K O K O U S K U T S U | |
Kokousaika |
Torstai 11.1.2007 klo 15.00 |
Paikka |
Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3 |
Lautakunnan puheenjohtaja | |
Asia |
Sivu |
a-asiat
VIRASTOPÄÄLLIKKÖ
1 |
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus |
2 |
Pöytäkirjan tarkastajien vaali |
3 |
Ilmoitusasiat |
4 |
21.12.2006 pöydälle pantu asia |
5 |
21.12.2006 pöydälle pantu asia |
ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ
1 |
9.11.2006 ja 16.11.2006 pöydälle pantu asia |
2 |
Ilmalanrinteen ja Helsingin Veden alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 11561) |
3 |
Ilmalan katujen ja aukioiden ympäristö- ja valaistussuunnitelma |
LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
1 |
21.12.2006 pöydälle pantu asia |
2 |
21.12.2006 pöydälle pantu asia |
b-asiat
VIRASTOPÄÄLLIKKÖ
6 |
Kaupunginhallituksen päätös toimitilatontin varaamisesta Meilahdesta Biomedicumin kolmannen vaiheen suunnittelua varten |
7 |
Kaupunginhallituksen päätös Hakaniementorin alapuolisen maanalaisen tilan varausajan jatkamisesta pysäköintilaitoksen suunnittelua ja taloudellista selvitystyötä varten |
8 |
Kaupunginhallituksen päätös Pohjoisesplanadi 5:ssä sijaitsevan rakennuksen varaamisesta myytäväksi ja peruskorjattavaksi |
ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ
4 |
9.11.2006 ja 16.11.2006 pöydälle pantu asia |
5 |
Suutarilan viittä pientalotonttia koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11644) |
6 |
Vartioharjun tonttia 45272/14 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11643) |
7 |
Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee kantakaupungin korttelipihoja |
LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
3 |
Yhdyskunnantien ja Kansantien liittymän ympäristön liikennesuunnitelma sekä Itä-Pakilan ja Tuomarinkartanon liikenteen ohjaussuunnitelma |
4 |
Lausunto valtuustoaloitteesta, jotka koskevat köysirataa Laajasaloon |
5 |
Lausunto Helsingin hallinto-oikeuteen tehdystä valituksesta joka koskee taksien vaihtoasemaa Puolaharjussa |
LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA
1 |
Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen |
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
EHDOTUS |
Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. |
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI
ILMOITUSASIAT
Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginhallituksen sekä kaupunginjohtajan päätökset ynnä asemakaavaosaston ilmoitus: Kaupunginhallitus 4.12.2006 § 1476 Kaupunginhallitus on pidentänyt Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten tonttien Punavuoressa 94/8, Taka-Töölössä 507/12, Munkkiniemessä korttelin 30014 ja puistoalueen ja Vuosaaressa tontin 54200/1 rakennuskieltoaikaa 18.12.2008 saakka. (Asemakaavaosaston piirustukset 11603-11606/19.10.2006) Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kaupunginhallitus 4.12.2006 § 1479 Kaupunginhallitus on kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa julistamaan yleiskaavapäällikön viran haettavaksi 14 päivän hakuajoin ja virkaan kuuluvin pätevyysvaatimuksin sekä ilmoittamaan hakuilmoituksessa, että virasta maksettava kokonaiskuukausipalkka on 5 518 euron suuruinen. Samalla kaupunginhallitus on määrännyt yleiskaavatoimiston toimistopäällikön Markku Lahden hoitamaan yleiskaavapäällikön avointa virkaa takautuvasti 10.10.2006 lukien ja kauintaan siihen asti, kunnes virkaan valittu ottaa tehtävän vastaan. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Lahdelle maksetaan avoimen viran väliaikaisesta hoitamisesta 5 518 euron suuruista kokonaiskuukausipalkkaa. Yleiskaavapäällikön virka on asetettu 7.1. haettavaksi siten, että hakemusten tulee olla perillä viimeistään 31.1.2007 klo 16 viraston kirjaamossa. Kaupunginhallitus 4.12.2006 § 1482 Kaupunginhallitus on päättänyt, että se kokoontuu vuonna 2007 varsinaisiin kokouksiinsa kaupungintalossa 8.1.2007 alkaen maanantaisin kello 16.00 ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa. Kevätkauden viimeinen kokous pidetään 25.6.2007 ja syyskauden ensimmäinen kokous 6.8.2007. Viikolla 15 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 10.4.2007. Viikolla 18 kokous pidetään vapun takia poikkeuksellisesti keskiviikkona 2.5.2007 klo 16.00. Viikolla 6 kaupunginhallituksen kokousta ei poikkeuksellisesti pidetä kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin takia. Kaupunginhallitus kokoontuu strategiakokouksiin 29.1.2007, 26.2.2007, 26.3.2007, 23.4.2007 ja 28.5.2007 klo 16.00. Samalla kaupunginhallitus päätti - että kaupunginhallituksen kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä hallintokeskuksessa yleisesti nähtävänä - että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan sanomalehdissä ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. (2006-2139) kaikki osastot Kaupunginhallitus 11.12.2006 § 1522 Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Suutarilan tonttien 40166/9 ja 10 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11602/ 19.10.2006 mukaisena (Silatie 3). Kaupunginhallitus 18.12.2006 Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.12.2006 tekemiä päätöksiä. Kaupunginjohtaja 27.12.2006 § 4300 Kaupunginjohtaja on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä mm. kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.12.2006 tekemiä päätöksiä. Asemakaavaosaston ilmoitus Etelä-Haagaan, Isonnevan alueelle valmistellaan asemakaavan muutosta Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteiden ja Yleiskaava 2002 mukaisesti. Eliel Saarisen tien ja Isonnevantien varteen suunnitellaan asuntorakentamista ja Vihdintien varteen lisäksi liike- ja toimistotiloja. Viheralueiden reittejä ja liikenneympäristöä pyritään parantamaan ja alueen arvokkaat rakennukset suojellaan. Keskustelutilaisuus on keskiviikkona 17.1. klo 18 Helsingin Suomalaisella Yhteiskoululla, Isonnevantie 8. Kaavaa valmistelee arkkitehti Päivi Sarmaja, puhelin 169 4312. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen sekä kaupunginjohtajan päätökset ynnä asemakaavaosaston ilmoituksen. |
Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452
21.12.2006 pöydälle pantu asia
KAISANIEMEN PUISTON ASEMAKAAVOITUS- JA SUUNNITTELUPERIAATTEET
Kslk 2000-49, 2000-555, Puutarhataiteen seura ry-Samfundet för Trädgårdskonst rf,
Aalto Anitra 16.1.2001, Arvi Becker Ky Isännöitsijä- ja kiinteistötoimisto 15.11.2006,
Helen 20.11.2006, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringsällskape
24.11.2006, Helsingin yliopisto 1536/31/2006 21.11.2006, Helsingin yliopiston
kasvitieteellinen puutarha/Timo Koponen 21.3.2000, Henriksson Marit 17.11.2006,
HKR 68 17.6.2004, Kallion-Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi ry
9.9.2001, Karras Pekka 14.6.2001, Katajanokkaseura ry 22.11.2006, Khs 2001-
2675/635 9.11.2001, Kruununhaan asukasyhdistys 20.11.2006, Mannerheimin
Lastensuojeluliitto ry Helsingin Yhdistys 8.3.2001, MV 608/303/2006 27.11.2006, Nahi
Pia ym., Päiväkoti Wilhola 16.11.2006, Sapa ry 15.11.2006, Senaatti-kiinteistöt
Erityiskiinteistöt 20.11.2006, Siltaranta Asunto Oy hallitus 16.11.2006, Siltasaariseura
ry 9.11.2006, Siltasaariseura ry 9.11.2006, Smash-Tennis ry 21.11.2006, Sosv
13.3.2000, Sosv 06-559/523 17.11.2006, Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö
23.11.2006, Söderlund Leif ym. 17.11.2006, Ulaska Jaana 14.11.2006, Ymk
7.4.2000, Ymk 21.11.2006, Museo 23.11.2006
Karttaruudut G3 - H3, hankenro 103
Asemakaava-alueeseen kuuluu Kaisaniemen puisto ja yliopiston Kasvitieteellinen puutarha, Varsapuistikko sekä katualueita. Idässä alue rajautuu Unioninkadun itäreunaan, etelässä Kluuvin kortteleihin, lännessä ratapihaan ja pohjoisessa Kaisaniemenlahden vesialueeseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii vuonna 2007 alueelle asemakaavan muutosehdotuksen ja asemakaavatasoisen puistosuunnitelman. Esityslistalla kerrotaan asemakaava-alueen suunnittelutilanne ja käyty vuorovaikutus sekä jatkosuunnittelun pohjaksi laaditut asemakaavoitus- ja suunnitteluperiaatteet. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö (1993) Kaisaniemen puisto ja Kasvitieteellinen puutarha rakennuksineen ovat valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista aluetta. Museoviraston 1998-1999 tekemässä tarkistusinventoinnissa Kaisaniemen puisto on luokiteltu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi. Valtioneuvoston suojelupäätös 18.9.1980, joka koskee valtion omistamia kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelua Helsingin alueella, sisältää Kasvitieteellisen puutarhan rakennukset. Asemakaavan muutosta koskee lisäksi kolme valtakunnallista erityistavoitetta: - tavoite väestön tarpeiden edellyttämien ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvien riittävän laajojen ja vetovoimaisten vapaa-ajan alueiden turvaamisesta, - tavoite vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuuden turvaamisesta ja yhtenäisen vapaa-ajan alueiden kokonaisuuden muodostamisesta sekä - tavoite varata riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä tavoite verkostojen jatkuvuuden edistämisestä. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskusta-aluetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeätä aluetta. Lisäksi alueen kohdalla on liikennetunneli. Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kaupunkipuistoa ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Kaisaniemi on osa kävelykeskusta-aluetta ja alueen kohdalla kulkee metron ja maanalaisen pääliikenneverkon osuus (Keskustatunneli). Asemakaava Kaisaniemen puiston länsiosassa on voimassa vuonna 1875 ja itäosassa vuonna 1836 vahvistunut asemakaava. Alueet ovat asemakaavoissa puistoalueita. Kaisaniemen rannassa ja vesialueella on voimassa 1893 vahvistettu asemakaava. Lisäksi katualueilla on voimassa asemakaavoja vuosilta 1910, 1937, 1955, 1973 (metro), 1983, 1984 ja 1996. Alue on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 27.2.2002 Töölönlahden asemakaavan. Siinä on osoitettu kevyen liikenteen siltayhteydet Töölönlahden puistosta Kaisaniemenrantaan ja Töölönlahdenkadulta Kaisaniemen kentän kohdalle. Töölönlahden rannan läheisyydessä on varauduttu ns. tapahtumapuistoon, mikä toteutuessaan vaikuttaa myös Kaisaniemen puolelle. Keskustatunnelin asemakaavan muutos Kaupunginhallitus on 20.3.2006 kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Keskustatunnelin kaavaehdotuksen tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta. Kaupunginhallitus päätti myös, että selvitetään Kaisaniemen puiston maanalaisen tilan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa esimerkiksi pysäköinnin tai joukkoliikenteen käyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii parhaillaan Keskustatunnelin asemakaavaehdotusta ja se käsitellään tammikuussa 2007 kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Puiston alueella tunneli eritasoliittymineen sijoittuu kokonaan kallion sisään. Tunnelisuunnitelmissa on pintaan sijoittuvia rakenteita puistoalueen reunassa kahdessa kohtaa. Kaisaniemenkadun muurissa sekä rata-alueen reunamuurissa sijaitsevat varapoistumistiet sekä raittiinilmanottoritilät. Työmaavaiheessa Kaisaniemen puistoa joudutaan avaamaan näiden rakenteiden lähistöllä. Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavan muutos Kaisaniemen puiston asemakaavan rajauksen pohjoispuolelle Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden vesi- ja ranta-alueelle on laadittu erillinen asemakaavan muutosluonnos, jossa on esitetty muun muassa radanvarren alueen leventämistä, nykyisten rantamuurien venepaikkojen korvaamista ponttonilaitureilla sekä asuntolaivojen sijoitusta Kaisaniemenrantaan. Suunnittelun tausta-aineistona on ollut koko Helsinkiä koskeva Asuntolaivaselvitys, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi 16.6.2005. Suunnittelun pohjaksi on laadittu myös Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti, kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.5.2006 asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi seuraavin ohjein: - selvitetään millaiset asemakaavamääräykset tarvitaan asuntolaivoille, kriteerit, - varmistetaan Kaisaniemenrannan julkisen jalankulkualueen riittävyys, jotta rannan käyttö ei yksityisty, - tutkitaan ponttonilaiturien venepaikkojen todellinen tarve ja sen pohjalta määritellään pistolaiturien pituus ja määrä, - varmistetaan pyöräteiden sujuvuus ja yhtymäreittien sekä jalankulkijoiden turvallisuus - tutkitaan mahdollisuus ns. kaupunkilaiturin rakentamiseen. Pesäpallokatsomo- ja tekojääratahanke Liikuntavirasto haki Kaisaniemen puistoon poikkeuslupaa 1997 pelikenttäalueelle ja sen tekojääradalle ja hiekkatekonurmelle, katsomo- ja huoltorakennukselle, tekniikkarakennukselle sekä siirtokatsomoille. Ympäristöministeriö hylkäsi hakemuksen 29.9.1998. Perusteluissa todetaan mm., että Kaisaniemen puisto on Helsingin vanhin julkinen puisto, jolla on poikkeuksellisen suuri kulttuurihistoriallinen merkitys, eikä puistossa ole koskaan ollut pysyviä urheilurakenteita. Ministeriön mukaan suunniteltu hanke muuttaisi arvokkaan, keskusta-alueella olevan puiston luonnetta avoimesta ja julkisesta tilasta yksityisemmäksi ja suljetummaksi alueeksi ja suunnitelman toteutuminen estäisi tämän puistonosan käyttämisen vapaaseen liikkumiseen ja virkistykseen myös muulloin kuin otteluiden aikana. Ministeriö katsoi, että pysäköintiä ei ollut selvitetty riittävästi. Ministeriö katsoi, että vaikutuksiltaan merkittävä asia tulee ratkaista asemakaavalla. Liikuntalautakunta on laatinut 1997 suunnitelman pesäpallostadionin rakentamiseksi Meilahteen. Kesällä 1999 Meilahden aluetta on kunnostettu, jotta se voi paremmin toimia kilpailupaikkana. Kaisaniemen puisto, puistohistoriallinen yhteenveto Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut vuonna 1999 Kaisaniemen puiston puistohistoriallisen yhteenvedon pohjaksi asemakaavan laatimiselle ja puistokilpailulle. Kasvillisuusselvitys Rakennusvirasto on laatinut vuoden 2000 aikana kasvillisuusinventoinnin. Yliopiston Kasvitieteellisellä puutarhalla on tarkat kasvillisuustiedot ja alueen puusto on kartoitettu vuonna 2004. Kaupunginhallituksen hyväksymät Kaisaniemen puiston maisema-arkkitehtuurikilpailun lähtökohdat ja tavoitteet Kaupunginhallitus päätti 15.5.2000 hyväksyä Kaisaniemen puiston maisema-arkkitehtuurikilpailun asemakaavalliset ja puistosuunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet (listan liite 1). Kaupunginhallituksen määrittelemiä päätavoitteita puistoon ovat puiston historiallisten arvojen huomioonottaminen ja puistomaisen ilmeen palauttaminen sekä kävelypuistokäyttö. Lisäksi tavoitteena on asukkaiden mahdollisuus käyttää puistoa. Kasvitieteellisen puutarhan ja julkisen puiston suhteelle on etsittävä tasapainoisempi ja kokonaisuutta eheyttävä ratkaisu. Kasvitieteellisen puutarhan rajattavan alueen kokoa sekä porttien määrää ja sijaintia tulee tutkia. Kaupunkirakenteellisena tavoitteena on korostaa puiston asemaa ja näkymistä kaupunkirakenteessa kohentamalla reunavyöhykkeitä ja sisääntulokohtia. Toiminnallisena tavoitteena on määritelty toimintojen sijoittaminen puistosommitelman ehdoilla, rajattujen alueiden välttäminen sekä eri vuodenaikojen ja käyttäjäryhmien huomioon otto. Puisto tulee suunnitella oleskelu- ja kävelypuistona sekä paikallisliikunnan alueena. Puistoon ei tule sijoittaa varsinaista urheilutoimintaa. Puistoon tulee sijoittaa kaksi kenttää, yksi isompi ja yksi pienempi. Suunnittelussa tulee selvittää, sopiiko puistoon ja suojelutavoitteisiin yleisöluistelun tekojäärata. Tavoitteena on, että puistoalueelle ei sijoiteta organisoitua luistelutoimintaa jääkiekkokaukaloineen ja kilpailuvarustuksineen eikä alueella rajata ja aidata erillistä kenttää. Rakennuksia koskevana tavoitteena on määritelty, että puistoon ei sijoiteta uusia rakennuksia. Puistossa on ainoastaan pienimuotoista puistotoimintoihin liittyvää rakentamista. Kaisaniemen puistoon tulee lisäksi tutkia mahdollisuutta sijoittaa sosiaaliviraston esittämää leikkipuistoa rakennuksineen. Liikenteellisenä tavoitteena on puistoalueen länsireunalla pohjois- eteläsuunnassa kulkevan kadun ja läpiajomahdollisuuden poistaminen. Puistosuunnittelulle on määritelty lisäksi tarkempia tavoitteita, jotka tähtäävät puistomaisen ilmeen parantamiseen ja puiston hahmottumiseen yhtenä kokonaisuutena. Kaisaniemen puiston maisema-arkkitehtuurikilpailu Helsingin kaupunki järjesti yhteistyössä Suomen Maisema-arkkitehti-liiton kanssa Kaisaniemen puiston maisema-arkkitehtuurikilpailun 16.6. -11.12.2000. Kilpailu oli luonteeltaan asemakaavatyön pohjaksi järjestetty aatekilpailu ja se toteutettiin kutsukilpailuna. Puistoon esitettiin kuusi erilaista ratkaisua. Palkintolautakunta totesi kilpailun yleisarviossa muun muassa, että kaikissa kilpailuehdotuksissa oli ansioita, mutta toisaalta mikään niistä ei ole virheetön tarjotakseen sellaisenaan hyväksyttävää lähtökohtaa toteutussuunnittelulle. Palkintolautakunta katsoi, että voittajaksi valittu ehdotus sisältää Kaisaniemeen hyvin soveltuvan korkeatasoisen puiston perusratkaisun ja hyvän lähtökohdan jatkokehittämiselle. Voittajaksi valittiin Stefan Tischerin, Susanne Burgerin ja Francesca Venierin ehdotus "131517", jota palkintolautakunta piti muodonannoltaan johdonmukaisena, harkittuja yksityiskohtia sisältävänä ja nykypäivää edustavana. Kunniamaininnan sai Michael R. van Gesselin ja työryhmän "Hortus Kaisaniemi" maisema-arkkitehtonisista ja kaupunkikuvallisista ansioista ja muodonannossaan rohkeasta ja varmasta suunnitteluotteesta. Toisen kunniamaininnan sai Gretel Hemgårdin ja työryhmän "Glint-line" työn eläytyvästä ja taiteellisesta kokonaisotteesta sekä suunnittelualueen huolellisesta tutkimisesta toimintojen kannalta. Valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet Kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, rakennusvirasto, Helsingin Energia, kaupunginkanslia ja liikuntavirasto laativat yhteistyössä 1.10.2003 raportin "Kaupungin valot, Helsingin valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet". Kaupunginhallitus kehotti 21.6.2004 ottamaan huomioon raportissa esitetyt suositukset ja kartan periaatteet sekä kehotti virastoja ja lautakuntia jatkamaan yhteistyötä kaupunkivalaistukseen liittyvissä asioissa sekä suunnittelu- ja lupaprosessin menettelytapojen kehittämiseksi. Raportin mukaan Kaisaniemen puisto on tärkeä historiallinen puisto, johon tulee laatia puiston valaistuksen kokonaissuunnitelma asemakaavoituksen yhteydessä. Maanomistus Puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa. Kaupunki on sopinut, että yliopisto voi käyttää Kasvitieteellistä puutarha-aluetta edelleen niin kauan kuin alue on kasvitieteellisenä puutarhana. Puutarhan rakennukset omistaa yliopisto. Puutarha-alueelle siirretyt kolme puutaloa ovat kaupungin omistamia, mutta ne on luovutettu yliopiston käyttöön ja yliopistolla on kunnossapitovastuu. Kiinteistövirasto on vuokrannut kaikki kenttäalueet sekä ranta- ja laiturialueet liikuntavirastolle, joka on edelleen vuokrannut soutupaviljongin Helsingin Soutuklubille ja tenniskentät Meilahden Tennis Oy:lle. Soutuklubin rakennus on yhdistyksen omistuksessa. Lisäksi kiinteistövirasto on vuokrannut Kaisaniemen ravintolan yksityiselle yrittäjälle. Puiston historiaa Kaisaniemen puiston historiallinen arvo perustuu ennen kaikkea sen asemaan Helsingin vanhimpana julkisena puistona, mutta myös sen historiallisen hahmon säilyneisyyteen. Puistolle on tyypillistä historiallinen kerroksellisuus ja se sisältää elementtejä ja osa-alueita eri aikakausilta. Ominaista on toisaalta englantilaistyylisen, vapaamuotoisen sommittelun piirteiden yhdistyminen suoraviivaisempaan muotokieleen, toisaalta puiston jakautuminen yksityisluontoisempaan puutarhaan ja julkiseen osaan. Alueen historia kävelyalueena ulottuu aina 1700-luvulle asti, jolloin sinne sijoittui geometrinen puutarhasommitelma, ensin ns. Boijen istutukset ja sittemmin Edbomin puutarha. Alue kaavoitettiin julkiseksi puistoksi ensimmäisen kerran vuonna 1812 J.A. Ehrenströmin asemakaavassa. Vuonna 1828 puistosta erotettiin yliopiston Kasvitieteelliselle puutarhalle alue, joka myös aidattiin. Jäljelle jäänyt puiston osa toteutui 1830-luvun loppuun mennessä maisemapuutarhatyylisenä mutkittelevine käytävineen ja joutsenlampineen. 1800-luvulta periytyy myös puiston koko ja vesiaiheen sijainti pääpiirteissään sekä yksityiskohtana Kaisaniemen ravintola, jonka mukaan puisto aikoinaan myös nimettiin. Vuonna 1890 myrsky vaurioitti puistoa pahoin ja puiston uudistaminen tuli ajankohtaiseksi. 1800-luvun lopulla julkisen puiston luonnonläheinen ilme alkoi väistyä ja urheilu- ja leikkikentät alkoivat vallata alaa. Näiden toimintojen kasvava painotus puistossa onkin 1900-luvun leimallisin jäänne. Kenttien sijainti on säilynyt likipitäen samana, niiden koko vain on kasvanut. Puiston itäosan polkuverkosto seuraa likipitäen Bertel Jungin vuonna 1911 laatimaa yleissuunnitelmaa. Birger Brunilan ehdottama suorakulmainen vesiallas korvasi vapaamuotoisen lammen vuonna 1928. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä laadittujen suunnitelmien pohjalta toteutettiin puiston nykyinen voimakas aksiaalisuus puurivein reunustettuine pääkäytävineen. Koivukujanne itä-länsi-akselilla on säilynyt, länsiosalla aksiaalisommitelma on hämärtynyt. Julkisen puiston pinta-ala on lähes kahden vuosisadan aikana pienentynyt useaan otteeseen ja puistoon on rakennettu kaksi katua, pyörätie ja pysäköintialueita. Puiston nykyinen ranta on muotoiltu täyttämällä 1880 -1930-luvuilla ja rantakatu toteutettiin 1920-luvulla. 1900-luvun aikana erityisesti julkisen puiston käyttö sekä hiekkakenttien ja pysäköintialueiden leviäminen puistoon ovat muuttaneet puiston ulkoasua merkittävästi. Puistorakennuksia ovat Kaisaniemen ravintola vuosilta 1836 ja 1929, kasvihuonerakennukset 1800-luvulta, vanha päärakennus ns. Engelin rakennus vuodelta 1830, uusi päärakennus vuodelta 1903, empiretyylinen asuinrakennus 1850-luvulta, vuosina 1986-1991 siirretyt 1830-luvulta olevat puutalot, Soutupaviljonki vuodelta 1930 ja kioskit vuodelta 1949. Puistossa on pukuhuoneet vuosilta 1936-1956 ja puistotyöntekijöiden välinevarastot. Puiston nykytilanne Kaisaniemen puisto sisältää kaksi toiminnallisesti erillistä osaa, Kasvitieteellisen puutarhan ja julkisen puiston, joiden välillä ei ole yhteyksiä. Julkinen puisto on historiallisesti kerroksellinen ja voimakkaasti muuntunut. Kasvitieteellisen puutarhan pohjakaava ja kasvillisuuden pääpiirteet ovat sen sijaan säilyneet varsin muuttumattomina. Puistoon liittyy myös viimeistelemätön ranta-alue, jota käytetään venesäilytykseen. Kaisaniemenkadun itäpuolella on erillinen pieni puisto, Varsapuistikko, joka on erotettu Kaisaniemen puistosta Kaisaniemenkadun rakentamisen yhteydessä. Kaisaniemen puiston kokonaispinta-ala on noin 17 ha, josta Kasvitieteellisen puutarhan osuus on noin 5 ha. Varsapuistikko on noin 0,15 ha. Julkisen puiston kasvillisuus, rakenteet ja kalusteet ovat ikääntyneitä ja huonokuntoisia. Kuntokartoituksen perusteella puita on jouduttu poistamaan ja osan kuntoa seurataan. Puisto on jäsentelyn ja ilmeen kannalta kohennusta kaipaavassa tilassa. Kaisaniemen puiston nykytilalle leimaa-antavia ovat laajat kenttäalueet. Ne ovat liikuntatarpeiden mukaisesti vuosien varrella laajentuneet suunnittelemattomasti. Suurinta hiekkakenttää käytetään koululaisten ja asukkaiden pallokenttänä, ns. puulaakiotteluiden ym. pelien kenttänä sekä erilaisiin yleisötapahtumiin. Talvisin kentällä luistellaan luonnonjäällä. Ison kentän pohjoispuolella on koripalloilualue. Puiston itäosassa on pienempi hiekkakenttä ja kolme tenniskenttää. Puistossa on kolme huonokuntoista pukuhuone- ja varastorakennusta. Liikuntaviraston vuosilta 2001-2005 laatiman selvityksen mukaan kenttiä käyttää vuosittain yhteensä noin 90 000-150 000 henkeä koko vuoden aikana. Näistä pääosa on ns. vapaata liikuntaa. Etukäteen varattuihin kenttäpeleihin osallistui vuosina 1994-1999 noin 11 000 käyttäjää ja luistelijamäärät olivat säästä riippuen noin 18 000-32 000 luistelijaa vuodessa. Lisäksi puistossa on ollut vuosittain muutama tapahtuma. Näistä erityisesti viime vuosien "Maailma kylässä" -tapahtumassa ja "Tuska" -festivaalissa on ollut valtavasti kävijöitä. Tenniskentät ovat keväästä syksyyn hyvällä säällä käytössä arkiaamuisin ja työajan jälkeen. Päivähoitoryhmillä on puistossa rajattu leikkialue. Lisäksi puistossa on toinen leikkialue. Kaisaniemen koulun pohjoispuolella on rajattu puistoa koulun piha-alueeksi. Puiston eteläosassa on vesiallas, joka on parhaillaan kunnostettavana. Kaisaniemenrantaa käytetään pysäköintiin, saattoliikenteeseen ja huoltoon sekä Rautatientorin bussien seisontapaikkana, josta ajetaan puiston länsilaidan Kaisaniementietä torille. Rannan läheisyydessä on puistotyöntekijöiden välinevarastoparakit. Puistoon on osoitettu joitakin pysäköintipaikkoja. Puistoa käytetään myös luvattomana pysäköintipaikkana erityisesti erilaisten liikunta- ym. tapahtumien ja teatteriesitysten aikana. Isoista urheilutapahtumista on seurannut hallitsematonta pysäköintiä. Radanvarressa oleva kevyen liikenteen raitti toimii yhteytenä keskustasta pohjoiseen. Puiston läpi kuljetaan Linnunlaulusta, Hakaniemestä, Siltasaaresta ja Kruununhaasta rautatieasemalle ja keskustaan. Puiston laajin erillinen osa-alue on Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha rakennuksineen. Puutarha-alue on aidattu ja sinne on pääsisäänkäynti Kaisaniemenrannasta. Puiston historiallinen pääportti Unioninkadun varressa on nykyään sivuporttina. Puutarhassa kasvatetaan yliopiston ja koulujen opetustarkoituksiin tieteellistä kasvikokoelmaa. Kaisaniemen puutarhan erikoisuutena ovat mm. trooppiset kasvit. Kasvihuonerakennuksiin on sisäänpääsymaksu. Vuonna 1999 kasvihuoneissa kävi noin 61 000 henkeä. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy päivisin kesällä 9 -20 ja talvella 10 -17. Puutarhan yhteydessä on yliopiston Kasvimuseo ja yhteensä 7 asuntoa. Puutarhassa on erikseen aidattuna valtakunnallinen sääasema Helsinki-Kaisaniemi. Julkista puiston osaa on viime aikoina pidetty erityisesti iltaisin ja pimeällä turvattomana. Tästä syystä puiston valaistusta on uusittu hiljattain. Asemakaavan muutoksen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuonna 2000 Kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt 10.3.2000 osallisille ilmoituksen Kaisaniemen puiston asemakaavan muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asiasta oli 22.3.2000 yleisötilaisuus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan jättivät kannanottonsa Puutarhataiteen seura ry, Timo Koponen, ympäristökeskus ja sosiaalivirasto (listan liite 2). Puutarhataiteen seura korosti puiston historiallisia arvoja ja Timo Koponen Kasvitieteellisen puutarhan erityisluonnetta. Ympäristökeskus toi esille Keskustatunnelin ympäristövaikutusselvitysten huomioon oton ja sosiaalivirasto leikkipuiston sijoittamistavoitteen. Maisema-arkkitehtikilpailun jälkeiset kannanotot Kilpailun jälkeen jättivät kannanottonsa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Anitra Aalto, Pekka Karras, Kallion-Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi ry, rakennusvirasto sekä yhteisesti SAPA ry, Kruununhaan asukasyhdistys, Kruununhaka-Seura ry, Katajanokkaseura ry, Kaisaniemen ala-aste, Katajanokan ala-aste, Semigradsky Småbarnsskola, Suomen Palloliiton Helsingin piiri ry ja Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (listan liite 3). Kannanotoissa korostettiin liikunta- ja harrastemahdollisuuksien säilymistä puistossa sekä kritisoitiin kilpailun voittanutta työtä siitä, että siinä ei ollut riittävästi kenttäalueita. Kilpailun jälkeen on pidetty useita keskustelutilaisuuksia koskien kilpailun tulosta ja puiston jatkosuunnittelua. Myös niissä on tullut esille huoli puiston toimintojen ja erityisesti liikuntamahdollisuuksien jatkumismahdollisuuksista, koska voittaneesta työstä puuttuivat kentät. Lisäksi maisema-arkkitehtien ja historia-asiantuntijoiden keskustelussa on tuotu esille, että kilpailun voittanut työ ei kunnioita riittävästi puiston historiallista rakennetta eikä erityisesti perinteisiä aksiaalisommitelmia. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asukastilaisuus Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty 25.10.2006 osallisille. Asiasta on järjestetty asukastilaisuus 15.11.2006, johon osallistui noin 30 henkeä. Asukkaat pitivät osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjä suunnitteluperiaatteita oikeansuuntaisina. Hyvinä pidettiin tavoitetta puistomaisuuden lisäämisestä ja hiekkakenttäalueiden vähentämisestä sekä tavoitetta parantaa Kasvitieteellisen puutarhan ja julkisen puiston yhteyksiä ja näkymiä. Tilaisuudessa keskusteltiin puiston eri toiminnoista ja rakennuksista. Asukkaat pitivät tärkeinä liikuntamahdollisuuksien ja kenttien säilyttämistä sekä uusien pukuhuoneiden rakentamista. Lisäksi kannatettiin leikkipuiston ja siihen liittyvien rakennusten sijoitusta puistoon. Tilaisuudessa kysyttiin myös asukkaiden kantaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähettämisen jälkeen esille tulleesta esityksestä sijoittaa suurempi uudisrakennus Kaisaniemenkadun varteen, ala-asteen koulun pohjoispuolelle. Asukkaat vastustivat yksimielisesti minkään uudisrakennuksen sijoitusta puiston itäosaan. Esittelijä katsoo, että Kaisaniemenkadun varrelle ei ole perusteltua esittää uudisrakennusta, koska puisto on valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista aluetta ja vastustus uudisrakennusta kohtaan on niin merkittävää. Kannanottonsa ovat jättäneet Pia Nahi, Susanna Ånäs, Tiina Närkki ja Hannu Toikkanen, Leif Söderlund ja Olavi Satamavuori, Marit Henriksson, Jaana Ulaska, As Oy Niemelä, As Oy Siltaranta, Smash-Tennis ry, SAPA ry, Päiväkoti Wilhola, Kruununhaan asukasyhdistys, Katajanokkaseura ry, Siltasaariseura ry, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringssällskapet i Helsingfors r.y., Kansallisteatteri, Senaatti -kiinteistöt, Helsingin yliopisto, Museovirasto, kaupunginmuseo, Helen Sähköverkko Oy, ympäristökeskus ja sosiaalivirasto (listan liite 4). Kannanotoissa tuodaan esille useita samoja näkökohtia kuin asukastilaisuudessa. Erityisesti korostetaan puiston arvoa kulttuurihistoriallisena puistona ja Kasvitieteellisen puutarhan erityisluonteen huomioon ottamista. Lisäksi korostetaan puiston turvallisuutta ja sosiaalista kontrollia. Kannanotoissa toivotaan muun muassa kenttien säilyttämistä, SAPA:n pelimahdollisuuksien säilyttämistä, päiväkotien leikkimahdollisuuksien turvaamista, sujuvaa kevyen liikenteen reitistöä, jalankulkuyhteyksien parantamista Kruununhakaan sekä ajoliikenteen ja pysäköinnin poistamista. Lisäksi toivotaan puiston ja ranta-alueen kaavoittamista kokonaisuutena. Helsingin yliopisto korostaa, että Kasvitieteellisen puutarhan toimintaedellytykset tulee turvata eikä aluetta tule pienentää. Uuden sisäänkäynnin sijoitus kasvihuonerakennuksen eteläpuolelle on toivottavaa, mutta sisäänkäyntien kokonaismäärää ei tule kasvattaa. Kaisaniemenrannan saattoliikenne ja pysäköinti on puutarhan toiminnan kannalta tärkeää säilyttää. Kaisaniemen puiston asemakaavoitus- ja suunnitteluperiaatteet Tämän esityksen lähtökohtana ovat kaupunginhallituksen 15.5.2000 hyväksymät Kaisaniemen maisema-arkkitehtuurikilpailun tavoitteet sekä kilpailun kärkitöiden ratkaisuehdotukset puiston eri osiin, muut aluetta koskevat päätökset sekä käydyssä vuorovaikutuksessa ja neuvotteluissa esille tulleet näkökohdat. 1. Kaisaniemen puisto, Kasvitieteellisen puutarhan alue ja Varsapuistikko merkitään kulttuurihistoriallisesti arvokkaina suojeltaviksi, arvokkaat rakennukset ja muistomerkit suojellaan. - Puiston historialliset arvot säilytetään ja niitä vahvistetaan suunnitteluratkaisuin. Historiallista kerroksellisuutta vaalitaan kuitenkin siten, että puisto toimii myös nykyajan puistona. Historiallisia puistoakseleita korostetaan. - Suojeltavia rakennuksia ovat Kasvitieteellisen puutarhan vanhat rakennukset, ravintola Kaisaniemi, soutupaviljonki ja vanhat kioskit sekä Kaisaniemenrantaan siirretyt puutalot. 2. Suunnitellaan julkista puistonosaa ja Kasvitieteellistä puutarhaa yhtenäisenä kokonaisuutena - Julkisen puistonosan ja puutarhan välisiä näkymiä ja yhteyksiä parannetaan. Visuaalista yhteyttä parannetaan kunnostamalla rajavyöhykettä sekä poistamalla rajakohdalta huonokuntoiset liikuntarakennukset ja karsimalla kasvillisuutta. - Puutarhalle avataan uusi sisäänkäynti etelästä. Kasvihuonerakennuksen eteläpuolella oleva julkinen puisto liitetään uudella sisääntulosommitelmalla puutarhan puistoon. - Tutkitaan mahdollisuutta ympärikäveltävyyteen puistossa Kasvitieteellisen puutarhan itäosassa, Kaisaniemenkadun varrella. 3. Puisto suunnitellaan vetovoimaiseksi keskustan kaupunkipuistoksi, kävelypuistoksi, oleskelupuistoksi, paikallisliikunnan puistoksi ja asukkaiden käyttöpuistoksi. - Aluetta kohennetaan puistomaisemmaksi sekä lisätään puiston avoimuutta ja turvallisuutta. Vältetään eri toiminnoille aidattuja ja rajattuja alueita. Puiston sisääntulokohtia korostetaan. - Erityisesti itä-länsisuuntaisen puistovyöhykkeen ilmettä puutarhan eteläpuolella palautetaan puistomaisemmaksi. - Hiekkakentän pohjoispuolen alue, kunnostetaan puistomaisemmaksi ja alueelle tutkitaan esiintymislavan sijoitusta. Puisto liitetään visuaalisesti paremmin rantaan. - Puiston keskiosa, eri akseleiden leikkauskohdassa, kohennetaan puiston huippukohdaksi ja sydänalueeksi. Vesiallas liitetään paremmin puiston osaksi ja veden ääreen pääsyä parannetaan. - Hiekkakenttäalueita pienennetään ja kentät kootaan avoimeksi tilasarjaksi "liikunta-akseliksi" puiston länsiosaan. Alueelle suunnitellaan asukkaiden ja koululaisten tarpeisiin sekä urheiluseurojen junioritoimintaan erilaiseen palloiluun ja talvella luisteluun soveltuvat kentät siten, että alueella on yksi isompi ja toinen pienempi hiekkakenttä. - Hiekkakentän itälaidalle muodostetaan bulevardi-akseli keskustasta rantaan. - Puiston kenttiä voidaan käyttää myös vaihtuvien tapahtumien alueena siten, että otetaan huomioon puistokokonaisuuden asettamat reunaehdot. - Suunnittelussa selvitetään mahdollisuutta sijoittaa alueelle leikkipuisto. Alueelle sijoitetaan lasten leikkipaikka. - Puiston kasvillisuutena käytetään pääosin runkopuita, nurmea ja matalia istutuksia. Maisemallista ilmettä pyritään selkiyttämään ja jäsentämään. 4. Lisärakentaminen minimoidaan - Selvitetään mahdollisuutta laajentaa Kasvimuseota noin 1500 m2:llä. Laajennusosa sijoittuu pääosin kalliotilaan kasvimuseon alle. - Uudet pukuhuoneet ja muut mahdolliset rakennukset sijoitetaan kentän länsipuolelle. Selvitetään mahdollisuutta sijoittaa leikkipuistotoimintaan liittyvä rakennus puistoon. Puiston itäosassa on toinen mahdollinen rakennuspaikka leikkipuisto- tai liikuntarakennukselle. Nykyiset pukuhuoneet ja puistotyöntekijöiden välinevarastot puretaan. - Ravintola Kaisaniemen ympäristöä parannetaan siten, että rakennus liittyy paremmin rantaan. - Rakennusten tulee olla kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia, historialliseen puistoon soveltuvia eivätkä ne saa aiheuttaa puistolle tai sen käytölle häiritsevää liikennettä. - Puiston reunoille sijoittuvat Keskustatunnelin varapoistumistiet ja ilmanvaihtorakennelmat tulee sovittaa historialliseen puistoon ja ne tulee sijoittaa siten, etteivät ne haittaa puiston toimintoja eivätkä vahingoita puiston kasvillisuutta. 5. Puiston kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan ja ajoneuvoilla liikkumista puistossa rajoitetaan - Kaisaniemenranta puukujineen säilyy ajoyhteytenä Kasvitieteelliselle puutarhalle, ravintolalle, soutupaviljongille ja mahdollisesti alueelle tuleville asuntolaivoille. Rantakadulla säilyy kadunvarsipysäköinti. - Radan varrella olevan pohjois-eteläsuuntaisen kadun läpiajomahdollisuus poistetaan. - Puiston alueelle ei tule järjestää pysäköintiä ja rakenteellisin keinoin tulee estää luvaton pysäköinti. - Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn reittejä keskustasta pohjoiseen sekä asemalta Kruununhakaan sekä seudullisesti merkittävää rantareittiä Kruununhaasta Kaisaniemenlahden ympäri sekä edelleen tulevaisuudessa uuden siltayhteyden kautta Töölönlahdelle. - Asemakaavan valmistelun yhteydessä tutkitaan myös Kruununhaan jalankulkuyhteyksien sujuvuuden parantamista puistoalueelle. Itäreunassa selvitetään, voidaanko Kaisaniemenkadun liikenneympyrä poistaa ja laajentaa puistoa. 6. Puisto suunnitellaan korkealuokkaisin rakentein ja materiaalein - Puiston kaikki istutukset, aidat, rakenteet, pintamateriaalit, kalusteet ja tekniset laitteet tulee olla paikan arvon mukaisia ja historialliseen miljööseen sopivia, yhtenäisesti suunniteltuja ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia. Puistossa minimoidaan puistotoimintoihin liittymättömät rakennelmat. 7. Puistoon ja Kasvitieteelliseen puutarhaan laaditaan valaistuksen kokonaissuunnitelma - Valaistuksella luodaan puistoon omaa tunnelmaa ja ilmettä sekä parannetaan turvallisuutta. Jalankulun ja pyöräilyn raiteilla sekä toiminta-alueilla on tärkeä käyttää maanpintaan kohdistettua valaistusta, jonka avulla näkee liikkua ja joka koetaan turvalliseksi. - Valaistuksella tuodaan esille puiston tunnelmaltaan erilaisia osia sekä jalankulkuakseleita, aukioita, puistoaiheita, kasvillisuutta, vesiaiheita, veistoksia ym. yksityiskohtia sekä puistorakennuksia. - Valaisinten tulee olla jalankulkijan mittakaavaisia ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä edellä olevat Kaisaniemen puiston asemakaavoitus- ja suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi. |
Lisätiedot:
Karppinen Anne, arkkitehti, puhelin 169 4217
Jaakkola-Kivinen Maria, maisema-arkkitehti, puhelin 169 4267
Lybeck Kajsa, arkkitehti, puhelin 169 2409
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta | |
Liite 3 |
Mielipiteet maisema-arkkitehtikilpailun jälkeen | |
Liite 4 |
Mielipiteet tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen | |
Liite 5 |
||
Liite 6 |
||
Liite 7 |
Havainne Kasvitieteellisen puutarhan uudesta yhteydestä julkiseen puistoon |
21.12.2006 pöydälle pantu asia
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE
2007 - 2009
Kslk 2006-317, Laitinen Pentti J.I. 19.12.2006
Kaupunkisuunnitteluviraston toiminnan perustana ovat viraston määrittelemät toiminta-ajatus, arvot, visio sekä strategiset painopistealueet. Strategian lähtökohtana on ns. tasapainoinen näkökulmakehikko, jossa viraston toimintaa ohjaaviksi ja seurattaviksi näkökulmiksi on valittu yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen. Toiminnan perustana on myös kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelma vuosille 2005-2010 sekä kaupungin yhteisstrategiat. Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuosille 2007-2009 hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 18.5.2006. Alustava toimintasuunnitelma oli vuoden 2007 talousarvioehdotuksen pohjana ja sitä on viraston suunnittelujärjestelmän mukaisesti tarkistettu syksyn 2007 aikana strategisten painopistealueiden ja tulostavoitteiden osalta sekä ohjelmoimalla kaudelle 2007-2009 yksityiskohtaisemmat suunnitteluhankkeet. Toimintasuunnitelmaa seurataan neljännesvuosittaisella raportoinnilla. Toimintasuunnitelma sisältää viraston toiminnan perustan, strategiset painopistealueet, tavoitteet sekä keskeiset tehtävät. Toimintasuunnitelmaan liittyy myös erillinen tehtäväluettelo, mikä sisältää yksityiskohtaisemman aikataulutetun luettelon vuosien 2007-2009 aikana virastossa työstettävistä hankkeista. Tehtäväluettelo on sähköisessä muodossa viraston intrassa ja se päivitetään neljännesvuosittain. Toimintasuunnitelmassa tärkeimmät suunnittelukohteet vuosille 2007-2009 on jaoteltu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta yleispiirteiseen suunnitteluun, asumiseen, elinkeinotoimintaan, kaupunkiympäristöön ja virkistysalueisiin, esikaupunginosien kehittämiseen ja lähiöiden parantamiseen, kulttuuriympäristön suojeluun, kaupunkitutkimukseen sekä liikenteeseen. Vuoden 2007 lautakuntakäsittelyt esitetään kuukausittain. Ohjelmakaudelle on määritelty painopistealueet sekä tärkeimmät tehtävät myös palvelukyvyn, toimintatapojen sekä oppimisen ja kehittymisen näkökulmista. Vuosien 2007-2009 toimintasuunnitelma on jaettu listan liitteenä. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman vuosille 2007-2009. |
Lisätiedot:
Karsimus Outi, vs. hallintopäällikkö, puhelin 169 4431
LIITE |
9.11.2006 ja 16.11.2006 pöydälle pantu asia
SOSIAALIVIRASTON ESITYS PERHONKADUN ASEMAKAAVAN
MUUTTAMISEKSI
Kslk 2006-1411, Sosv 30 23.8.2006
Aloite Sosiaalivirasto on 23.8.2006 tehnyt esityksen asemakaavan muuttamiseksi siten, että Perhonkatu katkaistaisi osoitteessa Hietaniemenkatu 9 sijaitsevan päiväkoti Leppäsuon tontin kohdalta, katualue liitettäisi osaksi viereistä Perhon kenttä -puistoa ja aidattaisi. Toimenpiteen seurauksena jalankulku Perhonkadulla estyisi Mechelininkadun ja Lapuankadun välillä. Hakemusta perustellaan lasten turvallisuuden takaamisella.
Sosiaaliviraston kirjeessä viitataan Hietaniemenkatu 5 suunniteltuun asunnottomien palvelukeskukseen ja kaupunginhallituksen 22.5.2006 palvelukeskuksen hakesuunnitelmaa käsitellessään kiinteistöviraston tilakeskukselle antamaan kehotukseen valmistella asianomaisten hallintokuntien kanssa kaavamuutos Perhonkadun katkaisemiseksi Hietaniemenkatu 9:n rakennuksen pituiselta matkalta. Kaupunginhallituksen kehotus perustui hankesuunnitelmaan liitettyyn selvitykseen, jossa sosiaalivirasto esitti kadun katkaisemista.
Sosiaaliviraston hakemus on esityslistan liitteenä.
ESITTELIJÄ
Nykyinen tilanne
Perhonkatu
Perhonkatu välillä Lapuankatu-Mechelininkatu on 5 metriä leveä, voimassa olevassa asemakaavassa nro 6641 yleiselle jalankululle ja huoltoajolle osoitettu katu. Paitsi päiväkoti Leppäsuota, kadulle aukeavat myös ravintolakoulu Perho ja sen tilausravintola, Helsingin kauppakorkeakoulun Arkadia-rakennus sekä kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Casa Academica -rakennus. Kadun varrella Mechelininkadun puolella on Esson jakeluasema. Perhonkadulta ei ole suojatieyhteyttä Mechelininkadun yli.
Vuodesta 1987 on läpiajo Perhonkadulla estetty päiväkoti Leppäsuon kohdalla ajoestein. Päiväkodin toimintaa ajatellen katu on siis erittäin turvallinen.
Päiväkoti Leppäsuo
Noin 90 hoitopaikan päiväkoti Leppäsuo toimii Hietaniemenkatu 9 / Perhonkatu 8:n kiinteistössä, pääasiassa sen toisessa kerroksessa. Rakennuksessa on tiloja myös nuorisoasiankeskuksella ja terveysvirastolla. Lasten lähiulkoilualueena on Perhonkadun toisella puolella oleva puisto Perhon kenttä. Perhonkadun puolella rakennuksen ja kadun välissä tontilla on 7 m leveä istutettu alue. Tonttia ei ole aidattu. Päiväkotitontilla 13/434/2 on voimassa 8.12.1971 vahvistettu asemakaava nro 6641, jonka mukaan se on virasto- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YHS).
Kiinteistö peruskorjataan v. 2008-2009. Tässä yhteydessä päiväkodin tilat siirretään kokonaan rakennuksen maantasokerrokseen, johon liittyvät ulkoalueet voidaan silloin ottaa yksinomaan päiväkodin käyttöön. Noin 370 m2:n suuruinen sisäpiha kunnostetaan lasten leikkialueeksi. Muutosten seurauksena päiväkodin toimintaedellytykset ja henkilökunnan työolosuhteet paranevat nykyiseen verrattuna huomattavasti, ja päiväkodilla on mahdollisuus ottaa tontti nykyistä näkyvämmin haltuunsa.
Perhon kenttä
Perhonkadun ja Arkadiankadun varrella sijaitsevan Etu-Töölön yläasteen koulun ja lukion välissä olevan puiston asemakaava nro 7713 on vahvistettu 8.5.1978. Puiston pinta-ala on noin 1 710 m2. Koulun pihalta johtaa portaat puistoon, jonka itä- ja länsireunassa on jalankulkuyhteys koulutontin ja Perhonkadun välillä. Perhonkadun puoleisella reunalla kasvaa kookkaita puita. Puistosta noin 1 150 m2:n suuruinen alue on aidattu leikkipaikaksi. Puinen aita on vanha ja huonokuntoinen, eikä sen portti ole päiväkodin sisäänkäynnin kohdalla.
Muut kiinteistöt
Helsingin kauppakorkeakoulun Arkadia-rakennukseen (Perhonkatu 9) on Perhonkadulta sekä sisäänkäynti että tonttiliittymä.
Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan Casa Academica -rakennukseen (Perhonkatu 6) on Perhonkadulta kaksi sisäänkäyntiä, joista toinen pohjakerroksessa sijaitsevaan lounasravintola Pastilliin. Rakennuksessa on tiloja myös mm. Svenska handelshögskolanilla. Tontin Perhonkadun puoleisella sivulla on ajoluiska pysäköintikellariin.
Ravintolakoulu Perhon (Perhonkatu 11) sisäänkäynti on Perhonkadulta, aivan puiston rajalta. Vieressä on tilausravintolan Perhon sisäänkäynti. Ravintolakoulu on noin 500 hengen opiskelu- ja työpaikka. Tilausravintolaa käytetään paljon erilaisten perhejuhlien ja esimerkiksi muistotilaisuuksien pitopaikkana. Ravintolakoulu Perhon työmatka- ja asiakasliikenne perustuu julkisen liikenteen käyttöön. Jalankulkuyhteys kouluun ja sen kahteen ravintolaan Kampin sekä Runeberginkadun-Arkadiankadun suunnalta kulkee Perhonkadun kautta.
Asuntola- ja palvelukeskushanke
Sahaajankadun lopetettavalle asuntolalle korvaavaa paikkaa etsinyt, sosiaaliviraston asettama työryhmä päätyi 31.1.2006 yksimielisesti ehdottamaan asuntolan ja asunnottomien palvelukeskuksen sijoittamista Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolakiinteistöön. Hietaniemenkatu 5 b katsottiin ehdolla olevista parhaaksi vaihtoehdoksi mm. sen vuoksi, ettei rakennuksen käyttämiseksi tähän tarkoitukseen tarvita asemakaavan muutosta.
Kuitenkin sosiaalivirasto sisällytti asuntolaa ja palvelukeskusta koskevaan esitykseensä sosiaalilautakunnalle 20.4.2006 Perhonkadun sulkemisen niin, että päiväkoti Leppäsuon tontilta olisi välitön yhteys puistossa sijaitsevalle ulkoleikkialueelle, eli asemakaavan muuttamisen.
Hietaniemenkatu 5 b rakennuksessa toimii tällä hetkellä mm. A-klinikkasäätiön nuorisoasema ja huumevieroitukseen erikoistunut Hietalinnayhteisö, Alvi ry:n kaksi mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kuntoutukseen tarkoitettua asumisyksikköä sekä AIDS-tukikeskus.
Päiväkoti Leppäsuossa hoidettavana olevien lasten turvallisuus
Liitettynä Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolahankkeeseen sosiaaliviraston aloite Perhonkadun katkaisemiseksi perustuu oletukseen, että asuntolan ja palvelukeskuksen asiakkaat muodostavat uhkan päiväkodissa hoidettavana olevien lasten turvallisuudelle, ja heidän liikkumisensa Perhonkadulla pitäisi siitä syystä estää. Kuitenkin sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston kaupunginhallitukselle tekemässä ympäristöselvityksessä 8.5.2006 todetaan, ettei asunnottomien päiväkodeille aiheuttamia häiriöitä ole tiedossa.
Päiväkoti Leppäsuon sisäänkäynnin etäisyys palvelukeskuksen portista on noin 90 metriä. Jalankulkureitit palvelukeskukseen Arkadiankadun, Runeberginkadun tai Mechelininkadun suunnalta eivät johda ensisijaisesti Perhonkadulle, vaan Hietaniemenkadulle ja Lapuankadulle.
Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla on eri puolilla kaupunkia yli 320 kaupungin omaa tai ostopalvelupäiväkotia. Suuresta päiväkotitiheydestä johtuen ei voida välttää tilannetta, että niistä joidenkin läheisyydessä sijaitsee asuntola. Huomattavan suuri osa kantakaupungin päiväkodeista toimii myös kiinteistöissä, joissa ei ole pihaa lainkaan, tai se on niin pieni, että lasten päivittäinen ulkoilu tapahtuu jossain lähiseudun puistossa. Ulkoleikkialueille kuljetaan silloin katuja pitkin. Päiväkotien lähikatuja ei lasten turvallisuuteen vedoten ole kuitenkaan suljettu liikenteeltä silloinkaan, kun naapurina on asuntola.
Koska päiväkoti Leppäsuon sisäänkäynti tulee peruskorjauksen jälkeenkin olemaan Perhonkadulta, olisi sosiaaliviraston esityksen mukaisessa aitauksessa oltava portit kadun molemmista päistä, jolloin puiston läpi kulkeminen olisi mahdollista. Aitaamisen seurauksena kulkeminen Perhonkadulla epäilemättä hankaloituisi ja kulkijoiden määrä vähenisi, mutta samalla heikkenisi myös alueeseen kohdistuva sosiaalinen kontrolli.
Puistot ovat yleisiä alueita kuten kadutkin. Yleisillä alueilla kulkemiseen on kaikilla oikeus. Mikäli halutaan muodostaa suljettu alue, jolla liikkujista päiväkodin henkilökunta saa päättää, pitäisi puisto ja Perhonkadun katualue muuttaa osaksi päiväkotikiinteistöä.
Päiväkodissa hoidettavana olevien lasten turvallisuuden perusta on ammattitaitoisen ja vastuuntuntoisen henkilökunnan läsnäolo sekä sisätiloissa että ulkoilun aikana. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä hoitajien seurassa tapahtuva, viisi metriä leveän jalankulkukadun ylitys ei muodosta sellaista vaaraa lasten turvallisuudelle, että se edellyttäisi kadun sulkemista kaikilta muilta kadun käyttäjiltä. Kadun katkaiseminen jalankululta aiheuttaisi kohtuutonta haittaa muille kadun käyttäjille, etenkin ravintolakoulu Perhon ja sen kahden ravintolan toiminnalle ja asiakasliikenteelle.
Kantakaupungin päiväkotien joukossa tulevat päiväkoti Leppäsuon toimintaedellytykset kiinteistön peruskorjauksen jälkeen olemaan varsin hyvät. Toiminnan turvallisuuteen liittyviä tekijöitä voidaan peruskorjauksen yhteydessä parantaa sosiaaliviraston ja rakennusviraston yhteistyönä, päiväkodeissa yleensä käytössä olevin keinoin. Tällaisia keinoja voisivat olla esimerkiksi päiväkotikiinteistön aitaaminen ja päiväkodin näkyvyyden parantaminen katukuvassa, puistossa olevan leikkialueen aitauksen uusiminen ja sen portin sijoittaminen päiväkodin sisäänkäynnin kohdalle sekä puistoleikkipaikan osoittaminen ensisijassa päiväkodin käyttöön sen aukioloaikoina. Niin haluttaessa puisto on myös mahdollista kytkeä asunnottomien palvelukeskukseen tulevan kameravalvonnan piiriin, johon liittyy palvelukeskuksen toimintaan kuuluva henkilökunnan ympärivuorokautinen päivystys ja lähiympäristössä tapahtuva partiointi.
Hietaniemenkatu 5 b:n asuntola ja palvelukeskus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2008. Samaan aikaan alkaa päiväkoti Leppäsuon kiinteistön peruskorjaus. Kun päiväkoti avataan uusissa tiloissa vuonna 2009, on Hietaniemenkatu 5 b:n asuntolan toiminnasta kokemusta vuoden ajalta. Tällöin sosiaalivirastolla on mahdollisuus arvioida tilanne uudelleen saatujen kokemusten perusteella.
Edellä esitettyyn viitaten esittelijä katsoo, että sosiaaliviraston ehdotus asemakaavan muuttamisesta niin, että osa Perhonkadusta liitetään puistoon ja suljetaan aitaamalla yleiseltä jalankululta, ei anna tässä vaiheessa aihetta toimenpiteisiin. Kaavan muuttamista voidaan harkita aikanaan uudelleen, mikäli siihen osoittautuu tarvetta.
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot:
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
ILMALANRINTEEN JA HELSINGIN VEDEN ALUEEN ASEMAKAAVA- JA
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11561)
Kslk 2006-710, Yleisradion eläkesäätiö 19.12.2006, Yleisradion eläkesäätiö
25.8.2006
Karttaruudut G5/R1, S1, hankenro 329
17. kaupunginosan (Pasila) osaa korttelista 17056 sekä katu- ja torialuetta koskeva asemakaavaehdotus ja korttelia 17052 ja osaa korttelista 17053 sekä katu- ja retkeilyaluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus, (muodostuu uusi kortteli 17056).
Alueen sijainti Alue sijaitsee Ilmalassa Länsi-Pasilan pohjoisosassa. Kaava-alue rajoittuu lännessä Keskuspuistoon, pohjoisessa Hakamäentiehen ja rantarataan, idässä Ilmalankujaan ja etelässä MTV Oy:n alueeseen.
|
|
Tiivistelmä Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa Ilmalan työpaikka-alueen kehittämisen paranevien joukkoliikenneyhteyksien myötä nykyistä selvästi kaupunkimaisemmaksi työpaikka- ja toimitila-alueeksi.
Helsingin Veden alue säilyy pääosin nykyisessä käytössä. Vesilinnojen pohjoispuolelle Ilmalanrinteeseen sijoitetaan uusi Ilmalantori ja toimitilakortteli.
Ilmalanrinteen rakennukset muodostavat kaupunkirakenteen reunan ja vesilinnoille jalustan koilliseen, Pohjois-Pasilan suuntaan avautuvaan maisemaan. Kerrosala lisääntyy noin 65 000 k-m2:llä. Työpaikkoja alueelle tulee noin 3 000 kpl.
Yhdessä myöhemmin rakentuvan Keski-Pasilan kanssa Ilmala muodostaa Pasilan asemalta Ilmalan asemalle saakka ulottuvan yhtenäisen, tiiviin kaupunkirakenteen.
Kaavoitustyö on käynnistetty Kapiteeli Oyj:n aloitteesta.
Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on pidetty nähtävänä 11.-15.12.2000 ja 1.-19.3.2004. Ilmalanrinnettä koskevan ehdotuksen valmisteluaineistosta on jätetty kaksi mielipidettä, jotka on huomioitu kaavoitustyössä.
Aloite Kapiteeli Oyj on hakenut alueensa kaavan muuttamista siten, että kaavassa retkeilyalueeksi merkitty alue muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.9.2004/418 § hyväksyä Ilmalan alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.
Lähtökohdat
Maakuntakaava
Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Ilmalan alue on keskustatoimintojen aluetta.
Yleiskaava
Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta.
Asemakaavat
Kaava-alueella on voimassa 6 asemakaavaa:
Ilmalanrinteen alueelle asemakaavat vuosilta 1975, 1978 ja 1999, Helsingin Veden tontilla vuodelta 1981, Yleisradion tontilla vuodelta 1990 ja Ilmalankujalla vuodelta 2006. Kaava-alueen itäreunassa, rantaradan varressa on kapea asemakaavoittamaton alue.
|
|
Voimassa olevissa asemakaavoissa Ilmalanrinteen alue on retkeilyaluetta, Helsingin Veden alue kunnallishallinnollisten ja -teknisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta ja Yleisradion alue radio- ja televisiotoiminnan korttelialuetta.
Luonnoksen alue on jaettu kahteen osaan
Ilmalan alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen (kaupunkisuunnittelulautakunta 23.9.2004) kaava-alue on jaettu asemakaavan muutosehdotuksessa kahteen osaan. Nyt käsiteltävänä on pääosin Ilmalanrinteen alueesta ja Helsingin Veden tontista muodostuva kaava-alue. Alueeseen kuuluu myös pieni osa Yleisradion vanhan tontin pohjoisnurkasta. Pääosin Yleisradion tontista muodostuvan kaava-alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (nro 11444) kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.6.2006. |
Rakennuskiellot
Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi 31.12.2007 saakka.
Muut suunnitelmat ja päätökset
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja Kapiteeli Oyj ovat yhdessä teettäneet Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:llä Ilmalanrinteen alueen viitesuunnitelman vuosina 2003-2005.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt LOCI maisema-arkkitehdeilla alikonsultteinaan Arkkitehtitoimisto Huvila Oy ja LiCon-AT Oy Ilmalan alueen katujen ja aukioiden ympäristö- ja valaistussuunnitelman vuonna 2006.
Maanomistus
Kapiteeli Oyj omistaa pääosan Ilmalanrinteen alueesta.
Helsingin kaupunki omistaa Helsingin Veden tontin ja Helsingin Veden käyttöön 27.1.1989 myönnetyn poikkeusluvan nojalla ajopihaksi ja liikennealueeksi vuokratun retkeilyalueen osan tontin pohjois- ja itäpuolella.
Yleisradion eläkesäätiö omistaa Yleisradion tontin.
Ratahallintokeskus omistaa Kapiteelin Ilmalanrinteen alueen ja rantaradan väliin sijoittuvan kapean kaavattoman alueen.
Rakennettu ympäristö
Ilmalanrinteen alue
Ilmalanrinteen alue on rakentamaton tasolta +41,0 pohjoiseen tasolle +26,5 viettävä metsäinen rinne. Alueen kautta on johdettu vesilinnoilta pohjoiseen mm. kaukolämpöjohto.
Helsingin Vesi
Koko alueen maisemaa hallitsevat Ilmalan korkean kallion (+45,5) laelle rakennetut Helsingin Veden vesilinnat. Niiden vesisäiliöiden julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on +71,20. Vesisäiliöiden tiilijulkisivun alareunan korkeusasema on +55,58. Säiliöiden alle jäävä tila on käytetty erilaisina toimitiloina ja osin pysäköintiin. Vesilinnojen lisäksi on tontille niiden väliin sijoitettu matala ajoneuvojen huoltokeskuksen rakennus ja tontin luoteisnurkkaan matala jalustamainen tukikohdan rakennusryhmä. Rakennusoikeutta on tontilla olevassa neljässä rakennuksessa käytetty 25 755 k-m2. Autopaikkoja on rakennettu 321 ap (noin 1 ap/80 k-m2). Ne on sijoitettu uudemman vesilinnan, Ilmala 2:n kahteen kellarikerrokseen (120 ap) ja pihalle (201 ap).
Yleisradio
Kaava-alueeseen kuuluva 965 m2:n osa Yleisradion tontista 17053/2 on osaksi kestopäällystettyä pysäköintialuetta ja osaksi luonnontilaista harvahkoa kallioista metsää.
Luonnonympäristö
Luonnonolosuhteet
Kaava-alue sijaitsee kallioisella selännealueella. Sitä leimaavat paikoin suuret korkeuserot ja louhitut kallioseinämät. Maastoa muodostavat kalliot ja niiden päällä oleva moreenikerros. Alueen pohjoisosassa on savikon päällä oleva kosteikkoalue.
Kaava-alueen koillisreunassa, rantaradan varressa on yhtenäisempi kasvillisuuden peittämä alue, joka koostuu enimmäkseen männiköistä ja lehtipuustosta. Siellä kasvaa myös noin 90-vuotiasta kuusikkoa. Notkossa sijaitsee tiheän lehtipuuston vallitsema pohjaltaan märkä kosteikko (puulajeina mm. tervaleppä, koivuja harmaaleppä). Alueella ei kasva suojeltavia kasvilajeja.
Itäisen vesilinnan eteläpuolella on puistomainen vihervyöhyke.
Ilmasto-olosuhteet ovat alueella keskimääräistä vaihtelevampia. Erityisesti kaava-alueen korkealla sijaitseva eteläosa on tuulinen.
Kasvillisuus ja eläimet
Luontotietojärjestelmän mukaan alueella ei ole arvokkaita kasvillisuus- tai eläimistökohteita.
Kaupunkikuva ja maisema
Alueen voidaan katsoa olevan tällä hetkellä osa laajempaa ihmisen aikaansaamaa "maisemavaurioaluetta", jota leimaavat kaava-alueen lähettyvillä lukuisat louhitut ja rikkonaiset kallioseinämät, ratakuilut ja ratapihat, keskenään eri tasoissa risteävät rautatiet, tiet, sillat ja tierampit.
Ilmalan mäellä sijaitsevat isot vesisäiliörakennukset. Ne näkyvät kaukomaisemassa paikoin useiden kilometrien päähän.
Suojelukohteet
Vesilinnojen alue on merkitty yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Maaperä Maaperä on pääosin kallioista ja kalliopinta esiintyy monin paikoin paljaana. Osittain kalliota peittää kitkamaakerros, jonka syvyys maanpinnasta vaihtelee 0-3 m. Ilmalanportin alueella esiintyy savikerroksen yläpuolella hiekkakerros sekä moreenin yläpuolinen savikerros, savikerroksen arvioitu paksuus on 1-4 metriä. Alueelle on ominaista suuret korkeusvaihtelut (+18,4 alueen pohjoisosassa rantaradan varressa, +45,5 Ilmalan vesitornin alueella). Alueen kallioperä on hyvälaatuista, jonka johdosta maanalaisten tilojen toteuttaminen alueelle on yleisesti ottaen edullista. Kuitenkin maan alla on jo useita olemassa olevia kalliotiloja ja -tunneleita sekä suunniteltuja kalliotiloja, jotka on otettava huomioon sijoitettaessa uusia toimintoja maan alle.
Ympäristöhäiriöt
Kaava-alue rajautuu pohjoisessa rantarataan, jonka pohjoispuolella on Hakamäentie. Niiden liikenne on alueen pääasiallinen melunlähde.
Pohjois-Pasilan, Ilmalan ja Keski-Pasilan alueilla on tehty meluselvitys. Selvityksen yhteydessä suoritetuissa mittauksissa on todettu melun ohjearvojen ylittyvän Ilmalassa rantaradan varrella reunimmaisten talojen julkisivuilla. Selvityksen tulosten mukaan lähinnä Hakamäentietä ja rantarataa sijaitsevissa taloissa tarvittaneen jopa toimistorakennuksille tavallista parempaa äänieristystä.
Tavoitteet Ilmalan alueen suunnittelun tavoitteena on kehittää nykyisestä työpaikka-alueesta selvästi kaupunkimaisempi alue. Tavoitteena on myös parantaa joukkoliikenteen asemaa alueella sekä yhteyksiä Ilmalan asemalle ja edelleen Pohjois-Pasilaan.
Tavoitteena on
- luoda rakentamismahdollisuuksia kehittyvälle työpaikka-alueelle ja mediakeskukselle
- luoda koko alueelle ehjä julkisivu koilliseen rantaradan ja Hakamäentien yli avautuvaan maisemaan
- säilyttää vesilinnojen hallitseva asema maisemassa
- luoda edellytykset Helsingin Veden alueen kehittämiselle laitoksen toiminnan kehittymisen tuomien muutostarpeiden mukaisesti.
Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus
Yleisperustelu ja -kuvaus
|
Ilmalan alue muuttuu nykyistä selvästi kaupunkimaisemmaksi ympäristöksi muodostaen myöhemmin rakentuvan Keski-Pasilan kanssa yhtenäisen, tiiviin kaupunkirakenteen Pasilan asemalta Ilmalan asemalle saakka. Sieltä kaupunkirakenne jatkuu tulevaisuudessa Pohjois-Pasilan rakentuessa Keskuspuiston itäreunaa seuraillen Metsäläntielle asti. Ilmalanrinteen alueelle Helsingin Veden tontin pohjoispuolelle sijoitetaan toimitilatonttien rivi. Ilmalanrinteen toimitilakortteli muodostaa yhdessä Televisiokadun varren toimitilakorttelien kanssa kaupungin reunan rantaradan ja Hakamäentien yli koilliseen avautuvaan maisemaan. Korttelien rakennukset radalle päin suuntautuvine siipiosineen toimivat maisemaa hallitsevien vesilinnojen jalustana. Rakennusten ryhmittelyllä ja siipiosien suuntausta vaihtelemalla jalustaan on luotu edellytykset elävöittää taloriviä. Tätä pyrkimystä tukee siipiosien päätyjulkisivujen jäsentely ja kaavaan merkitty mahdollisuus sijoittaa henkilökunnan virkistystiloja kattokerroksen ilmastointikonehuoneiden rakennusaloille. Helsingin Veden tonttia laajennetaan tontin länsipäässä pohjoiseen laitoksen materiaalin käsittelyä varten ja vesilinnojen väliin varataan mahdollisuus rakentaa maanalainen varasto. Rakennusoikeutta lisätään korottamalla tontin läntisimmän rakennusalan korkeutta kerroksella ja sijoittamalla läntisemmän vesilinnan, Ilmala 2:n pohjoispuolelle uusi rakennusala nykyisen huoltokeskuksen rakennuksen jatkoksi. |
Helsingin Veden tontin ja Ilmalanrinteen toimitilakorttelin väliin, itäisen vesilinnan, Ilmala 1:n pohjoispuolelle sijoitetaan uusi Ilmalantori.
Uudelta Ilmalantorilta järjestetään kevyen liikenteen yhteys uuden sillan kautta rantaradan ja Hakamäentien yli Ilmalan aseman pohjoispuoliselle alueelle. Sillalta järjestetään hissi- ja porrasyhteydet alas Hakamäentien linja-autopysäkeille ja edelleen alas Ilmalan rautatieasemalle ja vielä alas radan alittavan kadun linja-autopysäkeille.
|
Ilmalantorista on tarkoitus muodostaa Ilmalan keskus. Pyrkimystä tukemaan on torille sijoitettu paviljonkimaisen kahvila/liikerakennuksen rakennusala ja toriin rajautuvien rakennusten toritason kerrosten tiloihin on kaavamääräyksin osoitettu liiketiloja. Myös Ilmalantorille kaakosta Keski-Pasilan suunnasta johtavan Televisiokadun varren rakennusten katutason tiloihin on kaavamääräyksin osoitettu liike-, ym. asiakaspalvelutiloja kantakaupunkimaisen ilmeen tavoittamiseksi.
Kaava-alueen ulkopuolelle, Ilmalantorin etelänurkkaan on sijoittumassa merkittävä digitaalisen viestinnän toimija Forum Virium, mikä osaltaan korostaa torin merkitystä kaupunkirakenteessa.
Pysäköinnin mitoitusperiaatteena on työpaikka-alueilla vähintään 1 ap/150 k-m2 ja enintään 1 ap/120 k-m2 ja asuinalueilla 1 ap/100 k-m2.
Autopaikat sijoitetaan inva-autopaikkoja lukuun ottamatta pääosin kellareihin ja pysäköintilaitoksiin.
Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 6,4 ha. Kunnallishallinnollisten ja teknisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta on 3,2 ha, toimitilarakennusten korttelialuetta 1,5 ha sekä katu- ja torialueita 1,7 ha. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 91 700 k-m2, jossa lisäystä on 66 645 k-m2.
Työpaikkoja alueelle tulee sijoittumaan noin 3 000 (1 työpaikka/30 k-m2).
Kunnallishallinnollisten ja -teknisten rakennusten ja
laitosten korttelialue (YHT)
|
Helsingin Veden tonttiin liitetään pääosa poikkeusluvan nojalla ajopihana ja liikennealueena käytetyistä retkeilyalueen osista. Tontin pohjoisosaan läntisen vesilinnan, Ilmala 2:n pohjoispuolelle mittarikorjaamon jatkeeksi sijoitetaan enintään 3-kerroksinen, vesilinnojen suhteen jalustamainen laitosrakennuksen rakennusala. Läntisen vesilinnan, Ilmala 2:n länsipuolella olevan huoltokeskuksen läntisimmän rakennuksen rakennusalaa korotetaan kerroksella. Ajoneuvoliikenne johdetaan yläpihalle Ilmalankujan pohjoispäästä Ilmalantorin lounaisreunaa rajaavan rampin kautta ja alapihalle Ilmalanportin kautta. Rakennusoikeutta on tontille merkitty yhteensä 33 500 k-m2. Autopaikat sijoitetaan pääosin rakennusten kellareihin, osin pihalle. Korttelin eteläkulmassa, Ilmalankadun ja Ilmalankujan risteyksessä linja-auton päätepysäkkinä oleva katualue on merkitty tontin osaksi, joka on rakennettava korkeatasoiseksi, huolitelluksi kaupunkiaukioksi. Aukiosta on pyrkimys tehdä kaupunkikuvallinen jalusta Helsingin Veden vesilinnoille. Aukio on päällystettävä luonnonkivellä ja sinne on istutettava puita. Aluetta ei saa käyttää pysäköintiin. Aukiolta on säilytettävien portaiden kautta käynti ylös itäisen vesilinnan, Ilmala 1:n edustalle. Tonttia rajaamaan rakennetaan tontin Ilmalantorin ja Ilmalankujan reunaan luonnonkivimuuri ja tontin länsi- ja pohjoisreunaan Ilmalankadun ja Ilmalanportin varteen tiiliaita. |
Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)
Ilmalanrinteeseen ja rantaradan varteen sijoitetaan toimitilojen korttelialue. Toimitilarakennusten 6-8-kerroksiset päädyt ovat Hakamäentien ja rantaradan suuntaan. Rakennukset on kytketty Hakamäentien ja rantaradan suuntaisilla rakennusosilla ryhmiksi, jotka muodostavat Ilmalalle julkisivun Pohjois-Pasilan suuntaan. Rakennusten korkeus on kaavassa määrätty +-korkoina. Rakennuskorkeus on Ilmalanrinteen alueella pääosin enintään +55,5. Uuteen Ilmalantoriin rajoittuvilla tonteilla on sisäänvedettyjen kattokerrosten ylin rakennuskorkeus +61,5. Vesilinnat säilyttävät hallitsevan asemansa maisemassa. Uuteen Ilmalantoriin rajoittuvien tonttien 17056/5, 6 ja 7 rakennukset ovat Ilmalantorin suuntaan 4-kerroksisia torin korkeusasemasta johtuen (n. +40) ja Ilmalanrinteen ja rantaradan suuntaan 6-7-kerroksisia. Tonteilla 17056/5 ja 6 rakennusrungon ja torin väliin on määrätty sijoitettavaksi valokatteinen tila, jonka kautta tonttien toritason alapuolelle rinteeseen sijoittuvat tilat saava luonnonvaloa. Rakennusoikeutta on näille toimitilarakennusten tonteille merkitty yhteensä 57 600 k-m2. Korttelin 17056 tontilla 6 tulee rakentaa Ilmalantorilta Pohjois-Pasilan eteläisimpään kortteliin johtavan kevyen liikenteen sillan kantaville rakenteille tarpeelliset tuet. Autopaikat sijoitetaan rakennusten kellareihin. |
Liikenne ja Ilmalantori
Joukkoliikenteen palveluita kehitetään varautumalla uuteen raitiotielinja 9:n päätepysäkkiin Ilmalassa. Pysäkki sijoitetaan vanhemman vesilinnan, Ilmala 1:n pohjoispuolelle noin tasolle +40 rakennettavalle uudelle Ilmalantorille. Torille sijoitetaan myös linja-autolinjan 59 päätepysäkki.
Torilta järjestetään kevyen liikenteen silta- ja hissiyhteys rantaradan ja Hakamäentien yli Ilmalan aseman pohjoispuolelle Pohjois-Pasilaan sekä alas Hakamäentien linja-autopysäkeille, edelleen alas Ilmalan rautatieasemalle ja vielä alas radan alittavan kadun linja-autopysäkeille. Sillan nimi on Ilmalansilta.
|
|
Torikannen alle varaudutaan sijoittamaan urheilutiloja. Torille on merkitty liikerakennuksen 600 k-m2:n rakennusala. Rakennukseen saa sijoittaa ravintola-, kahvila-, myymälä-, näyttely-, sosiaali- ja julkisten palvelujen tiloja. Ilmalankadun pohjoispäästä johdetaan uusi katu, Ilmalanportti Ilmalanrinteen korttelin ja Helsingin Veden tontin väliin. Ilmalanportin kautta johdetaan liikenne Helsingin Veden tontille, viereisille toimitilatonteille ja mahdollisiin Ilmalantorin alle sijoittuviin tiloihin. Korttelin 17056 itäpäähän on sijoitettu Televisioaukio, jonka kautta on Televisiokadulta yhteys Ilmalan asemalle, Ilmalanpolulle ja seudulliselle polkupyöräraitille. Aukiolta on varauduttu johtamaan silta rantaradan yli Keski-Pasilan osayleiskaavassa Hakamäentien varteen sijoitetulle keskustatoimintojen korttelialueelle. Aukion kautta on myös yhteys korttelin 17056 pysäköintikellareihin. Aukiolta avautuu näkymä koilliseen Pohjois-Pasilaan. Aukion pinta on kivetty pääosin luonnonkivellä ja aukiolle on sijoitettu istutuksia. Aukiolla säilytetään kalliopaljastuma. |
Luonnonympäristö
Kunnallishallinnollisten ja -teknisten rakennusten ja laitosten korttelialueen (YHT) etelänurkkaan on merkitty istutettava alueen osa, jossa säilytetään oleva, hoidettu istutettu tontin osa puineen ja kalliopaljastumineen.
Suojelukohteet
Molemmat vesisäiliörakennukset, vesilinnat Ilmala 1 (1956) ja Ilmala 2 (1967) on merkitty (sr-2) suojeltaviksi rakennuksiksi kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävinä.
Yhdyskuntatekninen huolto
Suunnittelualueelle on laadittu teknisen huollon verkostosuunnitelmat yhteistyössä laitteista vastaavien teknisten hallintokuntien kanssa. Lisäksi alueesta on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma (Keski-Pasilan, Ilmalan ja MTV 3 alueen vesihuollon yleissuunnitelma, FINNMAP Infra Oy, 2006).
Teknisen huollon järjestämiseksi alueelle joudutaan rakentamaan uusia vesi- ja energiahuollon runkoyhteyksiä. Alueen teknisen huollon verkosto liittyy muihin alueelle suunniteltuihin teknisen huollon suunnitelmiin.
Vesihuolto
Alue kuuluu Ilmalan painepiiriin ja painetaso on 63 mpv (metriä vesipatsasta). Alueelle rakennetaan uusi vesijohtoverkko Radiokadulta tunnelissa olevasta 600 mm:n runkojohdosta Ilmalankujalle ja Televisiokadulle sekä Ilmalankadun kautta Ilmalanrinteelle.
Jätevesi
Korttelin 17056 tonttien 1-6 jätevedet johdetaan viettoviemärissä uuden Ilmalantorin pohjoispuolelle rakennettavaan jätevesipumppaamoon, josta jätevedet johdetaan paineviemärissä Ilmalanrinteen kautta Ilmalankadulle ja liitetään nykyisen Ilmalantorin kohdalla olemassa olevaan jätevesiviemäriin. Korttelin 17056 tonttien 7 ja 8 jätevedet johdetaan viettoviemärissä Televisiokadulle rakennettavaan jätevesiviemäriin ja edelleen johdettavaksi Uutiskadun kautta Radiokadulle.
Sadevesi
Ilmalanportin alueen kattovedet johdetaan Ilmalanportille rakennettavan sadevesiviemärin kautta Hakamäentien alitse johtavaan sadevesirumpuun ja edelleen johdettavaksi Rantaradan vieressä sijaitsevaan avo-ojaan. Korttelin 17056 tonttien 1-5 salaojavedet johdetaan viettoviemärissä Ilmalan aseman alla olevaan sadevesipumppaamoon ja johdetaan paineviemäriä pitkin rantaradan vieressä olevaan avo-ojaan.
Ilmalankujalle ja Radiokadulle rakennetaan sadevesiviemärit joiden sadevedet johdetaan Kuuluttajankujan kautta Keskuspuistoon. Televisiokadun pohjoisosan sadevedet johdetaan viettoviemärissä Yleisradion alueen kautta Uutiskadulle ja edelleen Radiokadulla olevaan sadevesitunneliin johdettavaksi Keskuspuistoon.
Kaukolämpö
Kaava-alue liitetään olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöä varten alueelle rakennetaan uusia kaukolämmön runkojohtoja.
Kaukojäähdytys
Alueelle rakennetaan kaukojäähdytysverkko.
Sähkö
Sähkönsyöttöä varten alueelle asennetaan uusia keskijännitekaapeleita. Alueen toteuttaminen vaatii uuden Pohjois-Pasilan sähköaseman (110kV/20 kV) rakentamisen. Maanalainen sähkönsyöttöasema sijoitetaan Ilmalankadun alle.
Tietoliikenne
Alueelle rakennetaan tietoliikenneyhteydet Radiokadulta olemassa olevasta verkostosta.
Ympäristöhäiriöt
Kaupunkisuunnitteluviraston Insinööritoimisto Akukon Oy:llä teettämän meluselvityksen pohjalta on kaavaan merkitty alueen pohjoisreunan rakennusaloille rakennusten ulkopuoliset melutasot, joiden perusteella voidaan määrittää vaatimus ulkoseinien kokonaisääneneristävyyksille.
Nimistö Nimistötoimikunta käsitteli 5.5.2004 Ilmalan alueen nimistöä.
Uudelle Helsingin Veden tontin ja Ilmalanrinteen alueen väliin rakennettavan kadun nimeksi toimikunta antoi Ilmalanportti - Ilmalaporten.
Ilmalankujan koillispäähän sijoitettavan uuden torin nimeksi toimikunta antoi nimen Ilmalantori - Ilmalatorget.
Toimikunta antoi nimen Televisiokadun ja rantaradan väliin sijoitettavalle aukiolle. Aukion nimeksi tuli Televisioaukio - Televisionsplatsen.
Nimistötoimikunta käsitteli 13.12.2006 Ilmalan alueen nimistöä uudelleen. Toimikunta antoi Hakamäentien yli rakennettavalle kevyen liikenteen sillalle nimeksi Ilmalansilta - Ilmalabron.
Uuden Ilmalantorin paikalla nyt sijaitsevan, poistuvan yleiselle jalankululle varatun kadun nimi Ilmalanpolku - Ilmalagränden on nimistösuunnittelijan päätöksellä siirretty Televisioaukiolta rantaradan vieressä alas Ilmalanrinteelle johtavalle jalankululle ja pyöräilylle varatulle kadulle.
Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset
Luontoon, kaupunkikuvaan ja maisemaan, virkistykseen ja
ympäristöolosuhteisiin kohdistuvat vaikutukset
Kaupunkikuva ja maisema
Asemakaavalla luodaan Ilmalalle uusi julkisivu koilliseen avautuvaan maisemaan. Kaavan rakennuskorkeudet säilyttävät vesilinnojen hallitsevan aseman maisemassa. Maisema paranee ja Ilmalan kaupunkikuvallinen ilme eheytyy uusien rakennusmassojen sitoessa korkealla sijaitsevat vesilinnat aiempaa paremmin maisemaan ja harvahko ja rikkonainen vihervyö alueen itäreunassa katoaa.
Luonto
Ilmalanrinteen, Hakamäentien ja Hakamäentieltä Helsingin Veden tontin itäosaan johtavan kaukolämpöjohdon rajaamalle alueelle syntynyt kosteikkoalue jää pääosin voimassa olevassa Hakamäentien asemakaavassa esitetyn Hakamäentien laajentamisen alle ja kosteikon eteläreuna nyt käsiteltävässä kaavassa esitetyn korttelialueen alle.
Ilmalankadun varrella puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja täydennetään istutuksia.
Virkistys
Asemakaavalla ei ole toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia yleisiin virkistysmahdollisuuksiin ja -reitteihin.
Ympäristöolosuhteet
Kaava-alueen koillispuolella melko ylhäällä maastossa sijaitsevien liikenneväylien aiheuttama meluhaitta vähenee jonkin verran uuden rakentamisen myötä.
Kaupunkirakenteen tiivistymisen vuoksi kaava-alueelle alueelle suunniteltujen torien, aukioiden ja katuympäristöjen istutuksilla ja materiaaleilla on suuri merkityskaupunkikuvan pehmentäjänä, ilmasto-olosuhteiden tasaajana ja viihtyvyyden luojana. Alueelle laaditussa katujen ja aukioiden ympäristö- ja valaistussuunnitelmassa on periaatteena säästää olevia luontoarvoja, kallioita ja kasvillisuutta.
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Alueen toteuttamiskustannuksissa ei ole huomioitu uuden raitiovaunulinjan aiheuttamia kustannuksia eikä kaukojäähdytysverkon rakentamiskustannuksia.
Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti:
Kadut ja yleiset alueet |
4 000 000 euroa |
||
Vesihuolto |
500 000 euroa |
||
Sähkö |
450 000 euroa |
||
Kaukolämpö |
200 000 euroa |
||
Yhteensä |
5 150 000 euroa |
Toteutus Kapiteeli Oyj:n pyrkimyksenä on aloittaa rakentaminen tontilla 17056/1 ja jatkaa siitä rakentamista itään päin uuden Ilmalantorin suuntaan.
Suunnittelun vaiheet
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Osallisille on lähetetty asemakaavan muutosta koskeva ilmoitus vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä nähtävilläolosta 21.3.2000.
Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet
Ilmalan aseman eteläpuolisen alueen, Yleisradion ja vesilinnojen kortteleiden asemakaavan muutosluonnoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 11.-15.12.2000 ja asemakaavan muutosta koskeva keskustelutilaisuus järjestettiin 12.12.2000. Tilaisuudessa ei esitetty mielipiteitä.
Ilmalan alueen asemakaavan muutosluonnoksen valmisteluaineisto oli uudelleen nähtävillä 1.-19.3.2004.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli mielipiteet Yleisradion alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta Ilmalassa (nro 11444) 26.5.2005 käsitellessään.
Yleisradion eläkesäätiö on lähettänyt 25.8.2006 ja 19.12.2006 Ilmalanrinteen kaavoitusta koskevat kannanotot.
Kannanotossaan 25.8.2006 säätiö esittää kaupunkisuunnitteluviraston oleellisesti poikenneen tiukasta kannastaan vesilinnoja ympäröivien rakennusten korkeudesta suhteessa vesilinnojen maisemaa hallitseviin säiliöosan tiilijulkisivuihin. Säätiö pitää asiaa kannaltaan merkityksellisenä, koska näillä rakennusten korkeuksilla Yleisradion alueen uuden lainvoimaisen asemakaavan mukaiset rakennukset korttelin 17053 pohjoisosassa jäisivät korttelin 17056 rakennusten varjoon.
Säätiö esittää korttelin 17056 Ilmalantorin viereisten rakennusten madaltamista.
Kannanotossaan 19.12.2006 säätiö toistaa pääosin aikaisemman kantansa lisäten kaava-alueen jakamisen aiheuttaneen maanomistajien eriarvoista kohtelua.
Esittelijä
Yleisradion eläkesäätiö ja Yleisradio Oy esittivät Yleisradion asemakaavaa laadittaessa oman tonttinsa 17053/2 pohjoiskulmaan Ilmalankujan pohjoispäässä merkityn rakennuksen kerrosluvun korottamista. Esitykseen suostuttiin.
Kaava-alue jaettiin maanomistajien kanssa yhteisymmärryksessä kahteen osaan, pääosin Yleisradion tontin käsittävään alueeseen ja Helsingin Veden tontin ja Ilmalanrinteen muodostamaan alueeseen. Näin pyrittiin turvaamaan hankkeiden eteneminen huolimatta kaavoituksen mahdollisista viiveistä suuren kaava-alueen eri osilla.
Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi on myös muiden Ilmalantoriin rajautuvien rakennusten korkeutta jouduttu tarkistamaan.
Viranomaisyhteistyö ja -neuvottelut
Valmistelun yhteydessä on neuvoteltu Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusviraston katu- ja viherosaston, liikennelaitoksen suunnitteluyksikön, pelastuslaitoksen, Helsingin Energian, ympäristökeskuksen ja Helsingin Veden verkkopalveluyksikön sekä Ratahallintokeskuksen ja Elisa Oyj:n kanssa. Asia on esitelty myös Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Kaavaa valmisteltaessa on oltu tiiviissä neuvotteluyhteydessä Kapiteeli Oyj:n, Helsingin Veden, Yleisradion ja Yleisradion eläkesäätiön kanssa.
Tilastotiedot |
|||||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala m2 |
Kerrosala k-m2 |
Kerrosalan lisäys k-m2 |
||
Kunnallishallinnollisten ja -teknisten rakennusten ja laitosten korttelialue (YHT) |
32 435 |
33 500 |
8 445 | ||
Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) |
14 815 |
57 600 |
57 600 | ||
Katu- ja torialueet |
17 099 |
600 |
600 | ||
Yhteensä |
64 349 |
91 700 |
66 645 | ||
Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.
Kiinteistövirasto käynnistänee maanomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut.
Senaatti-kiinteistöt on pyytänyt, että sille toimitetaan kirjallinen ilmoitus kaavan hyväksymistä koskevista päätöksistä.
Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Hakijalta, Kapiteeli Oyj:ltä esitetään perittäväksi asemakaavan muutoksen laatimisesta 15 000 euroa.
|
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 11.1.2007 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11561 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Kapiteeli Oyj:lle, Yleisradion eläkesäätiölle ja Ratahallintokeskukselle. Lisätiedot:
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
Mielipidekirjeet |
ILMALAN KATUJEN JA AUKIOIDEN YMPÄRISTÖ- JA VALAISTUSSUUNNITELMA
Kslk 2006-576
Karttaruutu G4-G5, hankenro 329
Alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Länsi-Pasilan pohjoisosassa Ilmalassa sijaitsevat Ilmalanrinteen, Helsingin Veden, MTV Oy:n ja Yleisradion alueet. Aluetta rajaa lännessä Keskuspuisto, pohjoisessa Hakamäentie, idässä rantarata ja etelässä Länsi-Pasilan asuinalue ja Keski-Pasila.
Tiivistelmä Ilmalan muuttuminen keskeiseksi mediatuotannon alueeksi sekä Keski-Pasilaan rakentuva uusi, identiteetiltään voimakas keskusta-alue nostavat alueen ympäristön laatuvaatimukset uudelle tasolle. Ilmalan alueelle on laadittu ympäristö- ja valaistussuunnitelma, jossa on ratkaistu katujen ja aukioiden visuaalinen ilme ja laatutaso. Ilmalan alue toteutuu vaiheittain pitkällä aikavälillä. Suunnitelman on tarkoitus toimia lähtökohtana ja yleisohjeena osa-alueittain laadittaville toteuttamista koskeville ympäristö- ja katusuunnitelmille.
Suunnittelutilanne Ilmalan suunnittelutilanne on vaihteleva; osalla aluetta asemakaavoitus on vielä kesken ja osalla on jo alkamassa toteutusvaihe. MTV Oy:n alueen asemakaavan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt vuonna 2005 ja Yleisradion alueen asemakaavan vuonna 2006. Ilmalanrinteen ja Helsingin Veden alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle 11.1.2007. Alueen kaakkoisosa kuuluu Keski-Pasilan osayleiskaavaan, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2006. Keski-Pasilan asemakaavoitus on vasta käynnistymässä.
Suunnittelun lähtökohdat
Ilmalan alueelle viime vuosina laadittujen ja tekeillä olevien asemakaavan muutosten tavoitteena on kehittää nykyisestä työpaikka-alueesta kaupunkimainen media- ja yritystoiminnan alue sekä muuttaa osa asuinalueeksi.
Alueella olevat Yleisradion ja MTV:n keskeiset toimitilat säilyvät ja kehittyvät uuden mediakeskuksen ytiminä. Uudet toimitilakorttelit sijoittuvat pääasiassa alueen itäreunaan uuden Televisiokadun varteen, sen päätteeksi siirretyn uuden Ilmalantorin ympärille ja vesilinnojen pohjoispuolelle. Asuinkorttelit keskittyvät alueen länsireunaan Keskuspuiston viereen sekä Radiokadun varrelle.
Uudesta Ilmalantorista on tarkoitus luoda Ilmalan keskus tehostamalla maankäyttöä sen ympärillä. Raitiovaunun ja bussin päätepysäkit sekä Ilmalan aseman läheisyys tekevät torista joukkoliikenteen solmukohdan. Vesilinnat säilyvät alueen maamerkkinä. Ilmalantorin varrelle on sijoittumassa digitaalisen median sisältöjen ja palvelujen kehityshanke Forum Virium Helsinki, jonka ovat perustaneet alan suurimmat suomalaiset yritykset. Tarkoituksena on synnyttää Pasilaan osaamiskeskittymä, joka vetää puoleensa toimialan yrityksiä ja tuotekehitysyksiköitä sekä kotimaasta että ulkomailta.
Ilmala liittyy kiinteästi Keski-Pasilaan ja yhdessä ne muodostavat tulevaisuudessa Pasilan asemalta Ilmalan asemalle saakka ulottuvan yhtenäisen, tiiviin kaupunkirakenteen. Ilmalan muuttuminen keskeiseksi mediatuotannon alueeksi sekä Keski-Pasilaan rakentuva uusi, identiteetiltään voimakas keskusta-alue nostavat suunnittelualueen ympäristön laatuvaatimukset uudelle tasolle. Alueen katuympäristön tulee olla korkeatasoista ja kaupunkimaista.
Kaupunginhallitus on päättänyt 20.4.2006 Keski-Pasilan jatkovalmistelukohdista sekä osallistumisesta Forum Virium Helsingin hanketoimintaan. Kaupunginhallitus kehottaa yleisten töiden lautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa asettamaan tavoitteeksi, että Keski-Pasilan julkisen tilan kaupunkikuvallisen laatutason tulee olla korkea sekä pääväylillä että jalankulkuympäristössä, koska kysymys on identiteetiltään voimakkaasta keskusta-alueesta.
Kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston yhteistyö
Kaupunkisuunnitteluvirasto on tilannut suunnittelun konsulttityönä LOCI maisema-arkkitehdeiltä, joiden alikonsultteina ovat toimineet Arkkitehtitoimisto Huvila Oy ja LiCon-AT Oy. Kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto ja Helsingin Energia ovat yhdessä ohjanneet työtä.
Katuympäristön suunnittelu on ollut osa samanaikaisesti tekeillä olevaa Ilmalanrinteen ja Helsingin Veden alueen asemakaavatyötä. Rakentaminen on käynnistynyt Yleisradion alueella ja MTV:n alueella se alkaa vuonna 2007. Siitä johtuen rakennusvirasto on jo teettänyt katusuunnittelua rinnakkain ja yhteistyössä konsulttityön kanssa Televisiokadun, radanvarsiraitin ja Kuuluttajankadun osalta. Jatkossa suunnitelman on tarkoitus toimia lähtökohtana ja yleisohjeena myöhemmin laadittaville osa-alueittaisille toteuttamista koskeville ympäristö- ja katusuunnitelmille.
Ilmalan katujen ja aukioiden ympäristö- ja valaistussuunnitelma
Ilmalan ominaispiirteet
Ilmala sijaitsee kallioselänteen laella ja on yksi Helsingin korkeimmista kohdista. Sitä rajaavat pitkittäiset, pohjois-eteläsuuntaiset, laaksomaiset tilat. Länsireunalla polveilee Keskuspuiston tiheä metsän reuna ja idässä avointa rata-aluetta reunustavat jyrkät kallioseinämät ja rakennusten muurimaiset julkisivut. Suurmaisemassa Ilmalan tunnistettavina maamerkkeinä näkyvät Yleisradion linkkitorni ja Ison Pajan torni sekä Helsingin Veden vesilinnat.
Ilmalan muurimaiset jyrkänteet ja aluetta hallitsevat suuret rakennuskokonaisuudet suljettuine pihoineen ja torneineen synnyttävät mielikuvan linnoituksesta. Mielikuva jylhästä, selkeäpiirteisestä, suurimittakaavaisesta kohteesta on voimakas lähtökohta alueen imagon kehittämiselle.
Ilmalan kaksi toisilleen monin tavoin vastakohtaista alueen pitkittäistä reunaa - metsä ja radanvarsi - on otettu suunnitelman tilalliseksi peruslähtökohdaksi. Kummankin reunan ominaisia luonteenpiirteitä vahvistetaan. Kaupunkitilan muuntuminen luonnonmetsästä vähitellen urbaaniksi rakennetuksi radanvarsimaisemaksi on katu- ja aukiotilojen perusteema.
Yleisradio, Mainostelevisio ja Helsingin Vesi ovat Ilmalan ydinalueet, jotka rajautuvat kaupunkitilasta omiksi, osittain suljetuiksi saarekkeikseen. Alueiden lävitse avautuvat näkymäakselit muodostuvat tärkeiksi kaupungissa liikkumisen ja orientoitumisen kannalta. Ilmalan kehittäminen media-alan keskuksena ja asuinalueena tulee monipuolistamaan alueen kaupunkirakennetta ja lisäämään vuorovaikutteisuutta, myös ulkotilojen osalta.
Kaupunkitilallinen kokonaissommittelu
Uuden kaupunkitilan kokonaissommittelussa on huomioitu Ilmalan suuri mittakaava. Massiiviset rakennusvolyymit, suuret korkeuserot ja näyttävät maamerkit vaativat suurilinjaisia ratkaisuja myös ulkotilojen suunnittelulta.
Ilmalan suunnittelun haasteena on suurien, suljettujen tonttien asema kaupunkirakenteessa. Yksityiset tontit muodostavat kaupunkitilaan läpipääsemättömiä saarekkeita, jolloin orientoituminen alueella vaikeutuu ja kokonaisuus pirstaloituu erillisiksi osa-alueiksi. Ilmalan alueelta puuttuu nykyään kaupunkitilaa kokoava rakenne. Suunnitelmassa kokoojakadut ja niitä yhdistävät raitit sekä näkymiltään esteettömiksi esitetyt akselit muodostavat Ilmalan selkärangan. Kaduille on annettu selkeästi oma hierarkinen luonteensa. Kullekin kadulle ja raitille on suunniteltu tunnistettava ilmeensä kasvillisuudella, rakenteilla ja materiaalivalinnoilla.
Keskeistä Ilmalassa on ratkaista alueen yksityisten ja julkisten ulkotilojen liittyminen toisiinsa. Aluetta on suunniteltu kokonaisuutena, siten että osa esitetyistä reiteistä ja aukioista on yksityisellä tontilla.
Säilytettävät luonnonelementit
Ilmalan voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä on tärkeää säilyttää ja nostaa esiin joitakin paikalle ominaisia tunnuspiirteitä. Alueelle tyypillinen kalliomaasto ja paikoin suuretkin korkeuserot luovat vaihtelevuutta. Avokalliosaarekkeet, louhitut kallioseinämät ja luonnonkivimuurit ovat Ilmalassa korostettavia ja toistettavia aiheita. Rakentamisesta syntyvää louhintamateriaalia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisesti esim. muureissa ja seinäpinnoissa sekä täytöissä.
Ilmalassa keskeisesti sijaitseva, alueen alimmassa painanteessa oleva Yleisradion puisto on kaupunkitilan vihreä sydän. Vaikka se säilyy YLEn yksityisessä käytössä, sen rooli taukona kaupunkitilassa ja vastapainona massiivisille rakennuksille on tärkeätä säilyttää.
Koska alue rakennetaan intensiivisesti ja uuden kasvillisuuden, erityisesti puiden, vakiintuminen tapahtuu hitaasti, olemassa olevia hyväkuntoisia ja näyttäviä puuryhmiä pyritään säästämään. Erityisesti Ilmalan avokallioalueiden vanhoja mäntyjä pyritään suojelemaan.
Keskuspuiston reunassa uuden asuinkorttelin tuntumassa on metsäluonnoltaan arvokas kosteikkokorpi. Sen säilyttämiseksi liikkuminen on keskitettävä selkeästi ohjatuille reiteille.
Kadut ja kevyen liikenteen raitit
Alueen pääkatujen yleisilmeelle leimaa antavia ovat Radiokadun ja Ilmalankujan muuttaminen raitioliikenteen kaduiksi sekä Televisiokadun liittyminen uusiin aukioihin. Seudullinen radanvarsiraitti on osa uuden mediakeskuksen ja samalla koko Ilmalan koillista julkisivua ranta- ja kaupunkiradalle, Hakamäentielle ja Veturitielle. Raitti muodostaa useassa vaiheessa toteutuvan radanvarren korttelirivin yhteen sitovan jalustan. Muiden katujen ja raittien osalta esitetään periaatesuunnitelmat olemassa olevat katusuunnitelmat huomioiden. Osa raiteista sijaitsee Yleisradion ja MTV:n tonteilla, joten niiden toteutus jää tontinomistajien vastuulle.
Aukiot Ilmalan alkuperäiset tunnuspiirteet; avokalliot, havupuut sekä avara taivas halutaan säilyttää ja nostaa esiin kaupunkikuvassa, myös valaistuksella. Tulevaisuuden Ilmala on median keskus, julkisen liikenteen paikallinen solmukohta sekä merkittävä veden varastointipaikka. Nämä teemat antavat indentiteetin alueen viidelle uudelle aukiolle.
Ilmalantori on mediakeskuksen sydän ja julkisen liikenteen solmukohta. Aukion sydämenä toimii kaksikerroksinen paviljonki, johon on suunniteltu kahvila ja mediapaja. Pääjulkisivun mediaseinä toimii päätteenä Televisiokadulle.
Televisioaukio on radanvarren kulkureittien risteys. Aukio on nivelkohta, jonne on näköyhteys sekä Ilmalantorilta että Studioaukiolta, se näkyy myös Hakamäentielle ja junaradalle. Aukion kohdalla oleva avokallio säilytetään. Kalteva aukio porrastetaan radanvarsiraitille. Istutuksina käytetään ikivihreitä puita.
Studioaukio on näköalapaikka taivaisiin. Aukiolta on pitkä suora näkymäakseli avoimeen maisemaan radalle päin sekä YLEn alueen poikki länteen. Aukio työntyy näköalatasanteena radanvarsiraitin ylle. Kapeat pilaripuurivit ja pitkittäiset penkit korostavat aukion suuntaa. Aukiolle antaa luonnetta myös radan suuntainen, korkea teräsreliefiseinä, joka päästää valoa lävitseen ja heittää varjonsa aukion pintaan.
Entisen Ilmalantorin paikalle tonttialueelle sijoitettu Helsingin Veden aukio muodostaa kaupunkikuvallisen jalustan vesilinnoille. Aukio on urbaani kohtauspaikka, joka toimii maisemallisena kohokohtana, Helsingin Veden pääsisäänkäyntinä, info- ja levähdyspaikkana sekä bussipysäkkinä. Olemassa olevat avokalliopinnat säilytetään. Aukiolle tehdään seinämä, jossa on vesipisteitä. Talvella "vesiaiheena" voi toimia esimerkiksi muurin pintaan heijastettava liikkuvan veden kuvajainen. Aukion pinta on kivetty ja sille istutetaan mäntyjä.
Ison Pajan aukio on sisääntuloportti Ilmalaan. Koska alueen suunnittelu on kesken, on työssä haettu vain tilallisia reunaehtoja ja arvoja, jotka tulisi huomioida jatkosuunnittelussa.
Pinnoitteet, istutukset ja rakenteet
Katujen ja aukioiden pintamateriaalien käytöstä on esitetty periaateratkaisuja, jotka sitovat eri osa-alueet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Katujen peruspinnoite on asfaltti, reunakivet ja erotusraidat luonnonkiveä. Aukioilla käytetään luonnonkiveä erityisesti tukimuureissa, reunuksissa ja kiveysten erikoisaiheina. Peruspinnat voivat olla esimerkiksi paikalla valettua betonia tai betonilaattoja. Erilaisia kiviaineksia käytetään kasvillisuuden alla katteena. Keskeistä materiaalivalintojen kannalta on ylläpitää Ilmalan alueen yhtenäistä kokonaisvaikutelmaa
Kasvillisuutta on käytetty selkeinä suurilinjaisina aiheina; yhtenäisinä puuriveinä, leikattuina pensasaitoina, köynnösseinäminä sekä maanpeitekasvillisuutta lähinnä korotettuina istutusalueina. Uudet rakenteet, kuten tukimuurit, kaiteet ja aidat on suunniteltu osana kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja ne on osa-aluesuunnitelmissa usein esitetty tiettyä moduulia toistavina periaateratkaisuina. Näitä periaatteita tulee kehittää yksityiskohtaisemmin toteutussuunnitteluvaiheessa.
Valaistus Valaistuksen suunnittelussa tavoitteena on ollut alueen turvallisuus, liikkumisen selkeys ja viihtyisyys sekä valaistuksen tilaa ja kaupunkikuvaa korostava vaikutus. Työssä on esitetty Ilmalan valaistuksen periaatteet; valaistuksen hierarkia sekä kullekin osa-alueelle sopiva valaistuksen luonne ja mittakaava.
Ilmalan uudelle radanvarren julkisivulle valittu valaistus on selkeä, suurimittakaavainen ja yhtenäinen. Ilmalan linnoitusmaista yleisvaikutelmaa korostetaan valaisemalla radanvarren louhittu kalliopinta, joka muodostaa yhtenäisen jalustan koko Ilmalan itäiselle julkisivulle. Radanvarsiraitti erottuu itsenäisenä, lineaarisena aiheena kalliojalustan päällä. Toimistorakennusten väliin jäävät aukiot erottuvat rakennusmassoista poikkeavina taukoina kaukomaisemassa. Alueen maamerkit; vesilinnat, YLEn linkkitorni sekä Ison Pajan torni piirtyvät valaistuina myös yötaivasta vasten.
Katujen valaistus on suunniteltu katuverkon hierarkian mukaan. Valaisimien mittakaava ja valaistustasot on valittu suhteessa katutilan kokoon. Ilmalan pääkadulle, Radiokadulle, on valittu yhtenäinen valaistusperiaate - vaijerivalaistus - joka toimii vaihtelevan kokoista katutilaa yhteensitovana aiheena. Valaistus integroituu raitiovaunuvaijereiden kannatinsysteemiin ja pylväsparit muodostavat arkkitehtonisen porttiaiheen koko kadun matkalle. Keskuspuiston ja asuinkortteleiden puoli kaupunkitilasta on hillitysti valaistu. Muilla kaduilla on pylväsvalaistus. Televisiokadun katutilan mittakaava on Radiokatua intiimimpi ja siellä korostuvat katutilaa jaksottavat aukiot, jotka näkyvät myös radan suuntaan.
Aukioiden valaistuksessa on tutkittu luonnonvalon ja keinovalon vuorottelua tilan luomisessa. Erityisaiheena on käytetty valon avulla projisoituvia kuvia ja informaatiota erilaisille pinnoille. Informaatiota, viihdettä, uutisia yms. välittävä mediaseinä ja erikoisvalaistu vesiseinä ovat esimerkkejä Ilmalan uusista kaupunkikuvaa dominoivista elementeistä. Lisäksi valaistuksella korostetaan kullekin aukiolle ominaisia tilallisia erityispiirteitä, kuten tasoeroja tai kulkusuuntia.
Toteuttaminen
Katujen suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu vaiheittain kiinteistöjen rakennusaikataulujen mukaan. Televisiokadun, radanvarsiraitin ja Kuuluttajankadun katusuunnittelu on jo käynnissä ja rakentaminen alkaa vuonna 2007. Alueella ja sen lähistöllä tehtävät suuret liikennejärjestelyt kuten Veturitien siirto ja raitiolinja 9:n jatkaminen alueelle ovat riippuvaisia ympäröivien alueiden kuten Keski-Pasilan rakentamisesta.
| EHDOTUS | Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi Ilmalan alueen katujen ja aukioiden ympäristö- ja valaistussuunnitelma -raportin ja lähettää sen rakennusvirastolle, Helsingin Energialle, Helsingin Vedelle ja rakennusvalvontavirastolle huomioon otettavaksi Ilmalan alueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä sekä Ilmalan alueen katujen ja aukioiden ympäristö- ja valaistussuunnitelma -raportti rakennusvirastolle, Helsingin Energialle, Helsingin Vedelle, rakennusvalvontavirastolle, Yleisradion eläkesäätiölle, Kapiteeli Oyj:lle, Sponda Oyj:lle, YIT Oyj:lle ja Skanska Oy:lle. Lisätiedot:
|
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
Ilmalan katujen ja aukioiden ympäristö- ja valaistussuunnitelma -raportti (vain linkkinä) | |
21.12.2006 pöydälle pantu asia
TUKHOLMANKADUN, REIJOLANKADUN, MANNERHEIMINTIEN JA
NORDENSKIÖLDINKADUN LIIKENNESUUNNITELMA
Kslk 2006-1904, Helsingin Taksiautoilijat ry 29.11.2006, HKL 2006-491/641
29.11.2006, Nevapuro Esko 30.11.2006
Tiivistelmä Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu Tukholmankadun ja Reijolankadun liikennesuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa joukkoliikenteen vaihtoyhteyksiä säteittäisen ja poikittaisen liikenteen välillä rakentamalla uudet linja-autopysäkit Tukholmankadulle Tullinpuomin kohdalle. Myös pyörätieverkkoa on tarkoitus täydentää rakentamalla pyörätie Reijolankadulle Mannerheimintien ja Urheilukadun välille. Pyörätien rakentaminen edellyttää Reijolankadun eteläreunan linja-autopysäkin siirtämistä Urheilulehdon kohdalle. Lisäksi Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun sekä Nordenskiöldinkadun ja Reijolankadun liittymien ryhmitysjärjestelyä on esitetty muutettavaksi vastaamaan paremmin liikennemäärien tarpeita ja parantamaan liikenneturvallisuutta.
Aiemmat käsittelyvaiheet
Tukholmankadun pysäkkijärjestelyiden muuttamista on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 26.8.1993. Tällöin lautakunta hylkäsi liikennesuunnitteluosaston esityksen linja-autopysäkkien rakentamisesta Tullinpuomiin. Hylkäyspäätös perustui poliisilaitoksen asiasta antamaan lausuntoon, jossa katsottiin Mannerheimintien ja Topeliuksenkadun väliin jäävän valo-ohjaamattoman suojatien olevan vaarallinen sen käyttäjämäärän lisääntyessä. Vuosien 1996 ja 2005 välisenä aikana kyseisellä suojatiellä on tapahtunut yksi poliisin tilastoima henkilövahinkoon johtanut jalankulkuonnettomuus.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 22.11.2001 Stenbäckinkadun pyörätiesuunnitelman. Suunnitelmassa esitettiin rakennettavaksi pyörätie Stenbäckinkadulle Linnankoskenkadun ja Mannerheimintien välille. Stenbäckinkadun pyörätie liittyy pyörätieverkkoon Linnankoskenkadun puoleisesta päästä. Mannerheimintien puoleisessa päässä pyörätien jatkoyhteyttä ei ole. Liikenneinvestointiohjelmaehdotuksessa Stenbäckinkadun pyörätie on esitetty toteutettavaksi vuonna 2008.
Suunnitelma
Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu suunnitelma Tukholmankadun, Reijolankadun, Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun liikennejärjestelyistä. Suunnitelma sisältää seuraavat muutokset nykytilanteeseen:
Järjestelyn vaikutus liikenteeseen
Nykyisten ns. sekakaistojen poistaminen käännyttäessä Mannerheimintieltä ja Nordenskiöldinkadulta Reijolankadulle parantaa näiden tulosuuntien liikenneturvallisuutta, koska eri aikaan eri suuntiin palavan vihreän valon aiheuttamat peräänajot ja kaistanvaihtokolarit vähenevät.
Esitetty kaistajako pystyy kummassakin liittymässä välittämään ruuhka-aikojen liikenteen.
Vuorovaikutus
Suunnitelmasta on pyydetty lausunnot Helsingin poliisilaitokselta, Helsingin kaupungin liikennelaitokselta, rakennusvirastolta, Helsingin Taksiautoilijat ry:ltä, Shell Mannerheimintieltä, Töölö-Seuralta ja Vähä-Meilahti Seuralta. Lisäksi suunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilla.
Helsingin poliisilaitoksella ei ole huomautettavaa suunnitelmaan.
Helsingin Taksiautoilijat ry suhtautuu myönteisesti viraston esittämiin liikennejärjestelymuutoksiin. Taksiautoilijat katsovat, että Tullinpuomin taksiasemalle tulisi järjestää lisätilaa jatkamalla asema-aluetta Töölöntullinkadun kulmaan.
Esittelijä: Liikennesuunnitteluosasto tulee jatkossa tutkimaan Töölöntullin taksiaseman jatkamismahdollisuutta.
Helsingin kaupungin liikennelaitos toteaa lausunnossaan seuraavaa:
"Suunnitelmassa esitetty Tukholmankadun uusi pysäkkipari tarjoaa nykyistä paremmat vaihtoyhteydet poikittaislinjojen ja Mannerheimintien suunnan säteittäislinjojen välillä. Samassa "vaihtoterminaalissa" ovat myös raitiolinjojen 4 ja 10 pysäkit. Uuden pysäkkiparin käyttöönotto parantaa merkittävästi myös Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksen poikittaisliikenteen sujuvuutta, kun Reijolankadun itäsuunnan pysäkki siirtyisi seuraavaan kortteliin. Mannerheimintieltä pohjoisesta Reijolankadulle kääntyvän sekakaistan muuttaminen pelkästään Reijolankadulle kääntyväksi parantanee huomattavasti poikittaisliikenteen sujuvuutta, mutta saattaa huonontaa suoraan Mannerheimintietä jatkavien lukuisten bussien liikenteen sujuvuutta. Toteutuksen jälkeen tilannetta on seurattava mittauksin ja muutoksia järjestelyyn täytyy voida tehdä optimaalisen tilanteen löytämiseksi.
Tukholmankadun alkuun mahtuvat vain kahden bussin pysäkit ja nekin hiukan ahtaiksi mitoitettuina. Suuren risteyksen läheisyydestä johtuen näin lyhyitä pysäkkejä ei voitane ottaa käyttöön kaikilla ohiajavilla linjoilla, joilla on noin 40 bussi suuntaansa huipputunnissa (12 linjaa). Poikittaislinjoilla (Tukholmankatu - Reijolankatu) on noin 20 bussia suuntaansa huipputunnissa (5 linjaa). Ainakin aluksi on tarkoituksenmukaista ottaa uudet pysäkit käyttöön vain poikittaislinjoilla.
Suunnitelma on laadittu hyvässä yhteistyössä HKL:n kanssa. HKL pitää suunnitelman nopeaa toteuttamista bussiliikenteen järjestelyiden osalta tärkeänä."
Esittelijä: Liikennesuunnitteluosasto tulee seuraamaan Mannerheimintien etelään suuntautuvan liikenteen toimivuutta Reijolankadun liittymässä ryhmitysjärjestelyiden muutoksen jälkeen ja palaamaan asiaan tarvittaessa.
Esko Nevapuro pitää suunnitelman parannuksia hyvinä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin Urheilukadun suojatien ylitys, koska Reijolankadulta kääntyvät autot ovat samassa valovaiheessa jalankulkijoiden kanssa. Nordenskiöldinkadun liittymän ryhmitysjärjestelyssä tulisi kahdelta kaistalta kääntyminen estää korokkeella. Lisäksi Nordenskiöldinkadun ruuhkat lisäävät Laakson sairaalan jakeluliikenteen oikaisua Laakson ratsastuskentän reunustan kevyen liikenteen väylää pitkin.
Esittelijä: Urheilukadun ylittävän suojatien valovaiheen muuttaminen eriaikaiseksi Reijolankadun valovaiheen kanssa heikentäisi liittymän toimivuutta ja muuttaisi liikennevaloliittymän toimivuuden kankeaksi. Ryhmitysjärjestelyn muutos Nordenskiöldinkadulla osoitetaan yläpuolisin opastein, ajoratanuolin sekä tiemerkinnöillä. Korokkeen rakentaminen ei näin ollen ole tarkoituksenmukaista. Osasto tulee seuraamaan kevyen liikenteen väylän käyttämistä läpiajoon ja tarvittaessa tekemään päätöksen ajoesteiden asettamisesta kyseiselle väylälle.
Muita lausuntoja ei suunnitelmasta ole saatu.
Rakentamiskustannukset
Tukholmankadun, Reijolankadun, Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun liikennejärjestelyiden kustannusennuste on 82 000 €. Järjestely on tarkoitus toteuttaa vuosien 2007 - 2008 aikana.
| EHDOTUS | Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Tukholmankadulle, Reijolankadulle, Mannerheimintielle ja Nordenskiöldinkadulle liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 5511-7 mukaisen liikennesuunnitelman, jonka kustannusennuste on 82 000 €. Pöytäkirjanote Helsingin Taksiautoilijat ry:lle, Shell Mannerheimintielle. Töölö-Seura ry:lle, Vähä-Meilahti Seura ry:lle, yleisten töiden lautakunnalle, poliisilaitokselle ja liikennelaitokselle. Lisätiedot:
|
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
21.12.2006 pöydälle pantu asia
SELVITYS KANTAKAUPUNGIN ASUKASPYSÄKÖINTIPAIKKOJEN
LISÄÄMISMAHDOLLISUUKSISTA
Kslk 2006-2148
Tiivistelmä Liikennesuunnitteluosastolla on valmistunut selvitys asukaspysäköintipaikkojen lisäämismahdollisuuksista. Selvityksen perusteella voidaan tutkitulle alueelle (vyöhykkeet A, B, C, D, E, F ja I) lisätä nykyiseen kaksisuuntaiseen katuverkkoon noin 170 uutta asukaspysäköintipaikkaa. Lisäksi voitaisiin tonttikatuja yksisuuntaistamalla saada alueelle noin 310 uutta pysäköintipaikkaa. Näiden lisäksi toteutettavissa olevat lisäpaikat edellyttäisivät rakenteellisia muutoksia, kuten jalkakäytävien kaventamisia. Ne eivät kuitenkaan ole saavutettavaan hyötyyn nähden liian korkeiden kustannusten vuoksi perusteltuja.
Taustaa Kantakaupungin korttelit on rakennettu aikana, jolloin nykyisiin automääriin ei tiedetty varautua. Kadut on kuitenkin pääosin rakennettu niin leveiksi, että niitä on voitu käyttää myös pysäköintiin. Asukaspysäköintijärjestelmä otettiin käyttöön yli 20 vuotta sitten siksi, että kaduilla pysäköivien asukkaiden oli pakko lähteä aamuisin autolla, kun rajoitukset astuivat voimaan. Toisaalta ulkopuoliset valloittivat kadunvarsien rajoittamattomat paikat. Kantakaupungin asukkaille haluttiin antaa etuoikeuksia katupysäköinnissä asumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Järjestelmä helpotti asukkaiden autojen pysäköintiä ja antoi paremmat mahdollisuudet muuttaa talojen pihoja viihtyisimmiksi.
Helsingin kaupungin noudattaman pysäköintipolitiikan mukaisesti kadunvarsipaikat pyritään järjestämään asukkaiden, paikallisten yritysten ja kaupungissa asioivien käyttöön. Asukas- ja yrityspysäköintitarve on kaupungissa niin suuri, että lähes kaikki pysäköintipaikat on osoitettu niiden käyttöön. Vapaina ollessaan asukas- ja yrityspysäköintipaikkoja voivat käyttää myös ulkopuoliset ensisijaisesti lyhytaikaisesti. Maksullisia asiointipysäköintiin varattuja pysäköintipaikkoja on vain ydinkeskustassa ja muissa tarkoin harkituissa kohteissa, joissa lyhytaikaisen asioinnin tarve on suuri.
Kantakaupungissa on yhteensä noin 21 500 maksullista kadunvarsipaikkaa. Maksullisilla asukaspysäköintivyöhykkeillä on tällä hetkellä noin 18 200 asukaspysäköintipaikkaa ja myönnettyjä asukas- ja yrityspysäköintitunnuksia on noin 28 600. Tunnus myönnetään jokaiselle, joka täyttää asetetut ehdot. Tunnus ei takaa vapaan pysäköintipaikan löytymistä, mutta antaa rajoittamattoman pysäköintioikeuden paikan löydyttyä. Tunnuksen hinta on asukkaille 36 € vuodessa ja yrityksille 360 € vuodessa. Maksut ovat olleet voimassa 1.1.2002 alkaen.
Vapaita rajoittamattomia paikkoja on vielä jonkin verran asukaspysäköintivyöhykkeiden reuna-alueilla. Nykyiset rajoittamattomat paikat sijaitsevat yleensä kaukana lähimmistä asuinkiinteistöistä, joten aloitteita paikkojen muuttamisesta asukaspysäköintiin ei ole juurikaan tullut. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.1.2006 hyväksyä Kaartinkaupungin, Ullanlinnan ja Kaivopuiston liikenteen ohjaussuunnitelman. Suunnitelmassa muutetaan yhteensä noin 300 rajoittamatonta paikkaa Ehrenströmintiellä ja Merisatamanrannassa asukas- ja yrityspysäköintipaikoiksi. Järjestelyt toteutetaan keväällä 2007.
Asukkaiden automäärän lisäännyttyä kantakaupungissakin alkaa asukaspysäköintijärjestelmän suurin ongelma olla katupaikkojen kokonaismäärän riittämättömyys. Käytännössä asukkaiden lisäpaikat olisi mahdollista rakentaa maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Kalliiden lisäpaikkojen maksajia ei ole kuitenkaan toistaiseksi löytynyt. Liikennesuunnitteluosastolla on selvitetty tämän vuoden aikana kantakaupungin asukaspysäköintipaikkojen lisäämismahdollisuuksia katuverkossa.
Lisäämismahdollisuuksia
Liikennesuunnitteluosastolla on tutkittu asukaspysäköintivyöhykkeiden A (Kamppi), B (Punavuori, Eira), C (Kaartinkaupunki, Ullanlinna, Kaivopuisto), D (Katajanokka), E (Kluuvi, Kruununhaka), F (Etu-Töölö) ja I (Kallio, Sörnäinen) asukaspysäköintipaikkojen lisäämismahdollisuuksia. Etu-Töölön (F) alueen katujen poikkileikkaukset on tarkistettu mittaamalla. Muilla vyöhykkeillä on tehty vain satunnaisia maastotarkistuksia karttatarkkuuteen. Tutkitut kadut ovat pääosaltaan tonttikatuja.
Katualueen katutila muodostuu ajoradasta, pysäköintitilasta ja jalkakäytävistä. Pääsääntöisesti kadut ovat nykyisin kaksisuuntaisia, joilla kadunsuuntainen pysäköinti on sallittu mahdollisuuksien mukaan kadun molemmin puolin.
Keinot pysäköintipaikkojen lisäämiseksi
Asukaspysäköintipaikkojen lisääminen katualueelle on mahdollista ainoastaan siten, että kadun toinen reuna muutetaan vinopysäköintiin ja toisella reunalla säilyy kadunsuuntainen pysäköinti.
Tutkitut vaihtoehdot asukaspysäköintipaikkojen lisäämiseksi:
1 Nykyiseen kaksisuuntaiseen katuverkkoon ilman muita toimenpiteitä.
2 Yksisuuntaistamalla katuja.
3 Rakenteellisilla toimenpiteillä toisella puolella katua kaksisuuntaisuus säilyttäen.
4 Rakenteellisilla toimenpiteillä toisella puolella katua ja yksisuuntaistamalla katu.
Tässä yhteydessä ei tutkittu vaihtoehtoja, joissa jouduttaisiin rakenteellisiin toimenpiteisiin kadun molemmin puolin, koska rakentaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi.
Vaihtoehto 1: Pysäköintipaikkojen lisääminen nykyiseen kaksisuuntaiseen katuverkkoon ilman muita toimenpiteitä
Kaksisuuntaisesta kadusta on laadittu mallipoikkileikkaus, jossa ajoradan leveys on 5,5 metriä. Vinopysäköintiin on varattu 4,5 metriä ja kadunsuuntaiseen pysäköintiin 2,0 metriä. Yhteensä tällöin tulee olla tilaa liikkuvalle liikenteelle ja pysäköintiin 12,0 metriä. Jalkakäytävien leveydeksi on mitoitettu 3,0 metriä. Yhteensä katualuetta tarvitaan 18,0 metriä.
Tulokset
Tällä vaihtoehdolla on vyöhykkeille A, B, C, D ja E saatavissa 16, vyöhykkeelle F 101 ja vyöhykkeelle I 51 lisäpaikkaa. Yhteensä tutkitulle alueelle olisi saatavissa noin 170 uutta asukaspysäköintipaikkaa. Alustava kustannusennuste liikennemerkki- ja tiemerkintäjärjestelyille on 22 400 € (133 €/autopaikka)
Vaihtoehto 2: Pysäköintipaikkojen lisääminen yksisuuntaistamalla katuja
Yksisuuntaistaminen
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltiin eräiden eteläisten kaupunginosien yksisuuntaisten katujen kaksisuuntaistamista 18.9.1997. Lautakunnan mukaan katujen tulisi pääsääntöisesti olla kaksisuuntaisia ja että turhista yksisuuntaisuuksista pitäisi luopua. Tällöin lautakunta päätti, että Fabianinkatu välillä Eteläinen Makasiinikatu Eteläesplanadi, Korkeavuorenkatu välillä Rikhardinkatu Eteläesplanadi sekä välillä Ullanlinnankatu Ratakatu, Eteläinen Makasiinikatu välillä Kasarmikatu Unioninkatu, Pohjonen Makasiinikatu, Peni Roobertinkatu, Ratakatu välillä Korkeavuorenkatu Yrjönkatu, Ullanlinnankatu sekä Vuorimiehenkatu välillä Kapteeninkatu Laivurinkatu muutetaan kaksisuuntaisiksi.
Tämän jälkeen on päätetty kaksisuuntaistaa Fabianinkatu välillä Eteläesplanadi Kirkkokatu, Dagmarinkatu välillä Töölönkatu Nervanderinkatu sekä Töölönkatu välillä Dagmarinkatu Aurorankatu. Lautakunta on päättänyt myös Yliopistonkadun kaksisuuntaistamisesta välillä Fabianinkatu Mikonkatu. Kampin liikennejärjestelyjen yhteydessä on päätetty kaksisuuntaistaa osia tai kokonaan Abrahaminkatu, Albertinkatu, Fredrikinkatu, Hietalahdenkatu, Hietaniemenkatu ja Runeberginkatu.
Yksisuuntaisuuden etuja:
Yksisuuntaisuuden haittoja:
Yksisuuntaisesta kadusta on laadittu mallipoikkileikkaus, jossa ajoradan leveys on 4,5 metriä. Vinopysäköintiin on varattu 4,5 metriä ja kadunsuuntaiseen pysäköintiin 2,0 metriä. Yhteensä tulee olla tilaa liikkuvalle liikenteelle ja pysäköintiin 11,0 metriä. Jalkakäytävien minimileveydeksi on mitoitettu 3,0 metriä. Yhteensä katutilaa tarvitaan 17,0 metriä.
Tulokset (Luvut eivät sisällä kaksisuuntaiseen katuverkkoon merkittyjä paikkoja)
Tällä vaihtoehdolla on vyöhykkeille A, B, C, D ja E on saatavissa 63, vyöhykkeelle F 114 ja vyöhykkeelle I 136 lisäpaikkaa. Kalliossa tämä merkitsisi huomattavia yksisuuntaistamisjärjesteyjä. Yhteensä tutkitulle alueelle olisi saatavissa noin 310 uutta asukaspysäköintipaikkaa. Alustava kustannusennuste liikennemerkki- ja tiemerkintäjärjestelyille on 85 900 € (274 €/autopaikka).
Vaihtoehto 3: Pysäköintipaikkojen lisääminen rakenteellisilla toimenpiteillä toisella puolella katua kaksisuuntaisuus säilyttäen
Koko tutkitulle alueelle olisi saatavissa noin 80 uutta lisäpaikkaa. Lisäpaikan kustannusarvio paikkaa kohti vaihtelee alueittain 3 800 € - 4 800 €. Kokonaiskustannusennuste on 410 000 €.
Vaihtoehto 4: Pysäköintipaikkojen lisääminen rakenteellisilla toimenpiteillä toiselle puolelle katua ja yksisuuntaistamalla katu
Koko tutkitulle alueelle olisi saatavissa noin 80 uutta lisäpaikkaa. Lisäpaikan kustannusarvio vaihtelee alueittain välillä 4 000 € - 4 600 €. Kokonaiskustannusarvio on 350 000 €.
Yhteenveto
Asukaspysäköintipaikkojen lisääminen katualueelle on mahdollista ainoastaan siten, että kadun toinen reuna muutetaan vinopysäköintiin ja toisella reunalla säilyy kadunsuuntainen pysäköinti. Vinopysäköintipaikoilta poistuminen on hankalampaa ja turvattomampaa kuin normaaleilta kadunsuuntaisilta paikoilta.
Asukaspysäköintipaikkoja on lisättävissä ilman muita toimenpiteitä nykyiseen kaksisuuntaiseen katuverkkoon noin 170. Järjestelyt tulisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan jo vuonna 2007. Vinopysäköinnin merkitseminen kadun toiseen reunaan voi aiheuttaa asukkaiden kesken keskustelua, joten vinopysäköintipaikkajärjestely tulisi vuorovaikuttaa ennen päätöstä asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa.
Asukaspysäköintipaikkoja on lisättävissä noin 310:llä ilman rakenteellisia toimenpiteitä yksisuuntaistamalla nykyisiä kaksisuuntaisia katuja. Yksisuuntaistamisjärjestelyjä pitäisi vielä selvittää yksityiskohtaisemmin. Liikennesuunnitteluosasto katsoo, että hiljaisia tonttikatuja voitaisiin yksisuuntaistaa asukaspysäköintipaikkojen lisäämiseksi. Esimerkiksi Etu-Töölöön olisi saatavissa noin 110 uutta asukaspysäköintipaikkaa.
Toispuolisilla rakenteellisilla toimenpiteillä, käytännössä jalkakäytävien kaventamisella, saatava hyöty on kustannuksiin nähden hyvin vähäistä. Paikkoja on saatavissa koko tutkitulle alueelle noin 160. Alustava kustannusennuste on 760 000 €.
Johtopäätökset
Asukaspysäköintipaikkojen lisääminen nykyiseen kaksisuuntaiseen katuverkkoon tulisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Ilman rakenteellisia toimenpiteitä olisi nykyiseen kaksisuuntaiseen katuverkkoon ja mahdollisesti yksisuuntaistettaville kaduille saatavissa noin 480 uutta asukaspysäköintipaikkaa.
Jatkotyöskentely
Selvityksen pohjalta laaditaan kevään 2007 aikana yksityiskohtaisia liikenne- ja liikenteen ohjaussuunnitelmia. Tavoitteena on, että ilman rakenteellisia toimenpiteitä nykyiseen kaksisuuntaiseen katuverkkoon suunniteltavia asukaspysäköintipaikkoja voitaisiin toteuttaa jo vuoden 2007 aikana. Ennen suunnitelmien hyväksymistä pysäköintijärjestelyt tulisi vuorovaikuttaa alueen asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Mahdolliset yksisuuntaistamisjärjestelyt tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi ensi vuoden aikana. Jatkossa tulisi tutkia myös mahdollisuudet lisätä asukaspysäköintipaikkoja vyöhykkeille H (Taka-Töölö ja Meilahti), J (Alppiharju) ja K (Vallila).
| EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen
kantakaupungin asukaspysäköintipaikkojen lisäämismahdollisuuksista. Samalla lautakunta päättänee kehottaa liikennesuunnitteluosastoa laatimaan suunnitelmat asukaspysäköintipaikkojen lisäämiseksi kaksisuuntaiseen katuverkkoon kantakaupungissa silloin, kun se ei edellytä muita toimenpiteitä. Lisäksi lautakunta päättänee kehottaa liikennesuunnitteluosastoa selvittämään tarkemmin mahdollisuuksia yksisuuntaistaa tonttikatuja asukaspysäköintipaikkojen lisäämiseksi kantakaupungissa. Lisätiedot: |
KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖS TOIMITILATONTIN VARAAMISESTA
MEILAHDESTA BIOMEDICUMIN KOLMANNEN VAIHEEN SUUNNITTELUA
VARTEN
Kslk 2006-2137, Khs 1470 § 4.12.2006
Kaupunginhallitus on 4.12.2006 § 1470 varannut Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille 15. kaupunginosan korttelin nro 15643 suunnitellun tontin nro 1 Biomedicumin kolmannen vaiheen suunnittelua varten 31.12.2007 saakka seuraavin ehdoin:
1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteis-työssä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa. Tontin rajat ja rakennusoikeus tarkentuvat lopullisessa asemakaavassa.
2 Tontin suunnittelussa on otettava huomioon alueen kautta suunniteltu huoltotunneli Meilahden sairaala-alueelle, mikäli sitä ei lopullisessa asemakaavassa siirretä alueen ulkopuolelle.
3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan ase-makaavan muutosta eikä tonttia voida luovuttaa.
Samalla kaupunginhallitus päätti, ettei NCC Property Development Oy:n Meilahteen kohdistuva tontinvaraushakemus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi ja toimittaa sen edelleen tiedoksi asemakaavaosastolle. Pöytäkirjanote ja kaupunginhallituksen päätös asemakaavaosastolle |
Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452
KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖS HAKANIEMENTORIN ALAPUOLISEN
MAANALAISEN TILAN VARAUSAJAN JATKAMISESTA PYSÄKÖINTILAITOKSEN
SUUNNITTELUA JA TALOUDELLISTA SELVITYSTYÖTÄ VARTEN
Kslk 2003-258, Khs 1517 § 11.12.2006
Kaupunginhallitus on 11.12.2006 § 1517 jatkanut YIT Rakennus Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua sekä taloudellista selvitystyötä varten 11. kaupunginosan Hakaniementorin torialueen 11G101 alapuolelta esityslistan liitteenä olevaan karttaan merkityn, yhteensä noin 11 500 m2:n suuruisen maanalaisen määräalan varausaikaa 31.12.2007 saakka muutoin entisin ehdoin.
Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään mainitun alueen varausehtojen tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja alueen varausajan mahdollisesta jatkamisesta enintään vuodeksi.
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi ja toimittaa sen edelleen tiedoksi asemakaavaosastolle. Pöytäkirjanote ja kaupunginhallituksen päätös asemakaavaosastolle |
Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452
LIITE |
KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖS POHJOISESPLANADI 5:SSÄ SIJAITSEVAN
RAKENNUKSEN VARAAMISESTA MYYTÄVÄKSI JA PERUSKORJATTAVAKSI
Kslk 2006-561, Khs 1526 § 11.12.2006
Kaupunginhallitus on 11.12.2006 § 1526 varannut 31.8.2006 päättyneen tarjouskilpailun nojalla 1. kaupunginosan korttelin nro 4 tontin nro 4 ja sillä olevan rakennuksen (ns. Lampan talo) Helsingin Taidesisustus / Kari Management Company Oy:lle 31.10.2007 saakka sekä muuten seuraavilla ehdoilla:
1 Varaus on voimassa ehdolla, että
- tarjouksen mukaisen peruskorjaushankkeen mahdollistava asemakaavan muutos tulee voimaan
- kaupunginvaltuusto hyväksyy tontin vuokrausperusteet
- varauksensaaja asettaa rakennuksen kaupan ja tontin vuokrauksen vakuudeksi 100 000 euron vakuuden. Vakuus vapautetaan rakennuksen kaupan ja tontin vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Vakuutta ei vapauteta, mikäli sopimusta ei synny varauksensaajasta johtuvasta syystä. Ks. kohta 8.
2 Rakennukset peruskorjataan varauksensaajan toimesta pääosin hotelliksi laadittavan asemakaavan muutoksen ja varauksen saajan tekemän ostotarjouksen mukaisesti.
3 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginmuseon kanssa.
4 Varauksensaaja hankkii kustannuksellaan peruskorjaushankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomais- ja muut luvat.
5 Kaupunki pidättää varausaikana itselleen oikeuden hyödyntää rakennuksen huonetiloja muun muassa vuokraamalla niitä rakennusten kulloinkin voimassa olevan käyttötarkoituksen mukaisesti.
6 Varauksensaajan on varausaikana selvitettävä rakennusten tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa tätä varten varauksensaajan käyttöön hallussaan olevat kiinteistöä ja rakennuksia koskevat suunnitelmat ja asiakirjat.
Varauksensaajan on sovittava kiinteistöviraston kanssa varausaikana tehtävistä rakenteiden avauksista ja muista niihin verrattavista tutkimuksista ennen sanottuihin toimenpiteisiin ryhtymistä.
7 Kaupunki myy rakennukset varauksensaajalle tämän 31.8.2006 tekemän tarjouksen mukaisella 3 200 000 euron kauppahinnalla sekä ehdolla, että maanvuokra lasketaan pitäen perusteena 800 euroa/k-m2 suuruista rakennusoikeuden pääoma-arvoa, josta vuosivuokra on 5 %. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.
8 Rakennusten luovutusta koskeva kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppahinta maksettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tontille laadittava asemakaavan muutos on tullut voimaan. Samalla sovitaan luovutuksen muut ehdot.
Jos kauppa viivästyy myyjästä johtumattomasta syystä, varauksensaajalta peritään 5 % vuotuista korkoa kauppahinnasta, maanvuokran osuus sekä rakennuksen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset em. ajankohdasta lukien.
9 Rakennus luovutetaan tyhjänä, vuokrasopimuksista vapaana ja siinä kunnossa, kuin se on luovutushetkellä.
10 Varauksensaaja vastaa kaikista peruskorjaushankkeen toteuttamisesta ja suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista.
11 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista tai vahingoista siinä tapauksessa, että rakennusten luovutusta koskevaa sopimusta tai tontin pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei voida solmia.
12 Lisäksi varauksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tarjouspyyntöasiakirjoissa on sanottu.
Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tarvittaessa, asemakaavan voimaantulon lykkääntyessä, jatkamaan varausta 30.6.2008 saakka.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan varaajan luonnossuunnitelman toteuttamisen mahdollistavan asemakaavan muutosehdotuksen.
ESITTELIJÄ |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää Lampan taloa (Pohjoisesplanadi 5) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11623/14.12.2006 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. |
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi ja toimittaa sen edelleen asemakaavaosastolle tiedoksi. Pöytäkirjanote ja kaupunginhallituksen päätös asemakaavaosastolle |
Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452
LIITE |
9.11.2006 ja 16.11.2006 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO KAUPUNGINVALTUUSTON HIETANIEMENKATU 5:N ASUNTOLAN JA
PÄIVÄKODIN PIHAPIIRIN JA NIIDEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISTÄ
KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA
Kslk 2006-1028, Khs 2006-1445/395 6.6.2006
Päättäessään asunnottomien palvelukeskuksen Hietaniemenkatu 5 b rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymisestä 31.5.2006 kaupunginvaltuusto hyväksyi siihen liittyen toivomusponnen:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hietaniemenkatu 5 asuntolan ja päiväkodin pihapiiriä ja niiden turvallisuutta kehitetään yhdessä naapuruston, päiväkodin ja koulujen kanssa." (Arja Karhuvaara, äänin 72-0)
Hallintokeskus pyytää kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan kaupunginhallitukselle asiasta lausunnon.
ESITTELIJÄ Asunnottomien palvelukeskuskiinteistöön 13/415/3 kuuluu Lapuankadun varrella noin 550 m2:n suuruinen piha. Kaupunginvaltuuston 31.5.2006 hyväksymän asuntolan peruskorjauksen hankesuunnitelman mukaan piha-alue tullaan aitaamaan ja varustamaan portilla. Piha tulee kuulumaan kiinteistöön asennettavan tallentavan kameravalvonnan piiriin. Palvelukeskuksessa henkilökunta päivystää ympäri vuorokauden, ja toimintaan kuuluu myös ympäristössä tapahtuva partiointi.
Päiväkoti Leppäsuo toimii tontilla 13/434/2 sijaitsevassa kiinteistössä, joka on valmistunut vuonna 1976. Päiväkodin tilat sijaitsevat pääasiassa rakennuksen toisessa kerroksessa. Kiinteistön peruskorjausta suunnitellaan parhaillaan, ja se on tarkoitus toteuttaa vuosina 2008-2009. Peruskorjauksen yhteydessä päiväkodin tilat siirretään kokonaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen, jolloin kiinteistön ulkotilat voidaan ottaa yksinomaan päiväkodin käyttöön. Noin 370 m2:n suuruinen sisäpiha kunnostetaan lasten leikkialueeksi. Muutosten seurauksena päiväkodin toimintaedellytykset paranevat nykyiseen verrattuna huomattavasti, ja päiväkodilla on mahdollisuus ottaa kiinteistön vapaa-alueet nykyistä näkyvämmin haltuunsa.
Päiväkodin lähiulkoilualueena käytetään Perhonkadun toisella puolella sijaitsevaa Perhon kenttä -puiston leikkialuetta. Perhonkatu on yleiselle jalankululle varattu 5 m leveä katu, jolla huoltoajo on sallittu. Vuodesta 1987 alkaen katu on ollut päiväkoti Leppäsuon kohdalla suljettu ajoneuvoliikenteeltä ajoestein. Yhteys päiväkotitontilta puistoon on siis erittäin turvallinen. Sosiaalivirasto neuvottelee rakennusviraston kanssa puiston kunnostuksen ajoittamisesta yhteen päiväkodin peruskorjauksen kanssa. Tässä yhteydessä on mahdollista uusia mm. leikkialueen aitaus, ja siirtää sen portti päiväkodin sisäänkäynnin kohdalle. Jos halutaan, voidaan puisto myös kytkeä asunnottomien palvelukeskukseen tulevan kameravalvonnan piiriin.
Rakennusvirasto ja sosiaalivirasto voivat ottaa päiväkodin ja sen ulkoalueiden turvallisuuteen liittyvät kysymykset huomioon kiinteistön ja puiston peruskorjausten suunnittelussa. Turvallisuutta edistävä toimenpide olisi esimerkiksi päiväkotikiinteistön aitaaminen.
Esittelijä toteaa, että Hietaniemenkatu 9/Perhonkatu 8:n päiväkodin ja Hietaniemenkatu 5:n asuntolan pihojen turvallisuutta voidaan kehittää kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä, eikä se edellytä tässä vaiheessa kaavoitustoimenpiteitä. Mikäli asuntolan toiminnasta aiheutuu parannustoimenpiteistä huolimatta haittaa päiväkodin toiminnalle, voidaan aikanaan selvittää tarvetta muuttaa Perhonkadun asemakaavaa.
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot:
|
LIITTEET |
Liite 1 |
Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle 22.8.2006/132 |
Liite 2 |
Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle 29.8.2006/295 |
SUUTARILAN VIITTÄ PIENTALOTONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11644)
Kslk 2005-2170, 2006-606, 2006-1344, 2006-1435, Mäkelä Jussi-Pekka 1.10.2005,
Mäkelä Mauri Artturi 1.10.2005, Hauhia Mika 4.4.2006, Stenhammar Annikki ja Oskar
jakamattomat kuolinpesät, Väisänen Ari ja Mirja 29.8.2006
Kointähdentie 14, Pohjantähdentie 36, 47 ja 51, Sateenkaarentie 28, karttaruutu
H8/T3, J8/P3
40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin 40041 tonttia 21, korttelin 40047 tonttia 2 ja korttelin 40049 tontteja 11, 15 ja 16 koskeva asemakaavan muutosehdotus.
Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty tonttien omistajien hakemuksista asemakaavan muuttamiseksi siten, että tonttitehokkuusluku nostetaan 0,25:een.
Asemakaavatilanne Tonteilla 40041/21 ja 40047/2 on voimassa asemakaava nro 7660 (vahvistettu 7.2.1978) ja tonteilla 40047/11, 15 ja 16 asemakaava nro 8100 (vahvistettu 4.12.1980). Kaavojen mukaan tontit ovat omakotitalojen ja muiden enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO), tonttitehokkuudella e = 0,20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kerrosalan lisäksi saa rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto.
Nykytilanne Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja -aika on vaihtelevaa. Kaikilla tonteilla on omakotitalo sekä niillä on vaihtelevasti rakennusoikeutta jäljellä.
Tontit ovat yksityisomistuksessa.
Asemakaavan muutosehdotus
Asemakaavan muutosehdotuksessa tontit ovat merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0,25:een. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600-799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa. Lisärakentamisoikeus on muutettu siten, että asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja yhteensä enintään 25 k-m2/asunto sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Yksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on nostettu 4,5 metristä 5 metriin.
Lentomelun torjumiseksi annettu asemakaavamääräys on muutettu siten, että asuinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä melutasoja 80 dBA vastaan. Tontit on aidattava katuun rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla johon liittyy pensasrivi. Liittymän enimmäisleveys on 3 m.
Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0,20:sta 0,25:een.
Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa
Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.
Tilastotiedot |
||||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala m2 |
Kerrosala k-m2 |
Kerrosalan lisäys k-m2 | |
Erillispientalojen korttelialue (AO) |
7 222 |
1 806 |
362 | |
Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.
Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.
Asemakaavan muutoksen laatimisesta esitetään perittäväksi:
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 11.1.2007 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11644 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijoille. Lisätiedot:
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
VARTIOHARJUN TONTTIA 45272/14 KOSKEVA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11643)
Kslk 2006-1419, Helsingin Soraharjuntie 5 As Oy 25.8.2006
Sorharjuntie 5, karttaruutu K5/R4, hankenro 755
45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin 45272 tonttia 14 koskeva asemakaavan muutosehdotus.
Aloite Tontin 45272/14 omistaja on hakenut tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0,25.
Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1989 vahvistettu asemakaava nro 9515. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), tehokkuusluku on 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 kerrosalaneliömetriä asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on kaksiasuntoinen 233 kerrosneliömetrin suuruinen asuinrakennus. Rakennukselle on myönnetty purkulupa 10.10.2006. Tontin vieressä on kerros-, rivi- ja omakotitaloja.
Tontti on yksityisomistuksessa.
Asemakaavan muutosehdotus
Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla.
Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,20 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.
Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin tehokkuusluku on 0,25, mikä vastaa 407 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.
Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.
Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600-799 m2 saa rakentaa kaksi asuntoa.
Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa kaksi paritaloa. Tontin rakennusoikeus nousee 81 kerrosalaneliömetriä.
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.11.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.
Tilastotiedot |
|||||
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala m2 |
Kerrosala k-m2 |
Kerrosalan lisäys k-m2 |
||
Erillispientalojen korttelialue (AO) |
1 628 |
407 |
81 | ||
Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.
Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.
Asemakaavan muutoksen laatimisesta peritään hakijalta 700 euroa.
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 11.1.2007 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11643 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle. Lisätiedot:
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE KANTAKAUPUNGIN
KORTTELIPIHOJA
Kslk 2006-1586, Khs 2006-1987/624 20.9.2006
Kimmo Helistö ja 17 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet (13.9.2006) seuraavan sisältöisen aloitteen:
"Helsingin kantakaupungissa on kymmeniä asuinkortteleita, joiden sisäpihat ovat pirstoutuneet pieniksi taloyhtiökohtaisiksi, aidoin tai muurein eristetyiksi takapihoiksi. Nämä unohtuneet ja kolkot sisäpihat kannattaisi ottaa paremmin korttelin asukkaiden käyttöön poistamalla aidat ja yhdistämällä pihat yhdeksi, kaikkien taloyhtiöiden yhteiseksi pihakokonaisuudeksi.
Sisäpihoista syntyisi korttelin asukkaille turvallisia ja yhteisöllisiä korttelipihoja ja -puistoja, jotka kohentavat elämänlaatua niin kalliolaisen eläkeläisrouvan kuin punavuorelaisen ala-asteikäisen näkökulmasta. Vanhuksille syntyisi kohtaamispaikka omaan kortteliin ja pienimmätkin lapset voisivat tavata kavereitaan ilman, että heidän tarvitsee poistua kotikorttelistaan vanhempiensa valvovan katseen alta autoliikenteen sekaan. Sisäpihoille on kätkettynä hehtaarikaupalla mahdollista uutta kaupunkipuistoa ja virkistysalueita, jotka vain odottavat uudiskäyttöään.
Taloyhtiöt hyötyvät taloudellisesti sisäpihojen uudiskäytöstä, toimet kohottavat kiinteistöjen arvoa ja arvostusta. Aamuvarhaisella tapahtuva kiinteistöjen jätehuolto yksinkertaistuu kertaheitolla, kun jäteauton ei tarvitse noukkia erikseen kymmenen töölöläistaloyhtiön jätteitä eri takapihoilta ja sisäpihojen sopukoista, kun taloyhtiöt ovat muodostaneet yhden jätekatoksen kymmenen erillisen sijaan. Muissakin huoltotöissä taloyhtiöt saavuttavat synergiaetuja kun korttelipiha on yhteinen. Joissain kortteleissa saatettaisiin palata talonmiesjärjestelmään. Avartuneille pihoille syntyy hyvällä suunnittelulla myös uutta rakennusoikeutta, jolla korttelipihahanketta voidaan rahoittaa.
Kaupungin keinot itsenäisten ja yksityisten taloyhtiöiden asioihin vaikuttamiseen ovat toki rajalliset samaan aikaan kun erilliset taloyhtiöt ja asunto-osakkeiden omistajat kokevat sisäpihojen kunnostamisen hankalaksi ja työteliääksi, josta kukaan ei haluaisi ottaa vastuuta kantaakseen. Jotta taloyhtiöt innostuisivat yhdistämään sisäpihoistaan puistomaisia ja turvallisia asukkaidenyhteispihoja, kaupungilla pitää olla edes joitain keinoja edesauttaa tätä tavoitetta. Eräs tapa voisi olla kaupungin tarjoamat edulliset lainat. Myös hissiasiamiehen tavoin toimiva viranhaltija, joka informoi ja opastaa hyvässä suunnittelussa saattaisi olla hyvä ratkaisu.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki tutkisi ja edistäisi aloitteessa kuvailtujen isojen yhteispihojen syntymistä kantakaupungin asuinkortteleissa."
Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan aloitteesta lausunnon kaupunginhallitukselle.
ESITTELIJÄ Kantakaupungin korttelipihojen avaaminen ja yhteiskäyttö on ollut vuosikymmeniä tavoitteena vanhojen asuntokortteleiden uudelleen kaavoitustyössä sekä uusien asuntoalueiden asemakaavoja laadittaessa.
Jo sata vuotta sitten vuonna 1908 kaupunginvaltuusto asetti sen tavoitteeksi päättäessään Töölön rakennusjärjestyksen vahvistamisen yhteydessä seuraavaa:
"Estääkseen käyttämästä Töölön kaupunginosien sisäpuolisten rakennusrajojen määräyksestä syntyviä yhtenäisiä piha-alueita takapihoina, varastopaikkoina ja ajoneuvojen ym. säilytyspaikkoina päätti kaupunginvaltuusto sanottujen kaupunginosien rakennusjärjestyksen selventämiseksi määrätä, että mainituille alueille olisi järjestettävä istutuksia, leikkikenttiä, hiekotettuja käytäviä yms. kaupunginpuutarhurin siitä antamien osotusten mukaisesti sekä että, elleivät talonomistajat voisi yhtyä olemaan jakamatta yhteistä piha-aluetta aitauksella, sellainen aitaus ei saisi kohota enempää kuin 1,2 metriä maanpinnasta ja sellaisena olisi lävistetty säleaita, mistä kaikesta erikoisia määräyksiä otettaisi sellaisista tonteista laadittaviin kauppakirjoihin."
Kaavallisia keinoja pihojen avaamiseksi ovat tonttien aitaamisen ja pihapysäköinnin kieltäminen sekä määräykset pihojen istuttamisesta ja varustamisesta oleskelu- ja leikkialueeksi.
Alkuperäiset asemakaavat kantakaupungin vanhoissa kaupunginosissa eivät sisältäneet sellaisia määräyksiä, että pihojen yhteiskäyttöä olisi voitu edellyttää. Alueiden uudelleenkaavoituksen yhteydessä 70-luvulta lähtien lähes kaikissa kantakaupungin asuntokortteleita koskevissa asemakaavoissa on pihoja koskevia määräyksiä. Näitä on määräys, että tonttien väliset rajat saadaan aidata vain istutuksin, ellei tonttien välinen korkeusero turvallisuussyistä muuta vaadi ja autojen pysäköinnin kieltäminen pihoilla. Piha-ala on määrätty istutettavaksi ja varustettavaksi oleskelu- ja leikkialueeksi. Rakentamattomalle tontinosalle on istutettava puita ja pensaita. Näillä määräyksillä on pyritty saamaan pihoista yhtenäisiä ja viihtyisiä.
Hienoja korttelipihoja on esimerkiksi Vallilassa 1920-luvulla rakennetuista kortteleista. Niistä tunnetuin on ns. Kone ja Sillan kortteli 555. Uusilla alueilla korttelipihat saadaan yhtenäisiksi ja yhteisiksi kieltämällä asemakaavassa tonttien aitaaminen kokonaan ja edellyttämällä pihoille yhtenäistä ilmettä sekä yhteisten rakentamistapaohjeen laatimista, mutta vanhoissa kortteleissa laajoja yhteisiä pihasuunnitelmia ei olla joistakin hyvistä yrityksistä huolimatta juurikaan saatu toteutumaan. Yksittäisillä tonteilla on tehty pihojen viihtyisyyttä parantavia kunnostuksia mm. ullakkohankkeiden toteuttamisen yhteydessä.
Kaavallisia esteitä pihojen yhdistämiselle ei ole. Hanke edellyttää taloyhtiöiden yhteistä tahtoa ja päätöstä. Kaupunki ei voi pakottaa taloyhtiöitä yhteistoimintaan, mutta kaupungin puolesta tapahtuva neuvonta, hyvät esimerkit ja mahdolliset avustukset varmasti herättäisivät taloyhtiöiden kiinnostuksen ja edesauttaisivat hankkeiden toteutumista.
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: |
LIITE |
YHDYSKUNNANTIEN JA KANSANTIEN LIITTYMÄN YMPÄRISTÖN
LIIKENNESUUNNITELMA SEKÄ ITÄ-PAKILAN JA TUOMARINKARTANON
LIIKENTEEN OHJAUSSUUNNITELMA
Kslk 2006-1452, Haarnoja Jarkko 15.9.2006, Hietala Hannu 12.9.2006, Itä-Pakilan
ala-asteen johtokunta ym. 27.9.2006, Nora Annamari 4.10.2006, Pattikangas Esko
14.9.2006, Rutanen Leena ja Erkki 29.9.2006, Vasikainen Timo 13.9.2006,
Vasikainen Timo 7.9.2006
Karttaruudut G7/T1, H7/R4, R3, P3, R2, P2, R1, P1, G6/T4, T3, H6/R4, P4, R3, P3,
hankenumero 425
|
Tiivistelmä Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu Yhdyskunnantien ja Kansantien ympäristön liikennesuunnitelma, jossa Kansantien risteyksen nykyiset liikennevalot korvataan korotetulla liittymällä. Samalla rakennetaan uudet jalankulkuvalot Manttaalitien risteyksen läheisyyteen. Osastolla on laadittu myös Itä-Pakilan ja Tuomarinkartanon liikenteen ohjaussuunnitelma. Suunnitelmassa on saatettu kaikki alueen liikennemerkit ja muut liikenteen ohjauslaitteet vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja nykyisiä suunnitteluperiaatteita.
Suunnitelma-alue
Liikenteen ohjaussuunnitelma on rajattu lännessä Tuusulanväylään, idässä Vantaanjokeen ja etelässä Pakilan ja Oulunkylän kaupunginosien rajan tuntumaan. Etelässä on otettu Oulunkylän kaupunginosasta suunnitelmaan myös Mikkolantien pohjoisosa ja Jahtivoudintie. Suunnittelualueen ulkopuolelle on jätetty Kehä I, joka on yleinen tie.
Suunnitelma
Yhdyskunnantien ja Kansantien liittymän ympäristön liikennesuunnitelma on esitetty liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa numero 5508-1.
Itä-Pakilan ja Tuomarinkartanon liikenteen ohjaussuunnitelma on esitetty liikennesuunnitteluosaston piirustuksissa 5476-1, 5477-1, 5478-1, 5479-7, 5480-7, 5481-7, 5482-7, 8483-7, 5484-1, 5485-7 ja 5486-1. Suunnitelmien sisältö on seuraava:
Yhdyskunnantien ja Kansantien liittymän ympäristön liikennesuunnitelma:
Itä-Pakilan ja Tuomarinkartanon liikenteen ohjaussuunnitelma:
Suunnitelmassa on tarkistettu kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen opasteet vastaamaan nykyisiä tarpeita. Itä-Pakilan uuden asuinalueen liikenteen ohjaus (Ohrahuhdantien jatke, Koivumäentie, Koivumäenpolku, Vilkmanintie, Sahtikuja, Spelttitie, Spelttipolku ja Siliuksentie) sisältyy suunnitelmaan.
Suunnitelmista järjestetty vuorovaikutus
Suunnitelmaluonnokset olivat nähtävillä Itä-Pakilan ala-asteella sekä viraston internet-sivuilla 4.9.2006 - 15.9.2006 välisenä aikana. Itä-Pakilan ala-asteella pidettiin kaksi päivystysiltaa, joissa ensimmäisessä 7.9.2006 kävi kolme asukasta tutustumassa suunnitelmiin. Toisessa tilaisuudessa 13.9.2006 kävijöitä oli 4. Kirjallisia palautteita annettiin 8 kappaletta. Puhelimitse palautetta annettiin erittäin vähän.
Suunnitelmaluonnoksista annetut kommentit
Kommentti: Kehä I:n ylittävän sillan kohdalla oleville suojateille toivottiin myös keskisaarekkeita.
Vastine: Sillan kohdalla ajorata on 7 metriä leveä, joka ei mahdollista keskisaarekkeiden rakentamista.
Kommentti: Suojateiden siirtämistä Etupellonpuiston kohdalla ei pidetty hyvänä ratkaisuna.
Vastine: Suojatiet on jätetty nykyisille paikoilleen, lukuun ottamatta Manttaalitien kohdalla olevaa suojatietä, johon rakennetaan jalankulkuvalot. Suojatie siirretään 15 metriä Manttaalitien risteyksestä etelään.
Kommentti: Äijänpolun ja Osuuskunnantien risteystä toivottiin muotoiltavaksi nykyistä paremmin. Kansantien nopeusrajoitus esitettiin alennettavaksi 30 kilometriin tunnissa.
Vastine: Risteystä on suunnitelmassa esitetty muotoiltavaksi ja Kansantien nopeusrajoitus pudotetaan 30 kilometriin tunnissa. Myös Osuuskunnantien nopeusrajoitus pudotetaan samaan 30 kilometriin tunnissa Äijänpolun ja Jakokunnantien välillä.
Kommentti: Jalankulkuvaloja toivottiin Etupellontien risteyksen suojatielle ja nykyisten liikennevalojen säilyttämistä Kansantien risteyksessä. Samalla todettiin, että mikäli Kansantien liikennevalot poistetaan, tulee vastapainoksi rakentaa hidaste risteyksen läheisyyteen.
Vastine: Nykyiset Kansantien risteysvalot ovat liikennemääriin nähden ylimitoitetut ja ovat peruja ajasta, jolloin Yhdyskunnantieltä pääsi vielä Kehä I:lle. Tuolloin Yhdyskunnantien liikennemäärä oli noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyinen liikennemäärä on noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Etupellontien kohdalla jalankulkuvalot eivät palvelisi kokonaisuutta yhdessä linja-auton pysäkkien kanssa yhtä hyvin kuin Manttaalitien kohdalla. Suunnitelmassa on poistettu liikennevalot Kansantien risteyksestä ja tilalle on esitetty korotettu liittymäalue. Yhdyskunnantietä on kavennettu risteyksen kohdalla, jotta saadaan paremmat näkemät risteävän kevyen liikenteen suhteen.
Kommentti: Yhdyskunnantien nopeusrajoitusta esitettiin alennettavaksi Mikkolantien ja Kehä I:n välillä.
Vastine: Yhdyskunnantie on luokitukseltaan kokoojakatu, joilla pääsääntöisesti on 40 km/h nopeusrajoitus. Kokoojakaduilla voidaan käyttää 30 km/h rajoitusta pistekohtaisesti. Yhdyskunnantielle, Etupellonpuiston kohdalle asetetaan 30 km/h pistekohtainen nopeusrajoitus hidasteen ja jalankulkuvalojen rakentamisen takia.
Kustannukset
Yhdyskunnantien ja Kansantien liittymän ympäristön liikennesuunnitelman kustannusennuste on 110 000 €, josta liikennevalojen osuus on 35 000 €.
Itä-Pakilan ja Tuomarinkartanon liikenteen ohjaussuunnitelman kustannusennuste on 130 000 €. Pääosa kustannuksista muodostuu Yhdyskunnantien sivukatujen suojateiden korotuksista.
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Yhdyskunnantielle ja Kansantielle liikennesuunnitteluosaston piirustuksen numero 5508-1 mukaisen liikennesuunnitelman, jonka kustannusennuste on 110 000 euroa. Samalla lautakunta päättänee hyväksyä Itä-Pakilan ja Tuomarinkylän alueelle liikennesuunnitteluosaston piirustusten 5476-1, 5477-1, 5478-1, 5479-7, 5480-7, 5481-7, 5482-7, 8483-7, 5484-1, 5485-7 ja 5486-1 mukaisen liikenteen ohjaussuunnitelman, jonka kustannusennuste on 130 000 euroa. Pöytäkirjanote palautteen antajille, yleisten töiden lautakunnalle, liikennelaitokselle, poliisilaitokselle ja pysäköintipalvelukeskukselle. Lisätiedot:
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
Liite 2 |
||
Liite 3 |
||
Liite 4 |
||
Liite 5 |
||
Liite 6 |
||
Liite 7 |
||
Liite 8 |
||
Liite 9 |
||
Liite 10 |
||
Liite 11 |
||
Liite 12 |
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOTKA KOSKEVAT KÖYSIRATAA
LAAJASALOON
Kslk 2006-1860, Khs 2006-2369/669 6.11.2006, Khs 2006-2377/669 6.11.2006
Kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela on tehnyt seuraavan valtuustoaloitteen:
"Köysirata Laajasalosta Katajanokalle
Esitän, että Laajasalosta Katajanokalle rakennetaan köysirata. Köysiratoja on maailmassa käytössä myös kaupunkiliikenteessä. Köysiradan investointikustannukset ovat murto- osa tunnelin tai sillan hinnasta. Lisäksi köysiradan käyttökustannukset ovat pienet. Köysiradan toimitusaika on myös erittäin lyhyt verrattuna muihin vaihtoehtoihin."
Kaupunginvaltuutettu Kimmo Helistö ja joukko muita valtuutettuja ovat tehneet 1.11.2006 seuraavan valtuustoaloitteen:
"Valtuustoaloite köysiradan rakentamisen tutkimiseksi joukkoliikenteelle Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon välille.
Laajasalon liikenneyhteydet ovat ongelma. Siltaratkaisua vieroksutaan maisemaseikoilla ja metron rakentaminen on näillä näkymin liian kallista.
Laajasaloon voitaisiin rakentaa köysirata, kuten mm. New Yorkissa Manhattanin ja Queensin väliseen Roosevelt Islandiin on tehty. Köysirata on ratikkasiltaa ja metrotunnelia kevyempi ja halvempi ratkaisu, joka tehokkaasti kuljettaa ihmiset mahtavien näköalojen äärellä muutamassa minuutissa määränpäähänsä.
Köysirata voisi olla valttikortti, jolla Laajasalo saataisiin vetovoimaiseksi uudeksi asuntoalueeksi, jossa asukkaiden ei tarvitsisi turvautua työ- ja muilla matkoillaan henkilöautoon.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki tutkisi mahdollisuudet rakentaa köysirata joukkoliikenteelle Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon välille."
Hallintokeskus on pyytänyt valtuustoaloitteista kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon kaupunginhallitukselle 31.1.2007 mennessä.
ESITTELIJÄ
Lausunnon tiivistelmä
Köysirata ei pystyisi tehokkaasti ja riittävällä palvelutasolla hoitamaan Laajasalon ja keskustan välisiä joukkoliikennematkoja eikä siten toteuttamaan yleiskaavan periaatetta suorasta joukkoliikenneyhteydestä. Laajasaloon ei myöskään liene tulossa niin vetovoimaista ja suurta kuljetustarvetta edellyttävää toimintaa, joka voisi olla riittävä peruste tämän tapaiselle erityiselle yhteydelle elämysmatkailuun. Köysirata olisi merialueen kaupunkikuvan kannalta lähes yhtä ongelmallinen kuin aiemmin jatkosuunnittelusta karsittu siltaratkaisu.
Laajasalon ja kantakaupungin välisen joukkoliikenneyhteyden oleelliseksi ja nopeaksi parantamiseksi on olemassa teknisesti toteuttamiskelpoinen raitiotieratkaisu, jota voidaan suurelta osin hyödyntää myöhemmin mahdollisessa metrovaiheessa. Samalla saadaan kevyen liikenteen yhteys. Köysirata ei voi kilpailla tällaisen ratkaisun kanssa.
Yleiskaavan mukaisen ratkaisun suunnittelu jatkuu kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen yhteistyönä. Teknisten selvitysten lisäksi on parhaillaan käynnissä vaihtoehtoja vertaava toiminnallis-taloudellinen selvitys.
Lausunto
Köysiradat maailmalla
Köysiradat palvelevat pääsääntöisesti yhteyksien hoitoa erityisolosuhteissa. Tällöin esimerkiksi maasto-olosuhteet ovat esteenä hyville vaihtoehtoisille ratkaisuille. Maaston korkeuserot vuoristoalueilla ovat usein muille ratkaisuille liian suuret tai vesistöjen ylitykseen ei ole järjestettävissä kilpailevaa vaihtoehtoa. Usein köysiradalla on kuitenkin myös itsetarkoitus osana vetovoimaiseen turistikohteeseen suuntautuvaa elämysmatkaa. Köysiradan avulla päästään näkemään kaupunkiympäristöä ja maisemaa poikkeuksellisesta perspektiivistä. Maailmalla on noin 30 000 köysiratalaitetta henkilö- ja tavarakuljetuksiin.
Köysirata osana Laajasalon joukkoliikennejärjestelmää
Köysirata Helsingin niemeltä meren poikki Laajasaloon sijoittuisi merialueella korkealle erityisesti laivaliikenteen vuoksi. Korkeimmat jäänmurtajat ovat 41 metriä korkeita ja autolautat 55 metriä korkeita. Matkustajien nousua ja poistumista varten tarvittavat tornit hisseineen olisivat noin 60 metriä korkeita. Ratalinjalla tarvitaan lisäksi välitorneja radan köysien pitämiseksi riittävän ylhäällä.
Jos köysirata ulottuisi ilman välipysäkeitä Kruunuvuorenrannasta Kauppatorille, se olisi joukkoliikennejärjestelmän osana analoginen ratkaisu vesiliikenneyhteydelle. Köysiradan nopeus ei olisi ulkomaisten esimerkkien perusteella suurempi kuin kaupunkilautalla. Se ei täten rannasta rantaan yhteytenä toisi matka-aikaetua.
Köysirataverkoston laajentaminen osaksi Laajasalon joukkoliikennejärjestelmää siten, että se kilpailisi muiden vaihtoehtojen kanssa, on vaikeaa. Vesiliikenneyhteyteen nähden etuna olisi mahdollisuus vaihdottoman köysirataverkon kehittämiseen myös maa-alueilla suoran raitioyhteyden tapaan. Köysiradan jatkaminen Laajasalon puolella voisi olla mahdollista, mutta ei Katajanokalla. Köysirata ei näin ollen pystyisi tehokkaasti ja riittävällä palvelutasolla hoitamaan Laajasalon ja keskustan välisiä joukkoliikennematkoja.
Korkeiden tornien sijoittaminen erityisesti kantakaupunkiympäristöön olisi myös erityinen ongelma. Laajasaloon ei myöskään liene tulossa niin vetovoimaista ja suurta kuljetustarvetta edellyttävää toimintaa, joka voisi olla riittävä peruste tämän tapaiselle erityiselle yhteydelle elämysmatkailuun. Köysirataa ei voi käyttää kovalla tuulella.
Laajasalon suunnan joukkoliikenneratkaisu yleiskaava 2002:ssa
Yleiskaava 2002:n yksi keskeinen kaupunkirakenneratkaisu on toinen metrolinja Pasilasta keskustan kautta Laajasalon suuntaan. Laajasalon suunnalla metron toteutuminen on käytännössä sidoksissa Santahaminan tulevaisuuteen. Yleiskaava 2002 toteuttamissuunnitelmassa onkin lähdetty siitä, että "Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välille avataan maankäytön kehittämisen edellyttämässä aikataulussa 2010- luvun alussa metroon varautuva kiinteä yhteys, joka toimii bussilinjojen tai raitiolinjojen reittinä keskustaan". Samalla saadaan kevyen liikenteen yhteys Kruunuvuorenselän poikki.
Yleiskaavan toteuttamiseksi on viime vuosina laadittu kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen yhteistyönä Kruunuvuorenselälle erilaisia silta- ja tunneliratkaisujen yhdistelmiä. Vuonna 2006 suunniteltiin uusi vaihtoehto. Siinä ratkaisu perustuu lyhyen läppäsillan ja noin kilometrin pituisen upotettavan betonielementtitunnelin muodostamaan kokonaisuuteen. Sen kustannusarvio on bussi- tai raitiolinjojen yhteytenä noin 100 - 120 M€. Tunnelin teknisissä ratkaisuissa otetaan huomioon myös metron mahdollisuus.
Parhaillaan kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen yhteistyönä on tekeillä Laajasalon joukkoliikennevaihtoehtojen toiminnallis-taloudellinen vertailu. Siinä verrataan keskenään nykytyyppiseen liityntäjärjestelmään, suoriin bussi- ja raitiolinjoihin sekä Kamppi- Laajasalo- metroon perustuvia vaihtoehtoja. Vesiliikenne on mukana kaikissa vaihtoehdoissa. Selvitys valmistuu vuoden 2007 alkupuolella.
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteista
kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Lisätiedot: |
LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUTEEN TEHDYSTÄ VALITUKSESTA
JOKA KOSKEE TAKSIEN VAIHTOASEMAA PUOLAHARJUSSA
Kslk 2006-1111, Hgin HAO 18280/06 15.12.2006
Kalevi Sadeluoto ja Tamara Ksenschak-Sadeluoto ovat 15.12.2006 tehneet kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä 28.9.2006 § 415, joka koski oikaisuvaatimusta taksien vaihtoasemasta Puolaharjussa. Valitus on seuraava:
"Kirjallisena kunnallisvalituksena asiassa koskien Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä 28.9.2006 § 415-kohdalla oikaisuvaatimukseen, joka koskee vieraspaikkakuntalaisen taksien vaihtoasemaa Helsingin kaupungin Puolaharju-tiellä, esitämme kunnioittavasti seuraavan.
Uudistamme kaiken asiassa lausumamme ja muutoksen aikaansaamiseksi esitämme lisäksi seuraavan:
Puolaharju 6:n paritalossa toisena perheenä asuva Martti ja Ritva Kokko ovat ottaneet hoitaakseen, heidän Sipoon Nikkilässä asuvan poikansa Markku Kokon, taksiautojen pysäköinnin järjestämisen ja myös liikenteeseen liittyvien kuljettajien ympärivuorokautisen autojen pysäköinnin. Kaikki taksiluvat on myönnetty Sipoossa asuvalle Markku Kokolle.
Näin syksyllä on mm. aiheutettu runsaasti pieneläinten kuolemia Puolaharjulla. Saattaa vain kuvitella miten talviolosuhteissa vahinkoa aiheutetaan mm. pikkulapsille talvileikkien yhteydessä mainitulla kylätiellä. Talviaikainen autoilu on ollut Puolaharju-tien alkupäässä ajoittain erittäin vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta. Ko. kohdalla Puolaharju-tie on varsin kapea, katu tekee jyrkän mutkan ja kadun kaltevuus on lisäksi n. 7 % luokkaa.
Nykyisellään puhtaanapidon luokitus on siinä määrin matala, että runsaskin satanut lumi siirretään usein vasta päivien kuluttua ja näin kadunvarsipysäköinti ei ole katua tukkimatta mahdollista.
Tamara Sadeluodon pudottua katolta hälytysajoneuvo ei voinut suorittaa normaalia pelastusajoa. Nopeat lääkäritoimet vaarantuivat. N. 10 taksia vaihtorenkiajoneuvoineen aiheuttaa kylätiellä kestämättömän hälytysajoneuvoesteen varsinkin talviolosuhteissa, palohälytysajosta puhumattakaan.
Tietysti on kuntalaisen perusoikeuksia loukkaavaa, jos ulkokuntalaisen bisnestoiminta saa vaarantaa kuntalaisen omistusoikeutta ja -viihtyvyyttä kaavoitetulla omakotialueella. Jos mainittu lainvastainen toiminta saa jatkua, niin se tietysti oikeuttaa jokaiselle suomalaiselle kaikenlaisen bisnestoiminnan omakotialueen kylätiellä. Miten suoritetaan ajo tonteille?
Edellä mainittuun viitaten pyydämme, että
Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon 15.1.2007 mennessä ja liittämään asiakirjoihin valituksen alaisen päätöksen perusteluna olevat asiakirjat.
Taustaa Sadeluoto-Ksenschak As Oy on tehnyt 20.6.2006 seuraavan sisältöisen aloitteen rakennusvalvontavirastolle:
Puolaharju 6:sta on muodostunut taksien vaihtoasema. Takseja on viisi, joista kolme on tilatakseja ja kaksi henkilöautotaksia. Taksin omistajan rengit hakevat taksin ajoon Puolaharjusta. Takseja haetaan myös öisin. Taksiluvat ovat Puolaharju 6:n omistajan pojalla, jonka kotipaikka on Sipoo. Pyydetään liikennemerkkiä, jolla kyseinen toiminta voidaan estää.
Rakennusvalvontavirastosta vastasi kirjeellään 14.7.2006 asiaan omalta osaltaan ja lähetti kirjeen kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.
Liikennesuunnittelupäällikkö päätti 18.8.2006§ 174, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin. Liikennesuunnitteluosasto on kirjeellään 18.8.2006 antanut seuraavan vastineen:
"Puolaharju on yleiselle liikenteelle tarkoitettu katu, jonka ajoradan leveys on noin 6 metriä. Tämä mahdollistaa autojen toispuolisen pysäköinnin ilman, että liikennöinti kadulla estyy. Pysäköinnin kieltäminen Puolaharjussa Puolaharjunkujan ja Niittyrannan välisellä osuudella haittaisi myös asukkaiden vieraiden pysäköintiä, kun vieraita on niin paljon, että autot eivät mahdu tontille. Erillistä taksien pysäköintikieltoa ei yleensä ole käytetty, koska todennäköisesti ongelma vain siirtyisi jollekin muulle lähikadulle."
Sadeluoto-Ksenschak As Oy teki 4.9.2006 seuraavan oikaisuvaatimuksen kaupunkisuunnittelulautakunnalle koskien liikennesuunnittelupäällikön päätöstä 18.8.2006§ 174.
"Taksien vaihtotoiminnan siirtyminen jonnekin muualle on perusteluna käsittämätön. Historiallisesti Puolaharju-tie on koskenut ainoastaan liikennettä tontille-ajoa varten.
Taksien vaihtoasematoiminta haittaa täydellisesti mm. autojen talviajoa. Talvihoitoluokitus on ilmeisesti rinnastanut tien kylätieksi. Talvella taksit ja ajajarenkien autot ruuhkauttavat tien täysin. Poliisi ei valvo liikennettä kadulla.
Edellä mainitussa viitaten pyydämme, että mainittu olotila poistetaan esim. liikennemerkein."
Oikaisuvaatimuksen liitteenä on rakennusvalvontaviraston lausunto, jossa virasto toteaa tonttien olevan erillispientalojen korttelialuetta ja asemakaavassa ei ole katualuetta koskevia määräyksiä. Rakennusvalvonnan toimialaan ei kuulu katualueella harjoitettavan ammattitoiminnan valvominen, eikä rakennusvalvonnalla ole toimivaltaa antaa tällaista toimintaa koskevia määräyksiä. Pysäköinnin ja muun ajoneuvoliikenteen suunnittelu kuuluu kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolle. Poliisi valvoo järjestyslain noudattamista ja arvioi onko taksien vaihtotoiminta asuntokadulla tämän lain perusteella sallittua. Taksitoiminnan harjoittamista valvoo taksitarkastaja.
Liikennesuunnitteluosasto totesi vastineessaan seuraavaa:
"Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi. Puolaharju on yleiselle liikenteelle tarkoitettu asuntokatu, joka leveytensä puolesta mahdollistaa toispuolisen pysäköinnin. Tällaisissa tapauksissa pysäköintiä ei ole kielletty lukuun ottamatta raskaan liikenteen pysäköintiä.
Liikennesuunnittelupäällikön päätöksen perusteluissa todetaan, oikaisuvaatimuksen esittäjän toteaman seikan lisäksi, että Puolaharju on yleiselle liikenteelle tarkoitettu katu, jonka ajoradan leveys on noin 6 metriä. Tämä mahdollistaa autojen toispuolisen pysäköinnin ilman, että liikennöinti kadulla estyy. Pysäköinnin kieltäminen Puolaharjussa Puolaharjunkujan ja Niittyrannan välisellä osuudella haittaisi myös asukkaiden vieraiden pysäköintiä, kun vieraita on niin paljon, että autot eivät mahdu tontille. Erillistä taksien pysäköintikieltoa ei yleensä ole käytetty, koska todennäköisesti ongelma vain siirtyisi jollekin muulle lähikadulle.
Asuntoalueilla ei pysäköintiä ole yleensä kielletty lukuun ottamatta raskaan liikenteen pysäköintiä, jos kadun leveys on 5 metriä tai enemmän. Joissakin tapauksissa sallitut pysäköintipaikat on osoitettu, kun pysäköintiä on niin paljon, että pysäköidyt ajoneuvot olennaisesti haittaavat liikennettä esimerkiksi puutteellisten näkemäolosuhteiden takia. Talvikunnossapito ei myöskään ole pysäköinnin kieltämisperuste, koska pysäköidyt ajoneuvot aina haittaavat talvikunnossapitoa. Rakennusvirasto voi kieltää pysäköinnin tarvittaessa siirtokehotustauluin kunnossapitotyön ajaksi.
Taksien vaihtotoiminta Puolaharjussa ei aiheuta sellaista liikenteellistä haittaa, joka tulisi poistaa liikennemerkein. Poliisi arvioi sen, onko toiminta järjestyslain mukaan sallittua."
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.9.2006 § 415 hylätä oikaisuvaatimuksen.
ESITTELIJÄ Kuntalain 90 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muutoin lainvastainen. Valittajan tulee esittää edellä mainitut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.
Kalevi Sadeluoto ja Tamara Ksenschak-Sadeluoto ovat tehneet aiemmin oikaisuvaatimuksen, ja heidän kunnallisvalituksensa on tehty määräajassa.
Päätöksen aloitteen hylkäämisestä teki liikennesuunnittelupäällikkö, jonka tehtävänä on (kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö § 11) päättää merkitykseltään vähäisistä yksittäisistä liikennejärjestelyistä.
Kyseisestä päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä päätti kaupunkisuunnittelulautakunta, jonka tehtävänä on (kuntalaki § 89) käsitellä liikennesuunnittelupäällikön päätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset.
Valituksessa ei ole yksilöity sitä, minkä lain vastainen oikaisuvaatimuksesta tehty päätös on, eikä liikennesuunnitteluosastolla ole tiedossa tällaista lakia.
Puolaharju on voimassa olevassa kaavassa yleiselle liikenteelle tarkoitettu katu. Liikenteen tai pysäköinnin rajoittamiselle ei ole liikenteellisiä perusteita.
Katujen kunnossapidosta ja kunnossapitoluokituksesta vastaa rakennusvirasto.
Yhteenvetona asiasta voidaan todeta, ettei lautakunnan päätös 28.9.2006 § 415 ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja ettei päätöksen tehnyt viranomainen ole ylittänyt toimivaltansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.
Hallintoa koskevissa muutoksenhakuasioissa käyttää kaupungin puhevaltaa kaupunginlakimies, joten lausunto osoitetaan hallintokeskuksen oikeuspalvelulle.
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta edellä olevan mukaisen lausunnon ja toimittaa sen kaupunginlakimiehelle. Kirje asiapapereineen kaupunginlakimiehelle, hallintokeskuksen oikeuspalvelulle. Lisätiedot:
|
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
EHDOTUS |
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta. |
Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452
