Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Ramboll Finland Oy

Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy
Ramboll Finland Oy

Lähtökohdat

Helsingissä etsitään uusien merellisten kaupunginosien toteutuessa houkuttelevaa Itämeren piirin asumisympäristöä. Hernesaaren yleissuunnitelmassa on pyritty löytämään vastauksia siihen, mitä 2000-luvun merellinen urbanismi pohjolassa voisi olla.

Hernesaari on kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti tärkeä osa Helsingin merellistä julkisivua ja näkyy kaupungin merellisessä siluetissa pitkälle. Hernesaaren kapea, merelle sojottava, sormimainen ja kapeahko täyttöniemi on omaleimainen paikka kantakaupungissa. Ilmasto-oloiltaan Hernesaari on asumista ajatellen haastava alue, koska alue on lähtökohtaisesti avoin päätuulensuunnille.

Länsirantaviivan käyttö on varattu jatkossakin matkustajasataman käyttöön. Satamatoiminnasta aiheutuva melu ei siten suosi asuinkortteleiden välitöntä liittämistä länsirantaan. Hernesaareen on tarkoitus sijoittaa merellisten palvelujen Marina-keskus, johon sijoittuisi noin tuhannen venepaikan huvi- ja kilpavenesatama erilaisine palveluineen ja myymälöineen. Alueelle varataan tontti helikopterikentälle, josta asutuksen on sijaittava n. 500 metrin etäisyydellä.

Kaupunginosan luonne

Hernesaari tarjoaa tilaisuuden yhdistää toisiinsa uusi yleinen rantapuisto ja asuinalue meren äärellä, matkustajasatama sekä kaupungin mittakaavassa suuri merellinen palvelualue, Marina. Julkiset tilat ja toiminnat halutaan keskittää toisiaan seuraaviksi linkeiksi, joihin asukkaat ja vierailijat mahdollisimman vaivattomasti kulkeutuisivat.

Alueelle on kehitetty keinotekoinen topografia. Maanpinnan korko nousee rannasta kohti pääkatua. rakennukset ja sisäpihat porrastuvat maastoa dramaattisemmin. Puistosaarivyöhykkeen dyynimäinen muotoilu jakaa saarivyöhykkeen suojaisaan, vihreään sisäpuoleen jonne asuinkorttelit avautuvat ja merellisen tuuliseen ja hiekkaiseen rantapuoleen. Korkeuserot mahdollistavat myös pysäköintipaikkojen sijoittamisen kortteleihin kansien alle piiloon ilman, että joudutaan rakentamaan tulvarajan alapuolelle.

Rakennetut korttelialueet ja puistosaaret sijaitsevat pääosin nykyisen täyttömaan alueella. Uusia täyttöjä tarvitaan jonkin verran vain suunnittelualueen koillisosassa, jotta helikopterikenttä saadaan sijoitettua riittävän etäälle asutuksesta ja Pihlajasaaresta.

Ranta-alueet ja merelliset palvelut

Hernesaaren kaupunginosan olemuksen ydintä on merellisten toimintojen ja palvelujen keskittymä. Marinakortteli satamineen on atraktiopiste, joka houkuttelee kantakaupungin ranta-alueiden käyttäjiä kulkemaan Hernesaaren päähän saakka. Huvivenesataman lisäksi Marinakorttelin alueelle sijoittuu kansainvälisten purjehduskilpailujen järjestämisen mahdollistava kilpavenesatama sekä runsaasti merelliseen toimintaan liittyviä palveluja ja työtiloja. Marinakortteliin liittyy kiinteästi risteilijäliikenteen matkustajasataman terminaali, johon ehdotetaan mm. hotellia.

Ranta-alueet on jätetty mahdollisimman suurelta osin yleiseen käyttöön. Saarten vyöhyke itärannalla muodostaa asutusta tuulelta suojaavan, kasvillisuudeltaan ja olosuhteiltaan merellisen dyynipuiston, joka muodostaa Kaivopuiston suuntaan luonnonmukaisen rantamaiseman sen taakse kerrostuvine asuinrakennuksineen.

Asuinkorttelit

Alueen kaupunkikuvalle leimallista on matalahko ja pienimittakaavainen asuntorakentaminen, jonka yläpuolelle nousevat muuta rakentamista suuremmat ja korkeammat ns. hybriditalot eli rakennukset, jossa yhdistyvät esim. toimitilat, pysäköinti ja asuminen. Valitussa rakentamisen mittakaavassa ja rakenteessa on kantakaupungin merellisten huvilakorttelialueiden sekä suljettujen ja pitkänomaisten Helsinkiläisten asuinkortteleiden piirteitä. Satamassa pistäytyvät risteilijät tuovat vaihtuvan suurimittakaavaisen elementin alueen kaupunkikuvaan.

Yhteensä alueelle sijoittuu esitetyllä rakenteella liki 3000 asukasta. Pihapiirin ympärille voidaan rakentaa vaihtelevalla asunto-ohjelmalla esim. townhouse–tyyppisiä pientaloja, kerrostalon omaisia asuintaloja tai kahden - kolmen asunnon kaupunkivilloja. Alueelta voidaan osoittaa tontteja jaettavaksi myös kertarakentajille, jolloin luonteva asuntotyyppi olisi naapureihin kiinni rakennettava, Manner-Euroopasta tuttu kolmikerroksinen kaupunkirivitalo.