Talot ja asunnot

Kerrostalojen mahdollisuudet

Asunnot

Tämänhetkisessä tuotannossa asunnot ovat keskenään melko samankaltaisia ja varustustasoltaan yhteneviä. Uusissa asuntoratkaisuissa tulisi suosia enemmän asukaslähtöisiä vaihtoehtoja. Muuntojoustavuus ja muunneltavuus ovat tavoiteltuja tekijöitä. Tarvitaan sekä avoimia ja suljettuja pohjaratkaisuja. Kerrostaloasumista vaivaa ahtaus sekä asuntojen että yksittäisten huonetilojen osalta. Pinta-alan kasvattamisen ohella joustoa voivat tuoda asuntoihin liitettävät lisätilat esim. säilytystilat ja työhuoneet sekä asuntojen yhdistämismahdollisuudet, sivuasunnot sekä kerroskorkeuden kasvattaminen. Tasoerot ja useammassa kerroksessa olevat asunnot sekä tilallinen vaihtelu toisivat laatua ja yksilöllisyyttä kerrostaloasumiseen.

Maantasokerros ja kattokerros

Kerrostalojen maantasokerrokset ovat nykyisin hyvin samankaltaisia riippumatta sijainnista. Maantasokerrokseen on sijoitettu pääosin aputiloja ja varastoja, jonkin verran myös pienasuntoja. Maantasokerros tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia monenlaisiin käyttötarkoituksiin liike- ja palvelutiloihin, yhteistiloihin, asuntoihin, työtiloihin ja autotalleihin. Riittävällä kerroskorkeudella, joustavilla rakenne- ja taloteknisillä ratkaisuilla sekä muunneltavilla julkisivuilla luodaan edellytykset maantasokerroksen tilojen käytön muuttamiselle tarpeen mukaan rakennuksen elinkaaren aikana. Tilavat läpi rungon avautuvat tai kaksikerroksiset asunnot pihakontaktilla tarjoaisivat esimerkiksi lapsiperheille kaupunkiasumista parhaimmillaan ja edullisimmillaan. Asuntoihin liittyvän ulkotilan reviirin määrittämiseen voidaan kehitellä turvallisuuden tunnetta lisääviä ratkaisuja kuten tasoeroja, erilaisia välittäviä vyöhykkeitä tai asuntoihin liittyviä työtiloja.

Kattokerros on kerrostalon suosituin kerros. Kattoasumisen typologioita tulee kehittää edelleen. Pientalon etuja on erityisen helppo saavuttaa kattokerroksissa.

Yhteistilat

Asuinrakennusten yksityisten ja julkisten alueiden liittymäkohtien kehittämisessä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Liikenne- ja porrashuoneratkaisuihin voidaan liittää yhteiskäyttöisiä tiloja tai kehittää niitä asunnon lähireviiriä korostavina yksilöllisinä ja muokattavina sisäänkäyntiratkaisuina esim. siltojen, verantojen, viherhuoneiden, sisääntuloterassien tai muunneltavien julkisivujen avulla. Yhteistilat toimivat kerrostaloissa parhaimmillaan asumisen laadun ja houkuttelevuuden jatkeena. Ne tarjoavat mahdollisuuksia, joita varsinkaan pienasuntoihin ei aina voida sisällyttää. Yhteiset sauna-, harrastus-, kokoontumis- ja pesulatilat vapauttavat samalla huoneistoista tilaa muuhun käyttöön. Tärkeää on yhteistilojen joustavuus ja monikäyttöisyys rakennuksen elinkaaren aikana. Parhaimmillaan ne mahdollistavat monenlaiset käyttötarkoitukset julkisista palveluista yksityisiin asuntokohtaisiin käyttötarkoituksiin.

Parvekkeet ja ulkotilat

Asunnon yhteys ulkotilaan ja luontoon on yksi asumisviihtyvyyden kannalta olennaisimpia tekijöitä. Asuntokohtaisilla ulkotiloilla on mahdollista laajentaa asunnon lähireviiriä ja omavaraisuutta. Parvekkeiden yksipuolinen ulkonäkö ja vakiototeutus ovat yksi uusien alueiden hallitsevista piirteistä. Kerrostaloasumisen ulkotiloihin tulee etsiä monipuolisia vaihtoehtoja. Olisi myös mahdollista kehittää asukaslähtöisiä ulkotilavyöhykkeitä, joihin voidaan liittää erkkereitä, viherhuoneita sekä asuntokohtaisia säilytys- ja sisäänkäyntitiloja.

Yksityiskohdat, yksilöllisyys, tunnistettavuus

Vallitsevat asuinrakennustyypit ovat myös ulkonäöltään huomattavan samanlaisia paikasta ja muista reunaehdoista riippumatta. Kuitenkin jo pienillä erityisillä detaljeilla on suuri vaikutus tunnistettavan asuinympäristön syntymiseen. Asemakaavassa tai kaavaa tukevassa ohjeistuksessa tulisi kannustaa erityiseen ja paikkaan sitoutuvaan asuntosuunnitteluun ja -rakentamiseen sekä yksilölliseen rakentamistapaan.