K O K O U S K U T S U
Kokousaika	Torstai 27.4.2006 klo 15.00
Paikka	Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3
	Lautakunnan puheenjohtaja

Asia

Sivu

1

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien vaali

2

3

Ilmoitusasiat

3

4

Toiminnan ja talousarvion toteutumisraportti 1/2006

7

5

Talousarvion toteutumisennuste 1/2006

8

YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Esikaupunkien renesanssi - täydennysrakentamisen yleissuunnitelman lähtökohtia

11

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Hesperian torneja koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11552)

14

2

Käpylän länsiosaa koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11530)

25

3

Pihlajamäen asemakaavan muutosehdotus (nro 11520)

52

4

Vuosaaren Aurinkolahden tonttia 54283/2 (Furumo) koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta saatu kirje ja annetut lausunnot nro 11475)

90

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1

Lausunto Kampin raitioratojen perustamissuunnitelmasta

94

2

Raitiotieyhteys Mikonkadulle välille Aleksanterinkatu Kaivokatu

97

3

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2007 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2007-2011

100

b-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

6

20.4.2006 pöydälle pantu asia Lausunto Sirkka Söderlundin kunnallisaloitteesta uimarannan perustamiseksi Tokoinrantaan

105

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

5

Arabianrannan pohjoisosan asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro 11499)

108

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

4

Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee kiinteiden polkupyörätelineiden rakentamista Helsingissä

113

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

116

1

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2

3

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset: Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 3.4.2006 § 472 lähettänyt kaupunginvaltuuston29.3.2006 pitämän kokouksen päätösluettelon 7, josta kaupunkisuunnittelulautakunnalle on osoitettu seuraavat asiat:
Asia 7	Valtuusto on käsitellyt keskushallinnon tehtävien uudelleen järjestelyä ja hyväksynyt hallintokeskuksen johtosäännön liitteen 1 mukaisena, talous- ja suunnittelukeskuksen johtosäännön liitteen 2 mukaisena sekä muutokset kaupunginhallituksen johtosääntöön, hallintosääntöön ja kaupunginvaltuuston työjärjestykseen liitteen 3 mukaisina. Muutokset tulevat voimaan 1.5.2006 lukien. Samalla kaupunginvaltuusto on kumonnut kaupunginkanslian 10.11.1993 sekä talous- ja suunnittelukeskuksen 26.11.2003 hyväksytyt johtosäännöt niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen 1.5.2006 lukien. Lisäksi kaupunginvaltuusto on päättänyt, että ennen johtosääntöjen voimaantuloa voidaan ryhtyä niiden täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Edelleen kaupunginvaltuusto päätti perustaa hallintokeskukseen 1.5.2006 lukien hallintojohtajan viran, jonka vähimmäiskokonaispalkka on kaupungin virastopäälliköiden Hay-järjestelmän vaativuusluokan 14 mukaisena 5 801,85 euroa kuukaudelta. (2006-699) kaikki osastot
Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös 3.4.2006 § 472 Kaupunginhallitus on edellä mainitussa asiassa päättänyt "1) kehottaa kaupunginkansliaa julistamaan hallintokeskuksen hallintojohtajan viran haettavaksi hallintokeskuksen johtosäännön ja kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin sekä 21 päivän hakuajoin, 2) määrätä hallintokeskuksen hallintojohtajan sijaisiksi osastopäällikön ja kaupunginlakimiehen mainitussa järjestyksessä sekä näidenkin estyneenä ollessa virassa vanhimman saapuvilla olevan kaupunginsihteerin, 3) perustaa talous- ja suunnittelukeskukseen elinkeinojohtajan viran sekä määrätä tietokeskuksen johtajan Eero Holstilan hoitamaan virkaa määräaikaisesti 1.5.2006 lukien 31.12.2006 saakka 6 221,01 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin, 4) muuttaa Hannu Hakalan virantoimitusvelvollisuutta siten, että hän toimii hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkönä 1.5.2006 lukien, sekä 5) vahvistaa hallintokeskuksen nimilyhenteeksi Halke. (2006-699) kaikki osastot

Asia 8	Valtuusto on hyväksynyt Munkkiniemen tonttien 30074/1 ja 8 sekä katualueen asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11485/3.11.2005 mukaisena (Hirvilahdenkuja 2 ja 4). (2002-98 ja 2003-1876) asemakaavaosasto
Asia 9	Valtuusto on Asunto Oy Venemestarintie 4:n hakemuksesta hyväksynyt Vuosaaren tonttien 54019/3 ja 14 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11385/12.5.2005 ja 31.1.2006 mukaisena (Venemestarintie 2 ja 4). (2002-2238) asemakaavaosasto
Asia 10	Valtuusto on hyväksynyt Vuosaaren tontin 54286/2 (Pomeranssi) asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11477/3.11.2005 mukaisena (Inkiväärikuja 4). (2005-324) asemakaavaosasto
Asia 13	Valtuusto on hyväksynyt Ruskeasuon bussivarikon kehittämishankkeen 30.11.2005 päivätyn hankesuunnitelman joukkoliikennelautakunnan esityksen 15.12.2005 mukaisesti siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat 31 920 000 euroa (alv. 0 %). Samalla kaupunginvaltuusto on oikeuttanut kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2006 talousarvion kohdassa 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, olevaa määrärahaa 25 720 000 eurolla, kiinteistöviraston rahoitusosuuden rahoittamiseksi Ruskeasuon bussivarikon kehittämishankkeessa. (2005-2151) asemakaavaosasto
Kaupunginhallitus 10.4.2006 Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 30.3.2006 tekemiä päätöksiä. (2006-705) Kaupunginhallitus 18.4.2006 Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 6.4.2006 tekemiä päätöksiä. (2006-706) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin- johtaja 11.4.2006 § 39 Kaupunginvaltuusto on 23.6.2004 (asia 13) hyväksynyt Kulosaaren huvila-alueen uudemman rakennuskannan suojelukohteiden, tonttien 42001/6, 42014/8, 42018/5, 42027/2, 42032/13, 42009/10 ja 16, 42010/2 ja 4, 42025/1 ja 12, 42026/8, 10 ja 12, 42031/4 ja 5, 42037/3 ja 8, 42047/17 ja 21 sekä katu- ja vesialueen asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11155/28.11.2002,18.9.2003 ja 16.2.2004 mukaisena. (Tontit sijaitsevat eri puolilla Kulosaaren huvila-aluetta.) Korkein hallinto-oikeus on 9.2.2006 hylännyt Klaus Potrykuksen kuolinpesän valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Myös Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 15.12.2004 kuolinpesän valituksen. Kaupunginhallitus päätti 15.11.2004 määrätä asemakaavan muutoksen voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman lukuun ottamatta korttelin nro 42031 tonttia nro 5, johon valitus kohdistui. Asemakaava kuulutettiin voimaan 25.2.2005 lukuun ottamatta em. tonttia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 24.2.2006 kuulutettu kaupunginvaltuuston päätöksestä, jolloin asemakaava on tullut voimaan myös korttelin nro 42031 tontilla nro 5 ja näin ollen asemakaava on saanut lainvoiman. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 6.2.2006 on nähtävänä esittelijällä. (2002-482) asemakaavaosasto

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset.

4

Toiminnan ja talousarvion toteutumisraportissa vuodelta 2006 esitetään taloussäännön määräysten mukainen tilien asema varsinaisista menoista ja tuloista 1.1.-31.3.2006, selvitys virastossa suoritetuista ylitöistä ajalla 1.1.-31.3.2006, selvitys vuoden 2006 toimintasuunnitelman toteutumisesta 1.1.-31.3.2006 sekä selvitys vuoden 2006 toiminnan seurantamittareiden toteutumisesta. Raportti vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen toiminnan ja talousarvion toteutumisesta on jaettu listan liitteenä lautakunnan jäsenille.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä toiminnan ja talouden seurantaraportin 1/2006 tiedoksi. Pöytäkirjanote hallinto-osastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle

LIITE

Toiminnan ja talouden seurantaraportti 1/2006

5

	Kaupunginhallituksen 12.12.2005 antamien talousarvion 2006 noudattamisohjeiden mukaan virastojen ja laitosten on annettava lauta- ja johtokunnille talousarvion toteutumisennuste, joka laaditaan neljä kertaa vuodessa. Ennuste lähetetään kaupungin keskuskirjanpitoon muiden kuukausiraporttien yhteydessä. Virastojen ja laitosten on saatettava talousarvion toteutumisennuste myös lauta- tai johtokuntansa tietoon. Lauta- ja johtokuntien on lähetettävä asiasta pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä.
	Sisältää ylitysoikeuden ja lähiöprojektin (1 000 €)			Tulosbudjetti 2006 + yl.oik.	Toteuma 31.3.2006	Ennuste 2006	Jäännös+/ ylitys-
	TOIMINTATUOTOT
		Myyntituotot		40	27	40	0
		Maksutuotot		275	108	275	0
		Tuet ja avustukset		0	0	0	0
		Vuokratuotot		2	2	3	1
		Muut tuotot		1	0	1	0
	YHTEENSÄ			318	137	318	1
	TOIMINTAKULUT
		Palkat		10 628	2 247	10 671	-43
		Muut henkilöstökulut		3 693	709	3 708	-15
		Palvelujen ostot		3 225	438	3 225	0
		Aineet, tarv. ja tavarat		690	117	690	0
		Avustukset		15	16	16	-1
		Vuokrakulut		2 445	569	2 455	0
		Muut kulut		23	3	23	0
	YHTEENSÄ			20 729	4 099	20 787	-58
	TOIMINTAKATE			-20 411	- 3 961	-21 033	57
	POISTOT			564	0	564	0
	TULOS			-20 595	-8 248	-20 475	57
	LÄHIÖPROJEKTI			465	112	465	0

	Talousarvion ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti muiden paitsi palkkojen ja muiden henkilöstömenojen osalta, joiden ennustetaan ylittyvän noin 60 000 eurolla vuonna 2005 tehtyjen sopimuskorotusten vuoksi. Tuloja ennustetaan kertyvän talousarvion mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on 1.2.2006 myöntänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle vuoden 2006 talousarvioon 380 000 euron suuruisen ylitysoikeuden vuonna 2005 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella asiantuntijapalvelusten ostoon. Lähiöprojektin määrärahat, yhteensä 465 000 euroa, sisältyvät viraston talousarvioon ja niiden ennustetaan toteutuvan suunnitellun mukaisesti. Irtaimen omaisuuden perushankintaan vuodelle 2006 varattujen määrärahojen lisäksi ylitysoikeutta vuodelta 2005 on 285 000 euroa atk-laitteiden ja liikennevalolaitteiden hankintaan. Nämä määrärahat ennustetaan käytettävän kokonaisuudessaan.
Toiminnalliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuvat seuraavasti:
	-	Tavoite: Laaditaan asunto-ohjelman mukaista asuntorakentamista varten asemakaavaehdotuksia laatu- ja kustannustietoisesti. Ennuste: Tavoite toteutuu.
	-	Tavoite: Turvataan elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinopolitiikan toteuttaminen laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisille paikoille. Ennuste: Tavoite toteutuu.
	-	Tavoite: Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 70 %. Ennuste: Tavoite toteutuu.
	-	Tavoite: Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa. Ennuste: Tavoite toteutuu.
	Muiden kuin sitovien toiminnallisten tavoitteiden ennustetaan toteutuvan seuraavasti: Osayleiskaavat 7 kpl, muut yleispiirteiset suunnitelmat 15 kpl, asemakaavat 70 kpl, muut suunnitelmat 10 kpl, maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät suunnittelulausunnot 280 kpl, selvitykset ja tutkimukset 8 kpl, teknistaloudelliset ja ympäristötekniset konsulttityöt 110 kpl, tietopalvelu (kartta, luettelo, taulukko) 35 kpl, suuret liikennesuunnitelmat ja -tutkimukset 40 kpl, liikennesuunnitelmat 35 kpl, liikennelausunnot 30 kpl sekä liikennevalojen ja -telematiikan toteuttamiskohteet 120 kpl ja ylläpitokohteet 475 kpl.

EHDOTUS

Lautakunta päättänee merkitä talousarvion toteutumisennusteen 1/2006 tiedoksi ja lähettää sen talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle. Pöytäkirjanote ja esityslistateksti talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle

1

Helsingin esikaupunkialueet ovat merkittävä asumisen ja toimintojen vyöhyke Helsingin kaupunkirakenteessa. Esikaupungeissa on suuri osa kaupungin rakennus- ja asuntokannasta. Esikaupungit ovat kaikki oman aikakautensa tuotteita ominaispiirteineen, vahvuuksineen ja osin myös puutteineen. Esityslistan liitteenä on jaettu selvitys "Esikaupunkien renessanssi - Täydennysrakentamisen yleissuunnitelman lähtökohtia". Selvitys on osa kaupunkisuunnitteluviraston täydennysrakentamisen kehittämisprojektia, jossa on paneuduttu täydennysrakentamiseen laajana koko kaupunkia koskevana kysymyksenä. Helsingin rakenne tiivistyy: uusia kaupunginosia rakennetaan satamalta vapautuville alueille ja täydennysrakentamista toteutetaan ympäri kaupunkia. Ero nykyisen ja uuden asuntorakentamisen välillä näkyy. Osa esikaupungeista on edelleen nukkumalähiöitä peruspalveluineen, vaikka niiden tulisi tarjota huomattavasti monipuolisemmat mahdollisuudet asumiseen, työn tekoon ja vapaa-aikaan. Esikaupunkien nykyinen asuntokanta on varsin yksipuolista ja pientaloasumiselle ei ole riittävästi vaihtoehtoja. Palveluissa ja työpaikkarakentamisen mahdollisuuksissa tulee lähivuosina tapahtumaan muutoksia. Tästä kysymyksenasettelusta on pohdittu täydennysrakentamisen yleissuunnitelman lähtökohtia ja esikaupunkien kaipaamaa renessanssia. Yleissuunnitelmassa aiotaan tarkastella esikaupunkien kehittämistä kaupunkisuunnittelun keinoin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia selvittämällä ja muita keinoja hahmottelemalla. Yksittäistä täydentämistä tapahtuu kaiken aikaa, mutta yleissuunnitelmassa määritellään kokonaiskuva ja periaatteet koko esikaupunkialueen tasolla. Tarkoituksena on tarkastella aihetta sekä laajana koko kaupungin että paikallistason kysymyksenä. Täydennysrakentaminen konkretisoituu aina yksityiskohtaiseksi ratkaisuksi, jonka vaikutukset ovat paikallisia. Tärkeää on tukea alueiden kehittymistä omien vahvuuksien kautta ja luoda alueille uusia erityispiirteitä ja vetovoimatekijöitä. Helsingin esikaupunkialueet tarvitsevat monipuolista ja uudenlaista asumisen, toimintojen ja laadullisten tekijöiden kehittämistä niiden omien lähtökohtien pohjalta. Helsingin esikaupunkialueet nähdään osin vieläkin kantakaupungista erillisinä kaupunginosina, jotka sijaitsevat Helsingin laidalla. Täydennysrakentamisen yleissuunnitelman keskeisenä kaupunkirakenteellisena näkemyksenä on nostaa esiin esikaupunkien tärkeys osana seutua. Tulevaisuudessa elinkeinoelämän, työpaikkojen ja asumisen painopiste siirtyy laajemmalle alueelle, jolloin nykyiset esikaupunkialueet tulevat olemaan entistä vahvemmin toimintojen ja asumisen sykkeessä seudun ydinalueella. Yleissuunnitelman pohjaksi on koottu selvitys lähtökohdista, toimintamallista sekä jatkotyön sisällöstä. Näkökulma on vahvasti asumisessa, mutta muutakin tarvitaan. Toimintatavaksi esitetään yleistämiskelpoisia hakukriteerejä, joiden pohjalta on tarkoitus tehdä alueittaisia tarkasteluja kaikkiin esikaupunkeihin. Yleistämiskelpoisuus tarkoittaa sitä, että kaikkia esikaupunkeja tarkastellaan samoin kriteerein ja näin ollen tulos on tasapuolinen ja vertailukelpoinen koko esikaupunkialueen tasolla. Tarkasteluiden ohella on tärkeää käydä yhteistä arvokeskustelua täydennysrakentamisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Selvitys on myös keskustelunavaus täydennysrakentamisesta käytävään aktiiviseen julkiseen debattiin. Selvityksessä käydään läpi esikaupunkialueiden nykytilannetta, täydennysrakentamista ratkaisuna, yleissuunnitelman tavoitteita ja sisältöä. Tämän vaiheen ratkaisevin osa on esitettyjen teemojen, hakukriteerien esittely ja niistä käytävä keskustelu. Teemoja ovat asemanseudut, palveluiden tiivistäminen, keskukset urbaaneiksi, pysäköinti, maantienlaidat, "hajurakopuistot", rakenteen jatkaminen ja rakennuksien jatkaminen. Myös muita teemoja voi löytyä jatkotyössä. Kukin teema on esitelty lyhyesti selvityksessä ja kaikista on muutamia kuvia, jotka eivät tarkoituksella kohdennu millekään erityiselle alueelle. Oleellista on keskustella itse teemasta - ei vielä paikasta. Seuraavassa vaiheessa keskustelun pohjalta valituista teemoista tehdään alueittaisia tarkasteluja ja näiden inventointikarttojen pariksi kootaan myös alueittaisia lähtötietoja nykytilanteesta ja kehitystrendeistä. Teemoittaisten tarkastelujen rinnalla tehdään myös oheistutkimuksia ainakin taloudellisista kysymyksistä ja talotyypeistä. Vaikutusten arvioinnit käynnistetään heti alkuvaiheessa ja niistä merkittävimpiä tulee olemaan sosiaalisten vaikutusten arviointia. Kun teematarkastelut ja oheistutkimukset on saatu kasaan, tehdään aineiston pohjalta alustavia johtopäätöksiä ja käynnistetään alueittaisten tavoitteiden valmistelu yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tässä vaiheessa on tarkoitus käydä keskustelua myös asukkaiden kanssa. Koko aineiston ja eri vaiheissa tehtyjen valintojen pohjalta kootaan vasta varsinainen yleissuunnitelma, jonka lopullinen muoto ja sisältö täsmentyvät työn kuluessa. Yleissuunnitelma tulee sisältämään kartat täydennysrakentamisen mahdollisuuksista koko alueella sekä esikaupungeittain. Suunnitelmassa esitetään yleispiirteisesti täydennysrakentamisen periaatteet ja painotukset koko esikaupunkivyöhykkeellä sekä kunkin esikaupungin erityiskysymykset ja kehityssuunnat.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä asian tiedoksi.

LIITE

Esikaupunkien renesanssi - täydennysrakentamisen yleissuunnitelman lähtökohtia

1

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 14481 tontteja 34 ja 35 koskeva asemakaavan muutosehdotus. Alueen sijainti Aluetta rajaavat Pohjoinen Hesperiankatu, Mechelininkatu, Välskärinkatu sekä Kivelä-Hesperian sairaala-alue. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa suunnittelualueella olevien rakennusten muuttamisen asuinkäyttöön. 12-kerroksinen torni siipirakennuksineen peruskorjataan vapaarahoitteisiksi asunnoiksi ja 11-kerroksinen torni opiskelija-asuntolaksi. Rakennukset suojellaan, myös osa sisätiloista suojellaan. Tontin kokonaiskerrosala säilyy nykyisenä, 11 100 k-m2. Pysäköintitilat rakennetaan asuinkorttelialueiden alle. Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistölautakunnan aloitteesta. Lähtökohdat Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta. Aluetta kehitetään hallinnon, julkisten palvelujen, korkeakoulutuksen ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien toimitilojen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1997. Kaavan mukaan alue on merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), johon saa sijoittaa toimintaan liittyviä asuntoja. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen ja siinä olevat rakennukset. Kiinteistölautakunta on varannut Skanska Talonrakennus Oy:lle läntisemmän tornirakennuksen (b) ja siihen kuuluvat siipirakennukset. Helsingin kauppakorkeakoululle on varattu itäisempi tornirakennus (a). Nykytilanne ja rakentamishistoria Suunnittelualue on osa puistomaisesti rakennettua Kivelä-Hesperian sairaala-aluetta. Suunnittelualueeseen liittyvän Kivelä-Hesperian sairaala-alueen rakennuksista monet on suojeltu, mm. Hesperian torneja lähinnä olevat sairaalarakennukset. Suunnittelualueella olevat rakennukset sijaitsevat Hesperian Esplanadi -puiston pohjoislaidalla Mechelininkadun ja Välskärinkadun välissä. Rakennusten piha-alueen ja Välskärinkadun välillä on 2-4 metrin korkeusero. Rakennukset suunniteltiin alun perin sairaalan henkilökunnan asunnoiksi. Suunnitelma pohjautuu vuonna 1951 järjestettyyn kutsukilpailuun, jonka pohjalta kilpailun voittaneet arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä saivat tehtäväkseen sairaala-alueen suunnittelun. Suunnitelmaan kuului neljä tornitaloa, joita yhdisti käytävä. Vuonna 1954 torneista valmistui kaksi sekä niiden välinen yhdyskäytävä, mutta muut jäivät toteutumatta. Itäisempi torni (a) oli palveluskunnalle. Sen huoneet olivat hieman pienempiä kuin läntisessä tornissa (b), joka oli hoitajattarille. Läntisen tornin ensimmäisessä kerroksessa on lämpiötilat, joiden kautta päästään viereiseen juhlasalirakennukseen. Juhlasalirakennuksen jatkeena on kaksikerroksinen rakennus, jossa alun perin oli kaksi rivitalotyyppistä asuntoa alilääkärille ja taloudenhoitajalle. Sittemmin a-tornin kuusi alinta kerrosta muutettiin toimistotiloiksi, ylemmät säilyivät entisellään. Ylimmässä kerroksessa on lasitettu terassi. B-tornin ensimmäisessä kerroksen lämpiötilat ovat kiintokalusteineen ja pintamateriaaleineen alkuperäisiä. Kerrokset 2-11 on muutettu potilasosastoiksi. 12. kerros muutettiin toimistotiloiksi ja terassista tehtiin kokoushuone. Juhlasalirakennuksessa on liikuntatilat ja sen kellarikerroksessa on uima-allastilat ja saunat. Rivitalotyyppinen siipirakennus on toiminut päiväkotina. Sittemmin se jaettiin kuudeksi pieneksi kuntoutumiskotiasunnoksi. Alueelle tuottaa meluhaittaa Mechelininkadun liikenne (noin 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa) ja Runeberginkadun liikenne (noin 23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa). Alueen edessä kulkee Pohjoinen Hesperiankatu, jonka liikennemäärä on noin 1 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnittelualueella olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön sekä rakennusten historiallisten, arkkitehtonisten ja kaupunkikuvallisten arvojen turvaaminen. Asemakaavan muutosehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutosehdotuksessa tonteille on merkitty uudet käyttötarkoitukset. Toinen torni ja siihen kuuluvat siipirakennukset pihoineen on merkitty asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK), jonka rakennusoikeus on 6 500 k-m2. Toinen torni pihoineen on merkitty asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AKS), jonka rakennusoikeus on 4 600 k-m2. Rakennukset ja osa sisätiloista suojellaan. Autopaikat sijoitetaan kyseisten korttelialueiden alle. Mitoitus Muutosalueen rakennusoikeus on 11 100 k-m2, mikä vastaa sen nykyistä rakennettua kerrosalaa. Muutosalueen pinta-ala on yhteensä 6 574 m2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asemakaavan muutoksella suunnittelualueen läntinen puoli muutetaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YH) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennuksille on merkitty niiden nykyistä kokoa vastaava rakennusala ja rakennusoikeus (6 500 k-m2). Torniin ja sen siipirakennukseen tulee yhteensä noin 60 asuntoa. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 60 m2 huoneistoalaa. Alkuperäiset asuntolahuoneet ovat pieniä. Niiden yhdistämistä tavallisiksi asunnoiksi rajoittaa huoneiden välillä olevat kantavat betoniseinät, joita ei voi poistaa ja niiden aukottaminen on rajoitettua. B-tornissa huoneet ovat suuremmat kuin a-tornissa ja siksi siinä mahdollisuudet ovat paremmat. Yhteen kerrokseen on luontevasti saatavissa 4-6 asuntoa, joiden koot vaihtelevat välillä 38-140 m2. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja kellarikerrokseen saa sijoittaa myös asuinympäristöön soveltuvia kokoontumis-, opetus-, koulutus-, näyttely-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa palvelevia tiloja, työ- ja liiketiloja sekä julkisia lähipalvelutiloja. Tornirakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on määrätty nykytilannetta vastaava korkeus +45,5. Rakennuksessa on 12 kerrosta. Yksikerroksisen juhlasalisiiven julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on määrätty nykytilannetta vastaava korkeus +16,0. Sen jatkeena olevassa asuntosiivessä on nykyiset kaksi kerrosta. Uusia teknisiä laitteita ei saa rakentaa vesikattojen yläpuolelle pysäköintitilan poistoilmahormia lukuun ottamatta. Asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialue (AKS) Asemakaavan muutoksella suunnittelualueen itäinen puoli muutetaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YH) asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AKS). Rakennukselle on merkitty sen nykyistä kokoa vastaava rakennusala ja rakennusoikeus (4 600 k-m2). Tornirakennukseen tulee noin 60-70 asuntoa, jotka ovat kooltaan alle 50 m2. Rakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen saa sijoittaa myös opiskelija-asuntolaan liittyviä opiskelu- ja palvelutiloja, opetus- ja kokoontumistiloja, opintotoimintaa palvelevia toimistotiloja sekä liiketiloja. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. Tornirakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on määrätty nykytilannetta vastaava korkeus +42,5. Uusia teknisiä laitteita ei saa rakentaa vesikaton yläpuolelle pysäköintitilan poistoilmahormia lukuun ottamatta. Rakennuksessa on 11 kerrosta. Piha-alueelle on merkitty uusi rakennusala. Sille on sijoitettava rakennus, joka kattaa maanalaiseen pysäköintitilaan johtavan ajoluiskan. Rakennus on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella tavalla ja siten, että se tyylillisesti soveltuu hyvin ympäristöön. Rakennukseen saa sijoittaa jätehuoneen sekä pysäköintitilaan johtavan porras- ja hissiyhteyden. Rakennuksen saa rakentaa tontin rakennusoikeuden lisäksi. Piha-alueet ja yhteistilat Rakentamattomat tontinosat, jota ei käytetä kulkuteinä, on varattava oleskeluun ja istutettava käyttäen puita ja pensaita. Piha-alue on rakennettava materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan korkeatasoisesti ja sen viihtyvyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Istutusten, pintamateriaalien, pihan varusteiden ja valaisinten on oltava alueen ominaispiirteisiin soveltuvia. Istuttamattomien alueiden pääasiallisena pintamateriaalina tulee käyttää luonnonkiveä. Rakennustöiden aikana on huolehdittava siitä, ettei puita ja pensaita vahingoiteta. Poistetun puun tai pensaan tilalle on istutettava uusi. Alueella olevat muurit ja aidat on säilytettävä. Pohjoisen Hesperiankadun suuntaiseen metalliaitaan saa tehdä portin AK-korttelialueelle johtavan kulkuyhteyden kohdalle. Asuinkorttelialueiden ja sairaala-alueen välille saa rakentaa ympäristöön soveltuvan aidan, mutta asuintonttien välille ei saa tehdä aitaa. Asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varastotilat ja vähintään seuraavat yhteistilat: talopesula 1 kpl/korttelialue ja kuivatustiloja 6 m2/20 asuntoa, talosauna AK-korttelialueella 1 kpl/20 saunatonta asuntoa ja AKS-korttelialueella 1 kpl/30 saunatonta asuntoa sekä harraste-, kokoontumis- tai vastaavia yhteistiloja 1,5 % tontin kerrosalasta. Porrashuoneista on oltava suora kulkuyhteys rakennuksen molemmille puolille. Jätehuollon tiloja ei saa sijoittaa pihamaalle, vaan ne tulee sijoittaa rakennuksiin tai maanalaisiin tiloihin. AK-korttelialueen jätehuollon tilat saa sijoittaa AKS-korttelialueelle. Tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai maan alle. Liikenne Pohjoiselta Hesperiankadulta itäisemmän tornin vierestä on nykyisin ajoluiska pihalle. Avoimen ajoluiskan jatkeeksi rakennetaan katettu ajoluiska, joka johtaa pihan alle maanalaiseen pysäköintitilaan. Katetun ajoluiskan saa rakentaa tontin rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitila voi ulottua kaavan molempien asuinkorttelialueiden alle ja sinne on sijoitettava molempien asuinkorttelialueiden autopaikat eli noin 70 autopaikkaa. Pysäköinti saadaan rakentaa kahteen kerrokseen. Tilaan saa sijoittaa myös asumista palvelevia varasto-, teknisiä ja väestönsuojatiloja. Pihakannen on oltava aukoton. Pysäköintitilojen poistoilmaa ei saa johtaa pihamaalle. Maanalaisten pysäköintitilojen poistoilmahormi on sijoitettava tornirakennuksen yhteyteen ja johdettava rakennuksen korkeimman kohdan yläpuolelle. Suojelukohteet Alueen rakennuksilla ei aiemmin ole ollut suojelumerkintää. Kokonaisuus koostuu useammasta rakennusmassasta, joiden väliset suhteet ja liittyminen toisiinsa ovat harkitut. Pohjamuodon lievä epäsäännöllisyys tekee rakennuksista kaupunkikuvallisesti mielenkiintoiset. Kahden korkean tornin ruutujulkisivuissa on imitoitu rakentamisajankohtana vielä harvinaista elementtitekniikkaa. Julkisivuissa on erimuotoisia keveitä parvekkeita. Tornien kulmissa sijaitsevat pyöreät porrastornit muodostavat merkittävän osan rakennuskokonaisuudessa. Samoin tornien välinen katettu yhdyskäytävä on tärkeä ominaispiirre. Sisätiloille tyypillistä on erikokoisten ja -muotoisten tilojen rikkaus. B-tornin juhla- ja voimistelusaliosaan johtava lämpiötila on harvinaisen hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan. Siinä ja sen detaljeissa on Ypyöiden arkkitehtuurille tyypillistä koristeellisuutta. Normaalikerrosten epäsäännöllisen muotoinen porrashuonetila on suunnittelijoille ominainen teema. Käytävä levenee aulamaiseksi tilaksi, josta on hienot maisemat ympäristöön ja meren suuntaan. Kaavamuutoksessa rakennukset on määrätty suojeltavaksi merkinnällä sr-2: "Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka tärvelevät tai muuttavat rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai vesikaton historiallista tai kaupunkikuvallista arvoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennus on korjattava sen historialliset arvot säilyttävällä ja arkkitehtuurin ominaispiirteet palauttavalla tavalla. Torniosien pohjoisjulkisivuihin on mahdollista avata uusia ikkuna-aukkoja, mikäli noudatetaan alkuperäissuunnitelmaa. Parvekkeet tulee kunnostaa tai uusia mahdollisimman tarkoin alkuperäisen mallin mukaisina. Pohjoisjulkisivujen parvekkeiden paikalle saa rakentaa uudet parvekkeet alkuperäisten parvekkeiden mallia ja sijoitustapaa noudattaen. Parvekkeita ei saa lasittaa kokonaan eikä osittain." Itäisempi tornirakennus on sr-2-merkinnän lisäksi merkitty merkinnällä a: "Rakennusalalla olevan rakennuksen 10. kerroksessa alkuperäinen maisemaikkunallinen käytävä-aulatila ja muu tilajako pääpiirteissään tulee säilyttää. Pyöreä porrashuone tulee säilyttää ja kunnostaa entistäen." Läntisempi tornirakennus on sr-2-merkinnän lisäksi merkitty merkinnällä b: "Rakennusalalla olevan rakennuksen 1. kerroksen lämpiön, sen molemmilla puolilla olevien sivuhuoneiden sekä juhla- ja voimistelusalin muodostama tilasarja kiinteine sisustuksineen, yksityiskohtineen ja pintamateriaaleineen tulee säilyttää ja kunnostaa entistäen. Rakennusalalla olevan rakennuksen 9. tai 11. kerroksessa alkuperäinen maisemaikkunallinen käytävä-aulatila ja muu tilajako pääpiirteissään tulee säilyttää." Tornirakennukseen liittyvä juhla- ja voimistelusalisiipi on sr-2-merkinnän lisäksi merkitty merkinnällä c: "Rakennusalalla oleva juhla- ja voimistelusalitila tulee säilyttää. Salin ikkunajakoa ei saa muuttaa." Torneja yhdistävä arkadi on sr-2-merkinnän lisäksi merkitty merkinnällä käy: "Rakennusalalla oleva katettu yhdyskäytävä laatoituksineen tulee säilyttää alkuperäisasussaan." Aluetta ympäröivät muurit ja aidat on säilytettävä. Pohjoisen Hesperiankadun suuntaiseen metalliaitaan saa tehdä portin AK-korttelialueelle johtavan kulkuyhteyden kohdalle. Ympäristöhäiriöt Melulaskelmien mukaan Mechelininkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla vähintään 30 dBA. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Olemassa olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön parantaa alueen asuntotarjontaa. Rakennusten historiallisten, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen turvataan suojelumerkinnällä. Suunnittelun vaiheet Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitus on käynnistynyt kiinteistölautakunnan aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.5.2005). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli esillä 30.5.-17.6.2005 Töölön kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä 27.2.-17.3.2006 Töölön kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, kiinteistöviraston ja terveyskeskuksen kanssa. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kuusi mielipidettä, joista neljä koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaksi asemakaavan muutosluonnosta. Mielipiteet kohdistuivat rakennusten käyttötarkoituksen muutokseen ja suojeluarvoihin, liikenteen järjestelyihin ja alueen rajaukseen. ./. Saapuneet kirjeet (6 kpl) ja lausunnot (2 kpl) on jaettu esityslistan liitteenä. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on 6.6.2005 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Riitta Nurmi on 23.2.2006 ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista asemakaavan muutosluonnokseen. Kaupunginmuseo on 16.6.2005 ilmoittanut mielipiteenään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että se haluaa tehdä ennen kaavaluonnosta rakennusten suojelutavoitteet, joiden pohjalta suojelumääräykset laaditaan, ja että kaupunginmuseo haluaa olla mukana kaavatyössä. Kaupunginmuseo on laatinut Hesperian sairaalan tornitalojen suojelutavoitteet 19.8.2005 ja Kivelä-Hesperian sairaala-alueen suojelutavoitteet 2.12.2005. Terveyskeskus on 10.6.2005 ilmoittanut mielipiteenään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että sen mielestä muutosalue tulisi rajata pienemmäksi siten, että sairaalan tärkeät liikennereitit säilyvät ja että potilaiden mahdollisuudet turvalliseen ulkoiluun säilyvät. Asunto Oy Sandels (Välskärinkatu 9) on jättänyt 24.5.2005 päivätyn kannanoton osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja Töölö-Seura ry 8.3.2006 päivätyn kannanoton asemakaavan muutosluonnoksesta. Kannanotot ovat samansisältöisiä. Niissä esitetään, että ajoyhteys Mechelininkadulta Hesperian tornien tonteille tulisi järjestää muuttamalla Pohjoinen Hesperiankatu kaksisuuntaiseksi Mechelininkadun ja Välskärinkadun välillä, ja että tulisi harkita Välskärinkadun läpiajon kieltämistä etelän suunnasta ja sallia liikenne vain tonteille. Rakennettavat pysäköintitilat tulisi mitoittaa minimivaatimusta selvästi suuremmaksi, koska alueella on puute pysäköintipaikoista.

Esittelijä Aluetta koskevat suojelumerkinnät on laadittu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Asuintonttien alueen rajauksessa on otettu huomioon terveyskeskuksen kanta. Välskärinkadun leveys on noin 6 metriä. Kadun länsireunalla on asukaspysäköintipaikkoja. Kadun liikennemäärä Sandelsinkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun välillä on noin 400 autoa vuorokaudessa. Hesperian tornien tontille pohjoisen suunnasta Mechelininkadulta tuleva liikenne voi jossain määrin käyttää Välskärinkatua. Kadun liikenne ei kuitenkaan tule merkittävästi lisääntymään. Jos liikenteen kohtaamisesta Välskärinkadulla muodostuu ongelma, on mahdollista järjestää kadulle kohtaamispaikka kieltämällä pysäköintiä. Pohjoisen Hesperiankadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi Välskärinkadun ja Mechelininkadun välillä edellyttäisi vähintään kadun pohjoisreunan pysäköintipaikkojen poistamista. Koska alueella on pulaa pysäköintipaikoista, järjestely ei ole tarkoituksenmukainen. Välskärinkadun etelän suunnasta tulevan läpiajon kieltäminen ja vain tontille ajon salliminen ei ole tarpeellinen, koska nykyjärjestely (tonttiliittymä yksisuuntaisella Pohjoinen Hesperiankadulla) ei salli tontilta Välskärinkadulle ajoa. Autopaikkojen osalta kaavassa määritellään autopaikkojen vähimmäismäärät. Enimmäismäärää ei ole määritelty, joten rakentaja voi tehdä autopaikkoja enemmänkin.

Tilastotiedot
	Voimassa oleva asemakaava
		Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
			m2	k-m2
		Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)	6 574	11 100
		Yhteensä	6 574	11 100
	Asemakaavan muutosehdotus
		Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
			m2	k-m2
		Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)	3 933	6 500
		Asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialue (AKS)	2 641	4 600
		Yhteensä	6 574	11 100
Jatkotoimenpiteet		Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11552 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus nro 11552
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Lausunnot
	Liite 5	Mielipidekirjeet

2

25. kaupunginosan (Käpylä) kortteleita 857, 860, 861, 862, 865, 867-871, 873, 874, 876, korttelin 25003 tonttia 1 ja korttelia 25004 sekä katu- ja puistoalueita koskeva asemakaavan muutosehdotus. (Asemakaavan muutosehdotuksessa muodostuvat uudet tontit 25870/12 ja 13.) Alueen sijainti Alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa puistoalueeseen ja etelässä Koskelantiehen ja idässä Mäkelänkatuun. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen ja siellä sijaitsevien rakennusten historiallisten ja rakennustaiteellisten sekä kaupunkikuvallisten arvojen ja ominaisuuksien säilymisen. Asemakaava suojelee rakennukset siten, ettei niitä pureta, eikä julkisivuihin tehdä kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavia eikä niiden rakennustaiteellista arvoa alentavia muutoksia. Asemakaava määrittelee rakennusoikeuden, rakennusten käyttötarkoituksen, laajentamistavat ja lisärakentamisen sijoittamisen ja laajuuden. Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta Lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutosta koskee kolme erityistavoitetta: valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön arvojen säilymisen varmistaminen, viranomaisten laatimien valtakunnallisten inventointien ottaminen huomioon ja melusta aiheutuvan haitan ehkäiseminen ja jo olemassa olevien haittojen vähentäminen. Seutukaava ja maakuntakaava Ympäristöministeriön 18.6.1996 vahvistamassa Helsingin seudun seutukaavassa, joka sisältää taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet, suunnittelualue on taajama-aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on seutukaavan mukainen. Maakuntavaltuuston 14.12.2004 hyväksymässä Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, joka on kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Laadittu asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alueen itä- ja eteläosat ovat kerrostalovaltaista aluetta: asuminen/toimitila. Alueen muut osat ovat pientalovaltaista aluetta: asuminen. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Asemakaavat Pääosalla alueesta on voimassa asemakaava nro 1639 (vahvistettu 1.4.1937). Kaavan mukaan alueelle merkityille rakennusaloille saa rakentaa kaksikerroksisia paloa pidättävään, paloa hidastavaan tai osalla tontteja palonarkaan luokkaan kuuluvia rakennuksia. Rakennuksiin ei saa sijoittua liikehuoneita. Kimmonpuiston, Rauninkallion alueet ja kortteleiden 25873 ja 25861 keskelle jäävät alueet ovat puistoja. Korttelissa 25004 on voimassa asemakaava nro 2624 (vahvistettu 16.5.1947). Kortteliin on merkitty rakennusalat neljä enintään neljäkerroksiselle paloa pidättävään luokkaan kuuluvaa rakennusta varten ja a:lla merkityille aloille saa kellarikerrokseen sijoittaa myymälöitä ja työhuoneita. Korttelissa 25857 on voimassa asemakaava nro 2873 (vahvistettu 9.9.1949). Kortteliin saa rakentaa enintään neljä kerroksisia ja enintään 14 metriä korkeita paloa pidättävään luokkaan kuuluvia rakennuksia. Tontilla 25861/2 on voimassa asemakaava nro 3272 (vahvistettu 18.9.1952). Tontille on merkitty rakennusala kolmekerroksista rakennusta varten. Tonteilla 25003/1 ja 25871/1 on voimassa asemakaava nro 3295 (vahvistettu 11.11.1952). Tonteille on merkitty rakennusalat 1-4 kerroksisia paloa pidättävään luokkaan kuuluvia rakennusta varten. Tontilla 25861/4 on voimassa asemakaava nro 3384 (vahvistettu 9.5.1953). Tontille on merkitty rakennusala kolmekerroksista rakennusta varten. A:lla merkityille osille kellarikerrokseen saa sijoittaa liikehuoneita. Rakennuskiellot Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.3.2004 nopeusrajoitus- ja hidastejärjestelyt Käpylän länsiosassa, piirustus 5247-7. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa alueen. Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Mäkelänkadun ja Louhenpuiston välissä rajautuen etelässä Koskelantiehen ja pohjoisessa Käpylän yhtenäiskoulun ja huoltoaseman tontteihin. Alueen rakennuskanta muodostuu 122 omalla tontillaan sijaitsevasta asuinpientalosta ja niiden ympärillä sijaitsevista kuudesta asuinkerrostalokokonaisuudesta. Pientaloalueella olemassa oleva rakentamistehokkuus kortteleittain laskettuna on keskimäärin 0,18. Rakennukset ovat pääasiassa yhden perheen omakotitaloja. Aukioiden ympärillä sijaitsee muutama kookkaampi useamman asunnon asuinrakennus ja Käpylän työväentalo. Mäkelänkadun varrella sijaitsevat Yrjö Lindegrenin suunnittelema Käpylän Käärmetalo, Helsingin kaupungin vuonna 1946 rakennuttama nk. suurperheisten asuinrakennusryhmä. Alue muodostaa kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti poikkeuksellisen, hyvin säilyneen ja merkittävän kokonaisuuden. Alueella on myös kaupunkikuvan kannalta arvokas kasvillisuus. Rakennettu ympäristö Mäkelänkadun ja rautatien välinen alue vuokrattiin 50 vuodeksi omakotirakentajille kaupunginvaltuuston 2.11.1921 tekemällä päätöksellä. Tonttien pinta-alat vaihtelevat 1 089 m2, ja 584 m2 välillä. Uudet 50 vuoden vuokrasopimukset on solmittu vuodelta 1970. Käpylän länsiosan alueen rakennuksien sijoittamista ohjasi arkkitehti Birger Brunilan laatima vuoden 1921 kortteleiden jaotuskaava, jonka lähtökohtana on ollut puutarhakaupunki-aate, yhtenäinen kaupunkikuva ja klassisistinen arkkitehtuuri. Rakentamisessa noudatettiin vuonna 1920 hyväksyttyä rakennusjärjestystä. Maaston suuret korkeuserot on taitavasti huomioitu aluetta suunnitellessa. Rakennukset on sijoitettu kadun puoleiselle reunalle muodostamaan yhtenäistä katutilaa. Kortteleiden keskelle jää tonttien yhteisesti muodostama puistomainen alue. Kulmatonteille on sijoitettu muita kookkaammat rakennukset. Alueella sijaitsee kaksi Helsingissä harvinaista pienimittakaavaista katuaukiota. Aukioiden ympärille rakennetuista kookkaammista asuinrakennuksista arkkitehti A. Pulkkisen suunnitteleman asuinrakennuksen yksikerroksisessa siipiosassa sijaitsee varasto- ja toimistotiloja. Tämän sekä aukion länsireunalla sijaitsevan asuinrakennuksen myymälätilat on muutettu osaksi asuintiloja. Vuodelta 1926 oleva Käpylän työväentalo on juhlakäytössä. Myös Tursontiellä sijaitsee kookkaampi asuinrakennus, joka on Uno Mobergin suunnittelema kuten kaikki edellä mainitut rakennukset. Pientaloja alueelle ovat suunnitelleet arkkitehdit Martti Välikangas, Akseli Toivonen, Hilding Ekelund, Martti Paalanen, Pehr Edwin Enehielm ja Uno Moberg. Rakennusten ja avokuistien mittasuhteissa ja detaljiikassa on 20-luvun klassisistisen arkkitehtuurin piirteitä. Harjakattoisten rakennusten katemateriaalina on käytetty huopaa, peltiä tai kattotiiltä. Pystyrimoitetut ja maaväreillä Puu-Käpylän mallin mukaan peittomaalatut julkisivut ovat pelkistettyjä. Korkeat kivijalat ovat luonnonkivestä muurattuja, kuten myös useat aidat ja tukimuurit. Poikkeuksena alueen rakentamistapaan, jossa yksi rakennus on sijoitettu tonttia kohden, ovat Oma-asunto Oy:n Marjatantien varrella sijaitsevat 12 tyyppitaloa ja U. Mobergin suunnittelema kahden tontin alueelle yhteen rakennettu pientalo Tursontiellä. Yrjö Lindegrenin vuonna 1952 suunnittelema Käpylän Käärmetalo kuuluu merkittävimpiin 1950-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kohteisiin. Vapaamuotoinen rakennuskokonaisuus on sijoitettu tontille ilmansuunnat ja maastonmuodot huomioiden. Rakennuksissa sijaitsee 189 asuinhuoneistoa ja liiketilaa on 139 m2. Kadun varrella sijaitsevassa palvelurakennuksessa on päiväkoti, pesutupa, sauna, uima-allas. Kortteli on rajattu katutilasta luonnonkivimuurilla. Pihasuunnitelman on laatinut vuonna 1953 todennäköisesti puutarha-arkkitehti Elisabet Koch. Rakennusten peruskorjaukset vuosina 1984-986 suunnitteli arkkitehti Erik Kråkström. Kimmontien varrella sijaitsevat 1950-luvulla rakennetut asuinkerrostalot ovat arkkitehti Eino Tuompon ja arkkitehti Esko Suhosen suunnittelemat. Arkkitehti P. Salomaan vuoden 1952 olympialaisia varten suunnittelemien Koskelantien varrella olevien pelkistettyjen asuinkerrostalojen erikoisuutena ovat päätyasuntoihin sijoitetut ateljeetilat. Arkkitehti Hilding Ekelundin suunnitteli suurille perheille Mäkelänkadun ja Koskelantien kulmaan vuonna 1946 Helsingin perheasunnot Oy:n vuokra-asuinkerrostaloryhmän. Rakennukset on peruskorjattu 1980-luvulla ja vuonna 2005. Alueen asuinkerrostalojen julkisivut ovat roiskerapattuja ja osittain liuskekivellä päällystettyjä. Palvelut Alueelta on hyvät liikenneyhteydet. Alueella sijaitsee huoltoasema, yhtenäiskoulu, Käpyrinteen palvelutalo, Invalidiliiton Käpylän Palvelutalo ja Suomen Alfasäätiö. Kauempana sijaitsevat Käpylän kirjasto, Koskelan sairaala, ja pieniä erikoismyymälöitä. Luonnonympäristö Alueella on suuria korkeuseroja ja kallioita. Alueen runsas kasvillisuus sekä pihoilla, että yleisillä alueilla vaihtelee voimakkaasta puistosta pienipiirteiseen, yksityiskohtaiseen puutarhaan. Avoimet nurmialueet sen sijaan eivät ole alueelle tyypillisiä. Suojelukohteet Alue kuuluu museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemaan Rakennetut kulttuuriympäristöt, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt -luetteloon v. 1993. Käpylän Käärmetalo kuuluu kansainvälisen nk. docomomo-järjestön suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. As.Oy Voittajan funktionalistiset asuinkerrostalot Koskelantien varrella kuuluvat 1952 olympialaisia varten rakennettuun arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvallisesti merkittävään Kisakylän asuntoaluekokonaisuuteen. Myös nämä rakennukset on valittu nk. docomomo-valikoimaan osana Olympiakylää yhtenä neljästä valikoimaan kuuluvasta modernin arkkitehtuurin aluekokonaisuudesta Helsingissä. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +16.1-+37. Maaperä on kivinen ja kallioinen. Rakennusaikana alueelle on tuotu täytemaata Käpylän urheilupuiston rakennustyömaalta. Ympäristöhäiriöt Mäkelänkadun ja Koskelantien liikenne aiheuttaa alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyinen liikennemäärä Mäkelänkadulla on noin 45 300 ajon./vrk ja Koskelantiellä noin 28 700 ajon./vrk, Tursontiellä 700 ajon./vrk, muut alle 1 000 ajon/vrk. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alkuperäisen asemakaavallisen kokonaisuuden sekä siihen liittyvien kaupunkikuvallisten elementtien säilyttäminen. Alueen rakennuskanta suojellaan siten, että alueen historialliset, kaupunkikuvalliset ja rakennustaiteelliset arvot ja ominaisuudet säilyvät. Puistoissa ja piha-alueilla tavoitteena on säilyttää ja ylläpitää kaupunkikuvan kannalta tärkeät rakenteet ja muu kasvillisuus. Mahdollisuus liikehuoneiden palauttamiseen alkuperäisille paikoille ja työhuoneiden sijoittaminen talousrakennuksiin ja siten lähipalvelujen parantaminen alueella on myös tavoitteena. Suunnittelualue on viimeinen Käpylän suojeltavaksi esitettävä pientaloalue. Tavoitteena on säilyttää asuinrakennusten määrä nykyisen suuruisena ja määritellä rakennusoikeus ja rakennusten laajentamisen mahdollisuudet. Osallisilta tulleina tavoitteina ovat asukasmäärän ja työtilojen lisääminen alueella sekä mahdollisuus rakennusten laajentamiseen. Asemakaavan muutosehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Alueella voimassa oleva asemakaava vuodelta 1937 on vanhentunut. Asemakaavassa ei ole määräystä talousrakennuksista, ympäristöstä, suojelusta, eikä rakennusoikeudesta. Alueen ympäristökokonaisuus sekä lähes kaikki yksittäiset rakennukset omaavat sellaisia historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, että rakennusten ja alueen suojeleminen asemakaavalla sen arvojen ja ominaispiirteiden säilymisen kannalta on tarpeellista. Asemakaavassa on alueelliset suojelumääräykset ja lisäksi jokaiselle suojeltavalle rakennukselle erikseen suojelua koskeva määräys. Suojelun kohteena on koko aluekokonaisuus, joka kuuluu Rakennetut kulttuuriympäristöt, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt -luetteloon 1993. Aluekokonaisuuteen kuuluvat Käpylän länsiosan erillispientalokorttelit, Käärmetalo, Kisakylään kuuluvat rakennukset, kaksi kerrostaloa Kimmontiellä ja ns. Perheasunnot. Rakennuskohtaisen suojelun lisäksi on säilytetty alueellisella suojelumääräyksellä asemakaavan arkkitehtoniset periaatteet, joita ovat muun muassa kaupunkitila, aukiot, yhtenäiset katunäkymät, puistot, suuret puistomaiset korttelipihat sekä kulmatonteilla sijaitsevat ja aukiota reunustavat korostetut rakennukset. Alueen puistot, esimerkiksi Kimmonpuisto vuodelta 1953, on myös esitetty suojeltaviksi. Suojeleva määräys on myös alkuperäisillä piha-alueilla ja niiden kasvillisuudella, muureilla, aidoilla ja muilla piharakenteiden yksityiskohdilla, siten, että alueen ominaisluonne ja kaupunkikuvallinen merkitys säilyvät. Kaavakarttaan on merkitty rakennusoikeudet rakennusalakohtaisesti. Rakennusalat, asuinrakennusten rakennusoikeudet ja kerrosluvut on merkitty pääsääntöisesti olemassa olevan rakennuskannan mukaan. Poikkeuksena ovat muutamat erillispientalojen tontit, joille on merkitty ympäristöönsä nähden vähäisemmän käytetyn rakennusoikeuden vuoksi olemassa olevaa suurempi rakennusoikeus sekä rakennusala rakennuksen harjasuuntaa jatkaen. Erillispientalojen korttelialue (AO/s) ja asuinrakennusten korttelialue (A /s) Suurin osa kaava-alueesta kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään (AO/s). Tontit 25862/23, 25861/16, 25867/26 ovat asuinrakennusten korttelialuetta (A/s), joilla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään. Asuinrakennusten korttelialueille on merkitty lisäksi erikseen kerrosala, jonka saa käyttää toimisto-, liikunta-, näyttely- tai liiketilaksi. Erillispientaloille merkitty rakennusoikeus osoittaa kerrosalan määrän, joka on käytettävissä rakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa asuinrakennuksen kellarikerrokseen sijoittaa kerrosalaan laskettavia asuintiloja ja rakentaa yhden asuntokohtaisen lämpimän kuistin, jonka saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle kuitenkin ensisijaisesti pihan puoleiselle tontinosalle. Kuistin enimmäiskoko riippuu kunkin rakennuksen olemassa olevista mittasuhteista ja arkkitehtuurista. Kuistin tulee kuitenkin olla rakennuksen kokonaishahmoa selkeästi pienempi osa. Erillispientalojen alkuperäisenä säilynyttä kuistia ei saa laajentaa. Rakennusoikeus yksikerroksiselle talousrakennukselle, johon saa sijoittaa aputilaa ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työtilaa, on merkitty kaavakarttaan erikseen. Talousrakennuksessa tulee käyttää alueelle tyypillistä talousrakennuksen muotokieltä ja rakentamistapaa ja sen tulee olla selvästi asuinrakennusta pienempi. Tontille ei saa sijoittaa tämän lisäksi muita piharakennelmia. Erillispientalojen korttelialueilla tontille saa sijoittaa yhden autopaikan asuntoa kohden. Asuinrakennusten korttelialueelle tulee sijoittaa yksi autopaikka 125 k-m2 kohden. Erillispientalojen ja asuinrakennusten korttelialueella uudisrakentamisessa ja lisärakentamisessa tulee käyttää massoittelussa ja julkisivuissa alueen asuinrakennuksille tyypillisiä mittasuhteita. Rakentamisessa tulee käyttää alkuperäisiä ratkaisuja, räystäs- ja harjakorkeuksia sekä kattokaltevuuksia. Rakennuksen katonlappeisiin ei saa tehdä uusia lapeikkunoita. Kerrosluku on merkitty olemassa olevan rakennuksen mukaisesti. Kattolyhdyn rakentaminen ensisijaisesti pihan puoleiselle katonlappeelle on mahdollista, mikäli sen koko, mittasuhteet, sijainti ja määrä sopii rakennuksen arkkitehtuuriin. Rakennuksiin ei saa rakentaa parveketta. Kellarikerrosten julkisivumateriaalina tulee säilyttää ja käyttää ensisijaisesti luonnonkiveä ja ikkunoiden tulee olla ylempien kerrosten ikkunoihin nähden kooltaan ja määrältään vähäisempiä. Suunnittelussa tulee välttää toteuttamistapaa, jonka vuoksi rakennus näyttäisi kolmikerroksiselta. Näillä korttelialueilla etenkin kadunpuolella sijaitsevat alkuperäisenä säilyneet aidat tulee ylläpitää. Tonteilla ja tonttien välisillä rajoilla aidat saavat olla metrin korkuisia. Ajoneuvoliittymän leveys saa suurimmillaan olla 3,5 metriä. Olemassa olevia ajoaukkoja on käytettävä hyväksi sisäänajoaukkoja suunniteltaessa. Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään (AK/s) Korttelialueisiin kuuluvat Käärmetalo, Kisakylän kerrostalot Koskelantien pohjoispuolella, Kansanasunnot Mäkelänkadun ja Koskelantien kulmassa ja kaksi kerrostaloa Kimmontien varrella (857/5, 25003/1, 871/1, 25004/1, 861/2 ja 4). Kaavakarttaan merkityt rakennusoikeudet ja kerrosluvut on merkitty olemassa olevien rakennusten mukaisesti. Tonteilla rakennusluvan mukaiset autopaikat säilytetään. Yleisten rakennusten korttelialue, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään (Y/s) Käpylän työväentalon tontti on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeus ja kerrosluku on merkitty kaavakarttaan olemassa olevan rakennuksen mukaisesti. Tontille tulee sijoittaa viisi autopaikkaa. Puisto, jonka puusto on hoidettava ja uudistettava siten, että sen kaupunkikuvallinen merkitys säilyy (VP/s) Alueella sijaitsevat Rauninkallion puisto, Tursontien ja Ilmattarenkujan varrella pienet puistikot on säilytetty kaupunkikuvallisesti merkittävinä. Leikkipuisto, jonka alkuperäistä vaihetta edustavat osat tulee säilyttää (VK/s) Kimmonpuisto ja puistossa olevat rakenteet kuten uima-allas ja huoltorakennus ovat kaupunkikuvallisesti merkittäviä ja säilytettäviä. Puisto on aktiivisessa käytössä edelleen. Puistoon on merkitty rakennusala leikkipuistoa palvelevalle huoltorakennukselle 85 k-m2. Liikenne Alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin ei ole esitetty muutoksia. Suurin osa alueen pysäköinnistä sijoittuu kadulle olemassa olevan käytännön mukaisesti ja alueen suojeluarvojen vuoksi. Kadulla sijaitsevien autopaikkojen määrä on laskettu liikennesuunnitteluosastolla. Autopaikkojen määrä on riittävä. Palvelut Käpylän työväentalossa järjestetyille palveluille on kaavassa annettu edellytykset samoin liiketilojen sijoittamiselle uudelleen vuoden 1937 asemakaavan mukaisille paikoille. Talousrakennuksiin voi sijoittaa työhuoneen. Luonnonympäristö Alueen puusto piha-alueilla ja puistoissa on asemakaavassa määrätty hoidettavaksi ja uudistettavaksi siten, että niiden kaupunkikuvallinen merkitys säilyy. Suojelukohteet Alueen inventointi ja asemakaavan muutosehdotus on laadittu Helsingin kaupunginmuseon kanssa yhteistyössä. Mäkelänkadun varrella sijaitseva Käärmetalo, joka on merkitty suojelumääräyksellä sr-1, on historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Helsingin kaupungin museon tekemän inventoinnin perusteella porrashuoneet ovat rakennustaiteellisesti merkittäviä ja säilytettäviä. Näistä syistä porrashuoneeseen ei saa sijoittaa jälkiasennushissiä, eikä hissiä saa sijoittaa myöskään rakennusrungon ulkopuolelle. Hissikuilu on mahdollista erottaa asuintiloista. Alueen erillispientalot, asuinrakennukset, Käpylän työväentalo, Kansanasunnot Oy ja Kimmontien sekä Kisakylään kuuluvat rakennukset on sr-2-merkinnällä osoitettu historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi. Tällainen rakennus on korjauksista huolimatta säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Sr-3-merkinnällä osoitettuihin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin asuinrakennuksiin, joita on alueella muutama, on tehty joitakin muutoksia, mutta niissä on vielä selvästi näkyvissä alkuperäinen arkkitehtuuri. Alueen puistot on merkitty suojeltaviksi (/s). Kaduilla ja piha-alueilla on kaupunkikuvallisesti ja ympäristökokonaisuuden kannalta arvokas puusto ja muut istutukset suojeltu siten, että alueen vehreys ja monipuolisuus säilyvät. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on suurimmaksi osaksi kallioista kitkamaata, kallion pinta on monin paikoin näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa. Alueen kaakkoisreunassa esiintyy savi/moreenialue, jossa savikerroksen arvioitu paksuun on 1-2 m. Rakennukset perustetaan maan tai kallion varaan. Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, että maaperä olisi pilaantunut. Ympäristöhäiriöt Melutason kehitystä vuoteen 2025 mennessä on arvioitu pistelaskennan ja melumallin avulla. Raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu Mäkelänkadulla 8 % ja Koskelantiellä 7 %. Liikennemäärien kasvu tulee ennusteiden mukaan nostamaan julkisivuille kohdistuvia melutasoja korkeintaan noin yhden desibelin nykyisestä ollen maksimissaan Mäkelänkadun varressa noin 73 dB. Alueelle suunniteltujen liikennehankkeiden toteutuessa melutason on arvioitu laskevan nykyisestä. Kaavassa on määrätty Mäkelänkadun varteen sijoittuvien asuinrakennustenkadun puoleisille rakenteille ääneneristävyys 35...38 dB. Koskelantiehen rajautuvien asuinrakennusten rakenteille on määrätty ääneneristävyys 32...38 dB. Nimistö Kadunnimet ja puistojen nimet on tarkistettu ruotsinkieliseltä kirjoitusasultaan määrättyyn muotoon. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Kaavan toteuttaminen suojelee ja säilyttää laajan 20-luvun klassismin pientaloarkkitehtuurin kokonaisuuden sekä kokonaisuuteen liittyvät 1940- ja 50-luvun arkkitehtuurin parhaimmistoa edustavat kerrostalokorttelit. Alueen lisärakentaminen on sijoitettu siten, että alueen rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot sekä vehreä ominaisluonne säilyvät. Liikenteeseen tai teknisen huollon järjestämiseen kaavan toteuttaminen ei vaikuta, eikä siitä aiheudu kustannuksia kaupungille. Suunnittelun vaiheet Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 30.8.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja havainnekuva sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 8.9.-28.9.2005. Luonnosta koskeva kaavakävely ja yleisötilaisuus pidettiin 15.9.2005. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelu on tehty yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa ja kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa. Ennen lautakuntakäsittelyä saatiin tontinvuokrasopimuksia koskeva lausunto kiinteistövirastolta. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 38 mielipidettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat vuorovaikutuksen järjestämiseen sekä valmistelun laillisuuteen. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat talousrakennusten sijaintiin, alueen suojelutarpeeseen sekä asuinrakennusten laajentamismahdollisuuteen ja rakennusoikeuden määrään. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat yhteneviä kaavan suojelutavoitteiden kanssa. ./. Saapuneet kirjeet (38 kpl) ja kiinteistöviraston lausunto sekä muistio keskustelutilaisuudesta on jaettu esityslistan liitteenä. Mielipiteissä on esitetty seuraavat pääkohdat: 25869/17 ja 25860/1, Oma-asunto Oy/isänn. Reijo Neuvonen, (22.9.2005, 27.9.2005, 25.9.2005 ) Talousrakennusten rakennusalojen paikkoja tulisi muuttaa yhtiön lähettämän liitepiirustuksen mukaisesti. Talousrakennusten koko on liian suuri. Tontin 25860/1 vanhaa yhteisrakennusta tulisi voida laajentaa vanhan asemakaavan rakennusalan mukaisesti. Talousrakennuksista tulisi tehdä mallipiirustus. Muut rakenteet pihoilta tulisi poistaa talousrakennuksia rakennettaessa. 25861/9, Helena ja Martti Koivumäki, (9.10.2005) Olemme asuneet talossa yli 40 vuotta. Sukupolvenvaihdoksessa rakennus olisi nykyisellään liian ahdas. Kaupunkisuunnitteluvirastoon toimitetussa suunnitelmassa rakennusta laajennettaisiin harjan suunnassa. Naapurit hyväksyvät laajentamisen. Yhdenvertaisuudesta johtuen vastaava laajennus, kuin tontilla 25865/35 lienee paikallaan omistamamme rakennuksen suhteen. 25867/23, Eeva Litmanen, Tiina Alanko, Ronan Mac Laverty, (27.9.2005) Tuemme säilyttämistä siten, että asuinrakennuksen laajennusmahdollisuus säilytetään ja piharakennuksen monipuolinen käyttö sallitaan. Emme pidä kaavauudistusta tarpeellisena. Vastustamme rakennusoikeuden leikkaamista. Asuin- ja piharakennusten paikat on syytä säilyttää ohjeellisina. Kuistien laajentaminen on sallittava paritaloissa kummallekin huoneistolle. Pihojen väliset kiviaidat ja pengerrykset on edelleen sallittava. 25873/17, Raimo Teränne, Leena Yli-Lonttinen, (28.9.2005) Kaava-alueella on vielä paljon käyttämätöntä rakennusoikeutta, jonka toteuttaminen tulee tasapuolisuuden nimissä mahdollistaa. Tulee keskittyä laajennustarpeiden toteuttamisen pelisääntöjen kehittämiseen asukkaiden kanssa. Ei ole hyvien kaavoitusperiaatteiden mukaista pysäyttää kehitys vuoden 2004 tilanteeseen pelkästään visuaalisin perustein. Museoimalla alue tulee elitistymään. 25862/29, Markku Arimo, (19.9.2005) Asemakaavan suojelutapa liian museoiva. Alueen rakentumisprosessi jatkuu edelleen. Suojelumääräyksen tulisi olla alueellinen, ei tonttikohtainen. Rakentamisraja tulisi olla ohjeellinen. Suojelumerkinnän omaavilla tonteilla raja olisi sitova ja suojelumääräys tulisi sopia rakennuksen omistajan kanssa. Katuliittymiä tulisi paritalolla olla kaksi ja autopaikan oman ikkunan alla. Kuistien rajaaminen 8 m2:n kokoisiksi on tarpeetonta. Rakentamistapoja koskevaa kaavamääräystä voisi täsmentää esimerkiksi ikkunoita koskevien määräysten osalta. 25876/23, Jevgenij Guzejev, Marja Heinonen-Guzejev, (26.9.2005) Pyydämme lupaa tehdä ulkorakennuksestamme lämpimän. Toivotaan lupaa korjata tai rakentaa uudelleen v. 1984 rakennusluvan mukainen autotalli ja lisää rakennusoikeutta tontin koon perusteella. 25876/29, Timo Vanttola, Mervi Vanttola, (25.9.2005) Talomme nykyinen pinta-ala on noin 160 neliötä. Haluamme, että rakennusoikeus pysyy arviokirjan mukaisesti 214 m2. Talomme on selvästi pienempi ja sijaitsee kulmatontilla. Sukupolvenvaihdoksessa rakennus tulisi muuttaa kahden perheen taloksi, jollainen se on ollut 1970-luvulle saakka. 25867/34, Asunto-osakeyhtiö Ilmattarentie 31, isänn. Markku Kahri, (18.9.2005) Asemakaavaa muutettu perusteettomasti: aiempaa rakennusoikeutta on vähennetty ja tontille aiemmin merkitty ulkorakennuksen paikka on poistettu. Pyydämme, että kaava palautetaan entiselleen. Kaikilla naapuritonteilla on ulkorakennukset. 25862/20, Kustaa Niini, (23.9.2005) Kaavaluonnoksessa esiintyvä rakennusoikeusmerkintä 175 k-m2 tulisi olla 250 k-m2. Toisenkin kerroksen tulisi olla kokonaan käytettävissä. Perheemme on kuusi henkeä. Talousrakennuksia on kaksi, sekä 1940-50-luvulla olleen kasvihuoneen perustus. Niille tulisi osoittaa säilyttämisen oikeuttava rakennusoikeusmerkintä. 25861/6, Riitta ja Raimo Iiskola, (19.9.2005) Rakennusala on nykyistä taloa suurempi 1922 olevassa kartassa. Toivon rakennusoikeutta uuteen kaavaan, sillä lasten perheet saattavat muuttaa rakennukseen. Talon jatko pohjoiseen olisi sopiva. 25869/1, Kari Poikolainen, (17.0.2005) Toivon, että kaavaluonnoskartasta puuttuva kevyt piharakennus voidaan merkitä karttaan. 25862/18, Esko Iivonen, (23.9.2005) Kaavaluonnoksessa esiintyvä rakennusoikeusmerkintä 155 tulisi olla sama kuin alkuaan samankokoisille taloille alueella, joille on merkitty 220. Lapsieni perheet haluavat tehdä muutoksia vastaamaan sen hetkisiä asuntovaatimuksia. Alueen suojelu on hyvä, mutta pitäisi antaa asukkaille mahdollisuus tehdä muutoksia, jolloin asukkaat viihtyvät ja alue pysyy arvostettuna. 25876/26, Heikki Haavikko, (22.9.2005) Talon rakennusoikeus on kaavassa 245. Vaadimme talon rakennusoikeudeksi 245 siten, että kellaritilaa ei lueta rakennusalaan. Kellarit pitäisi suojelukaavassa tulkita alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kellareiksi. 25876/18, Stenka Mikael Christiansen, 1(6.9.2005) Kaupunki ei saa korottaa tontinvuokria kymmenkertaisiksi. Rakennusoikeutta on meillä ja naapuritontilla vielä enemmän käyttämättä. Myyntivaltti otetaan pois jos tämä julkisivusuojelu menee läpi. Kaupungin viemäriverkon määräykset, ratkaisut ja koko eivät ole vieläkään oikeassa suhteessa asfaltteihin, jotka ohjaavat vedet sekavesikaivoihin. Toivoisin että saisitte suojeltua Käpylän, ettei vuokratontteja pilkottaisi, kuten osassa Pirkkolaa on tehty. 25870/4, Markku Aho, (27.9.2005) Pohjoisessa oleva puistoalue on tärkeä virkistysalue, joka tulisi liittää osaksi uutta kaavaa. Viitaten aikaisempaan puhelinkeskusteluun: Talon pinta-ala on 165 m2 ja kellarissa 40 m2. Kuistin lasittaminen on luvanvaraista. Erkkerin rakentaminen edellyttää rakennusvalvonnan lupaa. Kattomateriaaliksi hyväksytään huopakatto ja kolmiorima. 30 k-m2 lämpimän talousrakennuksen rakentaminen saa rakentaa. Alkuperäisiä koristeaiheita löytyy alueelta. 25873/11, Ulla ja Hannu Takala, Eevastiina Aho, Sasu Marila, (25.9.2005) Talo alkuaan rakennettiin suurpiirteisesti, kuten alueen rakennuskulttuuriin kuuluu, ja piirustuksiin nähden huomattavan erilaiseksi samoin vajarakennus. Tuemme voimakkaasti alueen rakennuskulttuurin säilyttämistä. Pidämme tärkeänä, että alue voisi vastaisuudessakin olla lapsiperheiden käytössä, jota voidaan edistää hienovaraisin laajennuksin ja sallimalla piharakennusten monipuolinen käyttö. Emme pidä kaavauudistusta tarpeellisena. Rakennusluvilla ja täydennysrakentamisen ja peruskorjausten oppailla voidaan ehkäistä sopimattomia rakennus- ja korjausratkaisuja. Vastustamme, että kaavamuutoksella leikattaisiin meiltä rakennusoikeutta ja varallisuusetua ilman kaupungin korvausvelvollisuutta. Kaavauudistus ei kohtele kiinteistöjen haltijoita yhdenvertaisesti, jos menetämme mahdollisuudet laajennussuunnitelmiin, jotka toiset saavat tai ovat saaneet. Rakennuksemme sijaitsee kulmatontilla joka perustelee tontillemme kuuluvaa etua. Miten korttelissamme rakennusoikeudet vaihtelevat periaatteessa yhtä suurilla tonteilla. Rakennusten paikat tulee olla ohjeellisia. Piharakennuksen tulisi saada olla laajempi ja korkeampi. Kuistien laajennus tulee olla asuntokohtainen. Paritalopihoille tulee sallia kaksi ajoväylää. Kiviaidat ja pengerrykset tulee sallia pihojen välillä. 25873/6, Kari Järvinen, (16.9.2005) Suojelumääräykset ovat ok, koska ihmiset kyllä osaavat pilatakin talojaan. Kellarin ikkunamääräys ei sovi ihan kaikkiin tapauksiin. Missä termi lapeikkuna on määritelty? Meidän tontilla oleva talousrakennus on paitsi korkea, myös kaksikerroksinen. Onko autopaikkamääräyksen oltava ehdoton? Pätkätalojen rakennusalaa voisi kyllä harkita ainakin, kun jatko on pihan puolella. Voiko ikkunamuutoksia määritellä tarkemmin? 25861/8, Leena ja Eero Tiula, (16.9.2005) Pahimpana puutteena rakennuksissa on säilytystilat sekä talon sisällä, että ulkona. Katos pyörille ym. ja lämmin 30 m2 ulkorakennus ja lisäksi pysyvä pieni asunto tontin takaosaan toiselle perheelle ääneneristyssyistä. Patsas tai muistomerkki tulisi sijoittaa Vaakalinnuntien ja Vipusentien risteyksessä olevalle tyhjälle aukiolle. 25869/11, Pekka Saaristo, (26.9.2005) Kannatan suojelua, jossa nykyinen rakennusoikeus säilytetään, ja alueella sallitaan omatoimisuutta ja monimuotoisuutta, ja velvoitetaan edistämään kaavaluonnoksen tavoitteita. Rakennusoikeuden tulisi olla 165 sijaan rakennusvalvontavirastonilmoituksen mukaan 280 m2, josta on käytetty 185 m2. Samassa korttelin kulmatontilla on 190 m2 ja viereisellä 245 m2. Eriarvoisuus ei ole hyväksyttävää, koska tontit ovat samankokoisia. Laajentaminen mahdollistaa käytön paritalona kahdelle sukupolvelle. Monet alueen tontit ovat osittain tai kokonaan alempana kuin katutaso. Rakennuksen ulkonäkö kärsii, esteetön liikkuminen vaikeutuu, viemäriverkoston padotuskorkeus on korkeammalla kuin kellarien ikkunat. Katumiljöö on palautettava. Ajoidasteet kivetyksellä ei asfaltilla. Puita tulee lisätä kaduille ja aukioille (vrt. esim. Pohjolankatu). 25874/25, Antero Vatanen, (15.9.2005) Mitä edellytyksiä suunnitelma antaa hankkeelle osoitteessa Marjatantie 27 / Roger Lindberg? Suunniteltu toimistorakennus on paikkaansa liian massiivinen. Toimistorakennus olisi kallion päällä olevasta naapurin asuinrakennuksesta ja pihasta näkymättömissä, mutta tulisi olohuoneemme ikkunan eteen noin kahden metrin päähän tonttimme rajasta. Jos tontilla olevaa rakennusoikeutta sallitaan käyttää lisärakentamiseen, sitä ei tulisi osoittaa ainakaan toimistorakentamiseen naapurin rajalle, kun haitat tulevat vain tonttinaapurille. 25874/13, Varpu ja Ben-Roger Lindberg, (28.9.2005) Haluamme joko vanhan kaavan jäävän voimaan tai, että uusi kaava ottaa huomioon tonttimme maastolliset erikoispiirteet. Kaavaehdotus tärvelisi parhaiten alkuperäisessä kunnossa olevan rakennuksemme, jonka omintakeinen sisämiljöö kolmine alkuperäisine kaakeliuuneineen sekä tontin alkuperäiset ominaisuudet muuttuisivat täysin. Poikkeamislupahakemuksessamme esitetyssä talousrakennuksen laajennuksessa työtilaksi on otettu huomioon tontin suuret korkeuserot ja rakennustaiteelliset arvot. Meillä on poikkeuksellisen suuri tontti, jolla on rakennusoikeutta 260 m2, josta 128 m2 on käytetty. Rakennusvalvontavirasto on asiantuntemuksellaan osannut myöntää alueelle sopivia lupia. 25876/16, Veikko Vasko, (27.9.2005) On hyvä, että alueen säilymiseen pyritään. Kaavaluonnoksessa esitetyt keinot vaikuttavat järeiltä ja jäykiltä. Tulisi laatia rakennusvalvonnalle aluekohtainen direktiivi, jonka tulisi olla julkinen asiakirja, josta kaikki asianosaiset saisivat yhdenmukaisen ohjeistuksen ja pääsisivät helpommin yhteisymmärrykseen, mitä alueen luonteen säilyttäminen vaatii, siis julkinen sopimus kaupungin ja asukkaiden kesken. Länsi-Käpylä voisi toimia valtakunnallisena kokeilualueena, koska alueella asuu huomattavan paljon kokeneita arkkitehteja sekä virkamiehiä, jotka voisivat osallistua asian kehittelyyn. Kaavakartan 165 k-m2 rakennusoikeus tulisi olla 227 k-m2. Kulku tontille 16 on tapahtunut 80 vuoden ajan Rauninkallion puiston nurkasta. Tämä kulkuoikeus on vahvistettu 1984, jolloin siitä on maksettu kertakaikkinen korvaus 1 500 markkaa. Yhteys on syytä säilyttää. 25868/3, Pertti Solla, Rita Solla, Kalle Loukamo, Suvi Niini, (28.9.2005) Ajallinen kerrostuneisuus, rakennusten vapaa arkkitehtuuri ja jatkuvasti ajan mukana muuntuva asuinympäristö on Länsi-Käpylän olemuksen tärkein vahvuus, jonka sisäistäminen ja ymmärtäminen puuttuu asiakirjoista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on rakennuslain kirjaimen täyttämään pyrkivä byrokraattinen tuote. Rakennuslautakunta, rakennusvalvontavirasto ja kaupunkikuvaneuvottelukunta ovat joustavasti ohjanneet väljän asemakaavan mukaisia hankkeita niin, että hyvän ympäristön kehittäminen on ollut mahdollista. Kyseessä ei tule olla kaavoittajan halun tai ajalle tyypillisten kaavoitusperiaatteiden, jota tarjottiin jo 1996 ja jota eivät Käpyläläiset hyväksyneet, kirjoittaminen asemakaavaksi vaan asukkaiden tarpeiden huomioon ottaminen. Mistä löytyvät nyt uudet perustelut asian jälleen esille ottamiseksi? Asemakaavatyö on tehtävä tonttikohtaisesti neuvotellen. Mikä on johtanut asemakaavan muutostarpeeseen? Mikä tällä hetkellä on niin arvokasta, että se pitää muumioida? Onko asukkaiden osallistumismahdollisuutta kavennettu antamalla jähmettynyt tilanne lähtökohdaksi jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan? Osallisille on selvitettävä ymmärrettävästi nykytilanne, oikeudet ja mahdollisuudet voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Kuinka maankäyttö- ja rakennuslain tasapuolisuuden periaate toteutuu, kun osa on jo toteuttanut laajennukset? Asemakaavan muutosta ei ole valmisteltu maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla. Vastustamme jyrkästi asemakaavaa. Pyydämme lisäksi kaupungin asianomaista hallintokuntaa selvittämään Länsi-Käpylän vuokramiesten aseman nyt rakennuskiellon aikana ja mahdollisen kaavamuutoksen jälkeen ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin vuokramiesten oikeuksien turvaamiseksi. 25874/17, Heikki Virtanen ja Heljä Räty, (28.9.2005) Perheemme intressi on käyttää käyttämätöntä rakennusoikeutta (245 k-m2) laajentamalla kuistiamme ja ehkä muutakin. Yhdyn pitkälti Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen, Käpylä-Seura ry:n sekä Pertti Sollan vastineiden kantaan. 25868/4, Tarja Hukkataival, Jyrki Hukkataival, (27.9.2005) Rakennuspaikka kaavassa voisi olla vain ohjeellinen. Asuinrakennuksen laajennusmahdollisuudet antavat tilaa perheen kasvulle. Mahdollisuutta ei tulisi estää liian rajoittavalla kaavalla. 25874/2, Tiina Saaristo, Pasi Ohtonen, (27.9.2005) On hyvä, että asuinrakennuksia ei ole tulossa lisää, alueen historiallista ilmettä pyritään vaalimaan ja rakennusoikeuskysymykset pyritään selkiyttämään. Haluaisimme laajentaa 50-luvulla muunneltua kuistiamme liitteen mukaisesti. Kaavaehdotuksessa mainittu piharakennus on iloinen yllätys. 25870/3, Petri Nousiainen, (29.9.2005) Paritalomme piha on jaettu yhtiökokouksella ja myöhemmin yhtiöjärjestyksessä kahtia. Yhdenvertaisuuden perusteella kaavan tulee mahdollistaa oma erillinen piharakennus ja kulku kadulta molemmille. 25873/10, Asunto Oy Minna-Kaisa, (27.9.2005) Suojelua ei tulisi toteuttaa sitoen asuin- ja piharakennukset niiden nykyiseen hahmoon ja poistaen laajentamismahdollisuuksia. Rakennusoikeus tulisi säilyttää. Asunto Oy esittää, että asuinrakennusta voitaisiin jatkaa 5 metriä ja rakennusoikeudeksi merkitään 215 k-m2 ja korvata 70-luvulla rakennettu kuisti pienemmällä, kuten naapurissa 25873/3 on tehty. Talousrakennus tulisi saada rakentaa kaavassa esitettyä korkeammaksi. 25862/33, Ritva Annilan puolesta Ville Annila, (28.9.2005) Haluan, että alue suojellaan ja valvotaan tarkasti, sitä ei saa museoida. Taloilla pitää olla mahdollisuutta laajentua. Pihojen perälle tulee voida muodostaa 30-40 k-m2 sivuasuntoja. Kaikille tonteille pitää jättää pelivaraa. Liitteenä suunnittelemiani laajennuksia. 25873/4, Tapio Ikonen, (16.9.2005) Onko kaavassa merkitty 185 k-m2 rakennusoikeus vai tämänhetkinen tilanne? Onko olemassa olevan kevyen huonokuntoisen kuistin uusiminen ja laajentaminen tulevan kaavan mukainen toimenpide? Tilaisuudesta, joka oli hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen, mieltäni jäi vaivaamaan suojelua vastustava ilmapiiri, mutta joissakin tapauksissa kyse tuntuu olevan taloudellisista arvoista. Olen muuttanut alueelle 1960. Harmittaa viime vuosina tehdyt muutokset erkkeri ym. rakennelmineen, jotka mielestäni tuhoavat alueen ilmettä. Millähän perusteilla näiden muutosten rakennusluvat on saatu? Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry, (26.9.2005) Vanhan Brunilan kaavan pohjalta Käpylän länsiosaa on rakennettu ja täydennysrakennettu rakennusvalvonnan kanssa yhteistyössä ja saatu aikaan viehättävä ja yhtenäinen alue. 15.9. järjestetty kaavakävely ja keskustelutilaisuus selvensivät tilannetta. 1970-luvulla tehdyissä vuokrasopimuksissa on määritelty rakennusoikeus. Kaavasuunnitelma on oikeudellisesti kestämätön. Kaavamuutoksesta esitetyt asiakirjat ja järjestetyt tilaisuudet eivät annetun tiedon suhteen täytä hyvän hallinnon vaatimuksia. Kaupunki ei voi ilman korvausvelvollisuutta vuokrakauden kestäessä yksipuolisesti niitä poistaa tai rajoittaa. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 2005:5 linjannut perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamista kaavoituksessa. Sama yhdenvertaisuuskohtelun vaatimus koskee vuokratontilla olevien kiinteistöjen haltijoita. Kaavasuunnitelmassa hyväksyttäisiin lisärakennusoikeutta rakennettuun nähden joissakin tapauksissa, jolloin loukataan niiden yhdenvertaisuutta eikä sille ole maankäytöllisiä perusteita. Rakennukset eivät asumisväljyyden kasvun myötä sovellu lapsiperheiden asuttaviksi, joka Helsingin alueella on ymmärtääksemme kaupungin intressissä. Työväentalon aukiolle tulisi sijoittaa puu ja istuinpenkit sekä ilmoitustaulu. Omakotiyhdistys esittää, että kaavaluonnosta tarkistettaisiin siten, että rakennusoikeudet säilytettään ja rakennusalat merkitään ohjeelliseksi. Näin rakennusoikeutta voitaisiin soveltaa joko asuinrakennukseen tai talousrakennukseen. Talousrakennuksen korkeutta ei pitäisi rajoittaa. Paritaloilla tulisi olla mahdollisuus erillisiin talousrakennuksiin. Käpylä-Seura ry, (28.9.2005) Tavoite, ettei asuinrakennusten määrää lisätä alueella on oikea. Suojelun taso pitääkin määritellä jokaiselle rakennukselle erikseen, mutta se ei saa tarkoittaa alueen museoimista. Alueelle tyypillinen talojen jatkaminen harjasuunnassa tulee sallia edelleen. Vanhan kaavan rakennusoikeus voisi olla tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti lähtökohtana. Kuistien enimmäiskoko on suhteessa rakennuksen kokoon niukka. Alueelle tyypillisten kattoikkunoiden rakentaminen pitäisi sallia kun se sopii rakennuksen mittakaavaan. Tonttien välisten aitojen korkeus voi vaihdella. Talousrakennukset voivat olla maaston muotojen mukaan kaksikerroksisia ja 3 metrin korkeus on liian vähäinen. 30 neliönmetrin ala on liian pieni, jos rakennusta käytetään työtilana, joka rikastuttaisi aluetta. Autot on pysäköity kadulle eikä tontille. Yksityiskohtaiset määräykset tulisi laittaa rakentamistapaohjeisiin. Esittelijä Vastaukset esitettyihin mielipiteisiin aihepiireittäin: Asemakaavan vanhentuneisuus, valmistelu, vuorovaikutus ja suojelu Asemakaavan valmistelu ja sen yhteydessä osallisten kanssa tehtävä vuorovaikutus-menettely perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä -asetukseen. Asemakaavan valmistelijana toimii kaupunkisuunnitteluvirasto. Alueen asemakaava vuodelta 1937 on vanhentunut, sillä asemakaavasta puuttuvat rakentamista ohjaavat tarkemmat määräykset ja rakennussuojelumerkinnät. Alue kuuluu Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemaan Rakennetut kulttuuriympäristöt, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt luetteloon 1993. Helsingin yleiskaava 2002:ssa, alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Alueen ja rakennusten suojelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on alkuperäisen asemakaavallisen ajatuksen säilyttäminen, jossa jokaisella tontilla on yhden asuinrakennuksen lisäksi pienempi talousrakennus. Alueen ja rakennusten suojelutavoitteesta huolimatta, alueelle on osoitettu lisärakentamisen mahdollisuuksia, joista on tarkemmin selostettu jäljempänä kohdassa Rakennusoikeus ja sen tulkinta. Asemakaavan korvaaminen rakentamistapaohjeilla Alueen kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon ja asemakaavan vanhentuneisuuden vuoksi on harkittu tarpeelliseksi säädellä alueen suojelua ja täydennysrakentamista asemakaavalla. Asemakaava määrittelee rakennusoikeuden, rakennusten käyttötarkoituksen, laajentamistavat ja lisärakentamisen sijoittamisen ja laajuuden. Asemakaavan muutosehdotus suojelee rakennukset siten, ettei niitä pureta, eikä julkisivuihin tehdä kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavia eikä niiden rakennustaiteellista arvoa alentavia muutoksia. Alueelle on mahdollista laatia asemakaavaa täydentävät rakentamistapaohjeet, joilla voidaan ohjata rakentamista asemakaavaa yksityiskohtaisemmin. Rakentamistapaohjeisiin voidaan sisällyttää myös talousrakennusten tyyppipiirustukset. Rakennusjärjestyksen mukaisten rakentamistapaohjeitten laatiminen kuuluu rakennuslautakunnan toimivaltaan. Rakennusalat, rakennusoikeus ja sen tulkinta Vuodelta 1921 oleva tarkistettu jakokartta vahvistettiin vuonna 1937 alueen asemakaavaksi. Asemakaavassa on määrätty rakennettavaksi kaksikerroksisia rakennuksia, joissa saa sijaita enintään kaksi asuntoa ja joihin ei saa sijoittaa liikehuoneita, lisäksi on paloturvallisuuteen liittyviä määräyksiä. Jokaiselle tontille on osoitettu rakennusala vain yhdelle asuinrakennukselle. Tyyppipiirustuksissa on lisäksi piirustus pienestä kylmästä talousrakennuksesta, jolle ei asemakaavassa ole merkitty rakennusalaa. Asemakaavassa ei ole määritelty rakennusoikeutta. Säilyneistä tyyppipiirustuksista ja olemassa olevista rakennuksista ilmenee, että rakennusten ullakkokerrokset ovat vajaakorkuisia, kuitenkin asemakaavan laadinnan aikaan rakennukset tulkittiin kaksikerroksisiksi. Jokaisessa rakennuksessa on lisäksi ainakin osittainen maanpäällinen kellari, jonka tiloja on myöhemmin rakennettu asuinkäyttöön. Nykyisen rakennuslain määritelmää huonekorkeudesta, jonka perusteella kerrosalaan laskettava pinta-ala ja rakennuksen kerros lasketaan, ei asemakaavan laadinnan aikaan tunnettu. Alkuperäisen asemakaavan tarkoitus ei toteudu, mikäli alue rakennettaisiin tehokkuudella, joka ilmenee joistakin tontinvuokrasopimusta varten 1960-luvulla laadituista arviokirjoista. Laskentatavalla, jossa rakennusalan pinta-ala lasketaan kaksinkertaisena, päästään lähelle arviokirjassa esitettyä rakennusoikeuden määrää. Mikäli käytetään nykyisen lain mukaista kerrosalan määritelmää ja arviokirjassa esitetty rakennusoikeus toteutettaisiin kokonaan käyttäen alueen alkuperäistä rakennustyyppiä, tulisi asemakaavaan merkitty rakennusala ylittää huomattavalta osin. Alkuperäiseen asemakaavaan merkitty rakennusala, joka on huomattavasti toteutunutta rakennusta suurempi, on tulkittava liikkumavaraksi rakennuksen paikkaa ja muotoa valittaessa, eikä määrittämään rakennuksen lopullista kokoa. Asemakaavan muutosehdotukseen ei rakennusalaa voi merkitä ohjeellisena, koska sekä aluetta että rakennuksia koskevien suojelutavoitteiden vuoksi. Asuinpientalojen laajentamiselle ja rakentamiselle alueella on asemakaavan muutoksessa esitetty tarkennettuja määräyksiä. Kaavakarttaan on merkitty kerrosalalukuna rakennusoikeus, jonka saa käyttää rakennuksen ensimmäisessä ja ullakkokerroksessa. Tämän rakennusoikeuden lisäksi kellariin saa rakentaa asuin- ja aputiloja, sen mukaan kuin rakennuslain edellytykset asuintilojen sijoituksesta täyttyvät. Ja edelleen kaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi asuinrakennukseen saa rakentaa jokaisen pihatasossa sijaitsevan asunnon yhteyteen yhden lämpimän kuistin. Poiketen esillä olleesta asemakaavan muutosluonnoksesta, jossa kuistin koko oli määritelty 8 k-m2/asunto, on kaavaehdotuksesta koon määritys poistettu. Lisäksi saa rakentaa kaavakarttaan merkityn suuruisen lämpimän talousrakennuksen, jonka rakennusala on osoitettu tontille erikseen. Nämä yhdessä muodostavat kaavakarttaan merkittyä huomattavasti suuremman rakennusoikeuden, joka on lähellä mielipidekirjeissä toivottua rakennusoikeutta. Tällä tavalla rakennusoikeuden määrät jakautuvat yhdenmukaisemmin kuin aikaisemmin. Asemakaavan muutoksessa aikaisempaa tarkemmin ohjattu lisärakentamisen mahdollisuus varmistaa lähtökohdat hyvälle suunnittelulle ja alueen kehittymiselle. Erkkerit eivät sisälly rakennusten alkuperäiseen tyyliin, josta on asemakaavan muutosehdotuksessa suojelumääräys. Mielipiteiden ja yhdenmukaisen kohtelun perusteella on koko alueella tarkistettu vielä joidenkin pienten rakennusten rakennusoikeuksia. Muutamille rakennuksille on merkitty laajentamismahdollisuus harjan suunnassa rakennusrunkoa jatkamalla. Talousrakennuksen rakennusala on sijoitettu olemassa olevien talousrakennusten kohdalle tai alueen alkuperäisen tavan mukaisesti, mikäli vaikeat maastonmuodot eivät ole olleet siihen esteenä. Talousrakennusten korkeudet, rakennusalat sijainnit tonteilla on tarkistettu esitettyjen mielipiteiden ja maastohavaintojen perusteella tonttikohtaisesti. Talousrakennukseen voi sijoittaa asumisen aputiloja, kuten varasto, sauna, pesutilat ja kodinhoitohuone jne. tai työtiloja. Marjatantie 27 lisärakentaminen on sijoitettu olemassa olevan talousrakennuksen yhteyteen mielipiteenä esitetyn toivomuksen perusteella, kuitenkin yksikerroksisena alueen alkuperäisen tyylin mukaisesti ja rakennusala on sijoitettu ympäristön rakennukset huomioon ottavalla tavalla. Ajoneuvoliittymä ja autopaikka Ajoneuvoliittymien lukumäärää ei määritellä. Autopaikkaa ei velvoiteta rakentamaan erillispientalojen tontille. Kunnallistekniikka Kadun viemäreiden koroista pihojen ja rakennusten korkoihin nähden sekä kunnallistekniikan toteutuksesta vastaa Helsingin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Puistoalue Rautatiealueen ja suunnittelualueen välinen puistoalue on Yleiskaava 2002:ssa osoitettu virkistysalueeksi. Alue on 7.7.1975 vahvistetussa asemakaavassa puistoa, joten sitä ei ole tarpeen sisällyttää asemakaavamuutosalueeseen. Kiviaidat ja pengerrykset Määräys tonteilla ja tonttien rajalla sijaitsevien aitojen korkeuksista ei koske pengertämisessä käytettävien rakenteiden korkeuksia. Kellarikerroksen julkisivu Kellarikerroksessa sijaitsevia tiloja suunniteltaessa tulee välttää toteuttamistapaa, jossa aukotuksen tai muun julkisivun jäsentelyn vuoksi rakennus näyttäisi kolmikerroksiselta. Lapeikkuna Lapeikkunalla tarkoitetaan kattolappeen myötäistä kattoikkunaa, joita ei saa tehdä katon lappeisiin. Kattolyhty on julkisivun suunnassa oleva, katon lappeesta ylös nouseva ikkuna, jolla on oma katto. Kattolyhdyn tulee kaavamääräyksen mukaan olla kooltaan vähäinen ja sijoittaa ensisijaisesti pihan puoleiselle katonlappeelle. Uusien lapeikkunoiden tekeminen on kielletty. Aukion kalusteet Aukiolle sijoitettavien puiden tai muistomerkkien toteuttamisesta vastaa Helsingin rakennusviraston puisto- ja katuosasto. Tontin 25876/16 kulkuoikeus Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan kulkuoikeus puiston läpi tontille voidaan säilyttää. Maanvuokrasopimukset ja tontin vuokrat Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sekä yleiskaava ohjaavat asemakaavoitusta. Maanvuokrasopimuksilla ei ole asemakaavaa ohjaavaa vaikutusta. Maanvuokrasopimuksia koskeva kiinteistöviraston lausunto on liitteenä. Tontin vuokraus perusteet ja hinnat määrittelee kiinteistövirasto. Kiinteistövirasto toteaa vuokra-alueiden järjestelytoimituksista ja arviokirjoista antamassaan lausunnossa seuraavaa: Laki vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloissa (vuokra-alueiden järjestelylaki, 218/62) tuli voimaan 1.1.1963. Lailla turvattiin vuokralaisen oikeus saada ilmoituksesta vuokrasuhteensa jatketuksi 50 vuodeksi. Maanmittauskonttorin määräämä maanmittausinsinöörin ja kahden asutuslautakunnan jäsenen tuli suorittaa järjestelytoimitus vuokrasuhteen jatkamiseksi ja antaa päätös, joka oli toimituksen saatua lainvoiman laillisena todistuksena vuokrasuhteeseen perustuvista oikeuksista ja velvollisuuksista. Mainitun lain 70 §:n mukaan mitä rakennuslaissa on säädetty asemakaavan laatimisesta ja siitä johtuvista kustannuksista, olkoon vastaavasti voimassa laadittaessa asemakaavaa tämän lain täytäntöönpanon yhteydessä. Lailla ei ollut tarkoitus puuttua asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimismenettelyn yhteydessä ratkaistaviin asioihin vaan turvata vuokrasuhteiden pysyvyys. Toimitusmiesten arviokirjoihin merkitsemät vuokran määrittämistä koskevat tiedot ovat luonnollisesti sitovia, ja mainitut tiedot on myös sisällytetty velvoittavina ehtoina vuokrasuhteen jatkamista koskeviin päätöksiin. Sen sijaan muilta osin arviokirjoihin merkityt mahdolliset tausta- tai lisätiedot, kuten tonttien tehokkuusluvut tai rakennusoikeudet, eivät voi tonttiosaston mielestä olla sitovia. Mikäli mainitut tiedot olisi tarkoitettu sitoviksi, ne olisi vastaavasti sisällytetty velvoittavina ehtoina vuokrasuhteen jatkamista koskeviin päätöksiin. Asemakaavoituksen yhteydessä on vuokra-alueiden järjestelylain mukaisesti normaalissa prosessissa ratkaistava tonttien tehokkuus- ja rakennusoikeuskysymykset sekä kaavan muu sisältö.
Tilastotiedot
	Voimassa oleva asemakaava
		Käyttötarkoitus			Pinta-ala	Kerrosala
					m2	k-m2
		Rakennusalat rakennuksia varten			1 579 930	53 438
		Puistoja			21 089
		Kadut			40 744
		Yhteensä			1 809 310	53 438
	Asemakaavan muutosehdotus
			Käyttötarkoitus		Pinta-ala	Kerrosala
					m2	k-m2
			Erillispientalojen korttelialue, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään (AO/s)		118 059	20 884
			Asuinrakennusten korttelialue, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään (A/s)		4 753	1 600
			Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään (AK/s)		35 181	31 350
			Yleisten rakennusten korttelialue, jolla rakennukset pihapiireineen ja ympäristöineen säilytetään (Y/s)		1 849	670
			Puisto, jonka puusto on hoidettava ja uudistettava siten, että sen kaupunkikuvallinen merkitys säilyy (VP/s)		13 299
			Leikkipuisto, jonka alkuperäistä vaihetta edustavat osat tulee säilyttää (VK/s)		7 790
			Kadut		40 744	85
			Yhteensä		114 665	54 589
Jatkotoimenpiteet			Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi Ehdotuksesta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11530 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus nro 11530
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Kiinteistöviraston lausunto 17/16.1.2006
	Liite 5	Asukastilaisuuden muistio 16.9.2005
	Liite 6	Mielipidekirjeet

3

38. kaupunginosan (Malmi, Pihlajamäki) kortteleita 38001-38005, korttelin 38006 tonttia 3, kortteleita 38007, 38011, 38012, 38014, korttelin 38015 tontteja 1-3 ja 6-10 , korttelin 38016 tontteja 8 ja 9, korttelin 38017 tonttia 3, kortteleita 38019-38022, 38024, 38025 ja 38027 sekä katu-, puisto-, lähivirkistys- ja urheilualueita koskeva asemakaavan muutosehdotus. Tiivistelmä Pihlajamäki on ensimmäinen 1960-luvun lähiö Helsingissä, jonka muodostama kokonaisuus suojellaan asemakaavalla. Asemakaavan muutosehdotuksessa esitetään suojeltavaksi 1960-luvun rakennuskanta sekä muut ympäristön olennaiset osat. Asuinrakennusten ohella suojellaan alueen alkuperäistä rakennuskantaa edustava ostoskeskusrakennus. Ehdotuksessa annetaan määräyksiä myös alueen maiseman keskeisten osien, puistojen, metsäpihojen ja tärkeiden vihervyöhykkeiden ja näkymäalojen suojelusta, kehittämisestä ja hoidosta. Asemakaavan muutosehdotukseen sisältyy täydennysrakentamista Kiilletien alueella entisillä pysäköinti- ja liikerakennuksen tonteilla (38020/4 ja 38001/2): pihatalotyypin avulla halutaan korostaa täydennysrakentamisen riippuvuutta paikasta, sen omasta historiasta ja 60-lukulaisesta identiteetistä. Kiilletien kohteen lisäksi on osoitettu rakennusoikeutta pientä kolmekerroksista asuntolarakennusta varten tontilla 38006/3. Asemakaavan tavoitteena on turvata alueen säilyminen elinvoimaisena asuinalueena jatkossakin. Asemakaavamääräysten soveltamisen tueksi rakennuslautakunta tulee antamaan Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 2 §:n mukaisen asuinkiinteistöjen korjaustapaohjeen. Asemakaavan muutosehdotus koskee Pihlajamäen 1960-luvulla rakennettua osaa. Uudemmat korttelialueet ja ostoskeskuksen uudempi osa eivät sisälly asemakaavan muutosehdotukseen. Pihlajamäen alkuperäiseen kokonaisuuteen kuuluneet kaksi 1960-luvun koulua on suojeltu aikaisemmassa asemakaavan muutosehdotuksessa (kaupunkisuunnittelulautakunta 29.9.2005, asemakaava nro 11445) eivätkä ne kuulu asemakaavan muutosehdotuksen alueeseen. Aloite Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 19.12.2002 esittää kaupunginhallitukselle, että Pihlajamäen kerrostaloalueen asemakaavaa muutetaan siten, että rakennuskannan ja maiseman suojelutarve tulee huomioon otetuksi, ja että alue määrätään rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Kaupunginhallitus päätti 3.2.2003 määrätä alueen rakennuskieltoon ja 13.1.2005 jatkaa alueen rakennuskieltoa kahdella vuodella 3.2.2007 saakka. Lähtökohdat Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila/virkistysalue), joka on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi alueeksi. Aluetta tulee yleiskaavan mukaan kehittää siten, että alueen ominaispiirteet säilyvät. Asemakaavat Alueella on voimassa 35 asemakaavaa ja asemakaavan muutosta vuosilta 1961-2002. Asemakaavan muutoksissa Pihlajamäen alueelle on tehty täydennysrakentamista, parannusta liikennejärjestelyihin, uusia palveluja ja muutoksia pysäköintijärjestelyihin. Merkittävimmät asemakaavan muutoksista ovat olleet Rapakiventien täydennysrakennuskorttelit 1970-luvulla, sekä nuorisotalon ja sosiaali- ja terveysaseman rakentaminen Pihlajamäen keskustaan. Voimassa olevat asemakaavat ovat vanhentuneita rakennussuojelun osalta. Rakennuskiellot Alueella on voimassa rakennuskielto suojelukaavan laatimista varten. Kieltoa on viimeksi jatkettu 3.2.2007 saakka. Muut suunnitelmat ja päätökset Asemakaavan muutosta on edeltänyt laaja inventointi- ja arvottamistyö; edeltäjiä 1960-luvun betonilähiön suojelulle ja arvojen tulkinnalle ei ole ollut. Pihlajamäen suojeltavan aluekokonaisuuden arvoja on selvitetty mm. seuraavissa kolmessa kaupunkisuunnitteluviraston teettämässä inventoinnissa: Pihlajamäen arvot ja aatteet, toim. Riitta Salastie, kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2003:5, Pihlajamäen inventoinnit osa I. Pihlajamäen rakennusinventointi 2000, Aedes/Hilkka Högström, Pihlajamäen inventoinnit, osa II. Pihlajamäen maisemaselvitys, Molino Oy, kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2003:6, Pihlajamäen inventoinnit, osa III Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 6.5.2004 merkitä tiedoksi Pihlajamäen inventointiraportit ja selvitykset. Pihlajamäen ostoskeskusrakennukset on arvotettu Helsingin kaupunginmuseon selvityksessä Lähiön sydän ostari (Sari Saresto, Anne Salminen, Mira Vierto), Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2004. Maanomistus Tontit 38001/1, 38002/3, 38004/5, 38019/1 ja 38021/2 ovat yksityisten omistamia. Helsingin kaupunki omistaa muut tontit sekä katu- ja puistoalueet. Alueen yleiskuvaus Pihlajamäki on Helsingin koillisen alueen lähiö, joka on suunniteltu ja rakennettu pääosin 1960-luvulla. Alueen ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti professori Olli Kivinen vuonna 1961. Alue oli aluerakentamisen edellä kävijöitä, jossa sovellettiin teollista rakentamista suuressa mittakaavassa ja johon liittyi korkea asemakaavallinen ja rakennustaiteellinen laatu. Pihlajamäen rakentaminen jaettiin kahden rakennuttajaorganisaation kesken. Helsingin Asuntokeskuskunta Haka sai rakennettavaksi alueen koillisosan ja Sosiaalinen asuntotuotanto Oy (Sato) alueen lounaisosan. Hakan alueen kaavoitus tapahtui yhteistyössä Kulutusosuuskuntien keskusliiton asunto-osaston arkkitehtien Esko Korhosen ja Sulo Savolaisen kanssa. Saton alueen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voitti arkkitehti Lauri Silvennoinen vuonna 1960. Suurin osa alueen kerrostaloista on yksityisiä asuntoyhtiöitä. Sen lisäksi alueella on muutama yksityinen vuokratalo sekä Tiedepuiston Asunnot Oy:n omistama opiskelija-asuntola. Koko Pihlajamäen alueella on asukkaita 7 200 henkeä. Rakennettu ympäristö Pihlajamäen rakennettu ympäristö muodostuu asuinsoluista, joilla kullakin on omat lähipalvelut. Rakennettu ympäristö on hienosti sovitettu alueen kallioiseen maisemaan. Asuinrakennuksia on kahta perustyyppiä: 3-4-kerroksinen lamellitalo ja maiseman korosteeksi sijoitettu tornitalo. Saton puolella asuntotyypit ratkaistiin suunnittelukilpailussa, jonka voitti arkkitehti Lauri Silvennoinen. Kuudessa neljäkerroksisessa lamellissa ja kymmenessä kahdeksankerroksisessa tornitalossa on 1 152 asuntoa, joiden keskipinta-ala ylittää 60 k-m2. Hakan puolella yleisin tyyppi on pitkä, U:n muotoinen ns. kaitiotalo, joissa on perheasunnot. Viidessä kahdeksankerroksisessa pistetalossa on pienet asunnot. Erikoisuus on terassitalo, jossa on kaksi kaksikerroksista asuntoa päällekkäin. Arkkitehteina olivat Esko Korhonen ja Sulo Savolainen. Pohjoisosan viuhkamaisesti sijoitetut lamellit valmistuivat 1964. Viisi lyhyttä lamellitaloa on Hakan tuotantoa, suunnittelijana arkkitehti Esko Korhonen. Kolme pidempää lamellia on suunnitellut arkkitehti Lauri Silvennoinen. Palvelut Pihlajamäen alkuperäisen asemakaavallisen idean mukaisesti alueen ostoskeskus sijaitsee keskeisellä paikalla aluetta jakavan laakson eteläpäässä. Ostoskeskus muodostuu kahdesta rakennusosasta: Tontilla 38017/1, Meripihkatie 3, sijaitsee Pihlajamäen ostoskeskuksen vanhempi osa, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Siren vuonna 1968. Liikerakennus on korkeatasoinen esimerkki 1960-luvun ostoskeskusarkkitehtuurista. Se on perusmuodoltaan kuin lasilyhty: ohut ja tyylikkäästi detaljoitu teräsrunko, joka on lähes lattiasta kattoon lasia. Rakennuksen ulkonäköä on kuitenkin muutettu useaan kertaan, eikä se ole enää alkuperäisessä asussa. Ostoskeskuksessa toimii yksi elintarvikemyymälä, apteekki, kukkakauppa ja kaksi kampaamoa. Ostoskeskuksen myöhemmin rakennettu, arkkitehti Eino Tuompon vuonna 1970 suunnittelema osa, Meripihkatie 1, on rajattu käsillä olevan asemakaavan muutosehdotuksen ulkopuolelle, koska kiinteistön täydennysrakentamista koskevat neuvottelut ovat kesken. Pihlajamäen alkuperäisen solukaavan ajatuksen mukaisesti jokaisessa solussa oli lähikauppa. Nämä yksikerroksiset pienet solumyymälärakennukset ovat vieläkin olemassa, mutta ne eivät toimi enää alkuperäisessä käytössään elintarvikeliikkeinä. Pihlajamäessä on kaksi koulua, joista Helsingin Uuden Yhteiskoulun (Lucina Hagmanin polku 5) on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari vuonna 1967 ja Pihlajamäen ala-asteen (Rapakiventie 20) arkkitehti Lauri Silvennoinen vuonna 1965. Molemmat koulurakennukset sisältyvät Helsingin koulurakennuksia käsittelevään inventointiraporttiin "Opintiellä - helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980 (kaupunkisuunnitteluvirasto 2004/12). Korttelialueilla sijaitsee kaksi päiväkotia ja leikkipuistoa. Tontilla 38014/2 sijaitsee Maasälvän päiväkoti. Leikkipuisto Maasälpä sijaitsee viereisessä puistossa. Päiväkodin rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Pentti Ahola ja se on rakennettu 1967. Tontilla 38020/3 sijaitsee vuonna 1973 rakennettu päiväkoti Louhikko, jonka on suunnitellut arkkitehti Ingrid Hansson. Pihlajamäessä toimii kirkko, terveyskeskus ja nuorisotalo. Luonnonympäristö Pihlajamäki on osa pitkää lounais-koillissuuntaista harjannejaksoa, jota ympäröivät savitasangot. Pihlajamäen lähiö rakennettiin pääosin kallioiselle, havupuuvaltaiselle alueelle, jonka jyrkät rinteet hahmottuvat selkeästi maisemassa. Kalliolaet kohoavat ympäröiviä laaksoalueita jopa 35 metriä korkeammalle. Kapea murroslaakso jakaa selänteen kahtia. Rinteet, laaksot, laet, kurut ja kanjonit vuorottelevat, avokalliota on näkyvillä paljon, eheinä pintoina, porrasmaisina pahtoina ja pyöristyneinä "valaanselkinä". Luonnonkasvillisuus on runsasta ja puusto on havupuuvaltaista sekapuustoa. Mänty on kallioiden valtapuu, mutta seassa kasvaa usein myös pihlajaa. Vaikka rakentamattomia alueita leimaa luonnonläheisyys, maastoa on muokattu paikoin voimakkaasti. Rikkoutunut maasto on muokattu loivasti kumpuilevaksi nurmipinnaksi. Istutettua kasvillisuutta on vähän ja sekin on selvästi alisteista luonnonkasvillisuudelle. Pihlajamäen pohjoisosan alavimmilla alueilla on käytetty enemmän istutettua kasvillisuutta tilaa rajaavina massaistutuksina. Rakennettu maisema Pihlajamäelle on luonteenomaista rakennusten ja maiseman veistoksellinen vastakohtaisuus sekä vivahteikkaat asetelmat luonnon ja arkkitehtuurin kohdatessa. Pihlajamäen rakennettu maisema koostuu erilaisista rakennettujen ja luonnonelementtien yhdistelmistä, nk. miljöötyypeistä, joiden sisältöä on seikkaperäisesti selvitetty alueen maisemainventoinnissa. Suojelukohteet Pihlajamäki on Suomen modernin arkkitehtuurin kiistaton merkkikohde. Pihlajamäki sisältyy Museoviraston "Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt" - valmisteilla olevaan luetteloon (Lausunto Museovirastolle valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä koskevan luettelon tarkistamisesta, kaupunginhallitus 6.2.2006). Pihlajamäki on yksi neljästä nk. docomomo-aluekokonaisuudesta Helsingissä Maunulan Sahanmäen, Olympiakylän ja Taka-Töölön ohella ja ainoa 1960-luvun rakentamista valikoimassa edustava aluekokonaisuus. Alueella 1970-luvulla ja sen jälkeen tapahtuneesta täydennysrakentamisesta huolimatta alkuperäinen 1960-luvun Pihlajamäki on vielä selkeästi hahmotettavissa ja sen asemakaavallinen perusasetelma hyvin säilynyt. Tämän asetelman säilyttäminen ja vaaliminen tuleville sukupolville on yksi asemakaavan muutosehdotuksen keskeisiä tehtäviä. Rakennuskannan ohella tärkeä suojelukohde alueella on rakennettu maisema. Helsingin kaupunginmuseo on Helsingin esikaupunkien ostoskeskuksia koskevassa inventoinnissaan (2002) arvottanut Pihlajamäen ostoskeskuksen vanhimman osan arvoluokkaan 1, joka sisältää arkkitehtuuriltaan erittäin harkittuja ja viimeisteltyjä, hyvin säilyneitä tai ympäristöarvoiltaan erittäin merkittäviä ostoskeskuksia. Rakennetun kulttuuriympäristön ohella Pihlajamäessä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Pihlajamäen luonnonsuojelukohteisiin kuuluu Suomen merkittävimpiin kuuluva hiidenkirnu. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Kaava-alueella Rapakivenkujan kautta kulkee korkeapaineinen kaasujohto. Maaperä Kaavamuutosalue on pääosin kitkamaa-aluetta, jossa kallio on monin paikoin avokalliota tai lähellä maanpintaa. Alueen pohjoisosa on savialuetta, jossa saven paksuus on suurimmillaan noin 18 metriä. Ympäristöhäiriöt Ajoneuvoliikenne aiheuttaa paikoin alueelle meluhäiriötä. Liikennemäärä Kehä I:llä on noin 78 000 ajon./vrk ja Pihlajamäentiellä noin 23 000 ajon./vrk. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella Pihlajamäen muodostaman aluekokonaisuuden maiseman ja rakennuskannan arvot. Näitä ovat vielä hahmotettavissa oleva solukaava-ajatus, veistoksellinen vastakohta rakennetun alueen ja maiseman välillä sekä aikanaan uutta ja edistyksellistä suunnittelua edustanut rakennuskanta. Suojelun ohella tavoitteena on ollut löytää ratkaisu alueen kaupunkikuvallisiin ongelmiin alueen historiaa ja 1960-lukulaista luonnetta kunnioittavalla tavalla. Kaupunkikuvallisesti vaativin kohde on ollut Saton alueen puolella sijaitseva ympäristöltään hoitamaton pysäköintialue, jonka viimeistely on alunperinkin jäänyt keskeneräiseksi. Asemakaavan muutoksen tueksi tehtyjen korjaustapaohjeiden tavoitteena on ohjata alueella tapahtuvien betonijulkisivujen korjausta suojelua tukevaan suuntaan. Asemakaavan muutosehdotus Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutosehdotus käsittää Pihlajamäen 1960-luvulla rakennetun osan. Ehdotuksessa on turvattu alueen asemakaavallisen hahmon, 1960-luvun rakennuskannan ja maiseman suojelu ja säilyminen. Korttelialueilla on esitetty käyttötarkoitus, rakennuksen suojelumääräys ja rakennettu rakennusoikeus. Asemakaavan muutosehdotukseen sisältyy täydennysrakentamista Kiilletien alueella entisillä pysäköinti- ja liikerakennuksen tonteilla (38020/4 ja 38001/2): pihatalotyypin avulla halutaan korostaa täydennysrakentamisen riippuvuutta paikasta, sen omasta historiasta ja 60-lukulaisesta identiteetistä. Kiilletien kohteen lisäksi on osoitettu rakennusoikeutta pientä kolmekerroksista asuntolarakennusta varten tontilla 38006/3. Alueen maiseman suojelusta on annettu määräykset, jotka perustuvat maisemainventoinnissa käytettyihin miljöötyyppiluokituksiin. Rakennusten suojelua koskevia määräyksiä täydentävät asemakaavamääräyksiä tarkemmat korjaustapaohjeet. Asuinrakennusten ohella asemakaavan muutosehdotuksessa on säilytetty ja suojeltu olemassa olevat lähimyymälärakennukset kahta liikerakennusta lukuun ottamatta, alueen ostoskeskuksen 1960-luvulla rakennettu osa sekä Pihlajamäen kirkko. Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 59,0 ha. Tästä asuinkerrostalojen korttelialuetta on 27,0 ha, asuntolarakennusten korttelialuetta 1,1 ha, asuinpientalojen korttelialuetta 0,7 ha, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta 1,0 ha, kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta 0,4 ha, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta 0,8 ha, puistoa 4,6 ha, lähivirkistysaluetta 19,5 ha, urheilu- ja virkistyspalvelujen 1,6 ha, yleistä pysäköintialuetta 0,4 ha ja autopaikkojen korttelialuetta 1,9 ha. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asemakaavaan on sisällytetty asuinkerrostalojen tontti 38016/3, joka ei kuulu suojeltavaan kokonaisuuteen, mutta on mukana siksi, että kirkon portaat on aikanaan osittain rakennettu tälle tontille. Asemakaavan muutosehdotuksessa on tonttien välistä rajaa tältä osin muutettu. Tontin rakennusoikeus on 10 900 k-m2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK/s) Pääosa alueesta on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Korttelialueille on merkitty nykyinen rakennettu kerrosala. Voimassa olevassa asemakaavassa Hakan alueen metsäpihoille merkityt LPA-alueet on liitetty AK-korttelialueen osaksi sekä osittain puistoksi (VL). Kaikki alueen 1960-lukua edustavat asuinrakennukset on suojeltu asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän aluekokonaisuuden osana. Asuntolarakennusten korttelialue (AS/s) Asuntolatoiminnan tontille 38006/3 (Vuolukiventie 1 b) on merkitty kerrosalaa 10 300 k-m2. Tämä mahdollistaa pienen, 900 k-m2:n suuruisen asuntolatoimintaa palvelevan uudisrakennuksen sijoittamisen tontin kadun puoleiseen kaakkoispäähän. Korttelin maanalaiselle autokannelle on merkitty kerrosala 2 400 k-m2 ja sille on sallittu sijoittaa pysäköinnin lisäksi asuntolarakennusta tai aluetta palvelevia toimintoja. Asuntolarakennusten korttelialue on suojeltu asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän aluekokonaisuuden osana. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Kiilletien - Kiillekujan alueelle on osoitettu täydennysrakentamista. Kyseessä on kaupunkikuvallisesti keskeneräinen alue, jossa tyhjät tai vajaasti rakennetut tontit ja huonosti hoidetut vajaakäyttöiset pysäköintialueet antavat alueelle keskeneräisen ja kuluneen leiman. Alue on toinen Saton puolen viiden tornin ja kolmen lamellin muodostamasta solusta, joiden keskiöön aikanaan suunniteltiin lähipalvelut: kauppa, pesula, päiväkoti ja Saton puolella myös pysäköinti. Pysäköintitontille 38020/4 ja liiketontille 38001/2 on esitetty atriumtyyppisten pihatalojen korttelialueet, joiden rakennusoikeus on 2 200 k-m2. Tämä noudattaa sitä periaatetta, että Pihlajamäen alkuperäisessä asemakaavassa solujen keskellä rakentaminen oli matalaa ja paviljonkityyppistä. Atrium-pihatalo on eräs 1960-luvun innovatiivinen pientalotyyppi. Tavoitteena on suurehkot asunnot, jonka vuoksi asuntojen lukumäärä on merkitty asemakaavaan. Rakennusten ulkonäöstä ja pihamuureista on annettu määräyksiä, joiden tarkoituksena on uudisrakentamisen sopeuttaminen asemakaavan suojelutavoitteisiin ja alueen 1960-lukulaisiin arvoihin. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Tontilla 38014/1 (Maasälväntie 3) sijaitsee päiväkoti Pihlajamäki. Asemakaavan muutosehdotuksessa on tontin kokoa suurennettu jonkin verran, jotta päiväkodin vaatimat autopaikat mahtuvat tontille. Päiväkoti Pihlajamäen pohjoispuolella olevalla puistoalueella on olemassa oleva leikkipuisto Maasälpä (Maasälväntie 3a) rakennuksineen. Leikkipuistorakennukselle on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa leikkikenttärakennuksen ja kaavaan on merkitty myös likimääräinen leikkikenttäalue. Tontilla 38020/3 (Kiilletie 6) sijaitsee päiväkoti Louhikko. Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin merkintä on muutettu YS:stä YL:ksi, joka on joustavampi merkintä. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK/s) Tontilla 38016/10 sijaitsee Pihlajamäen kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Esko Korhonen vuonna 1976. Kirkko on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Kirkolle johtaa betoniportaat Moreenitieltä, jotka on aikanaan rakennettu puoliksi viereisen asuinrakennuksen tontille. Asemakaavan muutosehdotuksessa on kirkon tonttia laajennettu portaiden vaatimalla alueella. Pihlajamäen kirkko tontteineen on suojeltu asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän aluekokonaisuuden osana. Rakennusoikeus on merkitty voimassa olevan kaavan mukaisena ja se mahdollistaa pienen laajennuksen. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueet (K) Tontti 38015/7 (Liusketie 10) on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja rakennusoikeus merkitty nykyisen mukaisena 450 k-m2. Rakennusta ei ole suojeltu, koska sen ulkoasu on huomattavasti muuttunut alkuperäisestä. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueet (K/s) Ostoskeskuksen vanhin, arkkitehti Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema osa 38017/3 (Meripihkatie 3) sekä tontit 38004/6 (Vuolukiventie 7), 38012/4 (Maasälväntie 11) ja 38025/6 (Rapakivenkuja 9) on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja rakennusoikeus merkitty nykyisen mukaisena. Tontit on suojeltu asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän aluekokonaisuuden osana. Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema ostoskeskusrakennus on suojeltu sr-1-merkinnällä ja pienemmät lähimyymälärakennukset sr-2a-merkinnällä. Nykyinen liikerakennuksen tontti 38001/2 (Graniittitie 9) on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Puistot (VP/s) Alueella on kaksi alkuperäiseen 1960-luvun aluekokonaisuuteen kuuluvaa puistoa, Kiillepuisto ja Maasälvänpuisto, jotka on suojeltu asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän aluekokonaisuuden osana. Kiillepuisto on vuonna 2005 kunnostettu asemakaavan suojelutavoitteiden mukaisesti. Lähivirkistysalueet (VL/s) Alueen lähivirkistysalueista merkittävin on alueen pohjoisosassa sijaitseva korkea mäki, jossa sijaitsevat mm. maalinnoituslaitteet sekä yksi Suomen suurimpia hiidenkirnuja. Suurin osa lähivirkistysalueista muodostuu alueen rinnemetsistä sekä alueen pohjoisosassa sijaitsevasta laajahkosta kalliometsäalueesta. Nykyisen tontin 38015/2 eteläosa on muutettu lähivirkistysalueeksi asuntoyhtiön toivomuksesta. Alueen lähivirkistysalueet on suojeltu asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän aluekokonaisuuden osana. Lisäksi on tarkentavia suojelumääräyksiä alueiden kehittämisestä ja hoidosta maisemaselvityksen miljöötyyppi- ja typologia- luokitteluun perustuen: s-1 Kaupunkikuvan ja suurmaiseman kannalta tärkeä rinnemetsä/kalliorinne/näkymäala, jota on hoidettava ja kehitettävä siten, että rinnemetsät/kalliorinteet säilyvät monipuolisina, moni-ilmeisinä ja elinvoimaisina luonnonympäristöinä. Alueille on laadittava luonnonhoitosuunnitelmaa tarkentava metsämaiseman kehittämissuunnitelma. Erityistavoitteena on lisätä männyn määrää alueella. s-2 Kaupunkikuvallisesti/maisemallisesti tärkeä metsäinen suojavyöhyke/taustametsä, jota on hoidettava ja kehitettävä siten, että metsä säilyttää monipuolisen ja moni-ilmeisen luonteensa. s-3 Suojeltava kalliometsä/avokalliorinne. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) Alueen luoteisosassa pohjoisten koulujen vieressä sijaitsee urheilu- ja virkistystoimintojen alue, jolla sijaitsee urheilukenttä pukusuojarakennuksineen. Alueelle ei esitetä muutoksia voimassa olevaan kaavaan. Pysäköinti (LP), (LPA) Asuntokortteleiden autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/95 k-m2 kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymän laskentaohjeen mukaisesti. Olemassa olevilla asuinkortteleilla on kuitenkin säilytetty nykyisen rakennusluvan mukaiset autopaikat. Ehdotuksessa on määräys: "Olemassa olevalle rakennukselle voidaan myöntää muutos- ja korjaustöiden rakennuslupa sen estämättä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin autopaikkojen vähimmäismäärästä." Alueen autopaikat sijaitsevat autopaikkojen korttelialueilla tai tonteilla. Vieraspaikoitus on joko yleisillä pysäköintialueilla tai kadulla. Nykyisen asemakaavan mukaisesta AH-alueesta 38020/4 on osa muutettu asuinpientalojen korttelialueeksi sekä LPA-tontit 38012/3, 38012/6, 38015/2 ja 38015/8 on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. LPA-tontteja ei ole koskaan rakennettu pysäköintialueiksi ja alueet ovat HAKAn alueen hienoja metsäpiha-alueita. Liikenne Pihlajamäen katuverkko on rakennettu 60- ja 70-luvuilla. Katujen mitoitus on tonttikatuverkon osalta mahdollistanut kadunvarsipysäköinnin. Meripihkatie, Rapakiventie, Rapakivenkuja ja Rapakivenkaari muodostavat alueen läpi kulkevan kokoojakatuyhteyden. Tätä yhteyttä pitkin kulkee alueen käytetyin joukkoliikennereitti mm. Pukinmäen asemalle. Katuyhteyden kautta kulkee myös merkittävä määrä Pihlajamäen läpi kulkevaa liikennettä, joka on koettu ongelmalliseksi. Kevyen liikenteen verkosto on katuverkon osalta rakentunut. Sen sijaan katuverkkoa täydentävä kevyen liikenteen verkosto esimerkiksi virkistysalueilla on osittain rakentamatta korkeuseroista johtuen ja osa vaikeimmin toteutettavista on asemakaavan muutosehdotuksessa osittain poistettu ja korvattu toisilla. Asemakaavan muutosehdotuksessa on otettu huomioon joukkoliikenteen kehittämisnäkymät tulevaisuudessa. Kaavassa varaudutaan pääsääntöisesti nykyistä reitistöä hyödyntävän joukkoliikenneyhteyden tehostamiseen siten, että asemakaavaan merkitään joukkoliikenteelle varattu katuyhteys tonttien 38023/3 (ala-aste) ja 38024/1 välistä. Näin kierretään Rapakivenkujan ja Rapakivenkaaren hankala katuosuus ja mahdollistetaan samalla myös raitiotien rakentamismahdollisuus alueen läpi tulevaisuudessa. Asemakaavan muutosehdotuksessa on lisäksi jo pitkään tarpeelliseksi koettu Pihlajamäen ostokeskuksen pohjoispään liikennealueen uudelleen rakentaminen ja pysäkkialueiden parantaminen. Liikenteen aluevaraukset on tehty alueen luonnonarvoja ja 1960-lukulaisen katumiljöön arvoja kunnioittaen. Suojelukohteet Koko Pihlajamäen 1960-luvun aluekokonaisuus on merkitty asemakaavahistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi aluekokonaisuudeksi (/s). Suojelua koskevat asemakaavamääräykset kattavat Pihlajamäessä useita eri suojelun ja kehittämisen tasoja rakennuskannan ja maiseman suojelusta alkuperäisen 1960-luvun viheraluesuunnitelman palauttamisen tai jälkitoteutuksen mahdollistaviin määräyksiin. Asemakaavallinen suojelu kohdistuu sekä alueen 1960-luvun rakennuskantaan että alueen maisemaan ja lähiympäristöön. Rakennuskannan osalta on käytetty sekä sr-2- että sr-1-tasoisia suojelumääräyksiä. Kaikki 1960-luvun asuinrakennukset on merkitty suojelumerkinnällä sr-2: rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksissa tehtävät korjaus- ja muutostyöt on tehtävä ensisijaisesti säilyneet, alkuperäiset rakennusosat korjaten. Julkisivuja ei saa levyttää ja julkisivujen korjaus- ja muutostyöt on pyrittävä tekemään siten, että ikkuna-aukotuksen ja parvekekaiteiden asema suhteessa julkisivupintaan säilyy alkuperäisenä tai alkuperäisen kaltaisena. Tontilla 38027/1 (Maasälväntie 14) terassia ei saa kattaa eikä rungon ulkopuolelle rakentaa ulokkeita kuten viherhuoneita. Rakennus edustaa 1960-luvun innovatiivista asuntosuunnittelua ja on rakennustyyppinä edelläkävijän luonteinen. Tonteilla 38012/8 ja 10 sekä 38015/12 ja 13 porrashuone on säilytettävä. Ostoskeskuksen vanha osa, Meripihkatie 3 ja alueen kirkko on esitetty suojeltavaksi merkinnällä sr-1: Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton ja/tai sisätilojen rakennustaiteellista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä palauttamaan alkuperäiseen asuunsa. Tontilla 38017/3 suojeltavaan kokonaisuuteen kuuluvat ostoskeskusrakennuksen ulkokäytävä kattolyhtyineen, rakennuksen länsisiiven tilajako väliseinineen sekä näyteikkunaseinät pintajaon suhteineen. Rakennuksen palautettaviin rakennusosiin kuuluu kuparista tehty otsalippa. Näyteikkunoita ei saa peittää mainosteipein ja rakennuksen mainoskyltit tulisi sijoittaa alkuperäistä sijoitteluideaa noudattaen. Tontilla 38016/10 rakennuksen sisätilat on säilytettävä siten, että niiden rakennustaiteellista arvoa ei turmella. Alueen alkuperäisistä lähimyymälärakennuksista kolme alkuperäisessä asussaan säilynyttä sekä asuinrakennusten tontti 38015/13 on merkitty suojeltaviksi merkinnällä sr-2a: Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas rakennus. Julkisivuiltaan alkuperäisenä säilynyt rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka julkisivujen korjaaminen tulee tehdä alkuperäinen seinärakenne ja julkisivut säilyttäen, kuitenkin siten, että tontilla 38015/13 päädyissä sallitaan eristekorjaus. Asuinrakennusten suojelun ohella on annettu määräyksiä joidenkin alkuperäisten autotallien sekä muuntamorakennusten suojelusta. Ehdotuksessa on useita maisemaa tai sen osaa koskevia suojelumääräyksiä, jotka kohdistuvat maiseman ominaispiirteiden suojeluun, kehittämiseen ja vahvistamiseen. Maisemaa koskevia määräyksiä täydentävät eräiden piha-alueiden tai puistoalueiden suunnittelusta annetut tarkemmat suojelumääräykset, joka perustuvat maisemaselvitykseen ja alkuperäisten suunnitteluaineiston analyysiin: s-4 Kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti ja asemakaavahistoriallisesti tärkeä metsäpiha-alue. Metsäinen pihanosa säilytetään ja pyritään kunnostamaan yleisilmeeltään alkuperäistä tilannetta mahdollisimman pitkälle vastaavaksi. Laaditaan kasvillisuuden hoitosuunnitelma, jossa kiinnitetään huomiota nykyisen puuston, erityisesti mäntyjen, elinvoimaisuuden säilyttämiseen sekä vaiheittaiseen uudistamiseen s-5 Kaupunkikuvallisesti ja maisemarakenteen kannalta tärkeä puistopiha-alue. Alueen avoin ja puistomainen ilme tulee säilyttää. s-6 Säilytettävä ja suojeltava puisto/julkisen rakennuksen piha tai sen osa, joka on toteutunut 1960-luvulla laadittujen suunnitelmien mukaan. s-7 1960-luvulla suunniteltu puisto, joka tulee ottaa huomioon kunnostussuunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelma on jäänyt toteutumatta, toteutunut osittain tai paikalla on tehty myöhemmin huomattavia muutoksia. Alkuperäistä suunnitelmaa voi käyttää idealuontoisesti, puistoa kehitettäessä myös jälkitoteutusta voi harkita. Suojelumääräysten lisäksi alueelta on osoitettu suojeltavan alueen halki kulkeva 1960-luvun arkkitehtuurin kulttuuripolku (okp), jonka varrelle sijoitettujen opastetaulujen avulla kerrotaan alueen suojelluista rakennuksista ja muista avainkohteista. Alueen linnoituslaitteet mukaan lukien ns. Tsaarin tallit on suojeltu muinaismuistolain mukaisena muinaismuistoalueena. Alueella oleva hiidenkirnu on suojeltu luonnonmuistomerkkinä, joka on rauhoitettu ympäristölautakunnan päätöksellä. Korjaustapaohje Asemakaavan soveltamisen tueksi on laadittu Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 2 §:n mukainen korjaustapaohje, jonka rakennuslautakunta hyväksyy. Ohjeet on laatinut rakennusvalvontaviraston lähiöarkkitehti yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston työryhmän kanssa. Korjaustapaohjeita on esitelty yhtiöille lähiöasemalla. Yhtiöiltä on saatu palautetta korjausohjeisiin liittyen. Ohjeiden laatimisen taustalla on ollut tarve ohjata betonielementtijulkisivujen korjausta kestävään ja suojelukaavan tavoitteita tukevaan suuntaan. Ohjeiden laatimisessa on yhtenä keskeisenä lähtökohtana ollut suojelun ohella kohtuullisuuden vaatimus. Ohjeet palvelevat sekä yksityisiä asuntoyhtiöitä että rakennusvalvontaa. Nyt laaditut ohjeet ovat ensimmäiset, jotka koskevat 1960-luvun betonijulkisivuja. Ohjeet on laadittu kaikille Pihlajamäen 1960-luvun asuinrakennuksille ja ne koskevat kaikkia alueella esiintyviä seinärakenteita. Korjausvaihtoehdot, joita on annettu jokaisen seinärakenteen osalta 1-3, on arvotettu sen mukaan miten ne palvelevat rakennusten suojelutavoitteita. Yhtenä korjausvaihtoehtona betonikorjaamisen rinnalla on eristekorjaus. Rakennusten ulkovaipan lisäksi esitetään ohjeet parvekkeiden, ulko-ovien, vesikatteen ja räystäspellityksen sekä porrashuoneiden korjausta varten. Lisäksi laaditaan korjausohjeen liitteeksi alueen alkuperäisiin 1960-luvun väreihin perustuva väriopas. Jälkiasennushissit Asemakaavan muutoksen valmistelun aikana on Saton alueen kahteen pitkään nauhajulkisivuun rakennettu rungon ulkopuolelle jälkiasennushissien vaatimat uudet porrashuonetornit. Ratkaisujen lähtökohtana on ollut sadan prosentin esteettömyys. Lisäykset katkaisevat rakennusten pitkän linjan voimakkaasti, toinen vanhoista porrassyöksyistä on jouduttu purkamaan ja porrashuone menettänyt alkuperäisen luonteensa. Ratkaisu oli kustannuksiltaan ylivoimaisesti kallein muihin ratkaisuihin verrattuna ja edellytti sekä uutta porrasta että vanhan portaan osittaista purkamista. Alueelle toteutetun toisen hissiratkaisun pyöreä sylinterimuoto on alueen arkkitehtuurille vieras ja rakennuksen rakennustaiteelliseen arvoon sopimaton. Asemakaavan muutosehdotuksessa jälkiasennushissejä koskee seuraava asemakaavamääräys: Tonteilla 38001/3, 38003/2, 38004/4, 8 ja 9, 38007/1 ja 2, 38024/1 ja 5 sekä 38025/1, 2 ja 4 rakennusalan osoittaman alueen ulkopuolella ei saa rakentaa hissejä tai porrastorneja. Tonteilla 38012/8 ja 10 sekä 38015/12 ja 13 hissi tulee rakentaa asuntojen parvekkeiden yhteyteen. Näillä tonteilla hissin saa rakentaa kerrosalan estämättä. Saton lamellitaloissa porrashuoneen leveys mahdollistaa tilan ottamisen hissiä varten rungon sisäpuolelta. Pihlajamäen pohjoisosassa kolmekerroksisissa rakennuksissa (kahdeksan rakennusta) hissin sijoittaminen porrashuoneen sisäpuolelle ei kuitenkaan ole mahdollista porrashuoneen ahtauden vuoksi. Hakan kaitiotaloissa jälkiasennushissille on tila rungon ulkopuolella asuntojen parvekkeen yhteydessä siten, että ratkaisu ei juurikaan vaikuta julkisivuun. Suojeltava julkisivu säilyy käytännössä entisenlaisena. Ratkaisulla ei kuitenkaan päästä täyteen esteettömyyteen, vaan ratkaisu edellyttää puolen kerroksen nousua. Yhdyskuntatekninen huolto Uusien asuinpientalojen korttelialueet ovat liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Korttelin 38001 uudella AP-korttelialueella tulee tehdä vähäisiä sähköverkon kaapeleiden ja kaappien siirtoja. Kaava-alueella on merkittynä tärkeimmät yhdyskuntateknisen huollon johdot ja tunnelit. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Uudet asuinpientalojen korttelialueet sijaitsevat moreenialueella, jossa kallio on lähellä maanpintaa ollen paikoin avokalliota. Rakennukset voidaan perustaa kallion- tai maanvaraisesti. Alueella ei tiedetä olleen maaperää pilannutta toimintaa. Ympäristöhäiriöt Liikenteen aiheuttamaa meluhäiriötä on arvioitu pistelaskennan ja melumallin avulla. Mitoittavassa ennustetilanteessa vuonna 2025 liikennemäärän Kehä I:llä on arvioitu olevan enimmillään noin 85 000 ajon./vrk ja Pihlajamäentiellä 25 000 ajon./vrk. Kaava-alueen uusilla asuinpientalojen korttelialueilla saavutetaan valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 mukaiset ohjearvot ulkona. Olemassa olevilla alueilla ohjearvot ylittyvät paikoin vilkkaimpien liikenneväylien läheisyydessä. Kaavassa on annettu määräys asuinrakennusten ääneneristävyyksistä siten, että melutason ohjearvot sisällä täyttyvät. Asemakaavan muutoksen toteuttamisen vaikutukset Asemakaavan muutoksen toteuttamisen myötä suojellaan Pihlajamäen 1960-lukua edustava aluekokonaisuus. Suojelu nostaa esiin sellaisia arvoja, jotka voimistavat alueen identiteettiä ja nostavat alueen imagoa. Ehdotus vaikuttaa sekä rakennuskannan että maiseman suojeluun suotuisasti. Rakennuskannan ohella on suojelun kohteeksi nostettu alueen lähiympäristö ja maisema. Ehdotus turvaa eräiden aikakaudelle tyypillisten puistojen tai piha-alueiden palauttamisen alkuperäisiin vihersuunnitelmiin nojaten sekä luo edellytykset alkuperäisen ostoskeskusrakennuksen restauroinnille. Asemakaavan muutos ohjaa rakennusten korjaamiseen niiden arvon mukaisella tavalla. Asemakaavamääräysten ohella asuinrakennusten korjausta ohjataan konkreettisin korjaustapaohjein. Hakan alueella ehdotus vaikuttaa esteettömyyttä parantavasti siten, että jälkiasennushissi voidaan sijoittaa asuntojen parvekkeiden yhteyteen rakennusoikeuden estämättä. Ehdotus turvaa Pihlajamäen muinaismuistojen ja luontokohteiden säilymisen. Asemakaavan muutos luo edellytykset pienimuotoiselle täydennysrakentamiselle paikan erityispiirteet huomioon ottaen. Asemakaavan muutosehdotus parantaa joukkoliikenteen yhteyksiä raitiotielinjan varauksen avulla, joka kulkee alueen läpi. Ehdotuksella ei ole merkittävää vaikutusta liikennemääriin, koska uudisrakentaminen on olemassa olevaan rakennuskantaan nähden vähäistä. Joukkoliikenteen palvelukyky paranee merkittävästi asemakaavan muutoksen mahdollistamien uusien joukkoliikennereitistöjen toteutuessa. Joukkoliikenteen erottaminen osin omalle, muusta ajoneuvoliikenteestä erotetulle reitilleen mahdollistaa läpiajosta koettujen haittojen vähentämisen ja sitä kautta myös liikenneturvallisuuden odotetaan pysyvän edelleen hyvällä tasolla. Ostoskeskuksen pohjoispään liikennejärjestelyiden selkeyttäminen parantaa omalta osaltaan liikenteen turvallista sujumista. Kevyen liikenteen palvelukyky paranee ostoskeskuksen pohjoispäässä ja Meripihkatien varressa. Suunnittelun vaiheet Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 1.3.2005). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos sekä korjaustapaohjeluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pihlajamäen lähiöasemalla 13.2.-3.3.2006. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Helsingin Uudella yhteiskoululla 15.2.2006. Tiedepuiston Asunnot Oy:n pyynnöstä AS-korttelin 38006/3 ratkaisua on nähtävillä olon jälkeen tarkistettu siten, että kortteliin on osoitettu 900 m2 lisää kerrosalaa kadun varteen sijoittuvaa asuntolarakennusta varten. Asemakaavan muutosluonnos on tämän korttelin osalta asetettu uudelleen nähtäville 3.-7.4 2006 naapureille. Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, Museoviraston, rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston, asuntotuotantotoimiston, Helsingin ympäristökeskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, liikuntaviraston, sosiaaliviraston ja opetusviraston kanssa. Yhteistyö on ollut innostavaa ja luovaa, josta esimerkkinä ovat esimerkiksi korjaustapaohjeet. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 18 mielipidettä, joista 6 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 12 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. ./. Saapuneet kirjeet (18 kpl) ja muistio keskustelutilaisuudesta on jaettu esityslistan liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat kirjeet: Sosiaalivirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Museovirasto esittää, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on syytä ottaa huomioon, että Rapakiventien pohjoispuolella sijaitsevassa puistossa on muinaismuistolain rauhoittama historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. Se on iso ja hyvin säilynyt rakenteellisesti ainutlaatuinen ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite tukikohta X asema 5. Kaavassa linnoitteet tulee suojella (sm) ja linnoitusalueen hoitoa varten laatia suunnitelma, joka noudattaa Helsingin kaupungin rakennusviraston viherosaston julkaisussa Sirkku Laine: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje. HKR julkaisuja 1994:4 määriteltyjä periaatteita. Hoitosuunnitelma tulee esittää Museovirastolle hyväksyttäväksi. Esittelijä: Linnoite tukikohta on merkitty alueen osana, jolla sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue (sm). Rakennusviraston kanssa on neuvoteltu alueen kunnostamisesta ja rakennusvirasto esittää hoitosuunnitelman Museoviraston hyväksyttäväksi. Helsingin kaupungin ympäristökeskus esittää, että suojelukaavan alueella on useita luonnonarvoiltaan arvokkaita kohteita. Alueen pohjoisosassa on linnustollisesti arvokas kohde, Pihlajamäen pohjoismetsä, jonka itäreunassa sijaitsevat luonnonmuistomerkkinä vuonna 1995 rauhoitetut kaksi hiidenkirnua. Toinen kirnuista on Helsingin suurin ja ilmeisesti Suomenkin suurimpia. Kirnut ovat iältään Suomen vanhimmat ja ilmeisesti ennen viimeistä jääkautta syntyneet. Alueen eteläosassa Pihlajamäentien varressa on vanha graniittilouhos ja arvokas kallioalue. Johtokivenkujan asuintontilla on myös hiidenkirnu. Suojelukaavan lounaisrajalla kasvaa luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu vaahtera. Yleiskaava 2002:n mukaan aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Ympäristökeskus pitää tärkeänä, että luontotietojärjestelmän tiedot luontokohteista kirjataan alueen suunnittelun lähtökohtatiedoiksi ja kaavoituksen yhteydessä arvioidaan myös vaikutukset näihin kohteisiin. Alueen luonnonarvot ovat ominaispiirteitä, jotka tulee pyrkiä säilyttämään. Esittelijä: Luontotietojärjestelmän tiedot luontokohteista on huomioitu alueen suunnittelun lähtökohtatietoina. Hiidenkirnut on osoitettu merkinnällä lm; luonnonmuistomerkki, rauhoitettu ympäristölautakunnan päätöksellä. Pihlajamäentien varressa oleva arvokas kallioalue ei sisälly kaava-alueeseen eikä myöskään luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu vaahtera. Aune Greggas esittää kirjeessään (22.3.2005), että Pihlajamäen suojelukaava-ajatus on otettu vastaan hyvillä mielin. Suojelukaavaa on pidetty positiivisena ajatuksena, vaikka se rajoittaisikin vapauksia. Pihlajamäen Ostoskeskus Oy esittää, että ostoskeskus on vanha kiinteistö, joka on pakko lähivuosina korjata ja saattaa nykyisen ja tulevan kilpailun vaatimaan tasoon. Varsinkin Viikin läheisyys edellyttää saavutettavuuteen, paikoitukseen, toimivuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä muutoksia ja parannuksia, jotta paikalliskeskus voi menestyä kilpailussa. Tässä yhteydessä ostoskeskukselle tulee varata mahdollisuus parantaa tarjontaansa, joka saattaa edellyttää vähäistä lisärakentamista. Autopaikkoja on ostoskeskuksen tuntumaan saatava lisää. Yhtiö on teettänyt ostoskeskuksen kehittämissuunnitelman, jonka myös Helsingin kaupunki on hyväksynyt. Suunnitelma tulee huomioida tulevassa kaavassa. Pysäköinti- ja liikennejärjestelyt tulee hoitaa siten, että asiointi ostoskeskuksessa ja sen ympäristössä on helppoa ja juohevaa ja tukee liiketoimintaa. Lisäksi mielipiteessä esitetään seuraavaa: - Kiertoliittymien edessä Meripihkatiellä oleva suojatien paikka tulee tutkia; voisiko suojatie sijaita hieman kauempana kiertoliittymästä. - Bussipysäkin paikka; tukkeutuuko liikenne bussipysäkin takia. - Meripihkatien varressa olevan pysäköinnin tutkiminen vinopysäköintinä - Moreenitie voisi olla kaksisuuntainen, poisajo Pihlajamäentien liiketalon päädyn kautta olla uutena reittinä, jota jakeluautot todennäköisesti käyttäisivät. Esittelijä: Meripihkatien ylittävät suojatiet ovat tarkoituksenmukaisilla paikoillaan. Bussipysäkkien on tarkoitus toimia samalla hidastinpysäkkeinä. Ostoskeskuksen tonttia käsittävän, myöhemmin tehtävän, asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkitaan myös sellaista vaihtoehtoa, jossa yleinen ajoneuvoliikenne voisi kulkea ostoskeskuksen nykyisen takapihan kautta, Moreenitien suuntaisesti Pihlajamäentielle ja nykyinen kaikelle liikenteelle tarkoitettu Meripihkatien kautta kulkeva katuyhteys voitaisiin samalla varata joukkoliikenteelle. Tällainen vaihtoehto mahdollistaisi ostoskeskuksen paremman saavutettavuuden ja katutasossa olevien pysäköintipaikkojen tasapuolisen sijoittelun ostoskeskuksen eri puolille. Näin myös Moreenitien varresta muodostuisi houkuttelevampaa kaupunkiympäristöä. Ostoskeskuksen vanhin osa on suojeluarvoiltaan arvioitu rakennustaiteellisesti korkeimpaan arvoluokkaan ja esitetty suojeltavaksi sr-1-merkinnällä. Ostoskeskuksen yhteydessä oleva kallio, johon on voimassa olevassa asemakaavassa esitetty lisärakentamista, on esitetty suojeltavaksi sak-merkinnällä. Tontilla on voimassa olevassa asemakaavassa lisärakennusoikeutta olemassa olevan rakennuksen lisäksi 1 100 k-m2. Pihlajamäen Liiketalo Oy esittää, että liiketalon omistama rakennus ei edusta sellaisia rakennushistoriallisia arvoja, että sitä olisi tarpeen suojella. Pihlajamäen Liiketalo Oy:n kannalta olisi suotavaa, että sen tontilla Meripihkatien puolella säilyisi pysäköintimahdollisuus. Yhtiö ei myöskään pidä suotavana sitä, että tontin rakennusoikeutta alennetaan, eikä myöskään ympäristönsuojelu saa estää liiketoiminnan kaupallista kehittämistä. Esittelijä: Pihlajamäen Liiketalo Oy:n tontti ei kuulu nyt esilläolevaan asemakaavan muutokseen, joten yhtiön esittämät mielipiteet käsitellään tulevan, sitä koskevan asemakaavan muutoksen yhteydessä. Neuvotteluja ja suunnittelua sen osalta jatketaan. Rakennusoikeuden kompensoiminen riippuu tulevasta maankäyttösopimuksesta, jonka osalta neuvottelut ovat kesken. Alueen kehittämistä tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena, jossa on mukana koko ostoskeskuksen alue. Asunto Oy Maasälväntie 10 pitää tärkeänä, että Pihlajamäen asuntoaluetta lähdetään suojelemaan ja kehittämään asemakaavoituksen kautta. Samalla on pyrittävä kehittämään ostoskeskuksen ympäristöä, katuympäristöä ja muita yleisiä alueita, jotka ovat jääneet rempalleen. Yhtiö kiinnittää myös huomiota siihen, että kaava ei saa liiaksi sitoa käytettäviä korjausmenetelmiä ja materiaaleja. Taloudellisuus on otettava huomioon, koska asukkaiden maksukyky on tiukalla mm. lähestyvien putkiremonttien vuoksi. Materiaalit ja työmenetelmät kehittyvät ajan kuluessa, se pitää hyväksyä. On myös mahdollistettava asuntojen asumisolosuhteiden parantaminen nykypäivän vaatimustasoon, kuten esimerkiksi parvekkeiden lasitus ja kattaminen. Esittelijä: Aluetta koskevassa maisemaselvityksessä (kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003:6) annetaan ohjeita maiseman ja lähiympäristön suojelua ja kehittämistä varten. Rakennusvirasto on laatinut alueelle virkistys- ja puistoalueita koskevan luonnonhoitosuunnitelman, jossa em. selvityksen tavoitteet on otettu huomioon. Alueella on toteutettu Kiillepuiston kunnostus 2005. Katuympäristön parantamista on tutkittu ostoskeskuksen ympäristössä, tavoitteena on kohentaa ostoskeskukseen liittyviä julkisia alueita ja toteuttaa ostoskeskuksen pohjoispäähän pieni toriaukio. Lisäksi lähiöprojekti on teettänyt Hakan alueen yhdessä suurkorttelissa, Maasälväntie 5-9, suojelukaavan tavoitteiden mukaisen pihasuunnitelman. Korjaustapaohjeissa yhtiöille annetaan useampia korjausvaihtoehtoja. Betonikorjauksen ohella myös eristekorjaaminen on mahdollista, juuri taloudellisuussyistä. Sen sijaan asemakaavan voimaan astumisen jälkeen arkkitehtuurin arvoa vähentävät levytykset eivät ole enää mahdollisia, koska ne ovat ristiriidassa alueen arvojen suojelua koskevan tavoitteen kanssa. Korjausohjeissa on varauduttu siihen, että materiaalit ja työmenetelmät saattavat kehittyä ajan kuluessa ja että löydetään nykyistä parempia ja kestävämpiä korjausmenetelmiä. Asemakaavan muutosehdotuksessa ei kielletä parvekkeiden lasitusta. Sen sijaan asemakaava kieltää Maasälväntie 10:n osalta terassin kattamisen rakennustaiteellisin ja kulttuurihistoriallisin perustein. Asemakaavan muutosluonnosta koskevat kirjeet: Asunto Oy Kiilletie 5 esittää, että pihalla ei tultaisi lisäämään autopaikkojen määrää ja että muutoksen yhteydessä poistuisivat entisetkin autopaikat pihalta. Yhtiö ehdottaa, että Kiilletie 5:n paikoitusalueet siirretään kokonaisuudessaan talon toiselle puolelle, jossa on käyttämätön kävelytie ilman talvikunnossapitoa ja että käyttämättömän kävelytien paikalle tehtäisiin paikoitusalue, joka jatkuisi tontin mukaisesti pitkittäin tontin päästä päähän. Yhtiö ehdottaa nykyisen jätekatoksen siirtämistä Graniittitie 7:n roskakatoksen läheisyyteen. Esittelijä: Esitetty pysäköintiratkaisu kävelytien varteen ei ole mahdollinen, koska kyseessä on Pihlajamäen länsiosan läpi kulkeva keskeinen jalankulku- ja polkupyörätie, joka ehdotuksessa on merkitty talvella kunnossapidettävänä jalankulkukatuna. Kiilletie 5:n asuinrakennuksen länsisivu on myös pihan paras, valoisaan ilmansuuntaan oleva osa, johon aukeavat asuinhuoneiden ikkunat ja parvekkeet. Asemakaavan muutosehdotus ei edellytä rakennuksen sisääntulojulkisivulla autopaikkojen lisäämistä eikä myöskään estä roskakatoksen sijoittamista. Pihlajamäki-Seura ry esittää kirjeessään mm. seuraavaa: Pihlajamäki-Seura arvostaa sitä, että Helsingin kaupunki esittää professori Olli Kivisen suuntalinjojen mukaisesti rakennetun Pihlajamäen suojelemista suojelukaavalla. Seuran mielestä suojelukaavan olisi pitänyt sisältää myös rakennuskiellon jatkamispäätöksessä 1.3.2005 mukana olleet Pihlajamäentien eteläpuolella olevat alueet: alkuperäiseen Pihlajamäkeen kuuluneet kerrostalot sekä ns. Porraskalliot. Seura muistuttaa, että Porraskalliot ovat osa Pihlajamäen arvokkainta luontoa ja ne ovat myös maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaat. Myös Pihlajiston koulu ympäristöineen oli mukana alkuperäisessä suojelukaavasuunnitelmassa. Vaikka koulu ei kuulu professori Kivisen alkuperäiseen Pihlajamäki-suunnitelmaan, sen mukaan ottaminen suojelukaavaan olisi perusteltua. Koulun alueella on mm. rauhoitettu vaahtera ja Pihlajamäki-Seura painottaa, että alueen alkuperäisessä asemakaavassa koulun pohjoispuolella oli uimahalli, josta on jo olemassa arkkitehti Sulo Savolaisen luonnospiirustukset. Kaavaan sisältyy myös taloyhtiökohtaisia korjausohjeita, jotka ovat herättäneet huolestumista. Ohjeissa on kuitenkin seuran mielestä annettu tarpeeksi vaihtoehtoja valittavaksi. Seuran mukaan jo tällä hetkellä monet taloyhtiöt ovat korjauksissa noudattaneet vastaavia ohjeita. Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdit ovat varanneet aikaa keskusteluille taloyhtiöiden edustajien kanssa suojelukaavan vaikutuksista. Yhtiön mukaan tämä on ollut erinomaista asukkaiden ja virkamiesten välistä yhteistyötä. Kiilletien alueelle on lisätty kuusi atrium-tyyppistä 2-kerroksista asuinrakennusta. Pihlajamäki-Seuralla ei ole mitään asuinrakennuksia vastaan, koska ne suurelta osin on rakennettu hoitamatta jätetylle tonttialueelle. Pihlajamäki-Seura kuitenkin edellyttää, että jos ko. talot alueelle rakennetaan, niistä rakennetaan sellaisia, että ne tyyliltään sopivat jo olemassa oleviin rakennuksiin. Lisäksi on varmistettava, että kaikilla niillä taloyhtiöillä, joiden asukkailla on ollut oikeus pitää autonsa ko. tonteilla, tulee saada nykyisten säännösten edellyttämä määrä autopaikkoja. Arkkitehtuurin kulttuuripolku on mielenkiintoinen lisä suojelukaavaan. Kulttuuripolkuun liitettävistä vanhemmista kulttuurikohteista sekä luontokohteista pitäisi neuvotella Pihlajamäki-Seuran kanssa, koska alueella on erittäin runsas vanha kulttuurihistoriallinen, maisemiin ja luontoon liittyvä perintö. Esittelijä: Pihlajamäentien eteläpuolella sijaitsevat alkuperäiseen Pihlajamäkeen kuuluneet kerrostalot eivät rakennustaiteelliselta laadultaan nouse suojeltujen asuinrakennusten tasolle, jonka vuoksi niitä ei ole sisällytetty ehdotukseen. Porraskalliot eivät kuulu alkuperäisen Pihlajamäen 1960-luvun kokonaissommitelmaan. Samasta syystä Pihlajiston ala-astetta (rakennettu vuonna 1978) ei ole sisällytetty asemakaavan muutosehdotukseen. Kiilletien alueen täydennysrakentamiskohteen osalta on annettu määräyksiä kohteen sopeuttamiseksi paikkaan ja olemassa oleviin suojeltaviin rakennuksiin. Täydennysrakentamisen sopeuttaminen alueen 1960-lukulaisiin arvoihin on ollut suunnitelman laatimisen keskeinen lähtökohta. Tontilta poistetut autopaikat on korvattu uusilla paikoilla ja asiasta on neuvoteltu asianosaisten kanssa. Kaavan laatijat ottavat mielellään vastaan ehdotuksia kulttuuripolun sisällöstä. Pihlajamäen Ostoskeskus Oy toteaa, että suojelukaava saattaa vierekkäisillä tonteilla sijaitsevat ostoskeskuskiinteistöt eriarvoiseen asemaan ja että kaava saattaa tuoda Pihlajamäen Ostoskeskus Oy:lle sellaisia rasitteita, joita naapurikiinteistöllä ei ole. Suojelumääräykset eivät saa sisältää sellaisia vaatimuksia, jotka muodostuvat osakkeenomistajille ja ostoskeskuksen yrittäjille kalliiksi. Suojelukaava ei saisi estää kiinteistön uudistamista sen kilpailukyvyn säilyttämiseksi kiristyvän kilpailun puristuksessa. Viikin läheisyys edellyttää saavutettavuuteen, paikoitukseen, toimivuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä muutoksia ja parannuksia, jotta paikalliskeskus voisi menestyä kilpailussa. Tällaisia pikaisesti tarvittavia toimenpiteitä ovat mm. autopaikkojen lisääminen. Lisäksi yhtiö toivoo, että se saisi käyttöönsä kohdekohtaisen korjaustapaohjeistuksen. Sen perusteella olisi mahdollista arvioida kiinteistölle tulevia taloudellisia rasitteita. Näiden arviointien perusteella pitäisi yhtiön ja kaupungin välillä neuvotella kompensaatioista, joihin kaupunki on valmis mm. tontinvuokraan liittyen. Yhtiö on teettänyt yhdessä kaupungin kanssa ostoskeskuksen kehittämissuunnitelman, jonka myös Helsingin kaupunki on hyväksynyt. Tämä suunnitelma tulee huomioida kaavassa eikä sitoa kehittymismahdollisuuksia tiukkojen suojelumääräysten taakse. Yhtiö haluaa viitata osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 17.6.2004 lähettämäänsä kirjeeseen, koska siinä esitetyt ongelmat esimerkiksi alueen liikennejärjestelyjen suhteen ovat edelleen ratkaisematta. Esittelijä: Yhteistyössä kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja ostoskeskusyhtiöiden kanssa tehty kehittämissuunnitelma oli vuokrasopimuksen ehtona, jonka kiinteistölautakunta on hyväksynyt 21.1.2004. Suunnitelman jälkeen ostoskeskuksen tilanne on muuttunut mm. elintarvikekaupan osalta, joten kehittämissuunnitelma ei enää ole ajan tasalla. Ostoskeskuksen osalta viitataan vastaukseen, joka on annettu edellä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteen vastineessa. Esittelijä pitää tärkeänä, että ostoskeskus säilyy kilpailukykyisenä jatkossakin uusien palvelukeskusten ja kiristyvän kilpailun puristuksessa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt ostoskeskusalueen lähiympäristön kehittämissuunnitelman 2004. Ostoskeskuksen eteläosa ei kuitenkaan kuulu tämän asemakaavan muutosehdotukseen alueeseen, vaan asia ratkaistaan myöhemmässä asemakaavan muutoksessa. Kiinteistön suojeleminen sr-1-merkinnällä ja sen korjaaminen rakennuksen arkkitehtuurin arvon edellyttämällä tavalla ei ole ristiriidassa ostoskeskuksen kehittämisen kanssa, vaan voi olla tulevaisuudessa yksi ostoskeskusalueen identiteettiä ja vetovoimaa lisäävä tekijä. Korjaustapaohjeet koskevat asuntoyhtiöitä eikä ostoskeskusrakennus ole niissä mukana. Suojelumääräyksessä on yksityiskohtaisesti osoitettu mitkä osat kiinteistöstä kuuluvat suojelun piiriin. Asemakaavan muutostyön aikana käyttöön on saatu alkuperäiset, arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirenin laatimat rakennepiirustukset, jotka palvelevat yhtiötä rakennuksen tulevia korjaustöitä suunniteltaessa. Asunto Oy Vuolukiventie 12-14 esittää, että julkisivun ikkunoiden materiaalimääräys puusta on kohtuuton, vaihtoehtona tulee olla nykyiset puu-alumiini-ikkunat. Puuikkunavaatimus voidaan säilyttää porrashuoneiden ikkunoita koskien. Ikkunoiden asemaa (suhteessa julkisivupintaan) koskevaa asemamääräystä tulee lieventää. Tonttia koskevat autopaikoitusalueita rajaavat kaavamerkinnät on korjattava vastaamaan nykyistä tilannetta eli erityisesti talon 12 päädyn paikat on merkittävä rakennuksen lyhyen sivun suuntaisiksi. Yhteisalueella olevaa autotallirakennusta ei tule suojella, vaan sen purkaminen tai kokonaan uusiminen tulee olla myös mahdollista. Esittelijä: Ehdotuksessa ei ole määräystä ikkunoiden materiaalista. Ikkunoita koskevaa määräystä on lievennetty siten, että ikkuna-aukotuksen ja parvekekaiteiden asema suhteessa julkisivupintaan pyritään (sana lisätty) säilyttämään alkuperäisenä tai alkuperäisen kaltaisena. Talon 12 päädyssä olevat paikat on merkitty kirjeessä esitetyllä tavalla ja autotallirakennukselta poistettu suojelumerkintä. Asunto Oy Maasälväntie 16 esittää, että kaavamääräyksessä sr-2a tulee huomioida se, että kiinteistön päädyt on lämpörapattu ja tämän vaihtoehdon käyttö tulee olla mahdollista. Esittelijä: Asemakaavamääräystä on täydennetty päätyseinien osalta siten, että seinät voivat olla lämpörapatut. Asunto Oy Maasälväntie 10 pitää tärkeänä sitä, että kaupunki pyrkii suojelemaan Pihlajamäen 1960-luvun rakennuskannan ja maisemallisesti keskeiset alueet. Yhtiö toivoo kirjeessään, että samalla pyrittäisiin kehittämään ostoskeskuksen tienoota, katuympäristöä ja muita yleisiä alueita. Palvelujen turvaamiseksi tarvittaisiin myös uusien asuntojen rakentamista. Kiilletien ohella toinen sopiva paikka maltilliseen asuntorakentamiseen olisi ostoskeskuksen uudempi osa ympäristöineen. Lisäksi kirjeessä kiinnitetään huomiota suojelukaavan sitovuuteen ja taloudellisuuteen. Yhtiö esittää, että tontilta poistetaan lisämääräys "terassia ei saa kattaa, eikä rungon ulkopuolelle rakentaa ulokkeita kuten viherhuoneita". Kattamattomat terassit soveltuvat Suomen ilmastossa huonosti asunnon ulkotiloiksi ja niistä on aiheutunut paljon vesivuotoja alapuolisiin asuntoihin monista korjauksista huolimatta. Pihakatoksiin liittyvät pienet viherhuoneet voisivat parantaa alempien asuntojen käyttökelpoisuutta. Suojelukaava tulee rajoittamaan merkittävästi yksityisen rakennusomaisuuden käyttöä ja alueen kehittämistä. Kaavaa laadittaessa tulisi selvittää maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti suunnitelman toteuttamisen pitkäaikaiset vaikutukset mm. alueen palvelujen ja omaisuuden arvon kehitykseen. Samoin tulisi laatia arvio korjaustapaohjeiden kustannusvaikutuksista kiinteistön elinkaaren aikana. Kaupungin tulisi myös selvittää asuntoyhtiöiden mahdollisuudet saada ulkopuolista rahoitusta kaupungilta, valtiolta tai EU:Ita suojelumääräyksistä aiheutuviin ylimääräisiin korjauskustannuksiin. Esittelijä: Ostoskeskuksen ja palvelujen kehittämistä, korjaustapaohjeen taloudellisia vaikutuksia ja kohtuullisuutta ja ulkoalueiden parantamista koskeviin mielipiteisiin on vastattu edellä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevaan mielipiteeseen annetussa vastineessa. Tonttia koskeva määräys "terassia ei saa kattaa, eikä rungon ulkopuolelle rakentaa ulokkeita kuten viherhuoneita" on säilytetty kohteen poikkeuksellisen huomattavan rakennustaiteellisen arvon perusteella. Asemakaavan muutosehdotus ei estä asuntojen perusparannusta nykyvaatimusten mukaisen tasoon eikä siinä ole asuntojen sisätiloja koskevia määräyksiä. Suojelumääräykset on laadittu 1960-luvun betonilähiön korjauksen erityispiirteet ja ongelmat huomioon ottaen. Alkuperäisten betonirakenteiden palauttamista ei edellytetä ja suojelumääräykset ovat tältä osin lievemmät kuin yleensä suojelukaavoissa käytetyt. Asemakaavan muutosehdotus kuitenkin kieltää rakennusten levytykset. Määräyksellä turvataan suojelukaavan tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeä julkisivujen rakennustaiteellisen arvon säilyminen. Alueen korjaustapaohjeet on laadittu huolella niiden kustannusvaikutukset ja taloudellisuus huomioon ottaen. Korjaustapaohjeissa on erityisesti otettu huomioon rakennustapojen kestävyys ja rakenteiden elinkaari. Kohtuullisuussyistä korjaustapaohjeissa sallitaan eristekorjaaminen (lisälämmöneristys ja eristerappaus) sekä mahdollistetaan useampia korjausvaihtoehtoja. Lisälämmöneristys ja eristerappaus on yksi yleisimpiä betonijulkisivujen korjausmuotoja, joka on kustannuksiltaan kilpailukykyinen esimerkiksi asemakaavassa kielletyn levytyksen kanssa. Eristerappausta lisälämmöneristeineen ei tarvita niin kauan kuin julkisivut voidaan (betoni)korjata ja uudelleen pinnoittaa tai maalata. Betonin teknisestä kunnosta riippuen tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, jolloin on turvauduttava eristekorjauksen kaltaisiin ratkaisuihin tai julkisivun betonisen ulkokuoren vaihtamiseen. Eristekorjauksen ohella korjaustapaohjeissa on tapauskohtaisesti suositeltu betonijulkisivujen vaurioituneen ulkokuoren korvaamista uudella betonisella kuorielementillä, joka suojelunäkökulmasta on eristekorjausta tyylikkäämpi ja teknisesti kestävämpi vaihtoehto. Käytännössä jää kuitenkin taloyhtiöiden itsensä päätettäväksi, lähtevätkö ne kalliimpiin, elinkaareltaan kestävämpiin ja pitkäaikaisempiin ratkaisuihin vai tyydytäänkö halvempaan eristekorjaukseen. Suojelukaava ei rajoita merkittävästi yksityisen rakennusomaisuuden käyttöä ja alueen kehittämistä eikä Pihlajamäen suojelumääräyksistä aiheudu asuinrakennusten osalta yhtiöille ylimääräisiä korjauskustannuksia. Rakennukset ovat korjausiässä, ne tulee korjata joka tapauksessa hyvän huolto- ja korjaustavan mukaisesti eivätkä korjaustapaohjeet aiheuta ylimääräisiä tai liiallisia vaatimuksia korjaustavan suhteen. Asemakaavan muutosehdotus ei ota kantaa konkreettiseen korjaustapaan rakennusten julkisivujen levytystä lukuun ottamatta, joka on kielletty. Lisäksi useat yhtiöt, kuten myös Asunto Oy Maasälväntie 10, ovat jo korjanneet rakennuksensa korjaustapaohjeiden ja asemakaavan muutosehdotuksen mukaisesti. Suojelukaavan pitkäaikaisvaikutuksista alueiden arvoon tai arvostukseen ei ole olemassa tutkimustietoa. Suojelukaavan alueen arvoa alentavaa vaikutusta koskevien väitteiden osalta voidaan todeta, että suojelun voidaan myös nähdä nostavan esiin arvoja, jotka voimistavat alueen identiteettiä ja arvostusta. Ehdotusta laadittaessa on selvitetty kaavan yhdyskuntataloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia mm. rakennushistoriallisten ja rakennusteknisten inventointien ja selvitysten avulla maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämällä tavalla. Myös ostoskeskuksen kaupallisia kehittämisedellytyksiä on selvitetty. Helsingin tietokeskus seuraa alueen sosiaalisen tilan kehitystä jatkuvasti. Viimeisin selvitys on vuodelta 2005. Tehdyt selvitykset ovat olleet Pihlajamäen osalta poikkeuksellisen kattavat. Lähiöprojektin toiminnassa 1990-luvulla painopisteenä oli asuinrakennusten korjausten edistäminen, joka nähtiin valtakunnallisestikin tärkeänä asiana. Lähiöprojektialueina Pihlajisto ja Pihlajamäki saivat nauttia valtion korjausavustuksesta vielä 2000-luvullakin. Alueiden asunto-osakeyhtiöt ovat saaneet yli 1,5 milj. euroa suoraa valtion tukea korjauskustannuksiin, josta Pihlajamäen asunto-osakeyhtiöiden osuus oli 700 000 euroa vuosina 2000-2005. Tällä hetkellä valtio avustaa vain energiataloudellisia korjauksia. Tämän lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta on mahdollisuus hakea korjausavustusta asemakaavalla suojeltuihin rakennuksiin. Jälkiasennushissejä varten saa valtiolta hissiavustusta 50 % Valtion asuntorahaston kautta hissin rakentamiskustannuksista, ja kaupunki tukee hissin rakentamista tämän lisäksi vielä 10 %:lla. Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista EU-tukea, joka olisi tarkoitettu rakennusten korjausavustuksiin. Asunto Oy Liusketie 2 on tyytyväinen siihen, että Helsingin kaupunki esittää jo 1960-luvulla kansainvälistäkin kiitosta saaneen Pihlajamäen arkkitehtuurin ja asukkaita miellyttävän korttelirakenteen suojelemista suojelukaavalla. Yhtiö esittää huolensa ja toiveita mm. seuraavista seikoista: - kaavan taloudelliset vaikutukset - ostoskeskuksen tulevaisuus - kaavamääräysten sitovuus tulisi selvästi ilmetä - tontinvuokrasopimukset ja kompensaatioitten rahoittamismahdollisuudet tulisi selvittää - uimahallin rakentaminen ostoskeskuksen yhteyteen - selvitys periaatteista, joilla kaupunki hankkii Pihlajamäestä vuokra-asuntoja - sr-2:n levytysmääräyksen lieventäminen, tukitoimia tai kompensaatioita suojelusta. Yhtiö esittää, että laadittaisiin selvitys asemakaavan muutoksen vaikutuksista alueen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä ainakin esimerkinomaisesti laadittaisiin vertailulaskelmat joidenkin taloyhtiöiden julkisivukorjausten toteuttamisesta suojelumääräysten ja korjaustapaohjeiden mukaisesti ja ilman niiden asettamia reunaehtoja. Yhtiö esittää lisäksi seuraavat tonttia koskevat muutospyynnöt: - betoniportaan rakentaminen rakennuksen päätyyn ja Maasälväntien päästä tontille johtavan ajotien leventäminen - talon pohjoispuolella olevan puistoalueen s-1-merkinnän muuttaminen s-7-merkinnäksi. - tontin 38015/13 rajojen tarkistaminen - pysäköintipaikkojen osoittaminen sulkumerkeillä kaavassa - Liusketie 8:n tontilla olevan metsikön varaaminen pysäköintiin - rakennusoikeuden säilyttäminen entisellään. Esittelijä: Kaavan taloudellisia vaikutuksia, ostoskeskuksen tulevaisuutta sekä asemakaavan muutosehdotuksen yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin on vastattu Asunto Oy Maasälväntie 10:lle annetussa vastineessa. Julkisivujen arvon turvaava, sr-2-asemakaavamääräykseen sisältyvä julkisivujen levytyksen kieltävä määräys on olennainen suojelukaavan tavoitteen toteutumisen kannalta eikä sen lieventäminen ole perusteltua. Tontinvuokrasopimuksista samoin kuin periaatteista, joilla kaupunki hankkii Pihlajamäestä vuokra-asuntoja, vastaa kiinteistövirasto. Ostoskeskuksen lähistöllä toimiva uimahalli olisi vetovoimatekijä, mutta kaupungin taholta ei ole uimahallivarausta Pihlajamäkeen. Asemakaavamääräykset ovat sitovat. Korjaustapaohjeista päättää rakennuslautakunta. Betoniportaan rakentamiselle ei ole estettä. Maasälväntien päästä tontille johtavalle ajotielle on asemakaavan muutosehdotukseen lisätty ajo-merkintä. Viher- ja puistoalueiden s-merkinnät puistoalueilla on huolella tutkittu, ja ne perustuvat maisemainventointiin, eikä niitä ole siten syytä muuttaa. Rakennuksen pohjoispuolella oleva s-1-alue on osa puistoa, eikä kuulu tonttiin. Tontin 38015/13 tontin rajoja on tarkistettu siten, että eteläinen hieno kallio on merkitty lähivirkistysalueeksi ja pohjoisempi osa liitetty tonttiin 38015/1. Tonttijaot vahvistuvat tonttijakotoimituksessa. Pysäköintipaikat on merkitty sulkumerkeillä kirjeessä esitetyllä tavalla. Liusketie 8:n tontilla olevan metsikön varaaminen pysäköintiin ei kuitenkaan ole perusteltua. Alue on yksi Hakan alueen metsäpihoista, jotka ovat olennainen osa alueen muodostamaa kokonaisuutta. Tontin rakennusoikeus on muutettu nykyisen kaavan mukaiseksi. Asemakaavan muutosehdotus ei estä ullakkorakentamista, jos se tapahtuu nykyisten rakenteiden sisällä. Asunto Oy Graniittitie 6-7 suhtautuu myönteisesti suojelukaavaehdotukseen, mutta pyytää ottamaan jatkosuunnittelussa huomioon, että Kiilletiellä oleva autotalli puretaan ja korvataan maisemaan sopivalla autokatoksella. Lisäksi atriumtalojen rakentaminen ei saa rajoittaa Graniittitie 7 asukkaiden oleskelua parvekkeilla tai näiden tilojen käyttöä. Esittelijä: Autotallia koskeva suojelumääräys on poistettu. Uudet atriumpihatalot on suunniteltu siten, että rakennusten toiset kerrokset avautuvat vaihdellen eri suuntiin, jolloin vain muutama asunto aukeaa suoraan Graniittitie 6-7:n suuntaan. Ratkaisu ei estä parvekkeiden käyttöä. Asunto Oy Rapakivenkuja 2 ja Asunto Oy Rapakivenkuja 3-4-5 esittävät kirjeessään mm. seuraavaa: Yhtiöt tulee ensisijaisesti jättää suojelukaavan ulkopuolelle. Mikäli erittäin painavat syyt vaativat yhtiöt sisällytettäväksi suojelukaavaan, sr-2-määräykseksi tulee merkitä: "Rakennuksien tulee sopeutua ulkoasultaan, materiaaliltaan ja väriltään ympäristöön." Mikäli edellä olevat vaatimukset hyväksytään, yhtiöt eivät vastusta suojelukaava-alueelle sijoitettua uutta asuntotuotantoa. Asemakaava sitoo asuntoyhtiöt yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä 60-luvun rakennustekniikkaan. Lisäksi yhtiöt ovat huolestuneet Pihlajamäen suojelukaavan vaikutuksesta alueen asuntojen hintoihin. Mahdollisten aiheutuneiden korvausten hakemisen tukena ei osakkeenomistajilla ole vielä Suomessa käytettävänä ryhmäkannetta. Yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä murretaan taloyhtiöiden oikeussuoja. Rakennuslautakunta teki 25.3.1993 kielteisen päätöksen Asunto Oy Rapakivenkuja 2 lisälämpöeristyksen asentamisesta ja steni-levyjen (polymeeribetoni) sijoittamiseksi villaeristeen suojaksi. Perusteluna oli muun muassa kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä suojeltava aluekokonaisuus. Lääninoikeuden ratkaisulla rakennuslautakunta joutui myöntämään luvan ja rakennusvalvontavirasto toimitti kiinteistössä loppukatselmuksen 10.10.1995. Lääninoikeuden päätös on otettava huomioon kaavaluonnosta koskevassa korjaus- ja muutostyömääräyksessä, mikäli ko. aluetta ei poisteta kaavaluonnoksesta. Esittelijä: Rapakiventie 2 ja Rapakiventie 3-4-5 ovat osa Pihlajamäen alkuperäistä asemakaavallista kokonaisuutta, ja niiden sisällyttäminen asemakaavan muutokseen on siten perusteltua. Rakennusten seinärakenteiden osalta Pihlajamäessä esiintyy useita erilaisia betoniseinärakenteita eikä Rapakivenkuja 3-4-5:n seinärakenne ole tässä suhteessa poikkeus. Mineraalivilla ja steni-levy on lisätty yhtiön rakennusten julkisivuihin myöhemmin eivätkä ne kuulu alkuperäiseen seinärakenteeseen. Pihlajamäki on rakennettu aluerakentamiskohteena eikä kyse ole hartiapankkikohteesta, johon kirjeessä viitataan. Asemakaavamääräykset eivät estä lisälämmöneristyksien asentamista julkisivuihin. Rakennusten suojelumääräyksen muuttaminen tämän kohteen osalta muusta Pihlajamäen alueesta poikkeavaksi ei siten ole perusteltua. Asemakaavamääräykset noudattavat suojelukaavoissa yleisesti käytettyjä määräyksiä eivätkä ne ole erityisen poikkeavat tai yksityiskohtaiset. Suojelumääräykset on laadittu betonijulkisivujen korjaamisen tekniset ongelmat tiedostaen. Korjaustapaohjeita laadittaessa on konsulttina ollut alan johtava rakennetekninen asiantuntija. Korjaustapaohjeiden ajanmukaisuuden ja teknisen tietämyksen varmistamiseksi työryhmään on kuulunut myös edustajia rakennusvalvontaviraston rakennustekniseltä osastolta. Asemakaavat laaditaan aina ajankohtansa teknisen ja muun tietämyksen perusteella ja ne ajanmukaistetaan tarpeen mukaan olosuhteiden muuttuessa. Asemakaavamääräykset eivät sido asuntoyhtiöitä toteuttamaan 60-luvun rakennustekniikkaa, eivätkä ne myöskään edellytä julkisivujen palauttamista alkuperäiseen asuunsa. Tätä ei edellytetä myöskään alueelle laadituissa korjaustapaohjeissa. Korjaustapaohjeet on laadittu huolella niiden kustannusvaikutukset ja taloudellisuus huomioiden. Korjaustapaohjeissa on erityisesti otettu huomioon rakennustapojen kestävyys ja rakenteiden elinkaari. Kohtuullisuussyistä korjaustapaohjeissa esitetään yhtiöille yleensä myös aina useampia betonijulkisivujen korjausvaihtoehtoja. Suojelukaavan alueen arvoa alentavaa vaikutusta koskevien väitteiden osalta voidaan todeta, että rakennuksen suojeleminen koetaan monessa tapauksessa rakennuksen arvoa lisäävänä tekijänä, jolla voi olla suoraan myönteinen vaikutus myös asunnon myyntihintaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 §:n 2 momentin mukaan asemakaavassa voidaan antaa tarpeellisia, maanomistajalle kohtuullisia suojelumääräyksiä mm. rakennetun ympäristön suojelemiseksi. Rakennusten suojelua koskeva ratkaisu tehdään aina rakennusten suojeluarvon perusteella. Pihlajamäen rakennustaiteelliset arvot tunnustettiin jo alueen rakentamisaikana ja rakennusten suojeluarvo on kiistaton. Kirjelmässä viitattu steni-levyä koskeva lääninoikeuden 1990-luvulla tekemä päätös on tehty voimassa olevan asemakaavan perusteella myönnetyn rakennusluvan johdosta. Sillä ei ole merkitystä suojelukaavan laatimiseen tai määräyksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Levytyksen kieltämisen perusteluna on ollut juuri niiden kielteinen vaikutus julkisivujen rakennustaiteelliseen arvoon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimivaltaan ei kuulu päättää tontinvuokrasopimuksia koskevista asioista. Tältä osin asiassa tulee kääntyä kiinteistöviraston puoleen. Asunto Oy Maasälväntie 14 esittää, että kiinteistön sisäpuoliset korjaus- ja tilojen muutostyöt tulisi sallia. Muutos- ja korjaustöillä yhtiö tarkoittaa esim. putkiremontin yhteydessä porrashuoneen käyttämistä uusien nousulinjojen sijoittamiseen, ullakkotilojen hyödyntämistä esim. saunaosaston rakentamiseen yms. Taloyhtiön yleisten tilojen korjaaminen, jalostaminen ja nykyaikaistaminen tulisi olla sallittua nykyistä vastaavalla tavalla myös jatkossa, jotta kiinteistön arvo ja käyttömukavuus säilyy. Esittelijä: Kaavan muutosehdotus ei estä kirjeessä mainittuja toimenpiteitä. Aarnikan Lämpö Oy:n kirje, jossa käsitellään kaavan yleisiä vaikutuksia, on alkuosaltaan identtinen Asuntoyhtiö Maasälväntie 14 kirjeen kanssa. Lisäksi Aarnikan Lämpö Oy esittää autopaikkoja koskien seuraavaa: Autopaikoitusalueet on järjestetty nykyisin siten, että niin Liusketie 8:n, 14:n kuin 18:n paikoitusalueet palvelevat Liusketie 2:n, 6:n ja 16:n autopaikoitusta. Edellytämme, että kaavaan tehtäisiin nykyisen käytännön mukaiset merkinnät ja tontin 8 keskiosa merkittäisiin LPA-tontiksi, mahdollisesti jopa hieman laajemmin rajoin. Liusketien alueen autopaikkojen lisärakentamismahdollisuudet tulisi huomioida. Liusketie 8:n tontilla on vielä yksi rakentamaton metsälö, mutta se ei riittäne koko tarpeeseen. Maasälväntien päähän merkitty LPA-tontti olisi luontevampaa liittää ympäröivään puistoalueeseen. LPA-tonttimerkinnät poistetaan korttelin 38012 uusin numeroin merkityiltä tonteilta 10 ja 8. Koska Aarnikan Lampö on näiden tonttien vuokrasopimuksen haltija, olisi toivottavaa, että vuokrasopimus voitaisiin nykyisin ehdoin siirtää suoraan tontin 5 osalta As. Oy Maasälväntie 5 ja 9:lle ja tontin 8 osalta As.Oy Liusketie 16:lle. Korttelialueen 38015 LPA-merkintä poistetaan ja tonttialue jaetaan As. Oy Liusketie 2:n ja As. Oy Liusketie 6:n pihatonteiksi tai valtaosa tontin eteläisestä osasta jää kaupungin hallintaan ja kaavaan merkitään kallioalueelle s-1-suojelumerkintä. Aarnikan Lämpö Oy:n ja Aarnikan Autotalli Oy:n vuokraamilla tonteilla tulisi voida tarvittaessa kunnostaa paikoitusalueita: asfaltoida hiekka- ja kalliopinnat, parantaa sadevesien juoksutusta ja valaistusta, pensasaidoin erottaa esim. Liusketie 8:n kenttä (38015/6) Liusketiestä sekä rakentaa saman tontin metsälöön lisää autopaikkoja. Tutkitaan mahdollisuutta siirtää ainakin osa korttelin 38015 autopaikoituksesta Liusketien alusta lähtevään väestösuojatunneliin. Esittelijä: Kirjeen alkuosan osalta viitataan vastineeseen, joka on annettu Asunto Oy Maasälväntie 14:lle. Korttelissa 38015/8 pysäköimispaikalle (p) sekä LPA-tonteille 38015/6 ja 10 on lisätty sulkumerkinnät, jotka osoittavat tontit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. Pysäköintipaikan merkitseminen LPA-alueeksi ei kuitenkaan ole perusteltua alueen maisema-arvojen vuoksi. Kyseessä on yksi Hakan alueelle tunnusomaisista metsäpihoista, joka kuuluu alueen suojelukohteisiin. Sen sijaan Liusketie 8 autopaikkatontin laajentaminen on mahdollista kirjeessä esitetyllä tavalla kuitenkin rinne säilyttäen. Kaavan muutosehdotus ei myöskään estä pysäköintialueiden parantamista kirjeessä esitetyllä tavalla. Maasälväntien päähän merkitty LPA-tontti on merkitty lähivirkistysalueen osaksi ja korttelialueen 38015 eteläosa lähivirkistysalueeksi. LPA-tonttimerkinnät on poistettu korttelin 38012 tonteilta 8 ja 10. Tonttien vuokraamisesta päättää kiinteistölautakunta. Jos tarvetta autopaikkojen lisäämiseen ilmenee, tontilla 38015/13 olevan väestösuojan ottamista pysäköintiin voidaan tutkia. SATOkoti Oy esittää kirjeessään mm. seuraavaa: Pihlajamäki on yksi suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkikohteita, joka varmasti ansaitsee tulla säilytettäväksi jälkipolvillekin. Tässä säilyttämisessä ja suojelemisessa ei pidä kuitenkaan mennä liian pitkälle siten, että estetään kiinteistöjen normaali ja järkevä kunnostaminen ajan hengen mukaisia teknisiä vaatimuksia vastaavaksi. Hissien rakentamista rakennusten rungon ulkopuolelle ei tulisi estää, vaan sallia silloin, kun se voidaan toteuttaa rakennusvalvontaviranomaisia tyydyttävällä tavalla ja niin, että rakennuksen luonne ei kärsi. Kiilletien alueelle ei tulisi sijoittaa täydennysrakentamista mm. siksi, että autopaikkojen, jätekatosten ja leikkialueiden siirroista ja uudelleenrakentamisista aiheutuu yhtiölle merkittäviä lisäkustannuksia. Lisäksi kiinteistöjen pihojen käytettävyys huononee ja asuntojen kysyntä vuokra-asuntoina laskee. Täydennysrakentamisesta aiheutuu siten ainoastaan merkittäviä kustannuksia ja kiinteistöjen käyttöarvon ja arvon alentumista. Kaavaluonnosta tulisi muuttaa niin, että autopaikat voidaan toteuttaa tavalla, joka ei aiheuta lisäkustannuksia eikä heikennä kiinteistöjen käyttöä. Lisäksi yhtiö esittää, että tutkittaisiin vaihtoehtoisesti täydennysrakentamismahdollisuutta yhtiön omistaman tontin 38001/1 etelä- ja lounaissivuilla. Esittelijä: Arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnittelemat Saton pitkien lamellitalojen julkisivut ovat alueelle tunnusomaiset ja kuuluvat aikakautensa parhaimpiin. Kaavan muutosehdotus kieltää hissien rakentaminen rakennusten rungon ulkopuolelle rakennustaiteellisin perustein (MRL 118 §). Koska kyseessä ei ole asunto-osakeyhtiö, hissin sijoittaminen porrashuoneen yhteyteen joko porrassyöksyjen väliin tai ottamalla tila hissiä varten huoneistojen yhteydestä, on myös helpompaa kuin asunto-osaketaloissa. Porrashuoneiden mitoitus ei myöskään estä hissin sijoittamista porrassyöksyjen väliin. Kiilletien täydennysrakentamisratkaisu perustuu siihen alkuperäiseen asemakaavalliseen ajatukseen, että korkeampien rakennusten välissä on matalampia paviljonkimaisia rakennuksia, sekä alueen nykyiseen hoitamattomuuteen ja keskeneräisyyteen. Kirjeessä vaihtoehtoisena esitetty täydennysrakentamispaikka ei ole rakentamiseen sopiva. Kyseessä on alueen kaupunkikuvan ja suurmaiseman kannalta tärkeä rinnemetsä, joka on ehdotuksessa esitetty suojeltavaksi Pihlajamäen muodostaman asemakaavallisen ja maisemallisen kokonaisuuden osana. Myös tontin 38001/3 pääasuinhuoneet ja parvekkeet avautuvat tähän suuntaan. Tontilta täydennysrakentamisen yhteydessä poistettavat autopaikat korvataan osoittamalla kiinteistölle uudet autopaikat. Kaupunki korvaa vanhat paikat niiden nykyiseen tasoon kaupunginvaltuuston 8.6.2005 vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Yhtiöille ei aiheudu autopaikkojen rakentamisesta kustannuksia. Asiasta on neuvoteltu asianomaisten kanssa.
Tilastotiedot
	Voimassa oleva asemakaava
		Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
			m2	k-m2
		Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)	257 866	176 840
		Asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialue (AKS)	11 426	9 400
		Asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialue (AH)	6 112	1 904
		Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL)	6 968	5 226
		Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)	3 037	2 277
		Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)	2 668	1 067
		Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK)	3 603	2026
		Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K)	13 052	4 870
		Puisto (P)	146 836
		Lähivirkistysalue (VL)	1 898
		Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (U)	77 882
		Yleinen pysäköintialue (LP)	4 187
		Autopaikkojen korttelialue (LPA)	54 547	1 737
		Yhteensä	590 082	205 347
	Asemakaavan muutosehdotus
		Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
			m2	k-m2
		Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)	269 765	143 170
		Asuntolarakennusten korttelialue (AS)	11 426	10 300 + 2 400
		Asuinpientalojen korttelialue (AP)	7 221	2 200
		Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL)	9636	6219
		Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK)	3603	2 026
		Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K)	8 254	3 120
		Puisto (VP)	45 760
		Lähivirkistysalue (VL)	194 445
		Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)	16 167
		Yleinen pysäköintialue (LP)	4 187
		Autopaikkojen korttelialue (LPA)	19 618	2 136
		Yhteensä	590 082	171 571
Jatkotoimenpiteet		Ehdotus koskee kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11520 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus nro 11520
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Näkymä 1
	Liite 5	Näkymä 2
	Liite 6	Atriumtalot, asemapiirros
	Liite 7	Atriumtalot, näkymä
	Liite 8	Tiedepuiston asunnot, asemapiirros
	Liite 9	Asukastilaisuuden muistio 15.2.2006
	Liite 10	Mielipidekirjeet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
	Liite 11	Mielipidekirjeet asemakaavan muutosluonnoksesta

4

	54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin 54283 tontin 2 asemakaavan muutosehdotuksesta saatu kirje ja annetut lausunnot.
	Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 3.11.2005 lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11475 asemakaavaosaston 3.11.2005 päivätyn piirustuksen mukaisena kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.
Tiivistelmä	Asemakaavan muutosehdotuksessa julkisten lähipalvelujen korttelialue, jolla on suojeltu huvila ja rakennusala uudisrakennukselle, on muutettu asuinpientalojen korttelialueeksi ja jaettu siten, että suojeltu huvila saa oman tonttinsa ja uudisrakennus oman tonttinsa. Tavoitteena on saada huvila käyttöön sekä saattaa Gustav Pauligin kadun pientaloalueen rakentaminen valmiiksi. Rakennusoikeus pienenee 50 k-m2. Vähennys kohdistuu suojeltavaan huvilaan, jossa rajoitetaan ullakon muuttamista kerrosalaksi. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 16.12.2005-17.1.2006. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia, mutta nähtävilläoloajan jälkeen on saatu yksi kaavamuutosehdotusta koskeva kirje. Kaupunginmuseo, kiinteistölautakunta ja sosiaalivirasto ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa.
./.	Kirje ja lausunnot on jaettu esityslistan liitteenä.
Kirje	Asunto Oy Helsingin Kaunokki (Gustav Pauligin katu 15) vastustaa 25.1.2006 päivätyssä kirjeessään asemakaavan muutosehdotusta, esittää asemakaavan säilyttämistä ennallaan ja toivoo Helsingin kaupungin ryhtyvän toimenpiteisiin Villa Furumon kunnostamiseksi. Tontti tulee säilyttää nykyisenä, eikä jakaa kahdeksi. Tontti olisi ahdas sekä 2,5-3-kerroksiselle rivitalolle että isolle huvilalle, joka ansaitsee tilavan ympäristön. Tontti tulee ensisijaisesti säilyttää palvelutonttina. Alueelle muuttaneet perheet olettavat niihin tulevan päiväkodit kuten markkinointimateriaalissa ml. asemakaava on ilmoitettu. Mikäli päivähoitotarve tyydytetään muulla tavalla, tulee tonteille miettiä muuta alueen väestöä palvelevaa toimintaa. Aurinkolahdesta puuttuu nk. asukastalo. Tontille saisi hyvän asukastalon ja riittävän ison leikkipihan ja puiston. Kirjeessä Asunto Oy Kaunokki käsittelee myös toista tonttia osoitteessa Aurinkolahden Puistotie 10, jonka osalta kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut lausuntonsa kaupunginhallitukselle.
Esittelijä	Asemakaavan muutos tehdään, jotta huvilan kunnostus saadaan käyntiin. Nykyisen kaavan voimassaollessa, vuodesta 1999, ei huvilalle eikä lähipalvelutontille ole löytynyt käyttäjää. Ratkaisuna on asuinkäyttö sekä erilliset tontit suojeluhuvilalle ja uudisrakennukselle. Kaavamuutoksessa kerrosluku säilyy kahtena. Huvilan reviiriä avarretaan kun uudisrakennuksen rakennusala ei enää muodosta L:n sakaraa huvilan eteen. Huvila saa väljän tontin (et = 0,13). Uudisrakennuksen tontin tehokkuus on sama kuin ympäröivissä pientalokortteleissa. Aurinkolahden julkisten lähipalvelutonttien mitoitus perustui oletukseen, että alueelle olisi muuttanut nykyistä enemmän lapsiperheitä kun alueelle onkin muuttanut vanhempaa väestöä. Arvioidun tarpeen lisäksi osoitettiin kaavassa kaksi varatonttia. Näistä toinen, Furumo, ajateltiin mahdollista yksityistä päiväkotia varten. Viimeisimmän Helsingin tietokeskuksen väestöennusteen mukaan Kallahden - Aurinkolahden päivähoitoalueella alle kouluikäisten määrä Kallahdessa vähenee suunnilleen saman verran kuin kasvu on Aurinkolahdessa. Kunnallisia päiväkoteja on yhdeksän, joista yksi Aurinkolahdessa. Sosiaalilautakunta on päättänyt esityksestä päiväkoti Inkiväärin ottamiseksi käyttöön Aurinkolahdessa syksyllä 2007. Sosiaaliviraston suunnitelmissa on myös päiväkoti Kanava Aurinkolahdessa. Hanke-esitysten tarvetta arvioidaan vuosittain. Lisäksi alueella on muita hoitomuotoja kuten perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäiväkoteja, pienpäiväkoteja ja ostopalvelupäivähoitoa. Tonttivaranto on riittävä myös kaavamuutoksen jälkeen. Inkiväärin ja Kanavan tonttien lisäksi asemakaavassa on käyttämätön palvelutontti Aurinkolahden puistotie 10:ssä. Vuosaaren asukastalot on toteutettu kunkin alueen asunto- ja kiinteistöyhtiöiden yhdessä omistamien yhtiöiden kautta, ei kaupungin palvelutarjontana. Aurinkolahdessa ei asukastaloa rakennuttajien toimesta syntynyt. Tarkoitukseen oli kaavassa varattu tontti 54281/1 eli Vanhakallio, jossa nyt toimii ravintola. Aurinkolahden puistotie 10:ssä on vireillä asemakaavan muutos, jossa kaavallinen valmius asukastaloon pidetään yllä. Furumo pientalokorttelin keskellä on tarkoituksenmukaista rauhoittaa asumiseen. Näiden seikkojen perusteella esittelijä katsoo, että kirje ei anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.
Lausunnot	Kiinteistölautakunta (24.1.2006) puoltaa asemakaavan muutosesitystä.
	Sosiaalivirastolla (18.1.2006) ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.
	Kaupunginmuseo (16.1.2006) Kaupunginmuseo on 6.9.2005 laatinut Furumon huvilan suojelutavoitteet. Museolla ei ole huomauttamista huvilan käyttötarkoituksen muutokseen, jota se puoltaa. Kaupunginmuseo ei puolla Gustav Pauligin kadun varteen sijoitettua uudisrakentamista. Huvilan historiallinen yhteys mereen ja huvilakulttuurin ymmärrettävyys on jo katkennut ja siten huvilan asema ja merkitys on muuttunut ympäristön tehokkaan rakentamisen myötä. Alkuaan suurella tontilla vapaasti sijainnut huvila jäisi kaavan toteutuessa nykyistäkin ahtaammalle, uudisrakennusten puristuksiin ja sen fragmentaalinen asema korostuisi entisestään. Kaupunginmuseo esittää, että vanhan rakennuksen ympäristö jäisi nykyiselleen eikä aluetta tiivistettäisi lisää. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan paras ratkaisu huvilan ja asuinalueen kannalta on jättää kuuden asunnon rivitalo rakentamatta.
Esittelijä	Kaavamuutoksella ei tiivistetä aluetta eikä rakennusoikeutta lisätä. Uudisrakennus on tärkeä aluekokonaisuuden osana. Aiemmin huvila oli metsän ympäröimä. Huvilan ja rannan välinen alue oli mänty- ja kuusimetsää eikä raivattu puutarhamaiseksi päinvastoin kuin viereisillä huvilatiloilla. Huvilan eteläsivulla, metsään avatulla aukiolla, on jäänteitä istutuksista sekä pieni pengerrys. Tämä pihapiiri jää kaavamuutosehdotuksessa huvilan tontille. Huvila on suojeltu sr-1-merkinnällä ja museon muistio Furumon huvilan suojelutavoitteista liitetty osaksi kaavaselostusta. Nyt huvilan ympärillä on pientaloja. Kaavamuutoksella tähdätään pientalokokonaisuuden valmiiksi saattamiseen. Kadunvarren uudisrakennus täydentää kaksikerroksisten talojen rivistön aluerakenteen kannalta keskeisen puistokadun varressa. Huvilan edustaa avarretaan nykyiseen kaavaan verrattuna, kun uudisrakennuksen rakennusala ei enää muodosta L:n sakaraa huvilan eteen. Näiden seikkojen perusteella esittelijä katsoo, että lausunto ei anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.
Jatkotoimenpiteet	As. Oy Helsingin Kaunokki on ilmoittanut haluavansa tiedon päätöksestä kirjeessä mainittuun osoitteeseen.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 3.11.2005 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11475 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät kirje ja annetut lausunnot anna aihetta toimenpiteisiin. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Asunto Oy Helsingin Kaunokille.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus nro 11475
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Lausunnot
	Liite 5	Kirje

1

./.

Joukkoliikennelautakunta on 6.4.2006 esittänyt kaupunginhallitukselle Kampin raitioradan perustamissuunnitelman hyväksymistä. Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalta lausuntoa perustamissuunnitelmasta 5.5.2006 mennessä. Esityksessään joukkoliikennelautakunta esittää muun muassa, että Kampin liikennejärjestelyt on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa raitiorata Runeberginkadulta Arkadiankadun kautta Fredrikinkadulle ja siitä edelleen Urho Kekkosen kadun kautta Annankadulle olisi rakennettava jo kesän 2006 kuluessa niin, että Urho Kekkosen katu voidaan avata liikenteelle syksyllä. Seuraavana kesänä ratatyön tulisi edetä Simonkatua pitkin Mannerheimintielle. Joukkoliikennelautakunnan kannanoton perusteella myös Mikonkadun raitiotieyhteys Kaivokadulta Aleksanterinkadulle olisi toteuttava siten, että linjan 7 reitti on mahdollista siirtää syysliikenteen alussa 2007 reitille Simonkatu - Kaivokatu - Mikonkatu - Aleksanterinkatu. Ratahanke välillä Runeberginkatu - Mannerheimintie maksaa noin 5,0 milj. euroa + alv. Liikennelaitoksen syksyllä 2005 laaditussa taloussuunnitelmassa on varauduttu hankkeen toteuttamiseen niin, että vuodelle 2006 on varattu 2 milj. euroa ja vuodelle 2007 1,6 milj. euroa. Vuoden 2006 tulosbudjetissa hankkeen toteuttamiseen on varattu hieman vähemmän eli 1,22 milj. euroa. Jos hanke toteutetaan tänä ja ensi vuonna edellä kuvatusti, tulosbudjetin ja taloussuunnitelman investointisuunnitelmaa joudutaan muuttamaan. Mikonkadun raitiotieyhteyden toteuttamisen kustannusennuste on johtosiirtoineen noin 1,3 milj. euroa + alv. Tältä osin investoinnin toteuttaminen edellyttää vielä liikennejärjestelyjen muutossuunnitelmien käsittelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei hyväksynyt Mikonkadun reitin rataa aiemmassa käsittelyssään eikä se sisältynyt myöskään kaupunginhallituksen hyväksymään liikennejärjestelysuunnitelmaan. Liikennelaitoksen talouteen radan toteuttaminen ei ensimmäisessä vaiheessa tuo liikennelaitoksen arvion mukaan todennäköisesti lisätuloja, koska jo nyt Kampin yhteydet eri suuntiin ovat hyvät. Myöhemmin, kun rataverkko laajenee, lisätulot matkustajamäärien kasvusta johtuen ovat mahdollisia, jos raitiolinjat saadaan riittävän nopeiksi. Radan ylläpitokustannukset ovat noin 140 000 € vuodessa. Kampin raitioradan käyttö ensimmäisessä vaiheessa perustuu suunnitelmaan siirtää linja 7 kulkemaan Runeberginkadun reittiä Kampille ja samalla linjan 3 reitti siirtyisi Mannerheimintien reitille. Asiasta ei ole joukkoliikennelautakunnan päätöstä. Jos ajatus linjan 7 osalta ei tule hyväksytyksi, linja 3 siirtyy Arkadiankadulta kulkemaan Kampin kautta. Tämä malli on huonompi mm. siitä syystä, että Kaivokadun raitiopysäkillä sekä linja 3B että 3T kulkisivat kahdesti kierroksensa aikana. Jotta Kampin radat voitaisiin rakentaa osana uusia katujärjestelyjä, on ratojen perustamissuunnitelmapäätös tehtävä pikaisesti tulevan kesän töiden suunnittelua ja läpivientiä varten. Joukkoliikennelautakunnan kirje kaupunginhallitukselle on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

ESITTELIJÄ

Kampin kautta kulkevat raitiolinjat kytkevät sen osaksi perinteistä ydinkeskustaa ja joukkoliikenneterminaalien jatkoyhteydet eri puolille kantakaupunkia paranevat huomattavasti. Samalla raitioliikenteen toimintaedellytykset ydinkeskustassa paranevat. Kampin uudet rataosuudet tuovat mukanaan erilaisia mahdollisuuksia raitiolinjaston palvelualueen laajentamiseksi jatkossa. Katutyöt ovat käynnissä Kampin keskuksen ympäristössä ja ne jatkuvat parin seuraavan vuoden ajan. Sekä rakennustöiden kokonaistaloudellisuuden takaamiseksi että rakennustöiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi on tärkeää, että päätetyt raitiotiet rakennettaisiin samanaikaisesti meneillään olevien katutöiden yhteydessä. Raitiolinjaratkaisuista riippumatta on tarkoituksenmukaista rakentaa Simonkadun, Kaivokadun ja Mannerheimintien risteykseen myös kääntymismahdollisuudet Simonkadun ja Mannerheimintien eteläisen haaran välille. Esittelijä puoltaa Kampin raitioratojen perustamissuunnitelman hyväksymistä. Mikonkadun raitiotien rakentaminen on käsitelty erillisenä asiana tällä samalla esityslistalla.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen puoltavan lausunnon Kampin raitioratojen perustamissuunnitelmasta. Kirje kaupunginhallitukselle.

LIITE

Joukkoliikennelautakunnan kirje

2

Aiempia päätöksiä
	Käsitellessään ehdotustaan kaupunginhallitukselle Kampin liikennejärjestelyistä 13.1.2005 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimieleisesti poistaa samassa yhteydessä Mikonkadulle välille Aleksanterinkatu Kaivokatu esitetyn liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5317-4 mukaisen raitiotievarauksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 12.5.2005 vastineensa kaupunginhallitukselle Kampin liikennejärjestelyehdotuksista annetuista lausunnoista ja lähetetyistä kirjeistä. Vastineessa kaupunkisuunnittelulautakunta katsoi joukkoliikennelautakunnan lausuntoon viitaten, että jatkossa tulisi kuitenkin vielä selvittää mahdollisuuksia Mikonkadun raitiotien toteuttamiselle, jotta linjan 7 reitti saataisiin kulkemaan Kaivokadun pysäkkien kautta. Palvelutasosyistä Aleksanterinkadulta Mannerheimintien kautta Simonkadulle kulkevan reitin tulisi olla vain väliaikainen ratkaisu, koska Lasipalatsin - Rautatieaseman pysäkkien palvelualue jäisi reitiltä kokonaan pois. Kaupunginhallitus hyväksyi Kampin tarkistetun liikennesuunnitelman 30.5.2005 kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukaisesti liikennesuunnitteluosaston piirustusten nro 5349-7 ja 5350-7 mukaisena. Suunnitelmissa on esitetty raitiovaunujen kääntymismahdollisuus Simonkadulta Mannerheimintielle ja päinvastoin. Joukkoliikennelautakunta käsitteli 2.3.2006 Kampin katu- ja ratasuunnitelmia. Joukkoliikennelautakunta päätti merkitä selvityksen tiedoksi ja lähettää selvityksen ja esitetyt jatkosuunnittelua ja toteutusta koskevat ehdotukset yleisten töiden lautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle huomioon otettaviksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi kirjeen tiedoksi 23.3.2006. Kirjeessään kaupunkisuunnittelulautakunnalle joukkoliikennelautakuntaa katsoo, että Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksen toimivuuden ja matkustajapalvelun kannalta selvästi paras vaihtoehto olisi raitioliikenneyhteyden rakentaminen Keskuskadulle tai Mikonkadulle kuten liikennelaitos ja joukkoliikennelautakunta ovat monissa aiemmissa lausunnoissaan esittäneet. Tällöin Simonkadun - Urho kekkosen kadun reitille siirrettävä raitiolinja voisi ajaa Mannerheimintien liittymässä suoraan ja käyttää Rautatieaseman edustalla olevia raitiovaunupysäkkejä. Joukkoliikennelautakunta esitti 6.4.2006 kaupunginhallitukselle Kampin raitioratojen perustamissuunnitelman hyväksymistä. Samassa yhteydessä joukkoliikennelautakunta esitti, että myös Mikonkadun raitiotieyhteys Kaivokadulta Aleksanterinkadulle olisi toteuttava siten, että linjan 7 reitti on mahdollista siirtää syysliikenteen alussa 2007 reitille Simonkatu - Kaivokatu - Mikonkatu - Aleksanterinkatu.
ESITTELIJÄ	Raitiotien rakentaminen Mikonkadulle välille Aleksanterinkatu Kaivokatu tuottaisi seuraavia hyötyjä:
	-	Mikonkadun rataosuus antaisi mahdollisuuden johtaa Senaatintorin suunnasta tuleva raitiolinja (esimerkiksi linja 7) Kaivokadulla sijaitsevan Rautatieaseman pysäkin kautta, mikä parantaisi palvelutasoa.
	-	Mikonkadun rataosuuden myötä saataisiin uusi raitiovaunupysäkki Mikonkadulle Ateneumin kohdalle, mikä lisäisi lähikortteleiden joukkoliikennepalvelun tasoa.
	-	Vuoden 2015 raitiotieverkkovaihtoehtojen testauksessa Aleksanterinkadulla Keskuskadun länsipuolella olevat yhden vaunun mittaiset raitiovaunupysäkit ovat raitiovaunuvuorojen lisääntyessä osoittautuneet ruuhkautumisherkiksi. Ruuhkautumista voitaisiin vähentää, jos osa Senaatintorin suunnan raitiolinjoista voitaisiin johtaa Mikonkadun kautta Kaivokadulle.
	Muutoinkin Mikonkadun raitiotieosuus antaisi enemmän ydinkeskustan raitiolinjojen reittimahdollisuuksia. Kadun kapeudesta johtuen raitiotie pitäisi rakentaa Aleksanterinkadun ja Yliopistonkadun välillä yksiraiteisena, jolla eri suuntaan kulkevat raitiovaunut vuorottelisivat. Tämä on kuitenkin mahdollista toteuttaa. Tarvittaessa eri suunnat voidaan ohjata opastimin. Mikonkadun pintarakenteet välillä Aleksanterinkatu Kaivokatu on tarkoitus toteuttaa vuonna 2007. Raitiotie on tarkoituksenmukaista rakentaa samanaikaisesti. Mikonkadun raitiotien kustannusennuste tarvittavine johtosiirtoineen ja pysäkkeineen on noin 1 300 000 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, että Mikonkadulla välillä Aleksanterinkatu Kaivokatu toteutetaan liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5317-4 mukaisesti raitiotiejärjestelyt, joiden kustannusennuste on 1 300 000 euroa. Pöytäkirjanote liikennelaitokselle ja rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle.

3

Yleistä	Kaupunkisuunnittelulautakunta tekee vuosittain kaupunginhallitukselle liikenneinvestointien talousarvioehdotuksen seuraavaksi vuodeksi ja viisivuotisen investointiohjelmaehdotuksen liikenneväylien, liikennejärjestelyjen, kevyen liikenteen väylien, Ratahallintokeskuksen (RHK) ratahankkeisiin liittyvien töiden, liikennevalojen ja meluesteiden osalta. Kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion laadintaohjeessa vuoden 2007 katu-, liikenneväylä- ja ratainvestointien raami on 68,5 milj. euroa (53,6 milj. euroa vuonna 2006).
ESITTELIJÄ
Toteutettavien hankkeiden valintaperiaatteita
	Liikennesuunnitteluosasto on valmistellut vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja investointiehdotuksen vuosille 2007-11 yhteistyössä rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa. Ehdotuksissa toteutettaviksi esitettävien liikenneväylähankkeiden valinta on tehty seuraavin periaattein. Varaudutaan toteuttamaan
	-	hyväksytyn PLJ 2002 - kehittämisohjelman hankkeita,
	-	muita pääväylien liikenneolosuhteita parantavia ja ympäristöhaittoja vähentäviä yhteishankkeita Tiehallinnon kanssa,
	-	itäisten alueiden katuyhteyksiä ja sujuvuutta parantavia hankkeita sekä
	-	muuhun rakentamiseen liittyviä hankkeita.
	Toteutettavien liikennejärjestelyjen ja kevyen liikenteen kohteiden joukkoon on valittu hankkeita, jotka parantavat liikenneturvallisuutta tai liittyvät muihin toteutuviin hankkeisiin tai täydentävät puuttuvia kevyen liikenteen yhteyksiä.
Projektialueet
	Lähivuosina Helsingissä on alkamassa usean projektialueen rakentaminen. Vuosaaren sataman valmistuminen ja satamatoimintojen siirtyminen sinne käynnistää Jätkäsaaren, Sörnäisten ja Hermanninrannan sekä Keski-Pasilan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamisen. Laajasalon öljysataman lopettaminen antaa mahdollisuuden Kruunuvuorenrannan alueen rakennustöiden aloittamisen. Ydinkeskustassa on käynnistynyt mittavat liikekorttelien saneeraukset, jotka perustuvat maanalaiseen huolto- ja pysäköintiverkostoon. Töölönlahden rakentaminen käynnistyy Musiikkitalon rakentamisella. Sekä Töölönlahden että keskustan liikenneyhteyksien sekä jalankulku- ja oleskeluympäristön parantaminen perustuu Keskustatunnelin vaiheittaiseen toteuttamiseen ja kävelykeskustan laajentamiseen. Uudet alueet ja vanhojen alueiden kehittäminen vaativat mittavia perusinvestointeja liikenneverkkoon sekä itse alueilla että myös niiden ulkopuolella. Perinteiset budjettikehykset soveltuvat huonosti merkittävien investointien oikea-aikaiseen toteuttamiseen. Siksi esillä olevassa liikenneinvestointien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2007 ja liikenneinvestointiehdotuksessa vuosiksi 2007-2011 on esitetty erikseen merkittävien projektialueiden liikenneinvestointitarpeita. Alueiden rakentaminen tuottaa kaupungin omistamien maiden osalta tontin ja rakennusoikeuksien myynnin kautta tuloja, tosin pitkän ajan kuluessa. Tuotoista vain osa kuluu alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamisen, kunnallistekniikan, katuverkon ja julkisten palvelujen kustannuksiin. Tämä antaa erään mahdollisuuden myös alueen kannalta tärkeiden ulkoisten liikenneinvestointien rahoittamiselle. Talousarviovuosi 2007 Talousarviovuonna 2007 rakennetaan keskustan maanalaista huolto- ja pysäköintiväylää, joka rahoitetaan perustetun yhtiön toimesta. Kävelykeskustaa laajennetaan Mikonkadulla Rautatientorin kohdalla sekä Kalevankadulla ja Yrjönkadulla. Linnanrakentajantien monivaiheiset parannustyöt Itäväylän liittymässä aloitetaan. Meluesteiden rakentaminen Lahdenväylälle Appikylän kohdalle käynnistyy. Investointiohjelmakauden vuodet 2008-2011 Investointiohjelmakaudella rakennetaan Ruoholahden ja Jätkäsaaren välille Crusellin silta vuosina 2009-2011. Jätkäsaareen rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa raitiotie Saukonpaaden alueelle, jossa on tarkoitus järjestää asuntomessut vuonna 2012. Kalasataman metroaseman kohdalle päätetty Sörnäisten tunneli esitetään rakennettavaksi vuosina 2009-2011. Sörnäistenrannan alueelle aloitetaan raitiotien rakentaminen vuonna 2010.
Toteutettavia hankkeita
	Vuonna 2007 tärkeimpiä rakenteilla olevia tai käynnistyviä kohteita, joiden rakentaminen jatkuu vuoden 2007 jälkeen, ovat (ohjelman kaikki rakentamishankkeet ilmenevät listan liitteenä jaetuista taulukoista):
	-	Hakamäentie
	-	Kehä I:n ja Itäväylän lähiajan parantamistoimenpiteet (vuoteen 2008)
	-	Lahdenväylän ja Koskelantien eritasoliittymien itäisten ramppien uusiminen
	-	Keskustan maanalainen huoltoväylä
	-	Kampin keskuksen ympäristön kadut.
	Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentaminen on käynnissä erillisrahoituksella ja ne valmistuvat vuonna 2008. Teollisuuskadun parantaminen käynnistyy välillä Sturenkatu Jämsänkatu syksyllä vuonna 2006 jatkuen vuoteen 2008. Investointiohjelmassa on varauduttu myös metron rakentamisen aloittamiseen Helsingin alueella Ruoholahdesta Matinkylän suuntaan vuonna 2009. Pienempiä liikennejärjestelyjä ja kevyen liikenteen hankkeita, joiden rakentamiseen vuonna 2007 varaudutaan, ovat:
	-	Isokaaren liikenneturvallisuuden parantaminen
	-	Kannelmäen liikenteenohjaus ja turvallisuusjärjestelyt
	-	Oulunkyläntien ja Käpyläntien kiertoliittymä
	-	Pukinmäen liikenteenohjaus ja turvallisuusjärjestelyt
	-	Vartiokyläntien ja Kukkaniityntien kiertoliittymä
	-	Lauttasaarentien pyörätie välillä Ruukinlahdentie Isokaari
	-	Huopalahdentien alikulku
	-	Vanhan Hämeenkyläntien pyörätie
	-	Longinojan raitti ja Latokartanontien alikulku (valmistuu 2008)
	-	Länsimäentien pyörätie välillä Vaarnatie Itäväylä
	-	Mechelininkadun ja Sibeliuksenkadun liittymän liikennevalot
	-	Hermannin rantatien ja Verkkosaarenkadun liittymän liikennevalot
	-	Suurmetsäntien jalankulkuvalot
./.	Kevyen liikenteen määrärahaksi vuodelle 2007 on edellisessä investointiohjelmassa päätetty 1,6 M€. Tämä on vähemmän kuin vuoden 2006 talousarvion määräraha 1,95 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotuksessa esitetään vuoden 2007 kevyen liikenteen määrärahan nostamista 1,8 miljoonaan euroon. Lähes puolet vuoden 2007 määrärahasta käytetään Huopalahdentien alikulkutunnelin rakentamiseen Munkkivuoren ostoskeskuksen kohdalle. Samoin ehdotetaan seuraavien vuosien määrärahan nostamista edellisen investointiohjelman noin 1,8 miljoonan euron keskimääräisestä tasosta keskimäärin noin 2,1 miljoonaan euron tasolle. Tavoitteena on polkupyöräilyn kaksinkertaistaminen kaupunginhallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantamista tapahtuu tosin myös muiden liikennehankkeiden yhteydessä. Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2007 ja investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2007-2011 on jaettu lautakunnan jäsenille esityslistan liitteenä. Lisäksi on jaettu kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.4.2005 hyväksymä liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2006 ja investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2006-2010.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä liikenneinvestointien talousarvio- ja investointiohjelmaehdotukset lähetettäväksi kaupunginhallitukselle vuoden 2007 talousarvion ja vuosien 2007-2011 investointiohjelman laatimisen pohjaksi. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja liikennelaitokselle.

LIITE

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2007 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2007-2011

6

Kunnan asukas Sirkka Söderlund ja 2 muuta allekirjoittanutta esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön soveltuvan uimarannan aikaansaamiseksi Tokoinrantaan Eläintarhanlahdelle. Uimarannan paikaksi ehdotetaan Miina Sillanpään muistopatsaan ja Piritan kahvilan välistä aluetta. Kaupunginkanslia on pyytänyt aloitteesta kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon kaupunginhallitukselle 30.4. mennessä.

ESITTELIJÄ

Tokoinranta on asemakaavan mukaista puistoaluetta. Puisto on Kallion suosituimpia ja eniten käytettyjä puistoja. Puisto rajautuu Eläintarhanlahden vesialueesta pääasiallisesti luonnonkivipaasista rakennetulla tukimuurilla. Rannassa on venepaikkoja. Rantakäytävällä liikutaan ja käytävän varrella sijaitsevilla lukuisilla puistonpenkeillä istuskellaan paljon. Lämpiminä kesäpäivinä ja -iltoina oleskellaan myös puiston nurmikoilla. Kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön soveltuva uimaranta asettaisi lukuisia vaatimuksia uimarannan hiekkaranta-alueelle, veden pohjalle, vesialueelle ja veden puhtaudelle sekä rannan tausta-alueelle ja sen huoltotiloille. Ympäristökeskus mittaa veden laatua säännöllisesti. Viimeisimpien mittaustulosten mukaan lahtien keskiosissa uimaveden kolibakteerien enimmäismäärälle asetettu raja alittuu. Töölönlahden merivesitunnelin puhdistavasta vaikutuksesta ei vielä ole mittaustuloksia. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan ajoittain veden laatua kuitenkin heikentävät Vantaanjoen tulviminen ja sinne lasketut jätevedet. Lisäksi Eläintarhanlahden pohjukka on altis rannoilta valumavesien mukana tulleiden jätösten aiheuttamalle veden laadun heikkenemiselle. Kesähelteillä leväkasvusto heikentää veden laatua. Eläintarhanlahden pohjukassa on sekavesiviemärin ylivuotoputki ja toinen ylivuotoputki on Siltasaaren kärjessä. Myös nämä heikentävät ajoittain ja ennakoimattomasti vedenlaatua alueella. Helsingin Veden mukaan ylivuotoputkien siirtäminen toisaalle on mahdollista mutta erittäin kallista. Uimarannan perustaminen Tokoinrantaan edellyttäisi rantamuurin osittaista purkamista, venepaikkojen ja puiston kalusteiden poistamista sekä joidenkin puistopuiden kaatamista. Se vaatisi myös vesialueen laajaa täyttämistä nykyisten venepaikkojen kohdalla rantamuurin edessä, jotta ranta-alueelle, vesirajaan ja kahluusyvyiselle vesialueelle saadaan riittävästi tilaa uimarannan eri toimintoja varten. Varsinaisten uimarantojen perustamisesta ja ylläpidosta Helsingissä vastaa liikuntavirasto. Rakennusviraston mielestä Siltasaaren kärki voidaan kunnostaa jatkossa uimapaikaksi, mikäli Eläintarhanlahden vesi lähitulevaisuudessa osoittautuu veden kierron parantumisen myötä riittävän puhtaaksi. Uimapaikka on mahdollista ottaa huomioon laadittavassa asemakaavassa. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla uimarannan perustamista Tokoinrantaan. Se ei ole tarkoituksenmukaista, koska uimaranta edellyttäisi laajoja muutoksia Tokoinrannan puistoon, Eläintarhanlahden rantaan ja lahden pohjaan sekä kunnallistekniikan verkostoihin. Toinen merkittävä syy on se, että veden laatua ei voida taata. Veden laadun satunnainen ja ennakoimaton huomattava heikkeneminen kesäaikana ei puolla uimarantaa. Alue on suosittu puistona ja vesialueella on muuta monimuotoista käyttöä. Tokoinrannan puistoalueen ja vesialueen muuta tulevaa kehittämistä virkistysalueena käsitellään laadittavana olevassa asemakaavaan muutoksessa sekä sitä seuraavassa alueen yleissuunnitelmassa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle

LIITTEET	Liite 1	Sirkka Söderlundin ym. kunnallisaloite
	Liite 2	Maura Ryömän kirje

5

	23. kaupunginosan (Toukola) korttelin 23124 tonttien 6, 8, 9, 10, 12, 14, 15, 20, 21, 22, 23, 24 ja 33, korttelin 23126 tontin 4 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 8.12.2005 lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11499 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Asemakaavan muutos mahdollistaa Arabianrannan pohjoisosan asuntotonttien rakentamisen tonttikohtaisten suunnittelukilpailujen pohjalta. Asemakaavaa muutetaan tarkistamalla tonttien ja rakennusalojen rajoja. Asemakaavan rakennusoikeus lisääntyy 32 600 k-m2:stä 33 070 k-m2:iin. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 20.1.-20.2.2006. Ehdotuksesta ei ole esitetty muistutuksia. Kiinteistölautakunta, ympäristökeskus, yleisten töiden lautakunta, Helsingin Energia ja Helsingin Vesi ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa.
./.	Lausunnot on jaettu esityslistan liitteenä.
Lausunnot	Kiinteistölautakunnalla (21.2.2006) ja ympäristökeskuksella (21.2.2006) ei ole huomautettavaa, ja ne puoltavat asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Yleisten töiden lautakunta (23.3.2006) toteaa mm., että Arabianrannan pohjoisosassa on rakennusviraston toimesta käynnistymässä alueellinen esirakennustyö, jossa alueen katujen ja tonttien maapohja vahvistetaan ennen varsinaista rakennustyötä. Asemakaavan muutosalueen katujen rakentaminen on varauduttu käynnistämään alueellisten esirakentamistöiden jälkeen vuodesta 2007 alkaen, kiinteistöjen rakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Asemakaavan muutosalueen katujen rakennuskustannukset ovat noin 600 000 euroa. Kortteleiden väliin sijoitettujen pysäköintialueiden (LPA) ulottaminen pistetalojen väliin korttelipihoille on viihtyisyyden ja kaupunkikuvan kannalta huono ratkaisu. Tältä osin autopaikat tulee sijoittaa muualle, mieluummin maan tai rakennusten alle ja osoittaa pihat istutettaviksi. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Esittelijä toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksen autopaikkaratkaisu sisältyy myös voimassa olevaan Arabianrannan asemakaavaan. Autopaikkojen sijoittamiseen maanvaraisina päädyttiin kustannussyistä mm. maaperän laatu ja sen vaatima esirakentaminen huomioon ottaen. Ehdotusta laadittaessa ei alueella jo vakiintuneen ratkaisun muuttamista pidetty perusteltuna. Autopaikkojen mahdollisesti häiritsevää kaupunkikuvallista vaikutusta on pyritty lieventämään jäsennöimällä autopaikkojen korttelialueet pienempiin osiin puuistutuksin ja suunnittelemalla pistetalojen välinen piha-alue noin 70 cm autopaikkojen tasoa korkeammalle, jolloin pihalla olijat näkevät autojen kattojen ylitse. Autopaikkaratkaisun muuttaminen lausunnossa esitetyllä tavalla johtaisi käynnissä olevan suunnitteluprosessin keskeyttämiseen ja asemakaavan uudelleen suunnittelemiseen. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, koska asemakaava-alueen maaperän esirakentaminen rakennusviraston toimesta on jo käynnissä ja valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yleisten töiden lautakunnan lausunto ei anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta. Helsingin Energia (20.3.2006) toteaa, että muutosalueen sähkönjakelu vaatii alueen pohjoisosaan tilan jakelumuuntamolle. Sähkönjakelun kannalta erillismuuntamon optimaalinen sijainti on alueen Kaanaankadun ja Posliinikadun risteyksen lähettyvillä. Helsingin Energialla ei ole asemakaavan muutokseen muuta huomautettavaa. Esittelijä toteaa, että jakelumuuntamo on mahdollista sijoittaa lausunnossa esitetyllä tavalla asemakaavan LPA-tontilla 23124/28 olevan tj20-merkinnän mukaisesti: Alueen osa, jolle saa rakentaa enintään 20 m2:n suuruisen talousrakennuksen. Helsingin Energian lausunto ei anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta. Helsingin Vesi (10.3.2006) toteaa, että alueen vesihuolto on suunniteltu ja osin jo rakennettu. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta vesihuollon järjestelyihin. Yhteispihan 23124/30 kautta on suunniteltu johdettavaksi sadevedet rantapuistoon. Sadevesiviemäriä varten tulee asemakaavaan merkitä vähintään 6 metriä leveä johtokuja. Lisäksi asemakaavaan on merkitty johtokuja sadevesiviemäriä varten yhteispihalle 23124/48. Johtokujan sijoittelua tulee tarkistaa siten, että se on yhdenmukainen vesihuollon yleissuunnitelman kanssa. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Esittelijä toteaa, että asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu merkitsemällä johtokujat Helsingin Veden lausunnossa esitetyllä tavalla.
Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset
	Asemakaava-aluetta on supistettu sen johdosta, että kaupunginhallitus hyväksyi 9.1.2006 (tullut lainvoimaiseksi 24.2.2006) asemakaavan nro 11473, joka teknisistä syistä sisältyi nyt käsiteltävään asemakaavan muutosehdotukseen. Tämän johdosta asemakaavaselostuksesta on poistettu tontteja 23124/20-24 koskevat maininnat ja ehdotukseen on tehty poistosta johtuvat muutkin korjaukset. Asemakaavan muutosehdotukseen on Helsingin Veden lausunnon ja käynnissä olevan rakennussuunnittelun perustalta tehty lisäksi seuraavat kaavatekniset tarkistukset: - Tonttien 23124/25, 26 ja 31 välisiä rajoja on vähäisessä määrin muutettu. - Tontin 23124/25 rakennusoikeus on muutettu 1 200 k-m2:stä 1 440 k-m2:iin. - Tontin 23124/26 rakennusoikeus on muutettu 2 300 k-m2:stä 2 250 k-m2:iin. - Tontin 23124/31 rakennusoikeus on muutettu 4 500 k-m2:stä 4 180 k-m2:iin. - Tonttien 23124/27 ja 28 välistä rajaa on vähäisessä määrin muutettu. - Tonttien 23124/29 ja 30 välistä rajaa on vähäisessä määrin muutettu. - Tonttien 23124/39 ja 40 välistä rajaa on vähäisessä määrin muutettu. - Tonttien 23124/44 ja 45 välistä rajaa on vähäisessä määrin muutettu. - Tontilla 23124/29 rakennukseen jätettävän kulkuaukon sijaintia on vähäisessä määrin muutettu. Tontin rakennusalalle on lisätty par-merkintä, jonka mukaan kuhunkin asuntoon saa rakentaa asuin-, työ- tai parvitiloja asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi enintään 2/3 yli 5 metriä korkean asuinhuoneiston pinta-alasta. - Tontille 23124/30 rakennettavaksi sallittujen talousrakennusten enimmäiskerrosala on muutettu 80 m2:stä 160 m2:iin. - Tontille 23124/30 on merkitty 6 m leveä johtokuja sadevesien johtamiseksi rantapuistoon. - Tontin 23124/38 rakennusalojen rajoja on vähäisessä määrin muutettu. - Tontin 23124/44 ja Arabian rantapuiston väliselle rajalle on merkitty tontille rakennettava kivikorimuuri, jonka yläpinnan on oltava tasolla +3,8. - Tontille 23124/48 merkityn johtokujan linjausta on vähäisessä määrin muutettu. - Erityisasumisen autopaikkanormia on muutettu 1 ap/250 k-m2:stä 1 ap/500 k-m2:iin. Asemakaavamääräyksiin on lisäksi tehty vähäisiä tarkistuksenluontoisia korjauksia, jotka eivät muuta asemakaavan muutosehdotuksen sisältöä.
Jatkotoimenpiteet	Esittelijän mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 8.12.2005 päivätyn ja 27.4.2006 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11499 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät annetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kirje kaupunginhallitukselle.

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus nro 11499
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Lausunnot Arabianrannan pohjoisosan asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11499)

4

	Kimmo Helistö ja 12 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet seuraavan sisältöisen aloitteen: "Olemme varmasti kaikki pohdiskelleet millainen on hyvä polkupyöräteline. Huono teline on se klassinen, johon polkupyörä kiinnitetään etupyörästään kahden metallikaaren väliin. Tällöin etuvanne on vaarassa vääntyä vähäisenkin ilkivallan vuoksi tai pahimmassa tapauksessa vain etupyörä säilyy paikallaan ja kaikki muu varastetaan, koska runkoa ei voi lukita mihinkään kiinteään. Myös sellainen teline on huono (suosittu malli muun muassa Rautatieaseman liepeillä), jossa on liikuteltava asia tai vaijeri, johon pyörä voidaan jollain tavoin lukita. En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miten pyörä siihen lukitaan oikeaoppisesti. Sama ongelma taitaa olla muilla kanssapyöräilijöillä? Paras pyöräteline kaupunkiolosuhteisiin on noin 1,5 metrinen, polkupyörän mittainen tukeva metallikaari, joita on asenneltu runsaan metrin välein rinnakkain. Tähän kaareen polkupyörät voi lukita helposti rungosta. Kahden metallikaaren väliin mahtuu useiden polkupyörien lisäksi mopot ja skootterit ja näitä kaaria voi istuttaa vierekkäin niin monta kuin paikalle mahtuu. Jos systeemiin lisätään vielä katos, "paikoituslaitos" onkin täydellinen. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että polkupyörätelineet toteutettaisiin kuvatun kaltaisesti kaikkialla Helsingissä silloin kun niitä rakennetaan kiinteästi katuympäristöön."
ESITTELIJÄ
Lausunnon tiivistelmä
	Pyöräpysäköintiä on tarvetta parantaa. Pyörätelineille asetetaan kuitenkin niin monia vaatimuksia, että niitä on tarvetta vielä tänä vuonna testata ja kehittää ennen käytettävien mallien valintaa. Eri paikoissa tarvitaan hieman erilaisia telineitä, minkä takia käytettäviä malleja tulee olemaan useampia, joista yksi tulee olemaan puomityyppinen teline. Hallintokunnat tekevät asiassa yhteistyötä.
Lausunto	Polkupyörien pysäköintimahdollisuuksia on tarvetta parantaa sekä katu- ja muilla yleisillä alueilla että kaupungin kiinteistöissä. Eri paikoissa tarvitaan hieman erilaisia telineitä. Keskustassa vaatimukset ovat muita alueita korkeammat. Telineiden pitää olla kaupunkikuvallisesti hyviä ja niiden tulee haitata mahdollisimman vähän puhtaanapitoa ja talvikunnossapitoa sekä kestää jonkin verran kolhuja. Telineissä tulee erityisesti yleisillä alueilla olla runkolukitusmahdollisuus ja tämä vielä mieluiten ilman omaa irtolukkoa. Ihmisten tulee myös osata ja viitsiä käyttää niitä niin, että pyörät pysyvät telineissä järjestyksessä. Käytettävissä oleva tila ja telineiden kiinnitysmahdollisuudet rajaavat myös käytettäviä telinemalleja. Lisäksi tarvitaan tilapäisiä tai talveksi pois siirrettäviä telineitä. Tavoitteena on löytää tämän vuoden aikana muutamia perusmalleja, joita kaupunki käyttäisi eri paikoissa. Ennen mallien valintaa tarvitaan vielä jonkin verran mallien kehitystyötä ja toisaalta käyttökokemusta eri malleista. Pyrkimys on, että sama teline täyttäisi mahdollisimman monta yllä mainituista vaatimuksista. Telinemallit ovatkin aivan viime aikoina kehittyneet tähän suuntaan. Telinemallien valinnassa ja kehittämisessä tehdään yhteistyötä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja rakennusvalvontaviraston kesken. Aloitteessa esitetyn kaltaisia puomimallisia pyörätelineitä on nyt Salomonkadulla 30 kpl. Näistä saadaan käyttökokemuksia alkavana kesänä samoin kuin Lasipalatsin edessä olevista vaijerein varustetuista hyvin kapeista puomeista. Lisäksi Puistolan asemalla on tarkoitus kokeilla ensi kesänä uudentyyppistä puomitelinettä. Sopiva puomiväli määritellään saatavien käyttökokemusten pohjalta. Puomitelineet mahdollistaisivat aloitteen mukaisesti skootterien ja mopojen pysäköinnin, mikä tarve tullee kantakaupungissa jatkossa kasvamaan. Puomimallisten telineiden käyttöä tullaan lisäämään, mutta toisaalta tolppamallisille telineillekin on omat paikkansa. Niiden vaijereita käytetään varsin paljon pyörien runkolukitukseen, vaikka pyöriä ei muuten kovin huolellisesti telineisiin laitetakaan. Myös kaupungin omaa perinteistä sivusta työnnettävää telinemallia pyritään edelleen kehittämään. Valittavat telinemallit tulevat palvelemaan myös kiinteistöjen pyöräpysäköintiä. Koulujen pyöräpysäköinnissä on omia vaatimuksiaan ja kaupungin tilakeskus aikoo kokeilla tänä vuonna joitakin telinemalleja koulupihoilla. Puistoympäristöissä on tarkoitus alkaa käyttää Keskuspuiston kalustekilpailun yhteydessä kehitettyä pyörätelinemallia. Katettuja pyörätelineitä on tarkoitus käyttää terminaaleissa ja joillakin esikaupunkien vilkkailla bussipysäkeillä. Katosten osalta on tapahtumassa vastaavaa kehittämistä kuin telineissäkin. Jaloin -hankeen JOPO- projektissa kokeiltiin kolme vuotta sitten Helsingin seudun asemilla erilaisia telinemalleja, katoksia ja pyöräkaappeja. Kokeiltavana oli erilaisia tolppamalleja, puomeja ja erityismalleja, jotka kaikki mahdollistivat runkolukituksen. Tuolloin ei kuitenkaan löytynyt selvää suosikkitelinettä, jota olisi käytetty enemmän kuin perinteistä sivusta työnnettävää mallia. Eri ihmiset pitivät erilaisista telineistä. Siksi on tarvittu ja tarvitaan vieläkin lisää kehittämistyötä ja käyttökokemuksia.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle.

1

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta.