. Pysäköintikerroksissa saa olla kerrosalan lisäksi myös teknisiä tiloja sekä lastaus- ja varastotiloja. Poistoilmahormit pysäköintikerroksista on merkitty Itäväylän lähelle erikseen asuinkorttelin pysäköintilaitoksesta ja erikseen liikerakennuksen pysäköintilaitoksesta ja ne saadaan johtaa enintään 3 metriä rakennuksen katon yläpuolelle.

Kauttakulku- ja sisääntulotie (LT), katualue ja
kevyen liikenteen silta

Osa Kehä I/myllymestarintien liikennealueesta ja osa Itäkadun ja Kehä I/Myllymestarintien katualueesta on muutosalueella. Tälle osalle tie- ja katualuetta asemakaavan muutoksessa sallitaan Itäkeskuksen kauppakeskuksen ja korttelin 45054 uuden liikerakennuksen väliin jalankulkusillan ja siihen liittyvien liiketilojen rakentaminen. Sillan alapinnan taso on vähintään +18.40, mikäli silta on betonirakenteinen ja +19.40, mikäli silta on teräsrakenteinen. Korkeusero johtuu tiealueella sovellettavista vapaista korkeuksista. Maan alle kaavassa osoitetaan ajotunneli, joka yhdistää vanhan kauppakeskuksen ja uuden liikerakennuksen pysäköintitasoja.

Jalankulkusillan avulla parannetaan jalankulkijoiden kulkuyhteyksiä Kehä I/Myllymestarintien yli ja liitetään uusi hypermarket osaksi Itäkeskuksen kauppakeskusta. Kulku Kehä I:n suojateiden kautta on ollut ongelmallinen. Ajotunnelin avulla on mahdollista tasapainottaa pysäköintiä ja poistaa turhaa ajoa katutasolta. Sillan suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkisuunnitteluvirastossa ennen niiden hyväksymistä, koska sillan ja katutason välille todennäköisesti tuleva Kehä I/Myllymestarintien ajoneuvosilta on huomioitava suunnittelussa.

Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän varteen on korttelialueen puolelle varattu alue yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle.

Muutoin LT- ja katualueilla asemakaavan muutos noudattelee nykyistä asemakaavaa. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin edustaja on ilmoittanut hyväksyvänsä asemakaavan muutoksen.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue liitetään oleviin yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Alueen keskellä sekä länsi- ja itäreunalla olevat verkostot siirretään rakentamisen tieltä pois. Kaavassa on johtokuja- ja tulvareittivaraukset.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen maalajit ovat rakennettavuudeltaan tavanomaisia, ja suurimmalla osalla aluetta rakennukset perustetaan paalujen varaan. Maanalaisten tilojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kitkamaiden hyviin vedensyöttöominaisuuksiin, koheesiomaiden korkeaan pohjaveden pinnan tasoon ja olevien rakenteiden toimivuuden turvaamiseen.

Kaavassa on maaperän pilaantuneisuuden kunnostustarvetta koskeva määräys.

Ympäristöhäiriöt

Kortteli on kahden yleisen tien (Itäväylä ja Kehä I/Myllymestarintie) ja kahden kadun (Vanhanlinnantie ja Brahelinnantien) ympäröimä. Väylien nykyiset ja ennustetut liikennemäärät ovat seuraavat (syksyn arkivuorokausiliikenne):

Kehä I/Myllymestarintien alhaisempi ennusteluku kuvaa tilannetta, jossa yhdyskatu Viikintieltä Kehä I:lle on rakennettu.

Korttelin länsireunaan rakennettava liikerakennus suojaa pääosan asuinkorttelista Kehä I/Myllymestarintien melulta. Ennustetilanteen liikennemäärillä melutasot asuinrakennusten julkisivuilla ensimmäisen kerroksen tasolla ovat seuraavat:

Itäväylän varrella olevien asuinkortteleiden liikennemelulle alttiina olevilta julkisivuilta edellytetään 37 dBA ja Vanhanlinnantien ja Brahelinnantien varren rakennuksilta 35 dBA ääneneristävyyttä. Asuinkorttelin yhteen kytketyt kerrostalot suojaavat oleskelupihat liikennemelulta.

Kaavassa on annettu määräys pysäköintilaitoksen poistoilmahormien ja liiketilan raitisilman sisäänottokohtien sijoittamisesta.

Kaavassa on annettu määräys raideliikenteen ympäristöhäiriöiden huomioon ottamisesta jatkosuunnittelussa.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun

ympäristöön

Kaavan toteuttamisen myötä saadaan 23 300 kerrosalaneliömetriä uutta asuinkerrosalaa, mikä tarkoittaa asuntoja noin 500 asukkaalle. Heitä varten ovat valmiit palvelut olemassa lähiympäristössä. Puotilan ja Puotinharjun kerrostaloista pääsevät varsinkin iäkkäämmät asukkaat muuttamaan omaan kotiympäristöön hissitaloon.

Hanke lisää liiketilojen määrää enintään 27 000 kerrosalaneliöllä eli yli 20 prosentilla. Lisäys Itäkeskuksen nykyisiin kaupallisiin palveluihin on niin huomattava, että sillä on vaikutuksia Itäkeskuksessa sekä keskuksen vaikutusalueella. Keskuksen alue laajenee reunaltaan, mikä vaikuttaa Itäkeskuksen kokonaisuuteen ja johtaa Itäkeskuksessa kaupallisten tilojen keskinäisiin muutoksiin.

Nyt Itäkeskuksen päivittäistavarakauppa on Citymarketia ja Puotinharjun ostoskeskuksen päivittäistavaraliikettä lukuun ottamatta sijoittunut keskuksen sisäosiin. Sijainti suosii joukkoliikenteen käyttäjiä, mutta ei ole yhtä hyvä autoileville asiakkaille. Hankkeen myötä huomattava päivittäistavarakaupan tarjonta sijoittuu keskuksen reunalle hyvin autolla tavoitettavaan paikkaan. Tämä parantaa Itäkeskuksen päivittäistavarakaupan vetovoimaa, mutta samalla siirtää kulutusta läheisiltä asuinalueilta uuteen yksikköön niin, että asuinalueiden kulutusosuus vähenee ja päivittäistavaramyymälät menettävät asemiaan parin kilometrin etäisyydellä Itäkeskuksesta, etenkin sen itä- ja pohjoispuolella, Puotilassa, Vartioharjussa ja Myllypurossa.

Hypermarket on myymälätyyppi, jonka erikoistavaroiden tuotevalikoima tuskin kasvattaa nykyisin jo monipuolista Itäkeskuksen valikoimaa. Hankkeen sijoittuminen Itäkeskuksen reunalle merkinnee kuitenkin sellaisia kaupallisten palvelujen ja nimenomaan erikoiskaupan uudelleen järjestelyjä, missä tiloja vapautuu uusille erikoiskaupan toimialoille tai myymälätyypeille. Hankkeella lienee siten Itäkeskuksen palveluja välillisesti monipuolistava vaikutus.

Hanke sijoittuu Kehä I/Myllymestarintien toiselle puolelle, missä sen etuna on nimenomaan tavoitettavuus autoliikenteellä. Ellei hanke aikaansaa luontevaa vuorovaikutusta muuhun Itäkeskuksen alueeseen, siitä muodostuu Itäkeskuksen sijaintia ja asiakasmääriä hyödyntävä erillinen osa, siitä irrallinen hypermarket, joka perustuu vahvasti autoliikenteeseen eikä pysty hyödyntämään Itäkeskuksen erityisvahvuutta, korkeaa joukkoliikenneosuutta ja tasapuolista kaikkien kulkumuotojen jakaumaa. Kevyt liikenne, joukkoliikenne ja autoliikenne ovat nykyisessä Itäkeskuksessa tasavahvoja.

Hankkeen liittäminen luontevaksi osaksi Itäkeskuksen toiminnallista kokonaisuutta edellyttää, että erityistä huomiota kiinnitetään hyviin kevyen liikenteen yhteyksien saamiseen muuhun Itäkeskuksen alueeseen. Tällöin myös Itäkeskuksen joukkoliikenteen kapasiteetti hyödyttää hanketta ja liittää sen Itäkeskuksen kokonaisuuteen.

Rakennettu ympäristö täydentyy, kun saadaan iso rakentamaton kortteli toteutukseen. Kaavamuutoksen mahdollistamat uudet rakennukset jatkavat Itäkeskuksen kauppakeskuksen keskustaluonnetta Kehä I/Myllymestarintien itäpuolelle.

Vaikutukset liikenteen järjestämiseen

Kaavan toteuttaminen lisää liikennettä Vanhanlinnantiellä ja Brahelinnantiellä. Liikenteen lisääntymisestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi pysäköintilaitosten sisäänajot on sijoitettu mahdollisimman lähelle Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän liittymiä kuitenkin siten, että pysäköintilaitokseen ajo ei lisää olennaisesti Kehä I/Myllymestarintien tai Itäväylän liittymien ruuhkia. Vanhanlinnantien ja Brahelinnantien risteykseen on tehty tilavaraus kiertoliittymälle ajoneuvoliikenteen hidastamiseksi ja kevyen liikenteen ylitysten helpottamiseksi.

Kauppakeskuksesta ulostuleva liikenne tulee suurelta osin purkautumaan Brahelinnantielle, koska Vanhanlinnantien liittymässä vasemmalle kääntyminen on kielletty. Brahelinnantieltä tulevasta liikenteestä osa jatkaa suoraan Itäväylälle Porvoon suuntaan ja osa länteen Vuosaaren sekä keskustan suuntaan. Itäväylällä länteen suuntautuva liikenne kuormittaa jo nykyisellään ruuhkautunutta Itäväylän ja Kehä I/Myllymestarintien liittymää. Toisaalta liittymän kapasiteettia on mahdollista vähäisessä määrin kasvattaa kääntymiskaistajärjestelyillä. Myös Vanhanlinnankulman pysäköintilaitoksen yhdistäminen Itäkeskuksen pysäköintilaitoksiin tarjoaa varsin monipuoliset mahdollisuudet asiointiliikenteelle ja saattaa omalta osaltaan myös helpottaa Itäkeskuksen asiointiliikenteen ruuhkia.

Vaikutukset kaupunkimaisemaan

Kaupunkimaisemassa Itäkeskuksen voimakas rakennusmassa ja näin ollen tiivis ja korkea kaupunkirakenne saa vastapainoksen tiiviin korttelin Kehä I/Myllymestarintien itäpuolelle.

Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen

Kaavamuutoksen toteutuessa liikenne lisääntyy, mutta liikennemelu ei lisäänny oleellisesti, koska liikenteen suhteellinen lisäys nykyisiin liikennemääriin on vähäinen. Lisäksi uusi rakentaminen suojaa Vanhanlinnantien nykyistä asutusta Itäväylän ja Kehä I/Myllymestarintien liittymän lähialueen liikennemelulta. Toisaalta alueella jo voimassa olevan asemakaavan toteuttaminen johtaisi lähes vastaavan lopputulokseen.

Kaava luo edellytykset liikennemelun, metron ympäristöhäiriöiden ja ilman laadun osalta ympäristöterveydellisesti korkeatasoisten asumis- ja liiketoiminnan olosuhteiden saavuttamiselle jatkosuunnittelussa.

Asuntojen rakentaminen lähelle Puotilan metroasemaa lisää sosiaalista valvontaa alueella ja näin myös metroaseman viereisen Itäväylän kevyen liikenteen tunnelin turvallisuutta. Tunneli koetaan iltaisin turvattomana, koska lähellä on laajoja pimeitä rakentamattomia alueita.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Yhdyskuntateknisen huollon nykyisten järjestelyjen muutosten ja uusien järjestelyjen rakentamisen kustannusarviot ovat: tietoliikenne 0,5 milj. euroa, vesihuolto 0,5 milj. euroa ja energiahuolto 0,1 milj. euroa.

Vanhanlinnantien ja Brahelinnantien katujärjestelyjen sekä niiden risteykseen tulevan kiertoliittymän rakentamisen kustannusarvio on 0,6 milj. euroa. Laskelmassa ei ole mukana kevyen liikenteen silta Kehä I/ Myllymestarintien yli.

Toteutus Maanomistajan tarkoituksena on myydä tontit rakennuttajille heti, kun asemakaavan muutos on tullut voimaan. Liikerakennuksen osalta neuvottelut ostajan kanssa ovat jo käynnistyneet. Kaupungin kanssa käydään neuvotteluja muun muassa kevyen liikenteen sillan rakentamisesta.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja

vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 24.10.2003).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja kulttuurikeskus Stoassa 4.10.-24.10.2005. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 4.10.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusvalvontaviraston sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin kanssa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on 17.11.2003 huomauttanut osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa, että kaava-alue on pääasiassa liikennehaittojen kuormittamaa risteysaluetta. Kehä I/Myllymestarintien liikennemäärä on nykyisin 53 900 ja Itäväylän 16 500. Liikenteen haitta-alueet eivät sovellu asuntorakentamiseen, mikä tulee ottaa huomioon arvioitaessa alueen käyttömahdollisuuksia.

Asemakaavaosasto toteaa, että asemakaavan muutostyön aikana on runsaasti selvitetty ajoneuvoliikenteen ja metroliikenteen haittoja alueelle yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Asemakaava luo ympäristöterveydelliset edellytykset asuntojen ja liiketilojen rakentamiselle kaava-alueella.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 5 mielipidettä, jotka kaikki tulivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa ja koskivat osaksi lähtökohtia ja osaksi liikennettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Puotila-Seura ry on mielipiteessään 17.11.2003 alueen lähtökohdista todennut, että muutoshanke voisi antaa tilat huippuosaajien kouluttamiseksi. Alueella on työpaikkavajaus suhteessa asuntojen lukumäärään. Alueen poliisi toimii ahtaissa tiloissa ja terveyskeskus vaikeapääsyisessä tilassa. Laajan korttelin rakentaminen antaa suojan liikennemelulle vanhalle asutukselle, kun korkeat rakennusmassat sijoitetaan harkitusti. Jalankulkusilta Kehätien yli on oikeaan osunut kun sen yhteyteen ei rakenneta sellaisia liiketoimintoja, mitkä laajenevat kulkutielle. Yhdistys painottaa erityisesti alueen työpaikkojen vähäisyyttä.

Asemakaavaosasto toteaa, että alueella on vuodesta 1993 ollut voimassa korttelissa 45054 tontin 1 asemakaava, jonka rakennusoikeus on 45 000 k-m² ja jolle on sallittu liike- ja toimistotilaa. Kuitenkaan omistaja ei hyvästä sijainnista ja voimassa olleesta asemakaavasta huolimatta ole löytänyt sopivaa käyttäjää tai sijoittanut alueelle työpaikkoja tai koulutuspaikkoja. Alue on keskeneräisyydessään haitaksi ympäristölle ja asemakaavan muutos luo paremmat edellytykset monipuolisempien toimintojen toteuttamiselle. Puotilan metroasemalla on asemakaavassa 37 100 k-m² käyttämätöntä toimistorakennusten rakennusoikeutta.

Elisa Networks Oy on 13.11.2003 ilmoittanut, että alueella on televerkkoa, jonka siirtojen tai muiden muutostöiden kustannuksista vastaa tontin omistaja.

Asemakaavaosasto toteaa, että asemakaavan hyväksyminen luo edellytykset kustannusjaosta käytäville neuvotteluille.

Jaan Mentu on lähettänyt 17.11.2003 päivätyn kannanoton, joka koskee koko ympäröivän alueen liikennettä. Hän ehdottaa, että Itäväylä kaivettaisiin maahan niin syvälle kuin mahdollista, jotta Kehä I ei tarvitsisi nostaa Kauppakartanonkadun kohdalla. Vaihtoehtona hän ehdottaa, että Kehä I käännettäisiin korttelin 45054 alle metrotunnelin viereen, jossa se kulkisi tunnelissa Vuosaaren sillalle asti. Tällöin Meripellontie jäisi rauhalliseksi asuntokaduksi Itäväylän ja Vuosaaren sillan välille, ja alueita vapautuisi asuntorakentamiseen.

Asemakaavaosasto toteaa, että asemakaava- ja liikennesuunnitteluosastolla on käynnissä koko Itäkeskuksen alueen ideatarkastelu, joka käsittää myös Kehä I/Myllymestarintien ja Itäväylän risteyksen. Kehä I/Myllymestarintien kääntäminen maan alle kulkemaan metrotunnelin vierestä on mahdotonta, koska tilaa ei metroradan vieressä ole.

Tiina Paakkanen on 10.12.2003 viestissään toivonut, ettei liikekeskuksen liikennettä ohjattaisi Vanhanlinnantielle vaan Brahelinnantieltä suoraan Itäväylälle, koska Vanhanlinnantien ylittää päivittäin muun muassa suuri määrä koululaisia.

Asemakaavaosasto toteaa, että suunnitelmassa mielipide on otettu huomioon siten, että asuinkorttelin pysäköintipaikalta ajetaan Brahelinnantielle ja liikekeskuksen pysäköintipaikoilta joko Brahelinnantielle tai Vanhanlinnantielle. Ratkaisu poistaa suuren osan tulevasta liikenteestä Vanhanlinnantieltä.

Voimassa oleva asemakaava

Asemakaavan muutosehdotus

36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano) kortteleita 36273-36276 sekä liikenne-, suojaviher- ja katualueita koskeva asemakaavaehdotus sekä 36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano) liikenne- ja katualueita, 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) liikenne-, suojaviher- ja katualueita sekä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) liikenne- ja katualueita sekä kaupunginosan rajaa koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alueen sijainti Alue sijaitsee Latokartanon pohjoisosassa Latokartanonkaaren, Lahdenväylän ja Kehä I:n välisellä alueella.

Tiivistelmä Latokartanon työpaikka-alue sijaitsee varsin näkyvällä paikalla Lahdenväylän ja Kehä I:n liittymän tuntumassa. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on työpaikka-alueen sijoittaminen suojavyöhykkeeksi vilkasliikenteisten väylien ja asuinalueen väliin yleiskaava 2002:n sekä Latokartanon alueen suunnittelun lähtökohtana olleen Viikin osayleiskaavan mukaisesti. Samalla alue täydentää ja monipuolistaa Viikkiin tulevaa työpaikkatarjontaa mahdollistamalla joustavasti erikokoisten ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien sekä kohtuuhintaisten toimitilojen rakentamisen Latokartanoon.

Kaava-alueen pinta-ala on 7,778 ha. Kokonaiskerrosala on 40 200 k-m² ja keskimääräinen korttelitehokkuus e = 1,0. Alueelle tulee noin 500-600 työpaikkaa.

Toimitilarakennusten korttelialueille voi sijoittua julkisia palvelutiloja, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Lisäksi rakennusten ensimmäiseen kerrokseen voi sijoittua liiketilaa enintään 15 % tontin kokonaiskerrosalasta. Toimitilarakennusten korttelialueet on suunniteltu siten, että ne voidaan toteuttaa joustavasti halutun kokoisina yksikköinä. Asemakaavassa on osoitettu ohjeellinen tonttijako siten, että tonttien rakennusoikeus vaihtelee noin 1 200-4 000 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on Latokartanon lähipalvelukeskuksen läheisyydessä neljä ja viisi ja alueen muilla osilla kolme.

Rakennukset on sijoitettu siten, että ne rajaavat Latokartanonkaarta sekä Lahdenväylältä Kehä I:lle johtavaa ramppia. Liikenne tonteille johdetaan Latokartanonkaarelta tai Latokartanonkaareen liittyviltä tonttikaduilta. Autopaikat sijoittuvat korttelialueiden keskelle tai Lahdenväylän ja Kehä I:n varteen.

Alueen eteläpuolella kulkee Latokartanonkaari, joka on Latokartanon kokoojakatu. Se yhdistyy Pihlajamäentiehen Tiedepuiston kohdalla ja Kehä I:een Kivikonlaidan tulevassa eritasoliittymässä. Pihlajamäentieltä on Lahdenväylälle tällä hetkellä liittymä etelään keskustan suuntaan sekä varaus pohjoisille rampeille. Latokartanonkaarta pitkin tulevat kulkemaan Helsingin keskustaan menevät bussit. Kaava-alueen kohdalle sijoittuu kaksi pysäkkiparia. Myös Kehä I:n varrelle sijoittuu bussipysäkki. Asemakaavassa on osoitettu ohjeellinen varaus yleiskaava 2002:n mukaiselle, Malmin suuntaan johtavalle pikaraitiotie "Viiralle". Latokartanonkaaren varteen Latokartano V -alueen kohdalle osoitettu LP-alue on tarkoitettu Viikkiä palvelevaksi raskaiden ajoneuvojen pysäköintialueeksi.

Suunnittelualueen itäosaan on osoitettu Viikin virkistysalueilta Kivikon urheilupuistoon johtava kevyen liikenteen yhteys, joka rakennetaan vihersiltana Kehä I:n yli.

Alueen keskelle on merkitty suojaviheralue, jossa on suojeltavia ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitelaitteita.

Asemakaavalla muutetaan Mellunkylän ja Viikin kaupunginosien välinen raja liikennealueiden rajalle siten, että Latokartanon työpaikka-alueen korttelit ja niihin liittyvät suojaviheralueet ovat kokonaisuudessaan Viikin kaupunginosan puolella.

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Latokartanon alueen kautta on osoitettu nopean raitiotien (Viira) varaus sekä Latokartanon asuinalueelle että Malmin suuntaan. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Viikin osayleiskaavassa, joka on ollut Latokartanon alueen suunnittelun lähtökohtana, alueelle on merkitty liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alue, suojaviheraluetta sekä pääulkoilureitit Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuiston suuntaan.

Asemakaavat

Alueella ovat voimassa asemakaavat nro 9285 (vahvistettu vuonna 1987), nro 10260 (vahvistettu vuonna 1996), nro 10325 (vahvistettu vuonna 1997) ja nro 11010 (saanut lainvoiman vuonna 2002). Asemakaavat sisältävät Lahdenväylän ja Kehä I:n/Myllymestarintien katu- ja liikennealueita, Kehä I:n ylittävän kevyen liikenteen sillan sekä kaupunginosien rajoja.

Rakennuskielto

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 mom:n mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.

Maanomistus

Alueen maanomistajat ovat Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä. Helsingin kaupunki omistaa alueesta noin 6,321 ha ja Helsingin seurakuntayhtymä noin 1,457 ha.

Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä ovat tehneet seurakuntayhtymän Latokartanossa omistamaa yhteensä 16,8 ha:n suuruista maa-aluetta koskevan esisopimuksen.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue on osa rakenteilla olevaa Latokartanon asuinaluetta, jonne tulee asunnot noin 10 000 asukkaalle sekä 100 000 k-m² työpaikkoja ja palveluja. Tämä kaava-alue sijaitsee Latokartanon pohjoisosassa ja on viimeinen Latokartanoon kaavoitettava alue. Latokartanon asuinalueen rakentaminen on edennyt etelästä alkaen siten, että kolme ensimmäistä aluetta ovat lähes valmiiksi rakennettuja. Tällä hetkellä rakentaminen on käynnissä lähipalvelukeskuksessa ja neljännellä alueella ja etenee edelleen itään siten, että alue on kokonaisuudessaan rakennettu vuosikymmenen vaihteen jälkeen.

Asemakaava-alue on rakentamaton kapea metsäkaistale vilkasliikenteisten Lahdenväylän, Kehä I:n ja Latokartanonkaaren välissä.

Rakennettu ympäristö

Kaava-alue on rakentamaton.

Alueen eteläpuolella oleva Latokartanonkaari nousee Agronominkadun risteyksestä lähtien noin 5 % kaltevuudella tasolta +10 mpy tasolle +25 mpy. Tällä osalla alue rajautuu Latokartanonkaaren tasauksista johtuviin kallioleikkauksiin.

Alueen itäosan kautta kulkee syväuomainen Viikinoja, joka Kehä I:n ja Latokartanonkaaren välisellä osalla on kaivettu oja. Viikinoja kerää vesiä pohjoisesta Kivikon alueelta ja siinä on ajoittain, etenkin keväisin ja sadekausina runsaasti vettä.

Alueen keskivaiheilla on Kehä I:n alittava kevyen liikenteen alikulkutunneli, josta johtaa Kehä I:n suuntainen kevyen liikenteen raitti itään. Alikulkutunnelin vieressä on maanalaisiin tiloihin johtavan tunnelin suuaukko.

Alueen länsiosassa on Latokartanonkaaren ja Lahdenväylän välillä noin 80 metrin osuus Latokartano IV -alueella jatkuvaa tykkitietä, joka on alun perin Malmilta Puodinkylään vievä vanha tie.

Luonnonympäristö

Kaava-alueen leveys vaihtelee noin 45 metristä 90 metriin. Kapeudesta huolimatta alue on kasvillisuudeltaan ja topografialtaan vaihtelevaa. Leveimmillään alue on keskiosallaan sekä länsiosassa, jossa maasto on pääosin kalliomaastoa. Maanpinnan korkeus vaihtelee noin +11-+30 mpy.

Alue on havupuuvaltaista sekametsää. Länsiosan kallioalueilla valtapuuna on mänty, itäosassa kuusi.

Latokartanon pohjoisosan kallioalueella on luonnonarvona ollut arvokkaaksi luokiteltu, lajilukumäärältään pinta-alaansa nähden huomattava kääpien esiintymä. Esiintymäalue on kuitenkin tutkimuksen laatimisajankohdan jälkeen huomattavasti pienentynyt Latokartano IV -asuinalueen sekä Latokartanonkaaren rakentamisen johdosta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alueelta Myllypuron suuntaan johtaa kaukolämpöjohto Kehä I:n eteläreunassa. Johto sijaitsee osittain kalliotunnelissa, jonka suuaukko sijaitsee alueella. Kaukolämpötunnelin kautta on yhteys myös tunneliviemäriin. Alueen poikki kulkee vanhempi keskijännitteen avojohto ja maisemasillan alueella maakaapeli. Latokartanonkaarelle on rakennettu viime vuosina asuinalueiden yhdyskuntatekniikkaa, jota täydennetään alueen rakentamisen myötä.

Maaperä Alueen länsipuoli sijaitsee kallioselänteellä, jolla on matalia maatäytteisiä painanteita. Latokartanonkaaren varressa on usean metrin korkuisia kallioleikkauksia. Alueen itäosassa on kaksi pehmeikköaluetta ja niiden välissä pienempi kallioselänne. Kehä I:n ylittävän, Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuistoon suunnitellun vihersillan alue sijaitsee Hallainvuoren selänteen länsirinteellä. Viikiojan luoteispuolella sijaitsevalla pehmeiköllä on pinnassa täytemaata. Savikerros on syvimmillään noin 7 metriä. Alueen kaakkoisosassa sijaitsevalla pehmeiköllä pinnassa on lähirinteiltä huuhtoutuneita hiekkoja ja saattaa olla myös jonkin verran eloperäisiä maalajeja. Savikerroksen suurin paksuus on noin 10 metriä. Pehmeikköalueilla pohjavedenpinta noudattelee Viikinojan pintaa ja on noin +15...+16. Pehmeikön reunassa sijaitsevan alikulkukäytävän sadevesiviemäröinti kuivattaa jonkin verran myös maaperää.

Suojelukohteet

Alueen keskivaiheilla on ensimmäisen maailmansodan aikaisia sotahistoriallisia linnoitelaitteita.

Ympäristöhäiriöt

Alueen luoteispuolella olevalla valtatie 4:llä, Lahdenväylällä, nykyinen keskivuorokausiliikenne on noin 52 300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja liikenne-ennusteiden mukaan vuonna 2025 noin 82 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alueen länsiosaan ulottuu Lahdenväylän varteen rakennettu meluaita.

Alueen koillispuolella sijaitsee maantie 101, Kehä I/Myllymestarintie, jonka nykyinen keskivuorokausiliikenne on noin 64 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteiden mukaan keskivuorokausiliikenne on vuonna 2025 noin 88 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne aiheuttaa kaava-alueelle voimakasta melua.

Liikenne-ennusteiden mukaan Latokartanonkaaren keskivuorokausiliikenne vuonna 2025 on kadun länsiosassa noin 8 000 ja itäosassa noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Lahdenväylän ja Kehä I:n sekä Latokartanonkaaren liikenteen päästöt estävät asuinkortteleiden sijoittamisen väylien väliselle alueelle.

Myös Malmin lentokentän lentoliikenne aiheuttaa alueelle lentokoneiden ääntä. Lentomelualue ulottuu pohjoisesta eritasoliittymän alueelle.

Alueen keskivaiheilla, kevyen liikenteen alikulkukäytävän eteläpuolella, on täytemaa-alue, joka on rakennettu kaukolämpötunnelin rakentamisen yhteydessä. Alueella ei ole tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia eikä alueella ole harjoitettu maaperää likaavaa toimintaa (Maankäytön muutosalueiden saastuneisuuden arviointi, kaupunkisuunnitteluvirasto 2000). Viikinojan sedimenteissä saattaa olla alueen koillispuolelta pintavesien mukana kulkeutuneita haitta-aineita. Vilkasliikenteisten väylien varressa pintamaakerroksessa on tyypillisesti ohuelti pölyn mukana kulkeutuneita haitta-aineita.

Muualla kaava-alueella ei ole täytemaita eikä maaperän pilaantumista ole syytä epäillä.

Tavoitteet Viikki on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä rakentamisalueista Helsingissä. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on Latokartanon alueen suunnittelun lähtökohtana olleen Viikin osayleiskaavan mukaisesti työpaikka-alueen sijoittaminen suojavyöhykkeeksi vilkasliikenteisten väylien ja asuinalueen väliin. Samalla alue täydentää ja monipuolistaa Viikkiin tulevaa työpaikkatarjontaa. Alueen näkyvää sijaintia ja topografiaa pyritään hyödyntämään alueen positiivisena tekijänä.

Toimitilarakentamisella ja meluesteillä suojataan Latokartanon asuinaluetta Lahdenväylän ja Kehä I:n liikennemelulta.

Tavoitteena on myös mahdollistaa yleiskaava 2002:ssa osoitetun nopean raitiotie "Viiran" johtaminen alueen kautta sekä Malmin suuntaan että Latokartano V -alueelle.

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kaava-alue käsittää Latokartanon viimeisen asemakaavoittamattoman alueen. Alue sijaitsee varsin näkyvällä paikalla Lahdenväylän ja Kehä I:n liittymän tuntumassa. Alueelle sijoittuu työpaikkarakentamisen lisäksi suojaviheralue sekä tarvittavat Latokartanon asuinaluetta Lahdenväylän ja Kehä I:n liikennemelulta suojaavat meluesteet. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7,778 ha ja sinne sijoittuu noin 500-600 työpaikkaa. Työpaikka-alueelle tuleva rakentaminen on sijoitettu siten, että siitä mahdollisimman suurelta osin muodostuu suojavyöhyke vilkasliikenteisten Lahdenväylän ja Kehä I:n sekä Latokartanon asuinalueen välille.

Asemakaava on laadittu siten, että se mahdollistaa joustavasti erikokoisten ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien sekä kohtuuhintaisten toimitilojen rakentamisen alueelle.

Voimakkaista maastonmuodoista ja Latokartanonkaaren tasauksen johdosta joudutaan erityisesti alueen länsiosassa maastoa tasaamaan. Tämän vuoksi rakentaminen on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan Latokartanonkaaren varteen.

Kaava-alueen eteläpuolella kulkee Latokartanonkaari, joka on Latokartanon alueen kokoojakatu. Latokartanonkaari johtaa Tiedepuistosta Pihlajamäentieltä Kivikonlaidan tulevaan eritasoliittymään Kehä I:lle.

Asemakaavalla muutetaan Vartiokylän, Mellunkylän ja Viikin kaupunginosien välistä rajaa liikennealueiden rajalle siten, että Latokartanon työpaikka-alueen korttelit ja niihin liittyvät suojaviheralueet ovat kokonaisuudessaan Viikin kaupunginosan puolella.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 7,778 ha, josta korttelialuetta on 4,030 ha, katualuetta 0,823 ha, liikennealuetta 1,425 ha ja suojaviheraluetta 1,500 ha.

Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 40 200 k-m² ja keskimääräinen korttelitehokkuus e = 1,0. Alueelle tulee noin 500-600 työpaikkaa.

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

Toimitilarakennusten korttelialueille voi sijoittua julkisia palvelutiloja, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Lisäksi rakennusten ensimmäiseen kerrokseen voi sijoittua liiketilaa enintään 15 % tontin kokonaiskerrosalasta. Toimitilarakennusten korttelialueet on suunniteltu siten, että ne voidaan jakaa tonteiksi, joiden rakennusoikeus vaihtelee noin 1 200-4 000 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on Latokartanon lähipalvelukeskuksen läheisyydessä neljä ja viisi ja alueen muilla osilla kolme.

Rakennukset on sijoitettu siten, että ne rajaavat Latokartanonkaarta sekä Lahdenväylältä Kehä I:lle johtavaa ramppia. Pysäköinti ja huoltoliikenne tonteille johdetaan Latokartanonkaarelta tai Latokartanonkaareen liittyviltä tonttikaduilta. Tonttikadut on mitoitettu siten, että niille voi sijoittua muutama autopaikka lyhytaikaista pysäköintiä varten.

Erityisalueet (EV)

Alueen keskelle, Kehä I:n varteen on merkitty suojaviheralue, jolle sijoittuu säilytettäviä ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitelaitteita, kaukolämpö- ja viemäritunneleiden suuaukko sekä Kehä I:n alittavalta kevyen liikenteen alikulkukäytävältä itään, Viikinpuistonraitille, johtava kevyen liikenteen raitti.

Viikinoja sijaitsee EV-alueella Kehä I:n ja Latokartanonkaaren välissä. EV-alueelle on merkitty Viikinojan kohdalle laajempi vesialue (wk), jossa voidaan hidastaa ojan virtausvaihtelua, ottaa talteen liikenneväyliltä kertyvää kiintoainesta ja parantaa näin Viikinojan veden laatua.

Liikenne ja pysäköinti

Alueen eteläpuolella kulkee Latokartanonkaari, joka on Latokartanon kokoojakatu. Se yhdistyy Lahdenväylälle Tiedepuiston kohdalla, jossa on tällä hetkellä liittymä etelään keskustan suuntaan sekä varaus pohjoisille rampeille, ja Kehä I:een Kivikonlaidan tulevassa eritasoliittymässä. Latokartanonkaarta pitkin tulevat kulkemaan Helsingin keskustaan menevät bussit. Kaava-alueen kohdalle sijoittuu kaksi pysäkkiparia. Myös Kehä I:n varrelle sijoittuu bussipysäkki.

Ajoneuvoliikenne alueen länsiosan kortteleihin johdetaan Latokartanonkaarelta ja Latokartanonkaareen liittyvien uusien tonttikatujen, Hierrinkujan, Kolvikujan ja Pipettikujan kautta. Itäosassa tonttiliittymät ovat Latokartanonkaarelta.

Asemakaavassa on osoitettu ohjeellinen varaus yleiskaava 2002:n mukaiselle, Malmille johtavalle pikaraitiotie "Viiralle". Pikaraitiotien varaus kulkee lähipalvelukeskuksen kohdalla Latokartanonkaarta pitkin ja jatkuu edelleen nykyisen Lahdenväylältä Kehä I:lle itään johtavan rampin reunaa. Pikaraitiotie alittaa Kehä I:n suunnilleen nykyisen kevyen liikenteen alituksen kohdalla ja alituksen jälkeen voi sijoittua myös Latokartanon asuinaluetta palveleva pysäkki. Pikaraitiotie voidaan johtaa myös Latokartanonkaaren ja suojaviheralueen kautta sillalla Kehä I:n yli. Mikäli pikaraitiotie jatkuu tulevaisuudessa pelkästään Latokartanon asuinalueelle, kulkee se Latokartanonkaarta pitkin ja linjan kääntöpaikka sijoittuu joko Latokartano V -alueelle tai Latokartano V -alueen kohdalle osoitetulle LP-alueelle.

Latokartano V -alueen kohdalle osoitettu LP-alue on tarkoitettu Viikkiä palvelevaksi raskaiden ajoneuvojen pysäköintialueeksi.

Lahdenväylän liikennealueen rajaus on suunniteltu yhteistyössä Uudenmaan Tiepiirin kanssa. Korttelialueiden ja liikennealueen raja on suunniteltu siten, että Lahdenväylältä Kehä I:lle itään johtava ramppi voi sijaita nykyisellä paikallaan. Sen siirto tulee ajankohtaiseksi sitten, kun Viikin paikalliskeskuksen pohjoiset rampit toteutetaan, jolloin rampin sijainti riittävien liittymävälien saavuttamiseksi muuttuu tai pikaraitiotie "Viira" Malmin suuntaan toteutetaan.

Kehä I:n ali johtava kevyen liikenteen raitti on merkitty Kehä I:n vieressä olevalle suojaviheralueelle Latokartanonkaaren alittavalle Viikinojanraitille saakka, josta raitti kulkee edelleen Latokartanonkaaren varressa itään.

Suunnittelualueen itäosaan on osoitettu Viikin virkistysalueilta Kivikon urheilupuistoon johtava kevyen liikenteen yhteys, joka rakennetaan vähintään 16 metriä leveänä vihersiltana Kehä I:n yli.

Toimitilakortteleiden autopaikkavaatimus on vähintään 1 autopaikka/75-100 kerrosneliömetriä vaihdellen sen mukaan, mitä toimintaa tonteille sijoittuu. Pysäköinti ratkaistaan tonttikohtaisesti. Lähtökohtana on, että autopaikkojen vähimmäismäärä voidaan sijoittaa maantasoon. Autopaikat sijoittuvat korttelialueen keskelle tai Lahdenväylän ja Kehä I:n varteen rakennettavien meluesteiden viereen.

Suojelukohteet

Alueen keskivaiheilla on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitelaitteita. Ne eivät kuulu kaikkein arvokkaimpien hyvin säilyneiden joukkoon, mutta niillä on arvoa osana linnoitelaitteiden kokonaisuutta Viikki-Kivikossa. Pääosa alueesta, jolla linnoitelaitteita on, on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm).

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaukolämpöjohto sijaitsee Kehä I eteläreunassa toimitilarakennusten pysäköintialueilla. Kaukolämpöjohto siirretään Latokartanonkaaren varteen kevyen liikenteen raitin kohdalle. Siirtotarve on otettu huomioon asuinalueiden rakentamisessa ja osa siirrosta on tehty. Tunneliyhteyden liittäminen Latokartanonkaaren johtoon edellyttää noin 65 m uutta johtoa ja siirtotarve von Daehnin kadun itäpuolella on noin 150 m. Kivikonlaidan eritasoliittymän ja Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuistoon johtavan vihersillan rakentamisen yhteydessä tulee edelleen kaukolämpöjohdon siirtotarvetta.

Viikinojan molemmat haarat ovat tärkeitä alueellisen kuivatuksen reittejä. Läntinen haara on rakennettu sadevesiviemäriin Latokartanonkaaren ja asuinalueen kohdalla. Latokartanonkaaren pohjoispuoleinen osuus siirretään raitin kohdalle sadevesiviemäriin. Siihen liitetään myös kevyen liikenteen alikulkukäytävän sadevesiviemäröinti. Viikinojan itäinen haara alittaa Latokartanonkaaren ja se siirretään rakennettavan kevyen liikenteen alikulkukäytävän kohdalla sadevesiviemäriin. Latokartanonkaaren ja Kehä I väliin jäävä avo-osuus suositellaan rakennettavaksi purouoman laajennukseksi, jossa Kivikon suunnasta ja yleisen tien alueelta tulevat kuivatusvedet saavat viipymää ja kiintoaines voi laskeutua altaassa.

Keskijännitteen ilmasähköjohto korvataan maakaapelilla tonttien ulkopuolella. Muuten alue tukeutuu asuinalueen yhteydessä rakennettuun sähköverkkoon. Alueella tarvitaan uusia sähkönjakelumuuntamoita.

Tontit liitetään Latokartanonkaarelle rakennettuun vesihuoltoverkostoon, jota täydennetään.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen pohjoisosassa rakennuspohja on pääasiassa kalliota. Tonttien tasauksessa tehdään maa- ja kallioleikkausten lisäksi myös kalliopainanteiden korottamista maatäytöillä.

Alueen eteläosan tontit sijaitsevat Viikinojan ojahaarojen ympäristössä pehmeiköillä ja niiden välisillä selänteillä. Viikinojan läntisen haaran alueella savimaakerrosten paksuus on rakennusalojen kohdalla enimmillään noin 5 m, pysäköintialueella enemmän. Ojahaarojen välisellä alueella on selänne, jossa kallio sijaitsee lähellä maanpintaa. Viikinojan itäpuolisilla tonteilla rakennusalat sijaitsevat pääosin selänteellä kantavan rakennuspohjan alueella ja pysäköintialueet pehmeiköllä.

Melueste, joka sijoittuu korttelin 36726 sekä EV- ja LT-alueiden rajalle, alkaa alikulkukäytävän länsipuolelta ja päättyy vihersillan länsireunassa tieleikkaukseen. Molemmissa päissä ja keskellä on kantavien maakerrosten aluetta. Viikinojan läntisen haaran alueella melueste sijoittuu pehmeikölle, jossa savikerrosten paksuus on enimmillään noin 8 m ja kantavan maakerroksen syvyys noin 12 m. Viikinojan itäisen haaran itäpuolella melueste sijoittuu pehmeikölle, jossa savikerrosten paksuus on enimmillään noin 11 m ja kantavan maakerroksen syvyys noin 20 m. Melueste toteutetaan meluaitana, joka perustetaan pehmeikköosuuksilla paaluperustukselle ja kantavilla alueilla maan tai kallionvaraisesti.

Ympäristöhäiriöt

Lahdenväylän keskimääräinen syksyn 2004 arkivuorokausiliikenne oli noin 52.300 ajoneuvoa. ja Kehä I:n noin 64.000 ajoneuvoa. Eritasoliittymäalueella liikenteestä noin 30 % jakaantuu liittymärampeille ja 70 % on päätiellä. Lahdenväylällä raskaan ajoneuvoliikenteen osuus oli syksyllä 2004 noin 9 % ja Kehä I:llä 6 %. Lahdenväylällä nopeusrajoitus on 100 km/h ja Kehä I:llä 80 km/h. Latokartanonkaarella on asuinalueen rakennustyömaiden liikennettä.

Nykyisten liikenneväylien lähelle rakennettavien asuinalueiden melusuojauksen hoitaminen on kaupungin vastuulla. Asuinalueiden suunnittelun yhteydessä on tehty meluselvitykset ja kaavoissa on toteuttamista ohjaavia määräyksiä.

Meluselvitystä tehtäessä on liikenne-ennusteen ajankohdaksi otettu vuosi 2025, kun se oli aikaisemmin tehdyissä asuinaluekaavoissa v. 2020. Kehä I liikenne on kasvanut viime vuosina nopeammin kuin on ennustettu ja tämä on otettu liikenne-ennusteessa huomioon. Lahdenväylän liikenne-ennusteena v. 2025 käytettiin 82 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kehä I:n 88 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Liikenne aiheuttaa alueelle voimakasta meluhaittaa; päiväajan keskiäänitaso on vähintään 60 dB(A) ja suurella osalla aluetta yli 65 dB. Yleisten teiden ja ramppien vieressä keskiäänitaso on yli 70 dB. Yöllä keskiäänitaso on pääsääntöisesti yli 55 dB ja liikenneväylien varressa yli 65 dB. Mikäli alueen ja yleisten teiden väliin rakennetaan noin 4 m korkuinen melueste, on keskiäänitaso päivällä pääsääntöisesti 55...60 dB ja yöllä 50...55 dB.

Uuden, noin 4 m korkean meluesteen tarkoituksenmukaista laajuutta tutkittiin jakamalla se kolmeen jaksoon. Ensimmäinen jakso alkoi Lahdenväylän nykyisten meluesteiden päättymiskohdassa sijaitsevan kallioleikkauksen itäreunasta ja oli pituudeltaan 200 m. Maaston korkeussuhteiden takia melueste vaikuttaa vain välittömästi esteen takana eikä vähennä melua asuinalueella. Asuinalueelle kantautuvaa liikennemelua voidaan vähentää paremmin työpaikka-alueen rakennuksilla.

Edellisen jatkeeksi tutkittu toinen meluestejakso oli pituudeltaan 320 m ja päättyi Viikinojan läntisen haaran kohdalle. Tämän jakson alkuosaa, joka sijaitsee vanhojen linnoituslaitteiden länsipuolisessa maastopainanteessa, ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa, mikäli alueelle rakennetaan toimitilarakennuksia. Sen sijaan linnoituslaitteiden mäen itäpuolella Kehä I:n ja asuinalueen välillä ei ole liikenteen äänien etenemistä rajoittavia esteitä ja meluesteellä saavutetaan suuri hyöty. Samoin kolmannella noin 460 m pitkällä ja vihersillalle päättyvällä meluesteellä on selkeä vaikutus keskiäänitasoon asuinalueella.

Meluesteen korkeuden vaikutusta tutkittiin V-alueen kohdalla ennustetilanteessa kolmella aitakorkeudella päivä- että yötilanteessa sekä pihalla että julkisivuilla. Lisäksi tutkittiin työpaikka-alueen rakennusten rakentamisen vaikutusta. Koska asuinalueiden vieressä sijaitsee Latokartanonkaaren kokoojakatu, ei Kehä I:n meluaidan korkeudella ole juurikaan vaikutusta ennustetilanteessa pihamelun tasoon. Asuinrakennusten koilliseen suuntautuvien julkisivujen keskiäänitaso sen sijaan laskee 1 dB kun meluesteen korkeus kasvaa 1 m.

Latokartanonkaaren varteen rakennettavat toimitilarakennukset muodostavat helposti katukuilun, jossa liikenteen äänet heijastuvat toimitilarakennusten julkisivuista asuinrakennusten julkisivuihin. Toimitilarakennusten sijoittamisen ja julkisivujen suunnittelulla voidaan haittaa vähentää.

Nykyisillä liikennemäärillä ja ilman uusia meluesteitä päiväajan keskiäänitaso Latokartanon IV-asuinalueen itäosassa on vuosina 2006-07 valmistuvien rakennusten piha-alueilla korkeintaan 55 dB ja rakennusten julkisivuilla korkeintaan 67 dB. Latokartano V -alueella päiväajan keskiäänitaso piha-alueilla on korkeintaan 55 dB ja julkisivuilla korkeintaan 68 dB. Asuinrakennukset eivät rajoita melun leviämistä Viikinojan laakson pohjoispäähän ja Latokartano V -alueen itäpuoliselle virkistysalueelle, joilla keskiäänitaso on päiväaikaan yli 60 dB.

Uusilla asuinalueilla yöajan keskiäänitaso virkistysalueilla ja oleskelupihoilla saa olla korkeintaan 45 dB. Viikinojan laakson pohjoispäässä ja Latokartano V -alueen itäpuoleisella virkistysalueella keskiäänitaso on kuitenkin yli 50 dB ja liikenneväylien lähellä sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihoilla 45...50 dB.

Työpaikka-alueen rakennusten valmistumisajankohtaa ei voida arvioida kovinkaan tarkasti. Vilkasliikenteisten väylien meluhaitta asuinalueilla kasvaa hiljalleen liikennemäärien kasvaessa ja erityisesti siinä vaiheessa kun Kehä I:lle rakennetaan Kivikonlaidan eritasoliittymä ja Latokartanonkaaren liikennemäärä kasvaa.

Meluesteen rakentamisella saavutetaan eniten hyötyä virkistysalueilla ja niihin rajoittuvilla asuinkortteleiden osilla. Asuinalueilla saavutetaan suurin hyöty yöaikana, jolloin laskennallisen keskiäänitason tulee olla 10 dB pienempi kuin päiväaikana. Meluesteillä voidaan kaventaa liikennemelun haitta-aluetta virkistysalueilla ennustetilanteessa noin 100 metriä. Asuinkortteleiden piha-alueiden viihtyisyyteen voidaan vaikuttaa myös tontin suunnittelulla.

Asuntorakentamisen painopiste siirtyy Latokartanon IV-alueen itäosaan ja V-alueen pohjoisosaan vuosina 2006-07. Meluesteen rakentaminen tulisi aloittaa viimeistään 2008. Asuinalueet on suunniteltu siten, että reunakorttelit suojaavat takana olevaa aluetta meluhaitalta. Myös kunnallistekniikan rakentamisen takia asuntorakentaminen aloitetaan läheltä liikenneväyliä. Kun meluesteet rakennetaan mahdollisimman aikaisin, saavutetaan myös suurin hyöty.

Kaava-alueella Lahdenväylään, Kehä I:een ja Latokartanonkaareen suuntautuvilla julkisivuilla keskiäänitaso on päivällä 63-72 dB. Toimisto- ja liikerakennusten sisä-äänitaso voi olla korkeintaan 45 dB, joten periaatteessa tavanomaisesta poikkeavia julkisivurakenteita ei tarvita. Toimistotiloissa 45 dB on kuitenkin aivan liian korkea arvo. Asemakaavassa on esitetty julkisivuille 30 dB melumääräyksiä, joka saavutetaan esimerkiksi normaaleilla asuinrakennusten julkisivurakenteilla. Määräys on lähinnä periaatteellinen ja sillä pyritään kiinnittämään toimitilarakennuksen rakennuttajan ja suunnittelijan huomio melutilanteen arvioimiseen. Mikäli tiloja käytetään pääasiassa toimistotiloina, joissa tulisi olla keskittymisrauha, tulisi niissä pyrkiä suuruusluokkaa 35 dB olevaan keskiäänitasoon. Opetus- ja kokoontumistilat on kuitenkin sijoitettava tai rakennettava niin, että niissä saavutetaan enintään 35 dB keskiäänitaso.

Ajoneuvoliikenteen aiheuttamat ilmanlaadun epäpuhtaudet eivät estä alueen käyttämistä toimitila-alueena. Työpaikka-alueen länsiosassa rakennusalat sijaitsevat ajoradan reunassa ja rakennusten ulkoilmaa ei suositella otettavaksi ajoradan puolelta. Alueen itäosassa rakennusalat sijaitsevat yli 8 m päässä Latokartanonkaaren reunasta eikä vastaavaa rajoitusta ole. Lahdenväylän liikenne rajoittaa ulkoilman ottamista liikenneväylän puolelta Arthur Rindellin kujan länsipuolella. Kehä I:n itään suuntautuvan ajoradan reuna sijaitsee yli 30 m päässä rakennusaloista eikä se rajoita ulkoilman ottamista.

Mikäli kaava-alueelle rajalle rakennetaan raideliikennettä, kuten pikaraitiotie tai raidejokeri, on niiden aiheuttaman runkoäänen enimmäistaso L_ASmax 35 dB ja tärinän etenemisnopeuden enimmäistaso L_VSmax 0,15 mm/s ellei selvityksin muuta osoiteta.

Nimistö Nimistötoimikunta on ehdottanut alueelle johtaville tonttikaduille nimiksi Hierrinkuja - Stötgränden, Kolvikuja - Kolvgränden ja Pipettikuja - Pipettgränden sekä Viikin virkistysalueita Kivikon ulkoilualueeseen yhdistävän, Myllymestarintien ylittävän sillan nimeksi Viikin puistosilta - Viks parkbro.

Vaikutukset yhdyskuntarakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön

Viikin osayleiskaavassa työpaikka-alue sijoitettiin vilkasliikenteisten väylien ja asuinalueen väliin, jotta liikenteestä asuinalueelle kohdistuva haitta olisi pienempi. Toisaalta työpaikoille suuntautuu omaa liikennettä, joka osaltaan aiheuttaa paikallistasolla haittaa mm. liikennemelun, kaasu- ja hiukkaspäästöjen sekä liikenneturvallisuuden heikkenemisen kautta. Yhdyskuntarakenteen ja toiminnan vaikutusten kannalta on kuitenkin tärkeää käyttää maa-aluetta ja infrastruktuuria tehokkaasti, jotta suurempaa suojelu- tai käyttöarvoa sisältävät alueet voidaan säilyttää tai osoittaa muuhun käyttöön. Tätä taustaa vasten työpaikka-alueen sijoittamisella vilkasliikenteisten väylien liittymäalueelle, riittävien ja edelleen kehittyvien liikenneyhteyksien sekä infrastruktuurin piiriin on myönteiset vaikutukset yhdyskunnassa. Samalla alue täydentää ja monipuolistaa Viikkiin tulevaa työpaikkatarjontaa mahdollistamalla joustavasti erikokoisten ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien sekä kohtuuhintaisten toimitilojen rakentamisen Latokartanoon.

Työpaikka-alueelle suuntautuvan uuden liikenteen meluhaitta ja toimitilarakennusten melun leviämistä rajoittava vaikutus kumoavat suurin piirtein toisensa Latokartanon IV-alueella. Latokartano V -alueen kohdalla Latokartanonkaaren lisääntyvän liikenteen haitat voidaan arvioida suuremmiksi kuin toimitilarakentamisen melun leviämistä rajoittava vaikutus. Latokartanonkaaren melu heijastuu helposti toimitilarakennusten julkisivuista asuinalueen suuntaan, ellei sitä oteta rakennussuunnittelussa huomioon.

Kaavaan sisältyvän meluesteen rakentamisen vaikutukset ovat ehdottoman myönteiset asuinalueiden olosuhteiden parantamisessa. Kehä I:n ajoradat sijaitsevat liittymäalueella toisistaan erillään eikä meluesteellä saavuteta tällaisessa kohdassa suurinta mahdollista hyötyä.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Kaava-alue on kapea metsäinen kiila Latokartanonkaaren, Lahdenväylän ja Kehä I:n välissä. Alue on maastoltaan jyrkkäpiirteistä ja vaikeakulkuista sekä vilkasliikenteisten liikenneväylien rajaama, eikä sen vuoksi ole aktiivisessa virkistyskäytössä. Erityisesti alueen länsiosassa Latokartanonkaaren tasauksesta johtuvat kallioleikkaukset erottavat alueen Latokartanon asuinalueesta ja tekevät alueesta vaikepääsyisen. Alueen itäosan kautta kulkee ulkoilureitti itään, mutta se on alueen kapeudesta johtuen alttiina Kehä I:n liikennemelulle. Meluaidan rakentaminen muuttaa tilannetta tällä osalla huomattavasti paremmaksi. Kehä I:n yli rakennettava vihersilta tulee parantamaan oleellisesti virkistysyhteyksiä Viikin virkistysalueilta Kivikon ulkoilupuistoon.

Viikin alueen luonnon monimuotoisuutta on arvioitu vuonna 1997 Ympäristötutkimus Oy Metsätähden laatimassa selvityksessä Viikki - luontovaikutusten arviointi, rakentamisen vaikutukset Viikin pelto- ja metsäalueilla. Tällöin arvioitiin ruutukartoituksena peltolinnusto, putkilokasvit, biotoopit sekä rakennetekijät. Latokartanon pohjoisosan kallioalueella on luonnonarvona ollut arvokkaaksi luokiteltu, lajilukumäärältään pinta-alaansa nähden huomattava kääpien esiintymä. Esiintymäalue on kuitenkin tutkimuksen laatimisajankohdan jälkeen huomattavasti pienentynyt Latokartano IV -asuinalueen sekä Latokartanonkaaren rakentamisen johdosta.

Alue tulee lähes kokonaisuudessaan rakennetuksi ja Latokartanonkaaren tasauksesta johtuen joudutaan erityisesti alueen länsiosan maanpintaa tasaamaan, joten luonnontilaisena alueena säilyy ainoastaan alueen keskiosa, jolla sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitelaitteita.

Alueen pohjoisosan kallioalueella tehtävä rakentaminen aiheuttaa alkuvaiheessa louhintamelua ja -tärinää sekä pölyhaittaa. Myös alueen itäosassa joudutaan tekemään jonkin verran louhintaa tonttien rakentamisen yhteydessä. Itäosassa sijaitsevan meluaidan perustamisessa käytettäneen lyöntipaaluja, mikä aiheuttaa paalutusmelua ja -tärinää. Itäosan tonttien rakentamisessa ei pääsääntöisesti tarvita paaluperustuksia.

Alueen rakentaminen tuottaa jonkin verran ylijäämämaita. Karkearakenteisia kivennäismaalajeja kannattaa käyttää esimerkiksi alueen pohjoisosan yleistasauksessa avokallioiden välisissä painanteissa. Tämä rakentaminen tulee tehdä valvotusti, sillä täytteellä muodostetaan rakennuspohjaa. Alueella ei ole ylijäämämaiden sijoittamiseen sopivia kohteita. Alueen itäosaan rakennettavan maisemasillan ja sen länsipuoleisen viheralueen rinteessä voisi olla sopiva ylijäämaiden sijoituspaikka, mutta se ei sijaitse kaava-alueella.

Viikinojan läntinen haara rakennetaan sadevesiviemäriin Kehä I ja Latokartanonkaaren välissä. Viemärin kaltevuus on hyvin pieni ja Kehä I:n suunnittelun yhteydessä kannattaa tutkia myös virtaamaa tasaavien altaiden sijoittamista ajoratojen väliselle alueelle. Rakennettavaan sadevesiviemäriin liitetään myös nykyisen alikulkukäytävän sadevesiviemäri. Viikinojan itäinen haara kulkee alueen poikki ja on pituudeltaan 50 m. Nykyinen rumpu jatketaan rakennettavan meluaidan poikki ja sen päähän suositellaan rakennettavaksi avouoman laajennus. Altaalla tasataan Viikinojan luonnonmukaiselle osuudelle virtaavan veden määrän vaihtelua ja virtausnopeuden pienenemisen takia myös liikennealueelta tuleva kiintoaines laskeutuu altaaseen. Tämä parantaa veden laatua ojan alajuoksulla. Altaan kunnossapito voidaan hoitaa raitilta käsin.

Alueen itäosassa sijaitsee kalliotunnelin ja Myllypuron välinen kaukolämpöjohto. Johto siirretään katualueelle. Siirtotarpeeseen on varauduttu myös asuinalueiden suunnittelussa ja Latokartanonkaaren rakentamisessa von Daehnin kadun länsipuolella.

Alueen rakentaminen vähentää meluhaittoja Latokartanon asuinalueella. Lahdenväylän meluhaittoja ehkäistään Lahdenväylälle suuntautuvien julkisivujen julkisivumääräyksillä. Lahdenväylän liikennemelun torjumiseksi korttelissa Lahdenväylän varteen rakennettavien rakennusten seinärakenteilta edellytetään 30 dB(A):n ääneneristävyyttä.

Latokartano V -aluetta suojaavien Kehä I:n meluesteiden rakentaminen ei ole välttämätöntä alkuvaihessa, mutta tulee tarpeelliseksi kun Kehä I:n liikenne kasvaa.

Toimitila-kortteleiden ja liikenneväylien väliselle alueelle on osoitettu tila joukkoliikenteelle. Raideliikenteen tärinähaitan pienentämiseksi on annettu kaavamääräys runkoäänen ja tärinän enimmäisarvoista.

Kaavan toteuttamisen kustannukset kaupungille ovat suuruusluokaltaan:

kadut, raitit ja viheralueet 1 365 000 euroa

vesihuolto, kuivatusjärjestelyt 287 000 euroa

kaukolämpö 172 000 euroa

sähkönjakelu 360 000 euroa

melueste, Lahdenväylä 80 m 112 000 euroa

melueste, Kehä I, 640 m 977 000 euroa

vihersilta 1 500 kansi-m² 3 300 000 euroa

Toteutus Latokartanon asuinalueen edellyttämät Lahdenväylän ja Kehä I:n liikennemelulta suojaavat meluesteet toteutetaan sitä mukaa, kun tarve vaatii. Toimitilarakentaminen ajoittunee vuosikymmenen vaihteeseen sen jälkeen, kun Kivikon liittymä ja yhteys Latokartanonkaarelta Kehä I:lle on rakennettu.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö vireilletulosta on ilmoitettu jokaiseen kotiin jaetuissa Helsingin kaavoituskatsauksissa vuosina 2002-2004.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 10.2.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavoittaja oli asukkaiden tavattavissa Viikissä 2.3.2005.

Osallisille lähetettiin asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 2.11.2005). Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Viikin kirjastossa 9.-25.11.2005. Kaavoittaja oli toistamiseen asukkaiden tavattavissa Latokartanon asukastalo Kaaressa 22.11.2005.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnosta koskien jätettiin yksi mielipide.

./. Saapunut kirje on jaettu esityslistan liitteenä.

Malminseudun Yritysyhdistys ry ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa valmisteilla olevan asemakaavan suhteen.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, Helsingin Veden, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Museoviraston ja Uudenmaan tiepiirin kanssa.

Rakennusvirasto on ilmoittanut, että asemakaavaluonnoksessa esitettyjen Latokartanonkaarelta johdettujen tonttikatujen tarpeellisuutta olisi syytä harkita, sillä ajo tonteille voidaan järjestää myös suoraan Latokartanonkaarelta. Lisäksi Kehä I:n ja korttelialueiden väliin esitetyn kapean suojaviheralueen tarpeellisuutta tulisi pohtia, koska Latokartanonkaaren varren kevyen liikenteen väylä tarjoaa hyvän yhteyden ja edelleen tulisi tutkia Kehä I:n varressa olevien kortteleiden rakennusmassojen sijoittamista siten, että niitä hyödynnettäisiin liikennemelun suojaamisessa, jolloin erillisiä meluesteitä tarvittaisiin lyhyemmällä matkalla.

Latokartanonkaari on kokoojakatu, jolla tulee olemaan noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Toimitilakorttelialueelle on osoitettu pienehköjä tontteja, joiden rakennusoikeus on noin 1 200-4 000 k-m². Erityisesti alueen länsiosassa, jossa korttelialue on leveimmillään, liikenne tonteille on tarkoituksenmukaista järjestää tonttikatujen kautta, jolloin Latokartanonkaarelle ei tule tonttiliittymiä ja tonttikaduille on mahdollisuus järjestää saattoliikenteen lisäksi myös pysäköintipaikkoja lyhytaikaista pysäköintiä varten. Mikäli myöhemmin ilmenee, että toteutuvien hankkeiden koko kasvaa suuremmaksi, on tonttien yhdistäminen tai katualueen liittäminen korttelialueeseen mahdollista.

Kehä I:n ja korttelialueiden väliin jäävä suojaviheralue toimii kevyen liikenteen yhteytenä Kehä I:n alittavalta tunnelilta Latokartanonkaaren alittavan tunnelin välillä. Kun yhteys toteutetaan erillään Latokartanonkaaresta, voidaan sitä kautta johtaa myös latu. Suojaviheralue toimii myös aluekuivatusjärjestelmän osana.

Latokartanonkaaren työpaikka-alueelle ei ole olemassa hankkeita ja alueen rakentuminen saattaa kestää pitkäänkin. Lisäksi rakennukset on toisaalta Kehä I:n päästöistä ja liikennemelusta sekä toisaalta Latokartanonkaaren kaupunkikuvasta johtuen tarkoituksenmukaista sijoittaa Latokartanonkaaren varteen, mahdollisimman kauas päästö- ja melulähteestä. Koska melusuojaus Kehä I:n liikennemelua vastaan on tarpeen toteuttaa Latokartano V -alueen asuntorakentamisen aikataulun mukaisesti, on melusuojaus ensisijaisesti hoidettava liikennealueen rajalle rakennettavalla, noin 4 metriä korkealla meluaidalla.

Uudenmaan tiepiiri on esittänyt tarkennuksia mm. liikennealueen rajauksiin, kevyen liikenteen yhteyksiin Kehä I:n bussipysäkeille ja Kivikon liittymän suuntaan. Lausunnossa esitetyt seikat on asemakaavaehdotuksessa otettu huomioon.

./. Rakennusviraston ja Uudenmaan tiepiirin asemakaavaluonnoksesta antamat lausunnot on jaettu esityslistan liitteenä.

38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelia 38091, korttelin 38092 tontteja 10, 14 ja 15, korttelia 38099, korttelin 38104 tonttia 9 sekä puisto-, suojaviher-, katu- ja yleistä pysäköintialuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uudet korttelit 38273-38277).

Alueen sijainti Alue rajautuu lännessä Malminkaareen, pohjoisessa Ormusmäentiehen ja Teerikukontiehen, idässä kortteliin 38104 ja etelässä Teerisuon-tiehen.

Tiivistelmä Alue on Malmin aluekeskuksesta noin 300 m:n etäisyydellä ja sen pinta-ala on 11,73 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit ovat teollisuusrakennusten aluetta. Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, kerrostalovaltaiseksi alueeksi ja työpaikka-alueeksi. Asemakaavan muutosehdotuksen asuntokerrosala on n. 52 000 m². Yhteensä rakennusoikeutta on n. 65 000 kerrosalaneliömetriä.

Kaava-alueella on kaksi toimivaa teollisuusrakennusta. Lisäksi entinen Primon tehdas on tilapäiskäytössä. Puukeskus Oy:n toimitilat on purettu. Muut rakennukset ovat huonokuntoisia ja vajaakäytössä. Voimassa olevan kaavan mukaisista teollisuustonteista osa on rakentamattomia.

Aluetta ympäröi toimiva katuverkko.

Maanpinta on tasaista savikkoa. Teollinen toiminta on pääosin loppunut ja sen jäljiltä alueen maaperä on osin pilaantunutta. Alueella on meluhaittoja.

Tavoitteena on muuttaa teollista toimintaa ja varastointia sisältäneet korttelit malmilaiseen henkeen sopivaksi urbaaniksi asuinalueeksi painottaen kaupunkipientaloja.

Kaava-alue muodostuu kolmesta suurkorttelista. Niistä läntisin on yksityisessä (NCC, UPM-Kymmene) omistuksessa, muut kaksi ovat Helsingin kaupungin omistamia. Suurkorttelit rajautuvat oleviin katuihin. Korttelien sisäosat ovat pienimittakaavaista jalankulkuympäristöä pihakatuineen ja aukioineen.

Alueella on lukumääräisesti eniten kaupunkipientalotontteja. Tarkoitus on kehittää Helsinkiin soveltuvia kaupunkipientalotyyppejä. Kerrostalot sijoittuvat suurimpien katujen, Malminkaaren ja Teerisuontien varrelle.

Uuden asumisen takia kaava-alueelle sijoitetaan myös puisto. Se sijoittuu katkaistun Ormusmäentien katualueelle sekä voimassa olevan kaavan mukaiselle rakentamattomalle puistosuikaleelle.

Ormusmäentie katkaistaan ja rakennetaan uudet katuyhteydet lentokentän suuntaan. Malminkaaren luokitus säilyy pääkatuna ja Teerisuontien alueellisena pääkatuna. Katuverkossa on yleiskaavan mukainen varaus raitiotielle, jonka linja kulkee Malmin rautatieasemalta lentokentän kautta Viikkiin ja keskustaan.

Pysäköinti on järjestetty monella tavalla. Kerrostalojen pysäköinti on pihakansien alla joko omalla tontilla tai yhteisessä laitoksessa. Pientalotonttien pysäköinti on järjestetty maan tasoon joko oman tontin autotalleihin, pysäköintitonteille tai kadun varteen.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille noin 10 milj. euron kustannukset, josta suuren osan vie maaperän esirakentaminen.

NCC Oy ja UPM-Kymmene Oyj ovat osallistuneet kaavaluonnoksen suunnitteluun oman korttelinsa osalta.

Kahta olevaa työpaikkatonttia laajennetaan niiden omistajien aloitteesta.

Aloite Kaavoitustyö on tullut vireille tonttien 38091/2 ja 3 omistajien, Polar kiinteistöt Oyj:n ja UPM-Kymmene Oyj:n hakemuksen johdosta. Yhtiöt hakivat omistamansa kahden tontin osalta asemakaavan muuttamista 29.3.2000 päivätyssä kirjeessään. Voimassa olevassa asemakaavassa hakemuksessa tarkoitettu kortteli 38091 on teollisuusrakennusten ja -laitosten aluetta. Aloitteen tekijät esittivät, että heidän omistamansa tontin käyttötarkoitusta voitaisiin lähteä tutkimaan tavoitteena kaavoittaa alue asuntorakentamiseen.

Myöhemmin Polar Kiinteistöt Oyj on myynyt omistamansa tontin 38091/2 NCC Rakennus Oy:lle. NCC on pitänyt asemakaavan muutoshakemuksen voimassa ja käynyt yhdessä UPM:n ja kaupungin kanssa neuvotteluja asemakaavan muuttamisesta asuntorakentamiseen.

Helsingin kaupungin omistamien alueiden osalta aloitteen tekijä on kaupunki.

Lähtökohdat Malmin kentän osayleiskaavatyö on viivästynyt koko kaupungin yleiskaavaan kohdistuneen valituksen johdosta. Koska kaupungissa on kuitenkin huomattava tonttipula, kaupunkisuunnitteluvirasto on alkanut kentän osayleiskaava-alueella joidenkin reuna-alueiden asemakaavoituksen ennen osayleiskaavan laatimista. Alueet liittyvät kenttäalueeseen, mutta niin kaukana, että asemakaavoituksessa voidaan ottaa huomioon tulevat tarpeet myös kentän kannalta. Tällaisia alueita ovat Alppikylä osayleiskaavan koilliskulmassa ja Ormuspellon teollisuusalue osayleiskaavan länsinurkassa.

Suunnittelutilanne

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt oikeusvaikutteisena 26.11.2003) alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen, toimitila) ja työpaikka-alueeksi. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu myös nopean raitiotien, ns. Viira, on osoitettu alueelle.

Alueella on pääosin voimassa asemakaavat nro 8155, vahvistettu 26.3.1981 ja 8680, vahvistettu 2.11.1984 ja 10423, vahvistettu 29.1.1997. Niissä nyt suunniteltavat korttelit ovat teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta. Korttelin 38091 tonttitehokkuudet ovat e = 1,5, korttelin 38099 e = 1,0 ja tontilla 38104/9 e = 0,75.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muutosluonnoksen 29.9.2005.

Maanomistus

Kortteli 38091 on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa muun alueen.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue on n. 300 m:n päässä Malmin aluekeskuksesta. Alueen luoteissivua reunustaa päärata ja Malminkaari. Eteläreunaa rajaa Teerisuontie. Teerisuontien jatkeen Kotinummentien silta johtaa pääradan yli. Näiden väylien ja itäpuolisen puistoalueen rajaamaa kolmion muotoista aluetta kutsutaan Ormuspellon teollisuusalueeksi, jolla n. 30:llä tontilla on toimivia yrityksiä. Muutama tontti on rakentamaton. Kaavaa on tarkoitus muuttaa kolmen lähinnä aluekeskusta olevan suurkorttelin osalta. Neljän muun korttelin asemakaavat jäävät ennalleen.

Rakennettu ympäristö

Korttelialueet

Korttelissa 38091 on tilapäistyyppisessä käytössä olevia rakennuksia, mm. Primon vanha tehdasrakennus. Korttelin pohjoisosan vanhemmat rakennukset ovat varastokäytössä. Korttelialue on osittain metsittynyt ja sen läpi kulkee Malmin hautausmaalle johtava vanha ratapenger.

Korttelin 38099 länsiosassa on toiminut Puukeskus Oy. Puukeskus on siirtynyt Suutarinkylään ja tontti on tällä hetkellä tyhjä. Korttelin itäosassa on K. G. Öhman Oy:n uudehko varastorakennus.

Korttelin 38092 tontti 14 on rakentamaton. Tontilla kasvaa isokokoinen koivikko. Saman korttelin muut tontit Teerisuonkujan ympärillä on yhtä lukuunottamatta rakennettu.

Korttelissa 38104/9 on Duuri Oy:n uudehko kiinteistö.

Malmin aluekeskukseen johtavan Pekanraitin jatkeella on kevyen liikenteen väylä, joka kulkee kaavamuutosalueen läpi ja johtaa itään lentokentän suuntaan.

Liikennealueet

Katuluokituksiltaan Malminkaari on pääkatu ja Teerisuontie alueellinen kokoojakatu. Malminkaaren liikennemäärä on vuonna 2004 ollut 7 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Teerisuontien 5 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Malminkaari välittää pohjois-eteläsuuntaista liikennettä Malmilta pohjoiseen Tikkurilaa myöten. Ormusmäentie välittää liikenteen Malminkaaren ja Teerisuontien välillä.

Luonnonympäristö

Kasvillisuus

Alueella on luonnonvaraista kasvillisuutta rakentamattomilla tai hylätyillä teollisuusrakennusten tonteilla. Erityisen sankka koivikko kasvaa entisellä pellolla korttelin 38092 tontilla 14. Ormusmäentien ja Teerisuontien itäpuolella on luonnonvaraista kasvillisuutta rakentamattomilla puisto- ja suojaviheralueilla.

Maaperä

Nykyinen maanpinta on tasolla n. +13,5...16.5. Teollisuuskäytössä olleilla alueilla on maanpinnassa kitkamaatäyttö, jonka paksuus vaihtelee 0,6 metristä 3,0 metriin. Täyttökerroksen alla on savikerrostuma, joka on paksuimmillaan kaakkoisosassa noin 12 metriä ja ohuimmillaan keskiosassa noin 2 metriä. Saven alla maaperä muuttuu hiekaksi ja siltiksi. Saven alla oleva varsinainen pohjavesi on paineellista. Pintaan muodostuu savikerrosten pidättämänä orsivettä, joka pinta on noin 1-3 metrin syvyydessä.

Suojelukohteet

Alueella ei ole suojelukohteita. Entisen Primon tehdasrakennuksen vanhin tiilinen osa (rakennettu vuosina 1936-1937) on arkkitehtuuriltaan alueensa maamerkki, joten siihen kohdistuu suojelullisia tavoitteita, vaikka sen säilyttäminen on ongelmallista alueen ympäristöongelmien sekä rakennuksen perustamistavan vuoksi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on runsaasti rakennettua teknisen huollon verkkoa. Merkittävimmät suunnittelussa huomioon otettavat laitteet ovat Ormusmäentien itäpuolella sijaitseva, halkaisijaltaan 1 000 mm:n viettoviemäri sekä Teerisuontien ja Ormusmäentien risteyksessä oleva Helsingin Energian jakelumuuntamo.

Palvelut Alueen useimmat palvelut sijaitsevat Malmin aluekeskuksessa alle puolen kilometrin päässä. Siellä ovat mm. kaupalliset palvelut, kirjasto, koulut ja uimahalli. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee neljä päiväkotia. Terveyspalvelut ovat Ylä-Malmin puolella noin 1,5 kilometrin päässä.

Helsingin tietokeskuksen väestöennusteen mukaan Malmin peruspiirissä alle kouluikäisten lasten määrä vähenee n. 3 % ja 65 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuodesta 2005 vuoteen 2015.

Sosiaaliviraston mielestä on toivottavaa saada lapsiperheitä alueelle monipuolisen väestörakenteen turvaamiseksi tulevinakin vuosina. Ala-Malmilla ja Ylä-Malmilla päiväkoti-ikäisiä 1-6-vuotiaita lapsia oli alle 8 % väestöstä ja Malmin lentokentän alueella noin 11 % vuoden 2005 alussa.

Koillisella alueella toimii sekä kaupungin omia että järjestöjen tai yksityisten palvelutuottajien ylläpitämiä yksiköitä. Kotihoidosta vastaa Helsingissä terveyskeskus. Sosiaalivirasto on tehostamassa vanhusten palveluasumista siten, että osa kaupungin omista palvelutaloista muuttuu ympärivuorokautista hoitoa tarjoaviksi palvelutaloiksi ja osa muuttuu muuhun käyttöön. Palveluasumista tarjotaan noin 4 % alle 75 vuotta täyttäneistä, jotka ovat ympärivuorokautisen avun tarpeessa. Väestön ikääntyessä esteettömällä ja turvallisella ympäristöllä on entistä suurempi merkitys kotona asumisen tukemiseksi.

Ympäristöhäiriöt

Maaperän puhtaus

Suunnittelualueen länsi- ja keskiosassa on ollut teollisuustoimintaa, kuten puun kyllästystä ja varastointia harjoittava laitos sekä pintakäsiteltyjä metallituotteita valmistava tehdas. Toiminnot ovat jo loppuneet, mutta näiden jäljiltä alueen maaperä on pilaantunutta. Tutkimuksissa on todettu maaperän pilaantumista, joka on paikoin voimakasta.

Primo Oy:n tontilla maaperä on todettu pilaantuneeksi etenkin metalleilla (sinkki, kromi, kupari ja lyijy). Pilaantuneisuutta on todettu noin 1 500 m²:n alalla etenkin entisen tehdasrakennuksen pohjoisosassa. Maaperän pilaantuneisuus saattaa jatkua myös tehdasrakennuksen alla.

UPM-Kymmene Oyj:n tontilla maaperän on todettu pilaantuneen puunkyllästystoiminnassa käytetyllä kreosoottiöljyllä. Pilaantuneisuus jatkuu tutkimusten mukaan ainakin 5 m:n syvyyteen savikerrokseen. Kaupungin omistamilla alueilla tonttien 38091/2 ja 3 viereisellä kevyen liikenteen väylällä ja Ormusmäentien viereisellä viheralueella on pilaantuminen pääasiassa lievää. Alueelta todettiin etupäässä metalleja.

Entisen Puukeskuksen tontin 38099/1 maaperä on lievästi pilaantunut. Eteläisin nyt metsäinen rakentamaton teollisuuskortteli 38092 on maaperältään puhdas.

Melu

Kaava-alue sijaitsee pääradan läheisyydessä. Raideliikenne aiheuttaa länsiosaan erilaisia meluhaittoja. Myös katuliikenteestä aiheutuu melua. Vuoden 2020 raideliikennemäärä päivällä on n. 3 800 junaa/viikko ja yöllä n. 800 junaa/viikko.

Tulevaisuuden katuverkkovaihtoehtojen mukaisesti liikennemääräennuste vuodelle 2020 Malminkaarelle on 15 000 ajon./vrk ja Teerisuontien länsipään sekä uuden katuyhteyden yhteensä 10 000 ajon./vrk. Raideliikenne aiheuttaa Malmikaaren puoleisten julkisivujen kohdalla päivällä 68 dB(A) ja yöllä 63 dB(A) keskiäänitason. Liikkuvan junan kuormitus voi aiheuttaa maaperään välittyvää tärinää. Maasta rakenteisiin ja rakennusosiin siirtynyt mekaaninen värähtely voi ilmetä myös runkoäänenä sisätiloissa.

Tieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso Malminkaaren puoleisille julkisivuille on 67 dB(A) ja Teerisuontien suuntaan 68 dB(A).

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Malmin aluekeskuksen läheisyydessä sijaitsevat teollista toimintaa ja varastointia sisältävät korttelialueet pääosin asuinalueeksi. Kaupunkirakenteellisena tavoitteena on väestöltään ja rakennustyypeiltään monipuolinen, pienimittakaavainen ja malmilaiseen henkeen sopiva urbaani asuinalue. Eniten tontteja osoitetaan kaupunkipientaloille.

Ormuspellon teollisuusalue on osa Malmin lentokentän osayleiskaava-aluetta. Kun Ormuspellon asemakaavan muutosta laadittaessa otetaan huomioon lentokenttäalueen tulevat liikennetarpeet, asemakaavan muutos voidaan laatia ennen osayleiskaavaa.

Yleisperustelu

Kaava-alue muodostuu kolmesta suurkorttelista. Kaikkien kolmen asuinkorttelin sisään on tarkoitus luoda pienimittakaavaista jalankulkuympäristöä pihakatuineen ja aukioineen. Käyttämällä reunakivin korotettuja suojateitä tuodaan ilmi, että korttelien sisäinen liikenteellinen käyttäytyminen poikkeaa korttelien ulkopuolisesta maailmasta. Suurkorttelien sisäiset paikalliskadut mahdollistavat myös sopivan tonttijaon.

Kaikkiin kortteleihin ehdotetaan monipuolista rakennuskantaa kerrostaloista omakotitaloihin. Lukumääräisesti eniten on kaupunkipientalotontteja. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat pääradan puolelle Malminkaaren varrelle sekä Teerisuontien laitaan. Useimmilla rakennusaloilla kerrosluku on ilmaistu siten, että ylin kerros on pienempi kuin edellinen kerros. Asemakaavaehdotuksessa asuntokerrosalaa on yhteensä 51 760 k-m². Asuintonteilla on muuta kerrosalaa lisäksi 1 210 k-m² ja sen lisäksi kerrostalotonteilla saa olla liike-, myymälä- ym. tilaa 5 % kokonaiskerrosalasta.

Koska alueella ei ole suuria virkistysalueita, on pienten aukioiden tarkoitus luoda mahdollisuuksia ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lapsille ne ovat suhteellisen turvallisia alueita vähäisen ajoneuvoliikenteen takia.

Alueella ei nyt ole rakennettuja puistoja. Asemakaavoitetut puistot ovat katuja reunustavia rakentamattomia puistosuikaleita. Koska asuminen on tulevaisuudessa korttelien pääkäyttö, esitetään kaava-alueelle myös uutta puistoa asumisviihtyisyyden johdosta. Puistolle on järjestetty tilaa katkaistun Ormusmäentien kohdalta.

Läntisimmän korttelin eteläreunasta on osoitettu uutta katualuetta, jotta yhteys Malmin lentokentältä Malmin aluekeskukseen olisi mahdollisimman sujuva eikä aluekeskukseen tarvitsisi kiertää Ormusmäentien ja Teerikukontien tai Ormuspellontien sekä Malminkaaren kautta.

K. G. Öhman Oy:llä ja Duuri Oy:llä on alueella uudet teollisuus- ja varastokiinteistöt. Yrityksillä on tarvetta laajentaa toimintaansa. Molemmille yrityksille esitetään tonttien laajennusmahdollisuutta.

Tuleva Ormuspelto edustaa toiminnallisesti sekoittunutta kaupunkirakennetta uuden asumisen ja olevien työpaikkojen sijaitessa välittömästi toistensa naapurissa.

Kaupunkipientalojen kehittäminen

Ormuspeltoon on suunniteltu periaatteessa yhden asunnon kaupunkipientalotontteja Helsingin oloihin nähden runsaasti. Helsingissä kaupunkipientalojen ("townhouse") rakentamistraditio on katkennut. Siksi monet talotyypin vaatimat käytännöt rakentamisessa ja ylläpidossa ovat suomalaisille vieraita. Uusia käytäntöjä on kehitettävä varsinkin tapauksissa, joissa talot rakennetaan toisiinsa kiinni. Esteettömyyden tulkinta tällaisissa taloissa tuo omat ongelmansa. Jätehuollon järjestelyt ovat tärkeitä, jotta katumiljöötä eivät hallitsisi jätesäiliöt ja jotta jätteiden lajittelu olisi mahdollista. Mikäli kaupunkipientalot yleistyvät Helsingissä, on kyseessä uuden perinteen luominen.

Mitoitus Koko kaava-alueen pinta-ala on 11,73 ha. Alue on ennestään kaavoitettu. Korttelialueet ovat olleet pääosin teollisuus- ja varastontteja. Asemakaavamuutoksessa teollisuustontit kahta lukuun ottamatta on muutettu asuintonteiksi, joiden yhteispinta-ala on 5,06 ha. Asuntotonteilla on kerrosalaa yhteensä 52 860 kerrosneliömetriä. Työpaikkatonttien pinta-ala on 1,31 ha ja rakennusoikeus on 12 130 kerrosalaneliömetriä, josta osa on jo rakennettu. Kaavaehdotuksessa on rakennusoikeutta yhteensä 64 990 kerrosalaneliömetriä.

Asuinkerrostalojen (AK), asuntolarakennusten (AS) ja
asuinrakennusten (A) korttelialueet

Asuinkerrostalojen (AK) ja asuntolarakennusten (AS) korttelialueiden pinta-ala on 2,16 ha ja niiden rakennusoikeus on 33 150 m². Kerrostalot on keskitetty alueella suurimpien liikenneväylien varteen.

Läntisimmässä korttelissa 38091 kerrostalot suojaavat korttelin sisäosia myös rautatiemelulta. Korttelin länsireuna pääradan suuntaan on reunustettu vaihtelevan korkuisin (IV-VII) kerrostaloin. Niiden rakenteissa on huomioitu myös radan aiheuttama tärinä. Malminkaareen rajoittuen on sijoitettu osa korttelin pysäköinnistä autokatokseen ja ensimmäisen kerroksen autotalleihin. Korttelissa sijaitsee myös suuri maanalainen pysäköintilaitos alueella, jonka maaperä on poistettava pilaantumisen johdosta. Korttelin eteläosassa Teerisuontien varressa on viisikerroksisia pistetaloja, jotta auringon valo saavuttaisi korttelin sisäosat.

Asuntolarakennusten (AS) tontti on osa kerrostalojen vyöhykettä Teerisuontien varressa. Siihen sisältyy myös vanhan Primon tehtaan tiilinen julkisivu, joka ehdotetaan kaavassa säilytettäväksi uuden rakennuksen osana. Tämän läntisimmän suurkorttelin omistajat NCC Oy ja UPM-Kymmene Oyj ovat osallistuneet kaavaluonnoksen suunnitteluun oman korttelinsa osalta. Työn kuluessa heillä on ollut suunnittelijanaan arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf.

Kahdessa itäisemmässä suurkorttelissa on kerrostalotontti keskeisillä paikoilla suurimpien katujen tuntumassa. Tontille 38276 on osoitettu myös liike- tai myymälätilaa 400 m² mahdollisen tulevan raitiotiepysäkin kohdalla.

Asuinrakennusten (A) korttelialueiden pinta-ala on 0,90 ha ja niiden rakennusoikeus on 7 930 m². Rakennukset ovat 2 ½-kerroksisia rivitaloja tai pienkerrostaloja, joissa on useampia asuntoja.

AK-, AS- ja A-korttelialueille on sallittu ylimääräistä myymälä- tai liiketilaa 5 % numeroin mainitun rakennusoikeuden lisäksi.

Asuinpientalojen korttelialueet (AP-1, AP-2)

Kaava-alueen tonteista lukumääräisesti suurin osa edustaa kaupunkipientaloille tarkoitettuja tontteja. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,82 ha ja rakennusoikeus 11 780 m². Tonteille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Ne on periaatteessa tarkoitettu yksiasuntoisiksi omakotitaloiksi. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kaksi ja puoli. Tonttien koko vaihtelee välillä 250-330 m². Noin 0,6-0,7:n tonttitehokkuudella tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi tulee 160-200 kerrosneliömetriä. Kerrosalasta 25 % saa käyttää työtiloiksi. Tonttien väliselle rajalle on sallittu rakennettavan yhteinen palomuuri tilan säästämiseksi pienillä tonteilla.

AP-2-korttelialue on tarkoitettu omakotitaloille, joihin liittyy työtila kadun varressa. Tontit rajoittuvat Teerikukontiehen, joka on pohjoisreunaltaan teollisuusaluetta. Työtiloilla on haluttu pehmentää asumisen ja työnteon liittymistä toisiinsa sekä edistää omaan taloon usein liittyvää tarvetta työskennellä kotona.

Pientalot vaativat pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaan 2 autopaikkaa tonttia kohden. Nämä on sijoitettu joko tonttikohtaisiin autotalleihin, katualueelle tai pysäköintitonteille (LPA). Kadunvarsipysäköintiä koskeva asemakaavamääräys on sama, johon on päädytty Alppikylän asemakaava-aluetta koskevissa kadunvarsipysäköintiin liittyvissä neuvotteluissa.

Pysäköintitonttien toteuttaminen vaatii erillisten tonttien yhteistyötä, mikä voi olla jossain määrin hankalaa. Vaihtoehtona on katualueen lisääminen tonttien takapuolellekin, mikä taas on kaupungin kannalta epätaloudellista.

Kaupunkipientalot on sallittu rakentaa kiinni toisiinsa ja niiden rakennusalat ovat kiinni myös kadussa. Siksi kiinteistökohtainen jätehuolto on vaikea järjestää ilman, että katukuvaa muokkaisivat voimakkaasti jätesäiliöt. Myös jätteiden lajittelu sekä niiden kokoaminen monelta pieneltä tontilta on hankalaa. Siksi kaavassa edellytetään osallistumista yhteisiin jätehuoltojärjestelyihin. Jätteiden lajittelulle on osoitettu alueita jätehuoltoreittien varrelta siten, ettei matka asunnosta muodostu liian pitkäksi. Alueet sijaitsevat yhteiskäyttöisillä tonteilla, pysäköintitonteilla tai katu- ja puistoalueilla.

Jätehuolto on osa niitä kaupunkipientalojen problematiikkaan liittyviä asioita, joihin Helsingissä ei liity tradition tuomaa kokemusta. Eri maissa kaupunkipientalojen jätehuoltoratkaisut on hoidettu kussakin omalla tavallaan. Meidän tulisi löytää omiin järjestelyihimme sopiva esteettisesti korkealuokkainen sekä lajittelua ja kierrätystä suosiva malli.

Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Merkintä on tarkoitettu korttelin 38091 AK- ja A-korttelialueiden yhteisjärjestelyjä varten sekä yhdistettynä merkintään "jä" pientalotonttien jätehuoltopistettä varten.

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

Teerisuontien ja Teerisuonkujan kulman rakentamattomasta teollisuustontista on muodostettu kaksi uutta tonttia, joista toinen on merkitty toimitilarakennusten ja toinen asuinrakennusten tontiksi. Toimitilarakennus liittää Teerisuonkujan teollisuuskorttelin muuhun kaupunkimiljööseen. Tonttitehokkuusluku e = 1.0. Tontin pinta-ala on 0,21 ha.

Teollisuusrakennusten korttelialueet (T)

Tontilla 38099/ 8 sijaitsee K. G. Öhman Oy:n uusi varastorakennus. Tontti on muotoiltu uudestaan ja sille on osoitettu lisää tilaa korttelin itäosasta. Tonttitehokkuusluku e = 1.0.

Voimassa olevan kaavan mukaisen tontin 38104/9 haltija Duuri Oy on myös halunnut laajentaa toimintaansa. Laajennus on osoitettu tontin länsipäähän. Tonttitehokkuusluku e = 0.75.

Molempien korttelialueiden merkinnät noudattelevat pääpiirteissään voimassa olevien asemakaavojen merkintöjä. Julkisivujen enimmäiskorkeus on 13 m. Korttelialueiden pinta-ala on 1,10 ha.

Puistot (VP)

Puistojen pinta-ala on 0,40 ha. Tärkein uusi puisto muodostuu nykyisen Ormusmäentien osan katualueesta sekä voimassa olevan kaavan puistosuikaleesta. Puisto on länsi- ja itäsivuiltaan selkeästi rajattu rakennuksin. Puisto jaetaan toiminnallisesti erilaisiin osiin. Ormusmäentien puisto (Sven Grahnin puisto) toimii osana kevyen liikenteen reitistöä ja lähivirkistyspaikkana.

Toinen pieni puistoalue sijoittuu eteläisimmän suurkorttelin länsikärkeen katualueiden väliin. Puiston ja viereisen korttelin välinen Ala-Malmin tärkein kevyen liikenteen väylä Pekanraitti tulee myöhemmin johtamaan Malmin lentokentän suuntaan. Puisto on luonteeltaan vilkkaan katuaukion osa. Puistomerkinnällä halutaan osoittaa sen kaupunkikuvallista luonnetta.

Liikenne ja katualueet

Ormuspellon kärjen kautta voidaan lentokentän ja aluekeskuksen väliset katuyhteydet johtaa periaatteessa kolmea väylää pitkin eli pohjoisessa Malminkaarta, etelässä Teerisuontietä sekä keskeltä aluetta itään uutta katua (Pikitehtaankatu) pitkin.

Asemakaava-aluetta rajaavista kaduista Malminkaari on pääkatu ja Teerisuontie sekä Ormusmäentie alueellisia kokoojakatuja. Luonnoksessa esitetään Ormusmäentien katkaisemista ja uusien katujen rakentamista Teerisuontieltä Malminkaarelle ja Ormuspellontielle sekä itään Malmin lentokentän suuntaan. Viimeksi mainittu katuyhteys palvelisi osayleiskaava-alueen ja Malmin aluekeskuksen välistä liikennettä.

Malminkaaren luokitus säilyy pääkatuna ja Teerisuontien alueellisena kokoojakatuna. Teerisuontien alueellinen merkitys ratkeaa lentokentän alueen toteutumisen myötä. Teerisuontien liikenteen lisääminen tien kaakkoispäässä ei ole suotavaa, koska Teerisuontien ja Tattariharjuntien liittymä on nykytilanteessa hankala ja kuormituksen ylärajoilla eikä liittymän parantaminen lentokenttäalueen liikennettä varten ole helppoa.

Tässä kaavoitusvaiheessa varaudutaan sekä Teerisuontien säilymiseen nykyisellään ja liikenteen kasvuun sekä toisaalta sen roolin alenemiseen ja uuden itä-länsisuuntaisen kokoojakadun mahdollisuuteen. Ratkaisu vaikuttaa erityisesti uusien katujen ja Teerisuontien liittymäjärjestelyihin.

Kaupunkipientalojen tuoman pienen mittakaavan takia on kadut ja niihin liittyvät tontit suunniteltava kiinteässä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja rakentajien kesken.

Pysäköinti

Kerrostalotonttien pysäköinti on ratkaistu omalla tontilla autotalleissa, katoksissa tai pihakannen alla joko omalla tontilla tai AH-tontilla. Pientalotonttien pysäköinti sijoittuu omalle tontille autotalliin, pysäköintitonteille (LPA) ja katualueelle. Vieraspaikat ovat katualueella. Katualueelle toteutettavista velvoitepaikoista peritään korvaus niiden rakentamisesta vapautumisesta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kerrostaloissa autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/95 k-m² ja pientaloissa 1 autopaikka/80 k-m².

Yleinen pysäköintialue (LP) korttelin 38098 länsireunassa on mukana asemakaavaehdotuksessa siksi, että alueen läpi johtaa kulkuyhteys korttelin tontille 1 ja kulkuyhteys on toteutettu eri paikkaan kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Paikka on korjattu vastaamaan enemmän rakennettua todellisuutta.

Joukkoliikenne

Kaava-alueen katuverkossa on varaus raitiotielle, jonka linja kulkee lentoaseman suunnasta Malmin asemalle. Raitiopysäkki on sijoitettu sekä nykyiseen että tulevaan maankäyttöön nähden keskeiselle paikalle. Raitiotie on osa Viira-linjaa, joka Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulkee Viikin kautta Malmille. Raitiotien aluevaraus toimii ensimmäisessä vaiheessa viherkaistana.

Nykyiset bussiyhteydet Malmilta Malminkaarta pitkin pohjoiseen ja Teerisuontietä itään säilyvät. Teerisuontien bussipysäkki siirtyy keskeiselle paikalle raitiotiepysäkin yhteyteen.

Kevyt liikenne

Nykyiset kevyen liikenteen pääyhteydet kulkevat Malminkaarta ja Teerisuontietä pitkin. Näiden lisäksi kaava-alueen läpi kulkee tärkeä kevyen liikenteen reitti, Pekanraitti, joka yhdistää osayleiskaava-alueen Malmin aluekeskukseen ja asemalle. Se on myös osa valtakunnallista pyöräretkeilyverkkoa. Sekä kävelyyn että pyöräilyyn tarkoitettu kevyen liikenteen väylä tulee myös pohjois-eteläsuunnassa uuden puiston viertä Malminkaarelle asti. Muuten alueen kaduilla on jalkakäytävät jalankulkijoille ja pyöräily ajoradalla.

Liikenneturvallisuus

Ormuspellon kaavamuutoksen keskeisenä ajatuksena on luoda pienimittakaavaista kaupunkipientalorakennetta. Ympäröivät alueet edustavat toisenlaista esikaupunkirakennetta, jonka ominaispiirteitä ovat leveät katutilat, laajat maanvaraiset pysäköintialueet, puistomaisessa ympäristössä kulkevat raitit ja toisistaan irralliset rakennukset.

Jotta pientaloista koostuva kaupunki saavuttaisi Helsingin oloihin riittävän maankäytön tehokkuuden, ei katumitoituksessa ja erilaisissa näkemä- ja suojavyöhykkeissä voi olla samanlaista suuripiirteisyyttä. Katumiljöö muodostuu täsmällisemmäksi ja rajatummaksi, muistuttaen jossain määrin vanhempia pientalokaupunkimalleja ja Keski-Euroopan monia pientalokaupunkeja.

Pienimittakaavainen tiivis kaupunkirakenne viestii käyttäjälleen, millaisella nopeudella liikenne voi sujua alueella. Kadunkulmissa tulee varoa muita kulkijoita samaan tapaan kuin keskustassa. Liikenneturvallisuuden kannalta erityiseksi huoleksi nousevat kadut, joiden eri sivuilla tulisi noudattaa erilaista liikennekulttuuria. Tällainen tilanne on esim. Teerisuontien pohjois- ja eteläsivujen suhteen.

Turvallisuutta edistävien näkemä-alueiden johdosta Ormuspellon kaava-alueella rakennusaloja on vedetty jonkin verran tontille päin kadunpuoleisesta rakennusalan rajasta Teerisuontiellä ja pääosin Pikitehtaankadulla. Tonttikatujen liittyessä kokoojakatuihin suojatiet rakennetaan liikennesuunnitelman mukaan korotettuina, mikä parantaa turvallisuutta ja joka on myöhemmin otettava huomioon katupiirustuksissa.

Teerisuontien ja Ormusmäentien liittymä on liikennesuunnitelman mukaan kiertoliittymä. Ratkaisu alentaa nopeuksia ja jäsentää nykyisin laajaa liittymäaluetta liikenneturvallisuutta lisäävällä tavalla.

Palvelut Alue tukeutuu useimpien julkisten ja kaupallisten palvelujen osalta läheiseen Malmin aluekeskukseen.

Sosiaalivirasto on esittänyt näkemyksensä (kirje 9.11.2005) sosiaalitoimen palveluista Ormuspellossa. Sen mukaan alueelle ei ole suunnitteilla sosiaalitoimen palveluja. Sosiaalivirasto arvioi palvelujen tarvetta väestöennusteen perusteella huomioiden asuinalueiden rakentamisessa tapahtuvia muutoksia. Lähtökohtana on olemassa olevien palvelujen hyödyntäminen silloin, kun palvelut sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä. Asemakaava-alue sijaitsee palvelujen läheisyydessä.

Alueelle ei tarvita omaa koulua, koska Pukinmäen, Malmin, Tapulikaupungin, Suutarilan ja Tapanilan alueella peruskoululaisten määrä vähenee vuoteen 2011 mennessä n. 900 oppilaalla. Ormuspellon tuleva asukasmäärä runsas 1 000 asukasta ei riitä oman koulun perustamiseen. Alueen läheisyydessä ollut Hietakummun koulun viipalekoulu on purettu tänä vuonna.

Suojelukohteet

Entisen Primon tehdasrakennuksen vanhin tiilinen osa on tulkittu arkkitehtuuriltaan alueensa maamerkiksi. Se on merkitty suojeltavaksi uuden asuinrakennuksen julkisivun osana.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueelle on rakennettava uutta asutusta palvelevat teknisen huollon verkot. Itäosan jätevesiviemäröinti edellyttää pumppaamon rakentamista.

Maaperän rakennettavuus

Rakennukset suositellaan perustettavaksi kovaan pohjaan ulotettujen tukipaalujen varaan. Paksujen savikerrosten alueella kunnallistekniikan johdot on perustettava paalujen tai stabiloinnin varaan ja kadut sekä raitiotie stabiloinnin varaan. Myös rakennusten seinien vierustat ja päällystettävät piha-alueet edellyttävät pohjanvahvistustoimenpiteitä, varsinkin kohdissa missä maapintaa nostetaan nykyisestä. Koska koko alue sijoittuu savikolle ja tontit ovat pääosin melko pieniä, olisi pohjanvahvistus järkevintä tehdä keskitettynä esirakentamisena. Näin taataan riittävä laatutaso pinnan tasaisuudelle, kuivatukselle ja teknisten järjestelmien toimivuudelle. Lopulliset perustamistavat määritellään rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien tarkempien pohjatutkimusten perusteella.

Maaperän puhtaus

Maaperän pilaantuminen edellyttää puhdistamistoimia maankäytön muuttuessa. Yksityiset maanomistajat NCC ja UPM-Kymmene sekä aiemmin kaupungin vuokratontilla toimintaansa harjoittanut Puukeskus vastaavat osaltaan maaperän tutkimus- ja kunnostuskustannuksista.

Ympäristöhäiriöt

Liikennemelu

Alueelle aiheutuu liikennemelua pääradan junaliikenteestä ja läheisyydessä olevilta kaduilta. Laadittuun meluselvitykseen perustuen on korttelissa 38091 Malminkaareen ja Teerisuontiehen sekä korttelissa 38273 Teerisuontiehen rajoittuvien rakennusten ulkoseinille asetettu 30-35 dB(A) ääneneristysvaatimus. Kaavassa on määräys, etteivät korttelissa 38091 tonteilla 7, 8 ja 10 sekä tontin 5 Malminkaareen rajoittuvalla rakennusalalla asunnot saa sijoittua yksinomaan Malminkaaren puoleiselle sivulle.

Runkoäänitasot eivät suositusten mukaan saa ylittää 35 dB(A) asuinrakennusten alimmissa asuinkerroksissa. Alueelle laaditun runkoääniselvityksen perusteella korttelin 38091 Malminkaaren puoleisten asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuintiloja.

Lentomelu

Malmin lentokentän aiheuttamaa lentomelua on tarkasteltu Ilmailulaitoksen vuonna 2004 tekemässä selvityksessä. Selvityksen mukaan Ormuspelto ei kuulu alueeseen, jossa lentomelu aiheuttaisi yli 55 dB:n melutason.

Ympäristöriskit

Suunnittelualueen pohjoispuolella, Turvekuja 7:ssä, sijaitsee Koivunen Oy:n kemikaalivarasto. Koivunen Oy:llä on Turvatekniikan keskuksen lupa vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen varastointiin. Kohde on laajuudeltaan ns. toimintaperiaateasiakirjavelvollinen. Tämä merkitsee sitä, että varasto kuuluu vaarallisista kemikaaleista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun direktiivin 96/82/EY piiriin.

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa tarpeen pyytää kunnan palo- ja pelastusviranomaisen tai Turvatekniikan keskuksen lausunto. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi Turvatekniikan keskuksen lausunnon alueen suunnitellusta maankäytöstä. Saadun lausunnon (13.4.2005, 1111/36/2005) mukaan Turvekuja 7:ssä sijaitsevasta kemikaalivarastosta ei aiheudu turvallisuuden kannalta sellaista riskiä 300 metrin päähän, joka estäisi alueen kaavoituksen.

Ilman laatu

Oy Contest Ab:n kahvipaahtimo sijaitsee osoitteessa Teerisuonkuja 1. Kaavamuutoksen mukaan lähimmät asunnot sijoittuvat noin 90 metrin päähän paahtimosta. Alueella on todettu ajoittaista kahvinhajua. Ympäristölautakunta on 3.5.2005 myöntänyt Oy Contest Ab:lle ympäristöluvan (153 §), josta on kuitenkin valitettu. Lupaehdoissa todetaan mm., että kahvipaahtimon toiminnasta ei saa ympäristöön aiheutua hajua niin, että siitä aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai merkittävää haittaa omaisuudelle tai sen käytölle.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun

ympäristöön

Teollisuusalueen ja asumisen raja Malmilla on nyt Teerisuontien kohdalla. Kaavamuutos siirtää kyseistä rajaa Teerikukontien linjaan eli tässä suhteessa kyseessä ei ole periaatteessa suuri muutos nykytilanteeseen.

Muutoksen kohteena olevat alueet ovat nyt rappeutuneet. Tässä suhteessa tilanne muuttuu, kun asuinkorttelit rakennetaan. Uudet asukkaat lisäävät jonkin verran Malmin asukaslukua, joten palveluista tulee kannattavampia. Kaupunkikuvallisesti merkittävintä on uusien kaupunkipientalojen tulo Malmille. Malmin aiemmat pientalot ovat toisen tyyppisiä ja tontit ovat olleet väljemmin rakennettuja.

Tontinluovutuksessa pyritään ottamaan huomioon erityisesti Ala-Malmin nykyisin hyvin vuokratalopainotteinen asuntokanta lisäämällä kovan rahan asumisen tarjontaa. Kaupunkipientalojen asuntokoko on myös oleellisesti suurempi kuin kerrostaloissa.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Nykyisen Ormusmäentien luonne muuttuu kokoojakadusta tonttikaduksi. Muuten Ormuspellon alueen muutokset eivät vaikuta oleellisesti liikennemääriin. Muutokset ovat suurempia vasta, kun Malmin lentokentän muuttaminen asuinkäyttöön toteutuu.

Teknisen huollon kannalta kyseessä on olevan verkoston parempi hyödyntäminen. Verkostoja joudutaan jossain määrin siirtämään, mikä aiheuttaa kustannuksia.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Alueen ränsistynyt ja osittain metsittynyt luonne muuttuu uudisrakentamisen myötä. Korttelissa 38092 oleva sankka koivikko häviää. Malminkaaren varrelle nousevat kerrostalot vähentävät melua radan suunnasta. Villiintyneen kasvillisuuden sisältämä biodiversiteetti korvautuu ihmisen istuttamalla kasvillisuudella.

Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen

Teollisuustoiminnan pilaama maaperä kunnostetaan laadittavien kunnostussuunnitelmien ohjeiden mukaan terveydelle ja ympäristölle vaarattomalle tasolle.

Alueen rakentamisen myötä sieltä poistuvat alueet, joita on voinut käyttää epävirallisina kaatopaikkoina. Sosiaalinen turvallisuus paranee lisääntyvän sosiaalisen kontrollin kautta. Uuden pientalovaltaisen alueen uskotaan vaikuttavan Ala-Malmin imagoon parantavasti.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille noin 9,72 milj. euron kustannukset (alv 0 %), josta esirakentamiskustannukset ovat 4,5 milj. euroa, katujen rakentamiskustannukset 2,7 milj. euroa, puistojen 0,45 milj. euroa, vesihuollon 1,10 milj. euroa, sähköhuollon 0,40 milj. euroa ja kaukolämmön 0,52 milj. euroa. Muuntamon siirtokustannukset ovat 0,05 milj. euroa. Kustannukset kerrosneliömetriä kohden ovat keskimääräiset.

Lisäksi Malmin lentokentälle suunnitellun asuinalueen joukkoliikennettä palvelevan raitiotien rakentamiskustannukset kaava-alueen kohdalla ovat noin 1,0 milj. euroa.

Toteutus Ainakin osalle aluetta tullaan laatimaan rakennustapaohjeet, erityisesti kaupunkipientaloihin liittyvien erityiskysymysten ratkaisemiseksi.

Alueen toteuttaminen edellyttää pilaantuneiden maiden puhdistamista ja alueen esirakentamista.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja
vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille tontin 38091/2 ja 3 omistajien, Polar kiinteistöt Oyj:n ja UPM-Kymmene Oyj:n hakemuksen johdosta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 27.8.2003). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2003 kaavoituskatsauksessa.

Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin Malmi-talossa 16.9.2003. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 8.9.-26.9.2003.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muutoksen luonnoksen 29.9.2005. Kaavaluonnos oli nähtävillä 13.10.2005-3.11.2005. Luonnoksesta järjestettiin keskustelutilaisuus Malmi-talolla 18.10.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston, rakennusviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen, Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon ja Turvatekniikan keskuksen kanssa.

Ennen kaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunto Turvatekniikan keskukselta.

Ormuspellon teollisuusalueen asemakaavanmuutos on ollut esillä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kaupungin yhteisneuvottelussa 7.9.2005. Huomiota kiinnitettiin yleensä niihin periaatteisiin, millä kaupungissa voi olla lähekkäin teollisuutta ja asumista.

Esitetyt mielipiteet

./.

Nykyiset käyttötarkoitukset ja pinta-alat

Kaavaehdotuksen käyttötarkoitukset ja pinta-alat

Aiempi käsittely

./.

Tiivistelmä

Yleistä

Uudet linjausvaihtoehdot

Suunnitelma

• vertailu

Liikennelaitoksen lausunto

Saapuneet kirjeet

./,

Päätelmä

Päätös- ja toteutustilanne

Periaatesuunnitelma

Liikenteellisiä näkökohtia ja vaikutuksia

Muita näkökohtia

Jatkotoimenpiteet

Tiivistelmä

Hankkeen yleiskuvaus ja suunnittelun tavoitteet

Jokeri yleiskaava 2002:ssa ja seudullisissa suunnitelmissa

Aiemmat selvitykset

Pikaraitiotien teknilliset mitoituslähtökohdat

Raitiotie eri ympäristöissä

Raideleveys

Raitiotien tilavaraus linjalla ja pysäkeillä

Raide- Jokerin matkustajamäärät ja tarjottava kapasiteetti