Helin & Co, Loci - Hernesaari

Konsepti: arkkitehtuuri ja maisema
Pekka Helin, Pia Kuusiniemi, Krista Muurinen

Tilanne 2007

Hernesaarta on täytetty teollisuuden, sataman, varastoinnin ja muuhun käyttöön pitkän ajan kuluessa. Rantaviiva ja sidos Helsingin arkkitehtuuriin on muotoutunut näistä tarpeista ilman tavoitetta ja näkemystä tulevaisuudesta. Meren maisemaa on ollut tilapäisesti lainassa. Epämääräinen täytön raja juuri nyt ei mitenkään voi soveltua uuden lähtökohdaksi, ei kulttuurisesti, ei myöskään taloudellisesti.

Uusi rakenne: sidos kantakaupunkiin ja meren maisematilaan

Helsingin eteläiset rannat ovat eurooppalaisittain harvinaista ulkosaaristoa. Niemen eteläpuolelle sijoittuu saarten nauha jättäen Hernesaaren itärannan avoimeksi avomeren aalloille, jäälle ja myrskyille kaakon suunnasta. Tämä ei ole murrettava uhka, vaan ainutlaatuinen voimavara, metropolin ytimeen ulottuva, harvinainen luonnonelämyksen lähde. Tästä on johdettu uuden kaupunginosan rakenne ja rannan idea.

Suunnitelma jäsentää alueen saarten nauhaan liittyväksi viiden uuden saaren ryhmäksi. Ne sidotaan länsireunastaan kokoojakadulla ja risteilijälaiturilla. Itäranta varataan ja muotoillaan luontoelämysten kokemukselle, seudulliseksi rantapuistoksi. Rakennusten arkkitehtuuri ja rantamaisema yksityiskohtineen ovat morfologisesti samaa juurta johdettuna pohjoisen ulkosaariston luonnosta: kivistä, kareista, kallioista ja saarista avomeren äärellä, tyynen ja tyrskyjen, sumun, sateen, riitteestä vahvenneiden jäälohkareiden ympäröimänä.

Saarikonseptissa korttelirajat vapautuvat rationaalisen kaupunkiregulaation jatkumosta ja geometriasta. Lohkaremaiset asuinrakennukset ryhmittyvät suojaisiksi pihapiireiksi. Korttelit kehystävät valittuja näkymälinjoja Eirasta lähisaariin, Lauttasaaresta Suomenlinnaan.

Rakennusten arkkitehtuuri

Samoin kuin korttelirakenne, myös rakennusten arkkitehtuuri on vapautettu uudisrakentamista yhdenmukaistaneen ortogonaalisääntelyn kahleista. Asuinympäristö edustaa uutta 2000-luvun kestävää ajattelua. Viistotahokkaisiin perustuva geometria inhimillistää mittakaavan, luo erilaista ja uutta tunnistettavuutta, avaa vaihtelevia ja kiinnostavia näkymiä. Tämä yhdistetään ympäristötietoisen rakentamisen ohjelmaan, energiansäästöön ja materiaalinkäyttöön. Saaristoluonnon murrettu värimaailma on lähtökohtana julkisivuille, suomalaiselle kivelle, puulle, metallille ja lasille.

Toiminnat

Tärkein ja arvokkain käyttö uudelle Hernesaarelle on asuminen – uusi pohjoinen, merellinen kaupunkiasuminen. Luoteisosan siilot ja säilyttämisen arvoiset teollisuusrakennukset muuttuvat toiminnoiltaan symbioosiin muun rakentamisen kanssa, palveluiksi ja työpaikoiksi. Risteilijälaitureiden taakse sijoitetaan allas pursiseuroille – toiminnat nivoutuvat toisiinsa mitä luontevimmin. Eteläosaan varataan vyöhyke veneiden ja muun merellisen toiminnan myynti- ja näyttelytiloille sekä rantaravintoloille. Helikopterikentän ja asumisen väliin sijoittuu vesiurheilukeskus koulutus-, toimisto ja majoitustiloineen (hotelli) sekä veneiden säilytystilaa puiston alle toteutettuna. Tämän viereen sijoittuu meriuimala liittyen hyvinvointi- ja terveyspalveluihin (erilaiset saunat, kylpylä, gym etc.)

Asuntoja voidaan rakentaa n. 2400 kpl, kerrosalaa aputoimintoineen 215 200 m2. Muuta meritoimintaan liittyvää kerrosalaa sisältyy suunnitelmaan 48 100 m2.

Tekijät:
Helin & Co Arkkitehdit ja Loci Maisema-arkkitehdit (tekijänoikeus yhdessä).

Työryhmä:

Helin & Co
Pekka Helin
Ritva Mannersuo
Jaakko Parkkonen
Lauri Virkola
Tommi Sassi
Tarja Hilden
Tatu Korhonen
Susanna Tolvanen

Loci
Pia Kuusiniemi
Krista Muurinen
Emilia Weckman
Armi Sinerkari