Naapurustoryhmä 2
"HERNESAAREN HORISONTIT"
Lähtökohdat
Hernesaari avautuu merelle kohti aurinkoa ja horisonttia. Kesäisen meren aallokko tulee esteettä rantaan ja horisontti avautuu katsojalle koko valtavuudessaan. Talvinen jäälakeus antaa kaupunkilaisille huikaisevan maiseman, joka ulottuu horisonttiin asti. Ulkoiluharrastusten mahdollisuudet laajenevat laivaväylien tuntumaan. Vastaavaa esteetöntä horisonttimaisemaa ei löydy Euroopan muista pääkaupungeista. Se on avoin kaikille ilman pääsymaksua. Alue on ainoa avomereen liittyvä Helsinginniemen ranta. Hernesaaresta tehdään Helsingin kruunuun meren antama hohtava helmi.
Tavoitteet
Hernesaari suunnitellaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisen vaatimia muutoksia rakentamisessa noudattava merihenkinen, luonnonmukainen ja korkeatasoinen asuntoalue. Alue tukeutuu tehokkaaseen julkisen liikenteen palveluun. Rakentamisen on vahvistettava mereen liittyviä elämyksiä. Kaivopuistosta Hernesaaren kärkeen ulottuva puistoalue laajennetaan mahdollisimman leveäksi jatkuvaksi virkistysvyöhykkeeksi.
Luonto-olosuhteet
Merellisyyteen kuuluvat avomerimaisema ja horisontti, pienet luodot ja kalliosaaret, rantakivikko ja -kalliot, aallot ja mainingit, merituulet ja myrskyt, merilinnut veneet ja laivat ja kaikkien näiden luoma äänimaailma sekä talvinen jäälakeus. Ranta-alueen nykyinen kasvillisuus on niukkaa mutta ankarista olosuhteista huolimatta osoittautunut tällaisella paikalla menestyväksi. Meri on itsestään synnyttänyt loivasti syveneviä hiekka- ja sorarantoja, joita laajennetaan asukkaiden käyttöön. Tuulisuus ja myrskyt ovat alueen positiivinen omaleimainen piirre.
Rakentaminen
Asuin- ja liikerakentamisen sekä sataman toimintojen edelleen kehittämisen vaatimat kerrosalat sijoitetaan niemen luoteisvyöhykkeelle. Asuinrakennuksissa on kerrosalaa n. 3000 asukkaalle. Kaikki rakentaminen tukeutuu tehokkaaseen julkiseen liikenteeseen, eikä asunnoille varata omia pysäköintitiloja. Terassimaisten rakennusten korkeimmat massat ovat 8-kerroksisia ja ne sijoittuvat Risteilijänkadun varteen. Kerrosten lukumäärä laskee portaittain 4-kerroksisiin osiin, jotka ulottuvat kohti puistovyöhykettä. Rakennusten pohja- ja huoltokerroksessa varataan mahdollisuus erikseen lunastettavien pysäköintipaikkojen rakentamiseen. Tämän lisäksi huoltokerroksessa varataan tilaa City Car Club- tai Car Pool -tyyppiselle pysäköintialueelle. Koska risteilylaivojen oletetaan jatkossakin saapuvan Hernesaaren laituriin ja koska matkailijaliikenne säilyy edelleen Jätkäsaaressa, on asuinkerrosala suunniteltu rakennettavaksi liike- ja konttori- ym. melua paremmin sietävien toimintojen kaakkoispuolelle. Sataman tilat ja muu toimisto, - liike- ja esim. harrastustilat sijoitetaan melumuuriksi Hernesaaren luoteispuolelle. Ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa ovat huolto- ja pysäköintitilat. Myös konttori- ja liikekerrosala tukeutuu tehokkaan julkisen liikenteen palveluihin. Niiden välttämättömät pysäköintitilat rakennetaan ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen rakennusten alle.
Palvelu- ja harrastustilat
Vanhat siilorakennukset säilytetään. Niihin sijoitetaan tekojäähalli, ym. nuorison harrastus- ja kulttuuritiloja sekä vapaiden taide-, teatteri-, harrastus-, koulutus- yms. käyttäjien tiloja. Virkistysalueiden yhteyteen rakennetaan kolme kahvila/ravintolarakennusta. Näissä voi olla mm. ulkoiluvälineiden vuokrausmahdollisuudet.
Puistoalueet
Helsingin merellisyys on viime aikoina nostettu Helsingin ominaispiirteeksi. Rakentamisen mitoituksessa on otettava huomioon rantavirkistysalueiden riittävyys koko kaupungin asukkaille sekä Helsingin ulkopuolelta sisämaasta tulee väkeä nauttimaan merenrannasta. Puistoalueeseen kohdistuva kulutus on suurempi kuin vain läheisten kaupunginosien asukkaiden aiheuttama. Hernesaareen suunniteltavien toimintojen määrä ja laatu eivät saa hävittää Helsingin merellisyyden piirteitä. Rantapuiston käyttö perustuu kevyeen liikenteeseen kuten esim. Seurasaaressa, kuitenkin siten, että puistoalueelle sallitaan polkupyöräily ja osa puistokäytävistä päällystetään myös rullaluisteluun sopiviksi. Kaupunkilaisten halu käyttää rantoihin liittyviä virkistysalueita on osoittautunut erittäin voimakkaaksi. Tarjonta on tarpeeseen nähden täysin alimitoitettua. Tämä on jäänyt yleiskaavallisessakin suunnittelussa vaille riittävää huomiota. Kaupungin nykyiset asukkaat käyttävät ahkerasti Hernesaaren ranta-aluetta jo nyt sen nykyisestä surkeasta alennustilasta huolimatta. (Paula Koivuniemi, Kotiapteekki 3/ 2007, Eino Jutikkala, Eteläiset1/2006).
Rantaviiva muotoillaan siten, että syntyy pysähtymiseen ja meren katseluun houkuttelevia laajennuksia, syvennyksiä, leikki- ja istumapaikkoja ja portaita. Tasaisen maaston vuoksi on suunnitelmassa rakennettu muutamia loivia kumpareita, joiden lomiin sijoitetaan kaartelevia puistokäytäviä. Kumpareiden sijoitus on harkittu siten, että vesipeilin näkyvyys kävelyreiteiltä säilyy esteettömänä erityisesti Pihlajasaaren suuntaan ja auringonlaskuun.Hernesaaren uloimmaiseen nokkaan rakennetaan amfiteatterimainen oleskelu- ja auringonottopuisto. Näköala- ja lintutorni rakennetaan Hernesaaren ulkokärjen läheisyyteen.
Rantakiveys tehdään loivasti viettävänä kivi/lohkareverhouksena, jotta avomereltä tulevat aallot, mainingit ja myrskyt pääsevät kohtaamaan rannan luonnollisesti. Viettävä verhous säilyttää aallokon synnyttämän meren kohisevan äänen, minkä suora reuna tappaisi. Rantakiveykseen tehdään muutamaan paikkaan veteen johtavia portaita, joilta uimareiden on helppo päästä veteen. Meren lajittelemat hiekkaranta-alueet kunnostetaan ja laajennetaan suuremmaksi kokonaisuudeksi.
Ranta-alueelle rakennetaan muutamia tasanteita, joille on helppo pysähtyä onkimaan. Myös Juhannuksen viettoon kuuluvalle juhannuskokolle varataan paikka. Aluetta voidaan käyttää puistopiknikeihin ja vaikkapa grillaukseen tai pienen iltanuotion pitämiseen. Puiston kasvillisuus valitaan ankaria meriolosuhteita kestävistä puu- ja pensaslajeista, jotka vahvistavat Suomen luonnon ominaispiirteitä: pihlaja, tervaleppä, tuomi, paju, kataja, mänty, tyrni jne. Käytetään kukkivia rantakasveja: rantakukka, keltano, hiirenvirna, maitteet, horsma, pietaryrtti, kärsämöt, päivänkakkarat, voikukka, maksaruohot, lemmikki, nätkelmät jne. Puiston kasvillisuuden valinta korostaa Hernesaaren avomeriluonnetta. Suora "laiturireuna” rakennetaan vain niemen kaakkoispäähän, missä sijaitsevat aallonmurtajien suojassa veneiden lasku- ja nostolaiturit sekä saaristokierroksia tekevien reittiveneiden pistäytymislaiturit. Hernesaaren rantavyöhyke on kaupunginosapuiston asemassa, mutta se joutuu sijainnista ja viehätyksestä johtuen vastaamaan myös muista kaupunginosista tulevien virkistyjien aiheuttamaan kulutukseen. Hoitokustannusten minimoimiseksi on kestävien luontaisten kasvilajien käyttö välttämätöntä
Liikenne
Alueen rakentaminen perustuu julkisen liikenteen maksimaaliseen palvelevuuteen. Hernesaari on vain noin 15 minuutin kävelymatkan päässä Helsingin keskustasta. Hernesaari suunnitellaan pääosin autottomaksi alueeksi, jossa satunnainen henkilöautoliikenne (vierasliikenne) voi poikkeuksellisesti käyttää aikarajoitettuja maksullisia pysäköintipaikkoja rakennusten huoltokerroksessa. Alueen raitiovaunu- ja kaksi bussilinjaa käyttävät asuin- ja liikerakennusten väliin sijoitettua Risteilijäkatua. Kääntöpiste on Iltaruskontorilla. Asuntoalueen houkuttelevuus johtuu merellisen ominaispiirteen lisäksi juuri palveluliikenteen hyvästä tasosta ja autottomuudesta. Helsingin CBD (Central Business District) on siirtymässä pohjoisemmaksi. Jo nykyisin on liike-elämän liikevaihdosta suurin osa Kehä 1:n läheisyydessä. Kun Keski-Pasilan ja maaliikennekeskuksen tarjoamat aluereservit otetaan käyttöön, nykyinen suuntaus vain voimistuu. Helikopteriliikenne sallitaan alueella siihen saakka, että aluetta ryhdytään ottamaan asuntokäyttöön. Liike-elämän kehityksen turvaamiseksi helikopteriliikenne siirretään viimeistään asuntojen valmistumisvaiheessa Malmille, jolloin se palvelee pääkaupunkiseutua keskeisesti vielä tulevaisuudessakin. Helikopteriliikenteen salliminen pysyvästi Hernesaareen heikentäisi merkittävästi mahdollisuuksia merellisen ja luonnonläheisen korkeatasoisen asuin- ja virkistysalueen toteuttamiseen.
Risteilyalukset ja muu vesiliikenne
Hernesaari ja Jätkäsaari säilyttävät asemansa läntisenä meriporttina Helsinkiin. Risteilyalusten tarvitsema huolto- ja turistiliikenne käyttää korttelialueiden välistä Risteilijäkatua, jolta on yhteys risteilyalussatamaan. Kulttuurihistoriallisten laivojen satama-, huolto ja vierailusataman kehittäminen Hietalahden rantaan vahvistaa Hernesaaren merellistä vetovoimaa. Hernesaaren lounaisrannasta kunnostetaan osa Helsingin merireittiliikenteen vesibusseille ja -veneille sopivaksi pistäytymis- ja lähtöpaikaksi, joka suojataan aallonmurtajalla.
Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan
Vesipeilin esteetön jatkuminen on oleellinen osa Helsinki-puistoa ja Helsingin merellisyyttä. On tärkeätä että Kaivopuiston ja Merisataman rannasta katseltaessa tajutaan vesipeilin ja väylän jatkuminen Hernesaaren ja Pihlajasaaren välitse länteen. Uusia täyttöjä ei tule sallia.
Merellisyys ja eurooppalaiset pääkaupungit
Helsinki on ainoa eurooppalainen pääkaupunki, jonka edessä on avoin horisontti ja avomeri siten, että näköala avautuu etelään ja aurinkoon ja iltaisin auringonlaskun suuntaan lounaaseen ja länteen. Hernesaari on paikka, jossa voi sekä kesällä että talvella nähdä ja kokea nämä elementit.
Hernesaaren horisontit
Suunnitelman periaatteita noudattamalla Hernesaaresta syntyy omaleimainen, merellinen asuin- ja virkistysalue. Luonnon antamat ainutlaatuiset tekijät huomioon ottavalla tavalla rakentaen alueesta tulee esimerkillinen rakentamisen malli ja todellinen helmi Helsingin kruunussa.