Hernesaaren maankäyttökaavio
Hernesaaren maankäyttökaaviossa on hahmoteltu alustavasti rakentamisen määrää ja eri toimintojen laajuutta sekä sijoittumista. Seuraavassa vaiheessa suunnitelma tarkentuu osayleiskaavaluonnokseksi. Voit antaa palautetta kaaviosta ja kommentoida muiden näkemyksiä keskustelupalstalla.
Asuntoja yli neljälle tuhannelle
Hernesaareen kaavaillaan asuntokerrosalaa noin 180 000 k-m2, joka vastaisi noin 4 400 asukasta. Työpaikka- ja palvelukerrosalaa olisi noin 80 000 k-m2, eli noin 2 000 työpaikkaa.
Alue rakentuisi kolmesta tai neljästä "kylästä". Kunkin kylän sydämeen rakennettaisiin vesiallas, josta on kanavayhteys mereen. Kylien väliin jätetään viherkaistaleet, joille rakennetaan leikkialueet ja pelikentät. Alueen pitkulainen muoto ja kolmella puolella oleva meri tekevät mahdolliseksi järjestää merinäköala melkein kaikille asunnoille.
Mereltä katsottuna Hernesaaren kaupunkijulkisivun on tavoite olla harmoninen ja Helsingin melko tasakorkeaa siluettia kunnioittava. Rakennusten kerrosluku nousisi eteläisimpien osien noin 3 - 4 kerroksesta alueen pohjoisosien kantakaupungille tyypilliseen 6 - 7 kerrokseen. Lähinnä siiloja voisi olla muutama korkeampi maamerkkikin maksimissaan 16 kerrosta. Alueen pohjoisosaan kaavaillaan eteläosia tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista.
Ratikalla keskustaan
Hernesaaren joukkoliikenne hoidetaan raitiovaunulinjalla. Tavoitteena on yhteys Bulevardin kautta keskustaan. Asukkaiden ja työpaikkojen pysäköintipaikat rakennetaan pääosin maanalaisina. Kadunvarsille tulee lyhytaikaista vieraspysäköintiä. Alueen rantoja tulee kiertämään kevyen liikenteen virkistysreitti. Mahdollisuuksia toimivaan ja kannattavaan vesibussiliikenteeseen tutkitaan. Yksi reittivaihtoehto voisi olla Hernesaari – Pihlajasaari – Lauttasaari – Ruoholahti – Jätkäsaari – Hernesaari.
Viiden hehtaarin puisto
Hernesaaren itärannalle suunnitellaan pinta-alaltaan noin viiden hehtaarin suuruista puistoa. Se on Kaivopuiston ja Eiran rantoja kiertävän virkistysalueen läntisin pää. Puiston rakenteissa varaudutaan voimakkaaseen aallokkoon. Kasvillisuudessa suositaan lajeja, jotka luonnostaan viihtyvät avomeren äärellä.
Hernesaaren pohjoisosaan sijoittuu pääosa alueen palveluista ja työpaikoista. Liiketilat keskitetään kokoojakadun varrelle. Toinen palveluiden painopiste muodostuu saaren eteläkärkeen, jonne kaavaillaan veneilyyn ja siihen liittyvään elinkeinotoimintaan keskittyvää "merikylää". Merikylään sijoittuvat myös purjehduskeskuksen tarvitsemat rakennukset.
Purjehduskeskus ja venesatama
Helsingin lähivedet ovat erinomaiset kilpapurjehdukseen, sijainniltaan lähellä kaupungin keskustaa yhdet maailman parhaista. Purjehduskeskuksen pääkäyttötarkoitus on purjehduskisojen järjestäminen. Keskus on tarkoitettu myös melonnan ja surffauksen sekä muiden pääasiassa moottorittomien merilajien harrastajille. Keskuksessa järjestetään junioritoimintaa, lajeihin tutustumista ja koulutusta.
Purjevenesatama on tarkoitettu pääasiassa purjehdusseurojen käyttöön, mutta se toimisi myös vierasvenesatamana. Sataman yhteyteen rakennetaan seurojen toimitilat ja ravintolat sekä hallit venetelakalle. Venepaikkoja voisi olla jopa tuhat.
Ristelilijät ja heliport
Helsingissä vierailevien risteilijäalusten määrä ja koko on viime vuosina kasvanut, joten alueella on tarpeen varautua laiturien lisäämiseen. Alueelle tulee lisäksi terminaalitoimintoja, kuten passintarkastus- ja tullitoimintoja. Risteilijät ankkuroivat jatkossakin länsipuolen laituriin. Uusien laituripaikkojen rakentamismahdollisuuksia tutkitaan.
Helikopterikenttä joudutaan siirtämään uudelle täyttömaalle. Melun vuoksi kentän tulee olla riittävän etäällä asumisesta ja virkistysalueista. Tarvittavan etäisyyden on arvioitu olevan noin 500 metriä.
Lisätietoja: vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, p. (09) 310 37403