Vieraskirja (vanha)- Liikenteenohjauskeskus

Vanha keskustelupalsta

Keskustelupalstan taso on Huopalahdentien onnettomuuteen sekä Huopalahdentien syysruuhkiin liittyvien mielipiteiden takia vajonnut turhan matalaksi. Niinpä toistaiseksi lienee paras viheltää peli poikki ja miettiä hetki, miten nimenomaan liikennevaloihin ja liikennetelematiikkaan liittyvää keskustelua voidaan jatkaa. Väylärakentaminen ja liikennepolitiikka kuuluvat muille foorumeille.
Hyviä tälle palstalle kuuluvia kriittisiäkin kannanottoja ovat lähettäneet mm. nimimerkit Niku (3), Inkeri (8, 14-15), Bern (24), RS (34-35), Matti H. (39), Tuulikki (40), SV (49), Aloitteleva keskustapyöräilijä (53), J (54) sekä monet muut. Lämpimät kiitokset teille kaikille.

6.9.2002
Liikenteenohjauskeskuksen puolesta
Kari Sane

Tämä keskustelupalsta oli avoinna lokakuusta 2001 syyskuuhun 2002.

Nimi

Viesti

71)	Tyytymätön veronmaksaja

Parannuksia on helppo toteuttaa
Huopalahdentielle kuten ei mihinkään muuallekaan ole tulossa parannusta, koska liikenteensuunnittelijoilla yms. pakastevirkainstansseilla on lapsenomainen usko siihen että ylimieliset kiertelevät vastaukset riittävät ihmisille. Vaihtoehtoisia reittejä voi olla, mutta onko parempi lähteä kiertämään pitemmältä ja lisätä liikennettä esim. Leppävaarassa kun parannuksia olisi helppo toteuttaa. Ainiin, mutta nehän eivät kuulu tämän palstan keskustelunaiheisiin... miksi tällaista "palvelua" ylläpidetään verorahoilla?

Liikenteenohjauskeskus: Huopalahdentien ruuhkat eivät aiheudu 1) 40 km nopeusrajoituksesta, 2) liikennevalojen ajoituksesta, 3) autoilijoiden parantuneesta liikennevalojen noudattamisesta tai muustakaan yksittäisestä asiasta. Suurin syy liittyy syksyn tuomaan liikennemäärien kasvuun; tämän syksyn liikennemäärät ovat olleet ennätykselliset ja lisäksi tilannetta on osin vaikeuttanut Kampin työmaa, joka on siirtänyt poikittaisliikennettä Simonkatu - Kaivokatu -akselilta Nordenskiöldinkadulle ja myös Hakamäentielle.
    Erikoinen piirre on myös Huopalahdentien liikenteen voimakas vaihtelu - yhtenä päivänä liikenne ruuhkaantuu pahasti, mutta toisena se taas sujuu pitkään, kunnes joku pieni häiriö saa sen taas ruuhkautumaan. Tämä on tyypillistä välityskykynsä äärirajoilla olevalle liikennevirralle, jossa muutaman prosentin liikennemäärän kasvu tuplaa jonot.
    Kaistojen lisääminen tai alikulkujen rakentaminen eivät ole mitään helppoja ja kädenkäänteessä tehtäviä parannuksia. Niissä palaa rahaa äkkiä miljoonia markkoja.
    Lähiviikkoina liikenne alkaa toivottavasti sujua hieman paremmin, koska liikennemäärien huippu tältä syksyltä ohitetaan pian. Jo 2-3 % liikenteen väheneminen helpottaa suuresti Huopalahden ruuhkia. Lisäksi näyttää siltä, että monet autoilijat ovat myös löytäneet uusia ja parempia reittejä.

Perjantai, syyskuu 06, 2002 klo 10:12 Serv: poiju.saunalahti.fi

70)

...

Keskiviikko, syyskuu 04, 2002 klo 21:58 Serv: poiju.saunalahti.fi

69)	Tarmo
	tjfh@hotmail.com

Huopalahdentien ruuhkat, vielä kerran
Jalankulkijat tietenkin ohjattaisiin munkan hesburgerin kohdalta Niemenmäen puolelle ja Munkkivuoren kohdalla tehtäisiin samoin.
Näin voitaisiin unohtaa jalankulkijat liikennevaloista Turun moottoritien päässä.
Lisäksi ehdotan että Munkkivuoren kohdalle tehtäisiin alikulkutunneli Huopalahdentien alitse ja molemmat suojatiet Huopalahden tien ylitse poistetaan.

Liikenteenohjauskeskus: Suojateiden poistaminen ja jalankulkijoiden ohjaaminen kahteen kertaan vilkkaan Huopalahdentien ylitse ei ehkä ole aivan loppuun asti harkittu ajatus. Kokemukset ovat nimittäin opettaneet, että jalankulkijat menevät ylitse sieltä mistä pääsevät, oli paikalla suojatietä tai ei. Näin on käynyt esimerkiksi Paciuksenkadun alkupäässä, jossa Munkkiniemen aukion itäpuolelle oli rakennettava uusi valo-ohjattu suojatie.
Alikulkutunnelien rakentaminen ja vastaavat muut suuret liikennehankkeet eivät kuulu tämän palstan keskusteluaiheisiin.

Maanantai, syyskuu 02, 2002 klo 10:02 Serv: poiju.saunalahti.fi

68)	JK
	jarkera@hotmail.com

Huopalahdentien ruuhkat
Huopalahdentien tilanne on mennyt tänä syksynä taas pahemmaksi. Tällä viikolla (viikko 35) on pohjoisesta Turunväylälle joka päivä ollut uskomaton iltapäiväruuhka.
    Lyhyesti: Eikö nyt mitenkään olisi mahdollista saada pohjoisesta (Pitäjänmäestä päin) Turunväylälle kääntyville toinen kaista? Se ei voi maksaa niin paljoa. Se nimittäin oikeasti auttaisi Huopalehdentien ruuhkiin, erityisesti Lapinmäentien risteyksen typerään tukkeutumiseen.
    Toinen (lisä)vaihtoehto (jalankulkijoille erityisen hyvä) olisi väsätä alikulku(ja) Huopalahdentielle jolloin päästäisiin eroon ruuhkauttavista valoista.
    Uutta kaistaa tai alikulkua odotellessamme voisitte rukata valoja - eli pidentää kaikille punaista aikaa - niin että Lapinmäentieltä H.lahdentielle etelään (ja edelleen Turunväylälle) kääntyvät eivät pääse tukkimaan risteystä ja pysäyttämään pohjoisesta tulevaa liikennettä kuten nyt käy.
    Tälläkin viikolla liikenne on istunut joka päivä monet vihreät putkeen paikallaan koska risteyksestä ei pääse koska se on tukossa Lapinmäentieltä (keltaisilla/punaisilla valoilla) tulijoista. Keskimääräinen ajoaika liikenneympyrästä Turunväylälle (matka on n. 1 km) on ollut n. 20 min. JOKA päivä!!! Kiitos.

Liikenteenohjauskeskus: Huopalahdentien ruuhkia ei millään tempuilla saada purettua. Liikennettä on yksinkertaisesti liikaa ja se kasvaa koko ajan Pitäjänmäentien autoistumisen myötä. Paljon tietysti auttaisi, jos autoilijat eivät kiusaisi toisiaan tukkimalla jatkuvasti risteyksiä kuten nimimerkkikin toteaa.
    Liikenteen kasvua ei liikennevalo-ohjauksella voida ratkaista. Monilla autoilijoilla on kuitenkin lapsenomainen usko siihen, että liikennevalojen säätöruuvista löytyy joka vuosi aina vain lisää tehoa, jolla liikenne saadaan pelaamaan. Tämä säätöruuvi on Huopalahdentiellä käännetty ääriasentoonsa.
   Ruuhkat tulevat onneksi kuitenkin vähitellen poistumaan: syksyn edistyessä liikenne vähenee luonnollisesti ja lisäksi osa autoilijoista osaa etsiytyä paremmille reiteille - onhan aivan turhaa seistä 20 minuuttia jonossa, koska muitakin reittejä on käytettävissä.

Perjantai, elokuu 30, 2002 klo 08:41 Serv: yritysverkot

67)	Tarmo
	tjfh@hotmail.com

Turunväylän ja Huopalahdentien risteys
Ehdotus miten saatte liikenteen sujuun hieman paremmin iltapäivällä Turuntien suuntaan. Sulkekaa oikean puoleinen kaista kääntyville jotka tulevat keskustan suunnasta ja menevät turuntien suuntaan. eli keskustasta tulijat kääntyisivät vasenta kaistaa suoraan motarin vasemmalle kaistalle.
    Munkkivuorestapäin tulijat taasen voisivat siten kääntyä jatkuvalla syötöllä moottoritien oikealle kaistalle ja valot voisivat olla koko ajan vihreät. Näin kummaltakin puolelta motarille voidaan kääntyä sulavammin, sillä ainoastaan keskustasta päin tulijat ja Munkkivuoresta keskustaan päin menijät väistävät toisiaan.
    Seurailin tuossa tänään kun jonottelin että kun valot ovat vihreät keskustapäin tulijoille niin autoja ei todellakaan käänny kumpaakin kaistaa yhtäaikaa niin paljon että risteys tukkeutuisi jos käytössä olisi vain yksikaista. Ainoa kerta kun kaista tukkeutuisi olisi kun valot vaihtuvat punaisiksi mutta kun seuraa sitä risteystä niin edelliset valot vaihtuvat punaisiksi jo aiemmin ja näin kääntyviin valoihin ei jää nii paljoa ihmisiä.

Liikenteenohjauskeskus: Tämä on yksi niistä lukemattomista liikennejärjestelyistä, joita on noussut esille Ulvilantien onnettomuuden jälkimainingeista.
    Huopalahdentien keskustasta tulevan ja Turunväylälle kääntyvän liikenteen määrä on kuitenkin niin suuri, ettei sille yksi kaista riitä. Lisäksi jatkuvan vihreän valon näyttö Huopalahdentieltä oikeaan Turunväylälle kääntyjille edellyttäisi suojatien ja samalla Huopalahdentien länsipuoleisen kevyen liikenteen yhteyden poistamista Ulvilantien ja Turunväylän risteysten väliltä. Muilta osin ratkaisu on toteuttamiskelpoinen, mutta onko se paras mahdollinen - se on sitten toinen juttu.

Torstai, elokuu 29, 2002 klo 22:06 Serv: poiju.saunalahti.fi

66)

...

Torstai, elokuu 29, 2002 klo 11:33 Serv: yritysverkot

65)

Pekka

Liikennemerkit
Eikö liikennemerkit ole osa liikenneohjausta!

Liikenteenohjauskeskus: Tällä palstalla keskustellaan liikennevaloista, ajantasaisesta pysäköintiopastuksesta ja joukkoliikenteen etuuksista. Liikennemerkit, niin mielenkiintoisia kuin ovatkin, eivät kuulu toimialaamme, joten emme vastaa niihin liittyviin kysymyksiin.

Torstai, elokuu 29, 2002 klo 11:30 Serv: yritysverkot

64)

masa

Sumeat liikennevalot eivät aiheuta ruuhkia
Ruuhkat liikennevaloista johtuvat huonosta suunnittelusta. Helsingin kaupungin pitäisi ottaa oppia teknillisestä korkeakoulusta, jonka asiantuntijat ovat kehittäneet sumeat liikennevalot. Kun sellaisia käytetään, ei koskaan synny ruuhkia. Ei luulisi olevan kallista sellaisten liikennevalojen hankinta.

Liikenteenohjauskeskus: Sumeaan logiikkaan perustuva liikennevalo-ohjaus noudattaa täsmälleen samoja lainalaisuuksia kuin perinteinenkin liikennevalo-ohjaus. Senkään avulla ei esimerkiksi ole mahdollista saada vihreää aaltoa pelaamaan kahteen ajosuuntaan samanaikaisesti.
Sumea liikennevalo-ohjaus on vielä kehityksensä alkutaipaleella, mutta siihen näyttää sisältyvän lupaavia mahdollisuuksia. Helsingissä sumeaa liikennevalo-ohjausta on käytetty Oulunkyläntien ja Mäkitorpantien risteyksen liikennevaloissa.

Torstai, elokuu 29, 2002 klo 01:24 Serv: yritysverkot

63)	Kristiina Soljankare
	kristiina.soljankare.001 X@netposti.fi

Jalankulkijaa ei oteta huomioon Pihlajamäentien valoissa
Pihlajamäen- ja Pihlajistontien liittymässä
         ei jalankulkija suinkaan oo tienkäytön ässä.
Kun jalkahenkilö koettaa vihreätä valoa nappia painaen esiin houkuttaa,
         hän vuoroaan saa silti minuuttitolkulla odottaa.

Ah, tämän toki jokainen ymmärtäisi,
         jos kevyt liikenne raskaammalta vuoroaan odottamaan jäisi... Mutta, mutta: punainen valo jalankulkijan silti pysäyttää,
         vaikka ajotie tyhjä on (tai sen näkymättömät bensanjuojat täyttää).

Oisko mahdollista liikennevaloa tässä risteyksessä niin toimiviksi säätää,
         että jalankulkija tien yli ehtii ilman hoppua ja hätää?
PS. Tätä tilannetta olen nyt kuluvan vuoden ajan liki päivittäin seurannut
         ilman, että oisin valoapparaatin käytöksessä muutoksia havainnut.

Liikenteenohjauskeskus:
     Jalankulkijan painonapit Pihlajamäentyyppisellä väylällä eivät tuo vihreää heti napin painalluksen jälkeen kuten esimerkiksi erillisesti toimivissa suojatievaloissa. Vihreä valo tulee kierron aikana muuhun valo-ohjaukseen nähden sopivassa ikkunassa. Jos nappia painaa liian myöhään, ikkuna on jo ehtinyt sulkeutua, ja mahdollisuus saada vihreä on mennyt ohi.
     Aikaisemmin Pihlajistontien risteyksen valot toimivat itsenäisesti. jolloin jalankulkijan vihreä tuli keskimäärin nopeammin. Uudet valot Lahdentien eteläpuolella rakennettiin kuitenkin niin lähelle, että valot olisi kytkettävä yhteen. Muuten punaista valoa vasten ajamisen riski olisi lisääntynyt selvästi.
     Tässä kuten niin monessa muussakin liikennevaloja koskevassa asiassa on kaksi tavoitetta ristiriidassa. Autoliikenteen pysähtymisten ja siitä aiheutuvien päästöjen ja polttoaineen kulutuksen vähentäminen ja toisaalta jalankulkijan odotusaikojen lyhentäminen. Sellaista valojen ajoitusta ei ole olemassa, joka ratkaisisi molemmat ongelmat. Nykyinen valo-ohjaus yrittää ottaa huomioon sekä autoilijoiden että jalankulkijoiden vaatimukset. Siksipä lopputulos ei taida miellyttää kumpiakaan, koska moitteita tulee tasapuolisesti molemmista suunnista.

Keskiviikko, elokuu 28, 2002 klo 10:24 Serv: yritysverkot

62)	Johan Palm

Pysäköintisakot
Pysäköin eräänä päivänä Yrjönkadulle autoni pysäköintiruutuun ravintola Namaskaarin viereen, mutta kas kumma sain sakkolapun siitä hyvästä.

Liikenteenohjauskeskus: Tällä palstalla keskustellaan liikennevaloista ja liikennetelematiikasta. Pysäköintisakoista ihmettelyt kuuluvat muille foorumeille.

Tiistai, elokuu 27, 2002 klo 11:42 Serv: yritysverkot

61)

Pekka

Ruoholahden jalankuluylitykset pois
Ehdottaisin että koko länsiväylän jalankulkijoiden ylityspaikat poistetaan tarpeettomina, koska turvallisempi ratkaisu on olemassa, eikä tämä vaadi erityistoimenpiteitä...

Liikenteenohjauskeskus: Ruoholahden liikennesuunnittelu kuten jalankulkijoiden ylityspaikat eivät liity tämän palstan keskusteluaiheisiin.

Tiistai, elokuu 27, 2002 klo 10:44 Serv: yritysverkot

Nimi

Viesti

60)

Kampin remontti ja liikenneruuhkat
Mitä olisi tehtävissä Kampin remontin aiheuttamille ruuhkille??
Yksi ehdotus: Poistetaan jalankulkijoiden ylitysmahdollisuus Länsiväylän alun ja Porkkalankadun risteyksestä. Tämä aiheuttaisi sen, että Länsiväylä vetäisi ns maksimäärän autoja koko ajan eikä valoilla pysäytettäisi autoja lähiseuduille tukkimaan muita risteyksiä.
Jos on ihan mahdotonta, että näin ei voi tehdä niin rakennettakoon siihen jalankulkijoille jonkin sortin kevytsilta... (alihan siitä pääsee jo muutaman kymmenen metrin kävelyllä). Yksinkertainen ja varmastikin tehokas keino.

Liikenteenohjauskeskus: Suojatien poistolla Länsiväylän alusta olisi kokonaisuudessaan vain hyvin pieni vaikutus liikenteen sujuvuuteen. Suojatien poisto ei missään tapauksessa ratkaisisi Kampin liikenneruuhkia eikä edes Ruoholahden liikenneruuhkia.

Maanantai, elokuu 26, 2002 klo 19:24 Serv: yritysverkot

59)

Valitan
Ei täällä kannata mitään valittaa. Jos valitat että liikenne tökkii,niin vastaukseksi saat aina jotain puutaheinää talouspuppua. Lopeta protestiksi verojen maksaminen tälle kunnalle...

Liikenteenohjauskeskus: Palstalla keskustellaan liikennevaloista ja liikennetelematiikasta. Yleisemmät pohdinnat jätetään muille palstoille.

Maanantai, elokuu 26, 2002 klo 11:38 Serv: yritysverkot

58)	Tarmo
	tjfh@hotmail.com

Ruuhkaa Turunväylän ja Huopalahdentien risteyksessä
Missä mättää kun Turun moottoritietä kun tullaan Helsinkiin niin kesän jälkeen ovat jonot saaneet ihan uudet mittasuhteet.
     Tänään 26.8. jonotettiin jo lähes kehä ykköseltä asti kun haluat kääntyä munkkivuoreen päin. Jono oli Tarvaspään paikkeilla. Huopalahden tien nopeuden pudottaminen ei ole syynä vaan se että jostain syystä valot ovat todella lyhyet Munkkivuoreen päin kääntyville. Munkkiniemen suuntaan vihreät valot olivat päällä 'normaalisti' niin Munkkivuoreen päin ne oli niin lyhyen ajan että vain 8 autoa ehti kääntymään.
     Mistä tämä johtuu? Koskaan aiemmin tällaista jonotusta ei ole ollut. väistämättäkin tulee mieleen että tässä Helsinki purkaa Huopalahden tien suuntaista ruuhkaan espoolaisten kustannuksella. Toivottavasti olen väärässä mutta koittakaan nyt hyvänen aika saada ne valot toimimaan oikein.

Liikenteenohjauskeskus: Kyllä nimimerkki Tarmo on osin oikeassa - Turunväylältä vasemmalle Huopalahdentielle kääntyvän liikenteen vihreää on jo pitkään säännöstelty siten, että Munkkivuoren ostarin kohta ei ruuhkautuisi - Turunväylältä on päästetty kääntymään pohjoiseen vain sen verran liikennettä mitä on päässyt jatkossa läpi Lapinmäentien risteyksestä. Säännöstely on tapahtunut automaattisesti ja on perustunut Huopalahdentien pohjoiseen ajavan liikenteen määrään.
    Maanantaina 26.8. Huopalahdentiellä oli ennätyksellisesti liikennettä ja tämän seurauksena Lapinmäentien risteys oli täysin tukossa. Tästä syystä liikennevalot Turunväylän suuntaa rokotettiin aika pahasti - eli kävi juuri kuten Tarmo arvasi - Huopalahdentien pohjoiseen menevää liikennettä suosittiin ja Turunväylältä pohjoiseen menevää liikennettä sorrettiin. Liikennevalot yrittivät epätoivoisesti varmistaa Huopalahdentien liikenteen sujuvuuden Ostarin kohdalla.
    Seuraavaksi päiväksi säännöstely poistettiin. Niinpä Turunväylän suunnasta pääsikin jo paremmin etenemään, mutta toisaalta tiistain liikenne oli myös vähäisempää. Ostarin kohta oli kuitenkin yhä vaan tukossa.
    Toistaiseksi emme aio enää ottaa säännöstelyä uudelleen käyttöön, ainakaan nykyisessä muodossa vaan liikenne saa rauhassa ruuhkautua. Tilannetta yritetään hieman helpottaa rukkaamalla Lapinmäentien risteyksen liikennevalojen ajoitusta Huopalahdentien hyväksi. Tämän seurauksena ruuhka Lapinmäentiellä tosin kasvaa ja laajenee Vihdintielle ja ajoittain jopa Hakamäentielle asti.
    Tämä on tilanne kaikessa karuudessaan. Huopalahdentien liikenne kasvaa jatkuvasti, erityisesti Pitäjänmäen alueen voimakkaan autoistumisen takia ja sitä kasvua ei pelkällä liikennevalo-ohjauksella voida enää hoitaa. Monilla autoilijoilla on kuitenkin lapsenomainen usko siihen, että liikennevalojen säätöruuvista löytyy vuosi vuoden jälkeen aina vain lisää tehoa, jolla liikenne saadaan pelaamaan. Tämä säätöruuvi on nyt Huopalahdentiellä käännetty ääriasentoonsa asti.

Maanantai, elokuu 26, 2002 klo 08:34 Serv: yritysverkot

57)	Kari S

Takkatieltä on vaikea kääntyä pohjoiseen
Toivomus liikennevalojen uudelleen rytmityksestä: Pitäjänmäentielle pohjoiseen päin kääntyminen Takkatieltä on ruuhka-aikaan tuskien taivalta ja aiheuttaa jatkuvaa risteyksen tukkimista ja pitkiä jonoja sekä tahallista punaisia päin ajamista. Tämä johtuu siitä, että valot sallivat kääntymisen ja suoraan ajamisen vastakkaisesta suunnasta Pitäjänmäentien yli samanaikaisesti. Toivon valojen uudelleen rytmitystä siten, että Takkatieltä ja vastakkaisesta suunnasta tuleville palaa vihreät eri aikaan.

Liikenteenohjauskeskus: Sivusuunnan liikennevalojen vaiheen jakaminen kahtia - Takkatien vaiheeseen ja Strömbergintien vaiheeseen parantaa tietysti liikenteen sujuvuutta sivusuunnilla mutta samaan aikaan lisää voimakkaasti ruuhkaa Pitäjänmäentiellä.
Ikävintä asiassa on, että jos muutos tehdään iltaruuhkan huippuneljännestuntia varten, niin samaa toimintatapaa on käytettävä muinakin aikoina, jolloin se lisää odotusaikoja kaikelle liikenteelle.
Selvitämme asiaa tarkemmin lähiviikkoina.

Tiistai, elokuu 20, 2002 klo 14:54 Serv: yritysverkot

56)	verokarhu on meidänkin vihollinen

Ruoholahden liikennejärjestely on heikkotasoinen
Hämmästelen tuota vastausta että "paluuta entiseen ei ole". Kyllä se asia on nyt vain niin että olisi syytä olla, sillä tämä puheena oleva alue on toiminnaltaan niin heikkotasoinen ettei tämänlainen virkamiestyönä tehty suunitelma ja sen toteutus voi olla lopullinen ratkaisu. Täytyyhän tämänlainen alueellinen egoliginen katastrofi olla korjattavissa.
Minä maksan yhtä maailman suurinta veroa omasta liikumisestani, jota pk-seutu ei kykene järjestelemään tehokkaasti Espoon suunnalta.....

Liikenteenohjauskeskus Palstalla keskustellaan liikennevaloista ja liikennetelematiikasta. Kaupunkisuunnitteluun ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvää keskustelua käydään toisaalla.

Tiistai, elokuu 20, 2002 klo 13:20 Serv: yritysverkot

55)

Marja

Elielin aukion purkulaiturit
Missä ja millä tavalla on suunnitteluvaiheessa ajateltu Elienlinaukiolle tulevien bussien purkavan matkustajansa ulos kulkunevoista? Ainakin ruuhka-aikoina siellä vallitsee täysi kaaos. Lähes kaikki bussit ....

Liikenteenohjauskeskus Elielin aukiolla ei ole liikennevaloja eikä sinne ole sellaisia tarkoitus rakentaakaan. Näin ollen keskustelu Elielin aukion liikenteellisestä toimivuudesta ei kuulu tämän palstan aihepiiriin.

Maanantai, elokuu 19, 2002 klo 14:49 Serv: poiju.saunalahti.fi

54)

Vilkkuva vihreä myös autojen liikennevaloihin
Voisiko ajatella että kaikki liikennevalot laitettaisiin toimimaan saman kaltaisella vihreästä-keltaiseen-ja-punaiseksi - kuin nykyään on autoilijalla. Ei ole oikeastaan mitään tietoa siitä miten pitkät valot nyt palaa joka valoissa. On eri keltaisen polttamisviiveaika, olen itsekin useasti ajanut siten että vihreilla risteykseen ja punaisella pois kun keltainen vain vilahtaa.
Miksei esin 1 sekuntti ennen keltaiseen siirtymiseen voisi vihreä alkaa vilkumaan kuten jalankulkioille - eikös liikenteessä ole juuri tärkeää se että tietää mitä on kohta tapahtumassa.

Liikenteenohjauskeskus
Keltaisen valon pituus on Suomessa aina 3 sekuntia, jos nopeusrajoitus on 50 km/h tai 40 km/h. Pitemmät keltaiset ajat 4 s ja 5 s ovat käytössä vain väylillä, joilla nopeusrajoitus on 60 km/h ja 70 km/h.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että autojen vilkkuvasta vihreästä valosta ei ole saatu hyviä kokemuksia. Vilkkuvihreä näyttää lisäävän peräänajokolareita, koska osa autoilijoista alkaa vilkkuvihreän aikana jo hidastaa kun taas osa alkaa päinvastoin vain kiihdyttää nopeuttaan - aivan kuten nykyään jo tehdään keltaisella valolla.

Maanantai, elokuu 19, 2002 klo 14:09 Serv: poiju.saunalahti.fi

53)	Aloitteleva keskustapyöräilijä
	seonse@hotmail.com

Vielä kerran Bepolite-polkupyörävaloista
Kiitos selventävästä vastauksesta. Kunpa asia olisi ilmaistu yhtä selkeästi myös sivuilla http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/bepolite_valot.htm, eikä tyyliin "polkupyöräilijän paalupaikka" jättäen tärkein asia ilmaisun "erityinen varovaisuus" taakse.
       Viestissäni en tarkoittanut, että Mannerheimintien suuntaisesti kulkeville olisi kärkikolmioita. Tarkoitus oli vain tuoda esiin, että jos risteävällä tiellä ei ole kärkikolmioita, keltaisen vilkkuvalon aikana pyöräilijän on väistettävä sekä vasemmalta että oikealta tulevia autoilijoita (ja oman turvallisuutensa vuoksi myös Mannerheimintieltä kääntyviä). Tämä havainto hätkähdytti ensimmäisellä kerralla, kun kaikki aiemmat kohtaamani vilkkuvalot olivat olleet BePolite-mielessä vilkkuvia, jolloin huomio on kiinnittynyt suurimmaksi osaksi katua ylittäviin jalankulkijoihin, ja syykin on nyt selvä:"Bepolite -valo-ohjausta ei käytetä liikennevaloissa, joissa pyöräilijä risteää autoliikennettä." Havainnoiden oppien vilkkukeltainen on siis assosioitunut jalankulkijoiden varomiseen, eikä tilanteeseen polkupyöräilijän valo-ohjaus pois käytöstä, noudata muita liikennesääntöjä, joka on siis Bepolite -vilkkukeltaisen perimmäinen merkitys.
         Bepolite valot ovat todellakin toivottavia. Tiedottamiseen on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, jottei korosteta väärää asiaa, kuten kävi polkupyöräilijöiden väistämissääntöjä uudistettaessa, jolloin otsikoitiin "polkupyöräilijästä väistämisvelvollinen".

Liikenteenohjauskeskus Selvennämme ohjeita BePolite-sivulla. Vasta aika näyttää, kuinka tällaisten polkupyöräilijöille joustavien liikennevalojen tulee käymään. Jäävätkö ne vain Helsingin erikoisuudeksi, sillä toistaiseksi niitä ei ole käytössä muualla.
     Turussa kävelykadun päässä on kaksiaukkoiset OiVa-valot, joiden toiminnassa on samaa ajatusta kuin BePolite-valoissa - jätetään kuljettajalle mahdollisuus omaan harkintaan, mutta edellytetään samalla vastuunalaisuutta kanssakulkijoita kohtaan.

Keskiviikko, elokuu 07, 2002 klo 18:59 Serv: yritysverkot

52)	ML
	marja_x@hotmail.com

Liikennevalot ja bussin tulo eivät ole synkronissa
Taka-Töölössä olevat Stenbäckinkadun-Reijolankadun kohdalla olevat Mannerheimintien yli menevät jalankulkijoiden liikennevalot ovat todella hermot vievät pitkään kestävän punaisen vuoksi. Valo on jalankulkijoille punainen yleensä niin kauan, että Munkkiniemen suunnasta tuleva bussi, jota ei valoihin tultaessa näy mailla eikä halmeilla, ehtii tulla omiin valoihinsa, kääntyä risteyksen yli Reijolankadulle ja lähteä pysäkiltä, ennen kuin jalankulkija pääsee ylittämään katua. Bussi menee aamukiireessä usein nenän edestä näiden valojen takia, ellei jalankulkija ryhdy huimapäisiin kamikaze-syöksyihin autojen sekaan!

Liikenteenohjauskeskus: Bussin saapumisen ja liikennevalojen välillä ei ole mitään yhteistä. Jalankulkija saa vihreän valon kerran puolessatoista minuutissa ja 40 kertaa tunnissa. Tietysti silloin tällöin bussi voi mennä nenän edestä, mutta meillä ei ole mahdollisuutta ohjelmoida liikennevaloja siten, että aina bussin tullessa ne odottaisivat niin pitkään, että kaikki matkustajat varmasti ehtisivät bussiin

Tiistai, elokuu 06, 2002 klo 11:43 Serv: poiju.saunalahti.fi

51)	Aloitteleva keskustapyöräilijä

Keltavilkku pyöräilijöiden BePolite-valoissa
BePolite-valot pyöräilijöille nopeuttavat matkantekoa pyörällä mukavasti. Kerran olin kuitenkin havaitsevinani Mannerheimintien ja Pohjoisesplanadin/Lönnrotinkadun risteyksessä tilanteen, jossa liikennevalot olivat poissa käytöstä, eli autoilijoiden valot vilkuttivat keltaista, jalankulkijoiden valot olivat sammuksissa ja BePolite vilkutti myös keltaista.
     Pyöräilijälle tämä on ikävä yllätys, koska tällöin esim. Mannerheimintietä pohjoiseen matkaava pyöräilijä joutuu väistämään risteävän kadun autoilijoita (en huomannut kolmioita).
     Toimivatko BePolite valot näin, ja jos toimivat, niin asiaan olisi syytä mielestäni puuttua. Muuten pyöräilijä joutuu päättelemään BePoliten vilkkukeltaisesta aiheutuvat väistämisvelvollisuudet muista valoista. Olisi paljon selvempää, jos BePolite olisi ko. tilanteessa kokonaan sammuksissa.
     Ainakin BePolite sivuilla luodaan minusta se mielikuva, että vilkkukeltainen antaa pyöräilijälle luvan mennä, kunhan on varovainen ja varoo tietä ylittäviä jalankulkijoita.
     Jos valot toimivat yllä kuvatulla tavalla, niin olisi ainakin parempi kertoa, että vilkkukeltaisella on vastaava merkitys kuin autoilijoiden valojen vilkkukeltaisella - valo ei ole käytössä - toimi sen mukaan.

Liikenteenohjauskeskus: Liikennevalojen keltavilkku osoittaa että tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta. Käytännössä tämä merkitsee, että keltavilkun aikana autoilijaa kuten myös pyöräilijää koskevat kaikki normaalit liikennesäännöt. Näin on myös BePolite- ohjaukseen sisältyvän keltavilkun aikana.

    Bepolite -valo-ohjausta ei käytetä liikennevaloissa, joissa pyöräilijä risteää autoliikennettä kuten Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun risteyksessä. Niiden polkupyöräopastimissa ei ole erityistä BePolite -toimintaa vaan tavanomainen kolmiväriohjaus. Keltavilkku ei anna pyöräilijälle sen enempää oikeuksia tai velvollisuuksia kuin autoliikenteellekään vaan erityistä varovaisuutta on noudatettava.
    Nimimerkin aloitteleva keskustapyöräilijä maininta pyöräilijällä olevasta kärkikolmiosta on käsittämätön. Mannerheimintien suunnassa ei ole kärkikolmiota pyöräilijöille sen enempää kuin autoilijoillakaan.
    Ajatus polkupyöräopastimen keltavilkkunäytöstä luopumisesta silloin kun risteyksen muut opastimet ovat keltavilkulla on mielenkiintoinen. Se vaatii kuitenkin tarkempaa harkintaa, jolloin voidaan selvittää aiheuttaako se muita ongelmia. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla koko BePolite-ohjauksesta luopuminen, joka pyöräilijöiden kannalta olisi todella harmillista.

Maanantai, elokuu 05, 2002 klo 18:04 Serv: poiju.saunalahti.fi

50)	Verokarhun kynimä

Ruoholahden liikennejärjestelyt
Olen nyt katsellut tuota Ruoholahden ja Länsiväylän liikennettä siiten muutostöiden. Oletin että näin isoja töitä tehdään liikenteen sujumisen ja turvallisuuden edistämiseksi, mutta nyt on käynyt asiassa tasan päinvastoin. Liikenne tökkii rankasti ja liikkujien turvallisuus on varsin kyseenalaista. Esimerkiksi jos tulet keskustasta pitkin Porkkalankatua ja aiot päästä Länsiväylälle, niin onnea vaan kovasti.
    Pahimmat liikenteenvaarantajat ovat ammattiautoilijat, eli suomeksi bussikuskit. En voi kuin hämmästellä sitä riskinottokykyä mitä heillä on kun kuskit vaihtavat kaistaa törkeästi vain tunkemalla toiselle kaistalle, oli kaistalla autoja tai ei. Olettavat kait että yleinen väistämisvelvollisuus koskee myös kaistanvaihtoja. Näinhän ei ole, vaan sääntö koskee vain selkeästi bussipysäkiltä liikkeelle lähtevää bussia
   No, ongelma miksi nämä ammattiautoilijat näin toimivat, on päin huonosti suunniteltu liikennejärjestely tuolla Ruoholahden alueella. Tästä on varmasti naristu ennenkin, mutta eniten hämmästelen sitä ettei asiassa ole ryhdytty toimenpiteisiin.
    Toiseksi ihmettelen sitä miten tämänlaisia äärettömän kalliita liikennejärjestelyjä voidaan tehdä veronmaksajien rahoilla, vain säästääkseen tilaa että saadaan myytyä Nokialle kalliilla rakennustontti (josta tämä sittemmin luopui)!
    Minä helsinkiläisenä kyseenalaistan ja vaadin selvityksiä miksi ja kenen toimesta tämänlaiseen veronmaksajien edunvastaiseen toimeen on ylipäätänsä ryhdytty ja miten asia on perusteltu päättäville elimille. Eli epäilen että päättäviä elimiä ei ole informoitu muutostöiden vaikutuksista ja sen aiheuttamasta rajusti lisääntyneestä liittymän vaarallisuusasteesta. Tämä liittymä on tällä hetkellä pääkaupunkiseudun vaarallisin ja epäonnistunein liikennejärjestely.

Liikenteenohjauskeskus: Ruoholahden liikennejärjestelyt ovat seuraus alueen uuden maankäytön vaatimuksista. Liikennejärjestelyihin liittyvät päätökset ovat tehneet normaaliin tapaan kaupunginhallitus, kaupunkisuunnittelulautakunta ja liikennesuunnittelupäällikkö. Pelko päättäjien pitämisestä on siten aiheeton.
    Ruoholahden liikennejärjestelyihin johtaneita syitä on tarkemmin käsitelty jo aikaisemminkin. Lyhyesti sanottuna nykyiset liikennejärjestelyt vastaavat Ruoholahden uutta kaupunkimaista ympäristöä, joten liikenteen välityskyky Espoon suuntaan on olennaisesti pienentynyt aikaisempiin moottoritiemäisiin liikennejärjestelyihin verrattuna. Paluuta vanhoihin aikoihin ei siten enää ole.

Torstai, elokuu 01, 2002 klo 14:27 Serv: yritysverkot

49)

Ruuhkaa Nordenskiöldinaukion liikennevaloissa
Ihmettelen kesäkuussa tehtyä muutosta, joka tehtiin Taka-Töölön hankalimpaan risteykseen eli Nordenskjöldin, Mechelinin, Topeliuksen ja Linnakoskenkadun risteykseen.
Tultaessa Nordensjöldinkatua esim. Mechelinille tai Linnankoskenkadulle on ruuhka jo nyt (heinäkuun loppu) todella suuri iltapäivällä. En uskalla kuin arvailla tilannetta kun lomakausi loppuu! Ennen tätä muutostyötä (kaikki liikennevalot mm. poistettiin pariksi päiväksi) liikenne toimi huomattavasti jouheammin. Onkohan tähän muutokseen jotain järkiperäistä selitystä?

Liikenteenohjauskeskus: Nordenskiöldin aukiolla on kesän aikana uusittu vanha 1970-luvulta peräisin oleva liikennevalojen ohjauskoje. Samalla liikennevalojen toiminnassa siirryttiin erillisohjaukseen, mikä antoi mahdollisuuden lisätä Linnankoskenkadun itäiselle tulosuunnalle vihreä valo jokaiseen kiertoon; aikaisemmin vihreä tuli vain joka toinen kierto, jota monet autoilijat pitivät epäoikeudenmukaisena. Pääpiirteittäin liikennevalojen toiminta ei siten ole muuttunut olennaisesti aikaisemmasta.
Viime perjantaina (2.8.) seurasimme liikenteen sujumista iltaruuhkassa tarkemmin. Tuolloin ei havaittu mitään sellaisia ruuhkia, jotka olisivat vaatineet muutoksia liikennevalojen toimintaan. Seuraamme tilannetta syksyn aikana; kuitenkin on muistettava, että syksyä kohden liikenne taas kasvaa ja kesäajan liikenteen sujuvuuteen ei ole mahdollista päästä.

Keskiviikko, heinäkuu 31, 2002 klo 15:19 Serv: poiju.saunalahti.fi

48)	Juha I.

Liikennevalot pois toiminnasta vähäliikenteiseksi ajaksi
Voisiko liikennevaloihin kehittää paremman logiikan? Iltaisin/aamuisin/öisin iso osa valoista on sentään pimeänä kun liikennemäärät tippuvat, mutta usein tapaa myös sellaisia risteyksiä joissa pääsuunnalle vaihtuu punainen, sen jälkeen sivusuunnille vihreät, jalankulkijoille vihreät, odotellaan, homma menee toisinpäin, pääsuunta saa jatkaa matkaansa, ja tällä aikaa yhtäkään ihmistä tai autoa ei ole näkynyt. Tuntuu vähän turhauttavalta pysähdellä tällaisiin paikkoihin.

Liikenteenohjauskeskus: Yleisesti liikennevalojen toiminta-aikojen määrittelyssä otetaan huomioon liikenteen sujuvuuden ohella myös liikenneturvallisuuden vaatimukset. Tilastot osoittavat että monissa pienissäkin risteyksissä onnettomuusmäärät lisääntyvät nopeasti, jos liikennevalojen toiminta-aikoja lyhennetään. Myös lainsäätäjä on asettanut vaatimuksia liikennevalojen toiminnalle määräämällä, että liikennevalojen tulee olla pääsääntöisesti aina toiminnassa, mutta vähäliikenteisinä aikoina ne voidaan kytkeä pimeiksi.
Toki yksittäisissä liikennevalokohteissa voidaan harkita muutoksia liikennevalojen toiminta-aikoihin onnettomuustilastojen ja muiden syiden perustella.

Tiistai, heinäkuu 30, 2002 klo 07:55 Serv: poiju.saunalahti.fi

47)	KE
	kaisa.enkovaara@eho.fi

Marjaniementien liikennevalot
Marjaniementien sillalta oikealle Itäkadulle käännyttäessä valot turhaan
punaisena pitkään, jono kasvaa moottoritielle asti. Oikealle voisi kääntyä muun liikenteen häiriytymättä suurimman osan ajasta. Miksi näin?

Liikenteenohjauskeskus: Ajatus vaatii tarkempia selvittelyjä. Ne lykkääntyvät kuitenkin myöhemmäksi Kampin linja-autoaseman rakentamiseen liittyvien uusien liikennevalojärjestelyjen suunnittelun ja ohjelmoinnin takia.

Torstai, heinäkuu 25, 2002 klo 09:14 Serv: poiju.saunalahti.fi

46)

Jalankulkijan painonapit
Finlandia-talon risteyksessä napit eivät toimi. Painoin nappia monta kertaa, mutta sain odottaa lähes minuutin ennen kuin vihreä valo syttyi. Minusta vihreän pitää tulla heti napin painamisen jälkeen. Suunnittelija vois mennä ottamaan oppia Pukinmäen valoista, jossa vihreä tulee heti. Ei jalankulkijalla ole aikaa odottaa.

Liikenteenohjauskeskus: Mannerheimintien ja Karamzininkadun risteyksen valot ovat osa yhteenkytkettyä kokonaisuutta. Tällaisissa valoissa jalankulkijan vihreää valoa ei ole mahdollista ajoittaa siten, että jalankulkija voisi saada vihreän heti napin painamisen jälkeen. Sen sijaan yksittäisissä valoissa kuten Pukinmäessä, näin voidaan tehdä, koska yksittäisten valojen toiminta ei ole riippuvainen muista valoista.
Vilkkaiden väylien liikennevalojen kiertoaika on ruuhka-aikoina yleensä 90 sekuntia, josta jalankulkijavaiheen osuus on vajaat kolmannes. Jos jalankulkija tulee valoihin "huonolla" hetkellä, on mahdollista, että odotusaika nousee toiselle minuutille. Keskimäärin odotusaika on kuitenkin vain puolisen minuuttia.

Perjantai, kesäkuu 28, 2002 klo 02:12 Serv: poiju.saunalahti.fi

45)

Jussi

Jalankulkijan vilkkuvihreä puuttuu
Miksi jalankulkijoille ei kaikissa valoissa ole vilkkuvaa vihreää valoa?

Tiistai, toukokuu 21, 2002 klo 23:29 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Vilkkuvihreä on käytössä jo lähes 90%:sti Helsingin liikennevaloista. On kuitenkin suojateitä, joista se puuttuu. Syyt ovat seuraavat:
    1) Risteyksen liikennevalojen ohjauskojeeseen ei ole teknisesti mahdollista saada vilkkuvihreää,
    2) Ohjauskoje on jo niin vanha, että vilkkuvihreän lisäyksestä aiheutuvat kustannukset olisivat lähes 25% uuden ohjauskojeen hankintahinnasta ja
    3) Suojatie on liian lyhyt, jotta vilkkuvihreää kannattaisi käyttää. Kovin kapeilla suojateillä jalankulkijan vilkkuvihreä jäisi liian lyhyeksi tai sitten se kasvattaisi ajosuuntien välisiä suoja-aikoja, mikä vuorostaan lisäisi autojen turhaa punaisen valon takana odottamista.
   Lisää tietoja jalankulkijan vilkkuvihreästä

43-44)

JOONAS

Liikenneturvallisuus kuntoon
Liikenteenohjaus Stadissa kuntoon tuleviksi vuosiksi ja liikennevalot turvattomiin risteyksiin. Liikenteenohjaus kuntoon, vaaralliset risteykset pois.

Perjantai, toukokuu 03, 2002 klo 19:48 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Liikenneturvallisuus on hyvin monisyinen asia. Eniten liikenneturvallisuuteen vaikuttaa kuljettaja, sitten ympäristö ja vähiten ajoneuvo. Joten parhaiten liikenneturvallisuutta kukin edistää aloittamalla omasta itsestään.
Helsingissä liikennejärjestelyt täyttävät nykyisen lainsäädännön vaatimukset, joten siinä suhteessa ne ovat kunnossa. Risteysten turvattomuutta on sen sijaan vaikea arvioida. Usein vaarallisina pidetyissä risteyksissä liikutaan varovaisesti, jolloin onnettomuuksia tapahtuu harvoin. Tästä syystä tällaiset risteykset eivät useinkaan onnettomuustilastojen valossa ole vaarallisimpien joukossa.
On myös tapauksia, joissa liikennesuunnittelija on yrittänyt parantaa liikenneturvallisuutta esimerkiksi kieltämällä kääntymiset vaarallisiin ajosuuntiin. Osa autoilijoista kuitenkin rikkoo näitä kieltoja, jonka seurauksena tapahtuu onnettomuuksia. Niinpä risteystä tämän takia pidetään turvattomana. Tällainen erikoinen risteys löytyy esimerkiksi Lauttasaaresta

42)

Liikenteen sujuvuus valojen ollessa pois toiminnasta
tutkitaanko miten liikenne sujuu kun valot ovat vilkulla tai rikki. Vertailen toiminnassa oleviin?haluaisin ajaa ennakoivasti.

Perjantai, maaliskuu 29, 2002 klo 19:52 Serv: retiisi

Liikenteenohjauskeskus: Liikenteen sujuvuutta valojen ollessa pois toiminnasta ei erityisesti seurata, koska tällaiset tilanteet jatkuvat harvoin pitkään. Ja tulokset tuskin poikkeaisivat siitä, mitä jo nyt tiedetään: valojen ollessa pois toiminnasta pääsuunnan liikenne nopeutuu ja sivusuunnan liikenne hidastuu.
Toisaalta liikenteen sujuvuus on mitalin toinen puoli, toinen puoli on liikenneturvallisuus. Valojen ollessa pois toiminnassa onnettomuudet lisääntyvät, erityisesti suurissa ja monimutkaisissa risteyksissä, jotka on tarkoitetut valo-ohjatuksi. Lisäksi onnettomuudet lisääntyvät myös risteyksissä, joissa näkemät ovat huonot kuten monissa kantakaupungin pienissä risteyksissä.
Liikenneympyrät näyttävät tilastojen valossa perineen liikennevalojen turvallisuusvaikutukset ilman että aiheuttavat tarpeetonta ajanhukkaa liikennevalojen tapaan. Niinpä viime vuosina moni liikennevaloristeys on korvattu liikenneympyrällä. Uskomme, että tämä kehitys jatkuu, jos vain rahat riittävät.

41)

Niku

Aleksin työmaa ja ratikkaliikenne
Minkälaisia liikennevalomuutoksia Mannerheimintien ja Kaivokadun risteykseen sekä Kaisaniemen ympyrään on suunnitteilla raitiovaunuliikenteen sujuvoittamiseksi Aleksin remontin aikana? Ehditäänkö ne toteuttaa ennen ratikoiden poikkeusliikenteen alkamista 15.4.?

Torstai, maaliskuu 14, 2002 klo 11:41 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Mannerheimintien ja Kaivokadun risteykseen ei tarvita uusia liikennevalo-ohjaustoimintoja, koska jo nykyään linjan 7 ratikat kääntyvät Lasipalatsin pysäkiltä vasempaan Kaivokadulle.
   Sen sijaan Kaisaniemen ympyrän liikennevaloihin on ohjelmoitu kaksi uutta raitiovaunujen ajosuuntaa: Kaisaniemenkadun pysäkiltä oikeaan Liisankadulle ja vastaavasti Liisankadulta ulos Kaisaniemenkadun pysäkin suuntaan Molemmat suunnat ovat tosin olleet käytössä jo entuudestaan, mutta ne olivat tarkoitetut vain poikkeustilanteita varten eivätkä siten olleet käyttökelpoisia normaalille raitiovaunuliikenteelle.
    Kaisaniemen ympyrän uudet liikennejärjestelyt tulevat hankaloittamaan jo entisestäänkin monimutkaisen liikennevaloristeyksen toimintaa. Eniten hidastuu Kaisaniemenkadun eteläinen tulosuunta, koska Liisankadun suunnan vihreän tarve raitioliikenteen takia lisääntyy.
    Toisaalta uusi liikennevaloajoitus on kompromissi raitioliikenteen vaatimusten ja muun liikenteen sujuvuuden kesken: Liisankadulle etelästä kääntyvä raitiovaunu pysäytetään hetkeksi keskelle ympyrää ennen kuin se pääsee jatkamaan Liisankadulle. Jos ratikka olisi ohjattu pysähtymättä suoraan Liisankadulle, olisi muun liikenteen sujuvuus Kaisaniemenkadulla käynyt aivan kestämättömäksi.
    Uusien kääntymissuuntien valo-ohjaus perustuu risteyksessä jo vanhastaan käytössä olleisiin vaihdeilmaisimiin. Tieto kääntyvästä ratikasta saadaan siten vasta juuri ennen vaihdetta. Alunperin tarkoitus oli käyttää raitiovaunujen HELMI-ilmaisimia, jolloin tieto ratikasta olisi saatu Liisankadun suunnassa aikaisemmin. Tämä olisi vähentänyt ratikoiden odotusaikaa punaisen valon takana. HELMI-datapäivityksen epäonnistuminen maaliskuussa romutti nämä mahdollisuudet 15.4. käyttöönottoa ajatellen. HELMI-ilmaisimet tulevat käyttöön kuitenkin vielä kevään aikana.

Nimi

Viesti

40)	Tuulikki

Ruuhkaa Karamzininkadun risteyksessä Mannerheimintiellä
Miksi Mannerheimintietä pohjoisesta tulevat bussit jumiutuvat aina pitkäksi jonoksi päästäkseen kääntymään Elielinaukion bussiterminaalille. Vihreät liikennevalot palavat usein vain muutamalle autolle. Pahimmillaan jonon ensimmäinen bussikaan ei ehdi kääntyä kuin puoliksi vihreän aikana. Päivittäin Elielinaukiolle bussilla matkustavana ihmettelen, miksi terminaali on suunniteltu sellaiseen sumppuun. Kääntyvät ajoneuvot ovat aina hitaampia kuin suoraan ajavat ja se pitäisi ottaa huomioon liikennevalojen säädössä. Seurataanko näiden valojen toimintaa ollenkaan? On vaikea uskoa, että Helsingissä halutaan kannustaa joukkoliikenteen käyttöön!

Keskiviikko, maaliskuu 13, 2002 klo 14:42 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Mannerheimintien ja Karamzininkadun risteyksen liikenne lisääntyy jatkuvasti. Risteyksestä on vähitellen muodostumassa Mannerheimintien liikenteen pullonkaula eli risteys, jossa liikenteen välityskyky loppuu ensimmäisenä. Tästä syystä liikenteen satunnaisen vaihtelun vaikutukset näkyvät myös helpoimmin tässä risteyksessä.
    Olemme viime päivinä tarkistaneet Mannerheimintien ja Karamzininkadun risteyksen liikennevalojen ajoituksia turvataksemme Elielin aukion suuntaan menevän bussiliikenteen sujumisen. Esimerkiksi aikaisemmasta Finlandia-taloa suosivasta iltaruuhkaohjelmasta on tehty normaali perusiltaruuhkaohjelma. Vanha iltaruuhkaohjelma on jäänyt Mannerheimintietä suosivaksi ohjelmaksi, joka on käytössä enää vain poikkeustilanteissa.
    Liikennevalojen ajoituksen painopistettä on näin siirretty suosimaan Karamzininkadun suunnan liikennettä, mikä luonnollisesti hidastaa keskustasta tulevaa Mannerheimintien liikennettä ja ajoittain saattaa jopa lisätä sen ruuhkautumista.
    Oma lukunsa ovat sitten erilaiset Finlandia-talon yleisötilaisuudet, joiden poistumisliikenteen aikana Mannerheimintieltä vasemmalle Karamzininkadun suuntaan ajavan liikenne saattaa ajoittain hidastua.

39)	Matti H.

Kaivokadun liikennevalot vilkulla
Kaivokadun liikennevalot olivat maanantaiaamuna kello kymmenen aikaan vilkulla. Tällaisista korjauksista pitäisi kertoa etukäteen. Onneksi poliisi oli ohjaamassa liikennettä, sillä muuten ei kadun ylitse olisi päässyt millään.

Tiistai, maaliskuu 12, 2002 klo 00:33 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Kaivokadun liikennevalot olivat maanantaina keltavilkulla klo 9.57 - 10.04 välisenä aikana. Syy oli poliisin vetämä saattue , jossa liikkui ulkomaalainen korkean tason vieras.
Poliisisaattueiden ajaksi liikennevalot Helsingissä kytketään keltavilkulle, koska näin voidaan varmistaa saattueen turvallinen ja häiriötön eteneminen. Turvallisuussyistä saattueiden reittejä ja ajankohtia ei tietystikään ilmoiteta etukäteen.
Helsingin keskustassa tapahtuu päivittäin kaikenlaista, joka omalla tavallaan vaikuttaa liikenteeseen. Esimerkiksi tänään 14.3. Kiinan, Korean ja Pakistanin suurlähettiläät jättivät valtuuskirjansa Tasavallan Presidentille, jolloin Pohjoisesplanadin liikenne oli kolme eri kertaa hetken ajan suljettuna.

38)	Henrik Bruun
	henkab@mbnet.fi

Etelä-Espan liikenne sujuu huonosti
Eteläespa vetää erittäin huonosti välillä Fabianinkatu - Eteläranta.
Onko Etelärannalla pidempi vihreä? Voisiko suoja-aikaa vähentää e.m. risteyksessä. Lisäksi etelärantalaiset tukkivat usein risteyksen tultuaan jälkivihreällä läpi. Fabiankadulta etelästä tulevat autot täyttävät usein Etetläespan välillä Fabianinkatu Unioninkatu niin, ettei Eteläespalta vihreän tultua juuri pääse eteenpäin.

Torstai, helmikuu 28, 2002 klo 08:49 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Etelä-Esplanadin liikenne ei aina suju parhaalla mahdollisella tavalla. Syitä on useita, joista yleisimmät ovat autolauttaohjelmien käyttö, jolloin puretaan autolauttojen aiheuttamaa ruuhkaa Katajanokan suunnasta sekä erilaiset tapahtumat Presidentin linnan kohdalla. Etelä-Espan liikennevalot eivät tällaisissa tilanteissa kykene vetämään kaikkea liikennettä, koska varsinainen ruuhkan syy on edempänä.
Vihreän pituus vaihtelee kellonajan mukaan. Esimerkiksi Etelä-Espan suunnassa vihreä valon kesto iltaruuhkaliikenteessä on enimmillään 31 sekuntia ja Etelärannan suunnassa 21 sekuntia. Vastaavasti päiväliikenteen aikana vihreiden pituudet ovat 26 s ja 16 s. Etelärannan raitiovaunuetuus voi joskus pidentää ja lyhentää vihreiden pituutta
Suoja-aika Etelä-Espan ja Etelärannan ajosuuntien välillä vihreästä vihreään mitattuna on kuusi sekuntia. Sen lyhentämisellä ei siten ole juuri merkitystä risteyksen liikenteenvälityskykyyn.

37)	Olli
	olli.savonen@hel.fi

Vieläkin liikennekameroista
Ei kai liikennekameran sijoittaminen kallista ole? Ohjattava serveri-kamera on alle 2000? ja kuituhan Helsingissä on joka paikassa... Katso: http://194.89.181.54/indexFrame.html (Linkki ei enää käytössä)

Liikenteenohjauskeskus: Liikennekameroiden kuvien vienti Internettiin ei ole keskeisiä tehtäviämme ja toisaalta kun emme ole näissä asioissa alan asiantuntijoita, joudumme turvautumaan ostopalveluihin. Ne ovat ainakin vielä liian kalliita niistä koituviin hyötyihin nähden.
Elisan tarjous olisi vienyt noin puolet liikennekameroiden ylläpitoon vuosittain varatuista rahoista. Eli olisimme joutuneet poistamaan puolet kameroista käytöstämme saadaksemme loput näkymään Internetissä. Mielestämme se olisi ollut meille huono kauppa. KATSO EDELLINEN

Perjantai, helmikuu 15, 2002 klo 14:19 Serv: koti.icon.fi

36)

Vihdintie
Kiitos asiallisista vastauksista kommentteihini. Liikennevalojen ohjauksessa lienee tehty lähes kaikki voitava, jolloin tulisi kehittää rakenteita. Vihdintiellä voisi ehkä esim. kehä 1 ja Malminkartanontien väliltä poistaa risteyksiä ohjaamalla "pikku" risteyksien liikenne muualta ja tekemällä jalankulkijasilta. Mannerheimintiellä pitäisi iltapäivällä ohjata Reijolankadulta Tukholmankadulle suuntautuva liikenne suoraan yli Mannerheimintien (Urheilukatua). Tällöin ei poikittaisliikenne tukkisi ainoata pohjoiseen vievää henkilöautokaistaa.

Keskiviikko, helmikuu 06, 2002 klo 08:47 Serv: koti.icon.fi

Liikenteenohjauskeskus: Vihdintie on Uudenmaan tiepiirin hoidossa oleva pääväylä. Sille on juuri äskettäin on valmistunut kehittämisselvitys, jonka tavoitteena on parantaa Vihdintien joukkoliikenteen sujuvuutta ja kevyen liikenteen turvallisuutta sekä liittymien toimivuutta ja turvallisuutta.
Lisää tietoja asiasta löytyy Uudenmaan tiepiirin sivulta http://www.tiehallinto.fi/hanke/pkshanke.htm
Selvityksestä on tehty myös hieno esite, jonka voi noutaa sivulta
http://www.tiehallinto.fi
/upiiri/tied/vihdintie_esite2.pdf (0.45 Mb)

35)

Vielä ylipitkästä vihreästä
Ylipitkää vihreää voisi mielestäni kokeilla Mäkelänkadun loppupäässä, jossa jalankulkijoita on vähän. Tarve olisi vain muutama jakso ruuhka-aikana. Olisi kohtuullista, että muutama jalankulkija satunnaisesti odottelisi esim 4 min. kun autoilijat odottavat aina hyvin pitkään. Ylipitkä vihreä tai jokin kehittynyt ohjaus(sumea)logiikka olisi tarpeen myös Vihdintiellä.

Perjantai, tammikuu 25, 2002 klo 11:34 Serv: kummeli.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Ei riitä, että ylipitkä vihreä on käytössä vain Pohjolankadun valoissa. Jotta siitä olisi todella hyötyä, pitäisi kaikkien valojen Koskelantien risteyksestä alkaen olla "juonessa mukana". Ja kun näin asian ymmärtää, on alueella niin paljon poikittaista jalankulkua, ettei ajatus todellakaan ole kehittämisen arvoinen.
   Tutkimme kuitenkin ajoitusta, jolla nykyistä liikennevalojen kiertoaikaa kohtuullisesti pidetämällä saamme lisää välityskykyä Mäkelänkadun suunnalle. Toisaalta viimeistään silloin kun Pohjolankadun risteyksen takana oleva katutyö saadaan päätökseen, liikenne sujuu entiseen malliin.
   On mielenkiintoista kuulla, että sumea logiikka parantaisi myös pääsuunnan liikenteen sujuvuutta. Toistaiseksi tiedossa olevat kotimaiset tutkimukset mm. TkL Jarkko Niittymäen väitöskirja ovat osoittaneet, että sumealla logiikalla säädettävät liikennevalot parantavat suhteellisesti enemmän sivusuunnan liikenteen sujuvuutta.
   Vihdintien liikenteen sujuvuusongelma liittyy enemmän väylän liian suureen liikennemäärään ja liian lyhyisiin risteysväleihin, jotka estävät hyvän vihreän aallon. Esimerkiksi sekä Kaupintien että Malminkartanontien risteysten valot on jo nyt irrotettu vihreästä aallosta liikenteenvälityskyvyn lisäämiseksi.

34)

Ylipitkä vihreä pääsuunnan liikenteelle
Ehdotus valo-ohjauksen kehittämiseksi: On tunnettua, että suomalaiset autoilijat ovat erittäin hitaita liikkeellelähtijöitä. Ruuhka-aikana valoristeyksestä ei pääse montaa autoa yli, kun autot lähtevät liikkeelle yksi kerrallaan hitaasti. Ehdotus: Esim. Mäkelänkadulle laitetaan liikennevaloihin ruuhka-aikana esim. joka kolmas valojakso pää liikennesuuntaan vihreä 3-5 min jolloin jonon vauhti ehtii nousta ja katu tyhjenee ja sivuiltakin tulevat mahtuvat paremmin mukaan.

Torstai, tammikuu 24, 2002 klo 15:04 Serv: loisto.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Saksassa monin paikoin käytetty Dauergrün eli ylipitkä vihreä on useimmiten käytössä poliisin käsin ohjaamana poikkeusellisissa liikennetilanteissa. Ylipitkää vihreää käytetään joskus myös moottoriteiden päissä olevissa liikennevaloissa ruuhkien vähentämiseksi.
Mäkelänkadulle tuollainen 3-5 minuutin vihreä sopii perin huonosti. Olisi siinä jalankulkijoilla ihmettelemistä, jos he Mäkelänkadulla Koskelantien risteyksestä moottoritielle asti joutuisivat odottamaan 4-6 minuuttia vihreää valoa. Ei taitaisi tehdä hyvää liikenneturvallisuudelle. Ajatus ei siis pelaa kaupunkialueella.
Mutta ei ajatusta silti kannata hylätä. Kehä III:n tasolla se voisi hyvinkin toimia pahimman ruuhkan aikana. Silloin ylipitkä vihreä saattaisi kummasti sujuvoittaa Kehän aika ajoin tukkoisesti etenevää liikennettä. Uudenmaan tiepiiri, joka Kehä III:n valoja hoitaa, saattaisi kiinnostua tästä ajatuksesta.

33)	Matti Perttilä
	matti.perttila@ kolumbus.fi

Autot pois jalkakäytäviltä
Onkohan millään viranomaisella mielenkiintoa puuttua autolla ajoon ja pysäköintiin jalkakäytävillä? Useat pikapankit ja kaupat ovat käytännössä muuttuneet drive-in -kohteiksi, joille hurautetaan sen kummemmin jalankulkijoista (ja pyöräilijöistä) piittaamatta.

Keskiviikko, tammikuu 23, 2002 klo 22:56 Serv: loisto.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Tällä palstalla keskustellaan liikennevaloista ja muusta liikennetelematiikasta. Ne sopivat varsin huonosti tämän ongelman ratkaisuiksi.

32)

PSS

Herttoniemen ympyrään uusi suojatie
Millä aikataululla etenee Herttoniemen liikenneympyrän uuden ylikulun ja liikennevalojen rakentaminen ympyrän kaupunginpuoleiseen osaan? Pääsevätkö herttoniemenrantalaiset helpommin ja nopeammin koteihinsa metroasemalta jo ensi kesänä vai onko suunnitelma hautautunut kaupunkisuunnitteluvirastoon?

Perjantai, tammikuu 18, 2002 klo 18:40 Serv: majakka

Liikenteenohjauskeskus: Suojatietä on suunniteltu ja se tuntuu sopivan nykyiseen valo-ohjaukseen. Mitään päätöksiä siitä ei ole olemassa. Asiaa käsitellään kevään aikana heti kun laajempi koko Linnarakentajantien parantamista koskeva selvitys on valmistunut.
Vaikka itse suojatien rakentaminen ramppien ylitse kävisi nopeasti, niin kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen Hitsaajankadulta rampille Valintatalon viereisellä aukiolla vaatii korkeuserojen takia jo enemmän ponnistuksia. Toivomme kuitenkin, että suojatien rakentaminen aloitetaan tänä vuonna, jolloin yhteys olisi käytössä ensi vuonna.
Tarkempia tietoja asiasta saa alueen liikennesuunnittelijalta Katariina Baarmanilta

31)	tso
	timosamuli@ hotmail.com

Metron liukuportaat
Millä metroasemalla on pisimmät(yhtenäiset) liukuportaat?
Saisko tietää niitten kaikkien pituuden, askelmina?
Kiitos.

Keskiviikko, tammikuu 16, 2002 klo 16:35 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Metroasemien portaiden "liikennevalot" kuuluvat Helsingin joukkoliikennettä - busseja, raitiovaunuja ja metroa pyörittävän liikennelaitoksen toimialueeseen. Sieltä löytynee vastaukset tähän kysymykseen.

30)

Liikennekameroiden kuvat internettiin
Aiempi mahdollisuus katsella kameroiden tuottamia kuvia Areena 2000 -hankkeen puitteissa verkon kautta, on poistunut...katso lisää.
Eikö Helsingin kaupungin internet-sivuille olisi mahdollista saada reaaliaikaisia kamerakuvia/videokuvaa näkyviin?? Ei liene niin kallis projekti etteikö tähän saataisi rahaa. Tekniikka ei ole kallista (kuvankaappaus valvomossa ja striimaus verkkoon) ja palvelimet kaupungilla on ennestään...

Lauantai, tammikuu 12, 2002 klo 20:29 Serv: majakka

Liikenteenohjauskeskus: Mielellämme tarjoaisimme liikennekameroiden kuvat muidenkin nähtäväksi, mutta toistaiseksi se on liian kallista. Elisan tarjouksen hyväksyminen olisi kuluttanut noin puolet liikennekameroiden vuotuisista ylläpitorahoista.
Lisäksi se olisi rajoittanut mahdollisuuksiamme laajentaa kameraverkkoamme - vielä on liian monta risteystä, esimerkiksi Sörnäisten Rantatiellä ja Kustaa Vaasan tiellä, joita kameramme eivät näe ja joissa satunnaiset ruuhkat jäävät tämän takia selvittämättä.
Sen verran raotamme salaisuuden verhoa, että tämän vuoden aikana liikennekameroiden kuvat tulevat kyllä näkymään jossain muodossa julkisuudessa.

29)

Jalankulkijan vihreä valo automaattisesti (jatkoa)
Vielä tarkennus kysymykseen "Miksi jalankulkijalle ei saa aina vihreää valoa automaattisesti": Kysymykseni koski tilannetta, jossa autoliikenne on jo katkaistu, jolloin jalkankulkija voisi ylittää tien, mutta valot jalankulkijalle ovat kuitenkin punaiset jos ei ole ehtinyt painaa nappia.

Torstai, tammikuu 10, 2002 klo 08:41 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Jos sivusuunnan autoliikenteen vihreä valo on jo ehtinyt syttyä, niin jalankulkijan vihreää valoa ei enää saa sytyttää ennenkuin autoliikenteen vihreä valo on päättynyt. Tämän kieltää liikennevaloasetus ja siihen on selvä peruste: oikealle kääntyvä auto ei kykene väistämään suojatielle astuvaa jalankulkijaa, jos jalankulkijan vihreä valo syttyy juuri samalla hetkellä kun auto on kääntymässä. Silloin autoilijan näkökulmasta katsottuna jalankulkija astuisi aivan yllättäen suojatielle auton eteen.
Jos taas sivusuunnan autoliikenteen vihreä valo ei ole ehtinyt syttyä, olisi toki mahdollista sytyttää jalankulkijan vihreä valo automaattisesti. Mutta koska illalla tai yöllä jalankulkijoita ei useimmiten ole katua ylittämässä, niin jalankulkijan vihreä valo palaisi pitkään ja pakottaisi pääkadun liikenteen odottamaan turhaan punaisen valon takana.

28)	hessu
	hessutoivonen@jippii.fi

Kehä III:n liikennevalot
miksi tuusulantieltä noustessa kehä3moselle valot? kun vähän loiventamalla mutkaa ja yhteenkaistaan niin pääsisihyvin liikenteen ... [loppuosa tekstistä poistettu sekavuuden takia].

Perjantai, joulukuu 28, 2001 klo 19:58 Serv: majakka

Liikenteenohjauskeskus: Kaikki kehä III:n liikennevalot ovat Uudenmaan tiepiirin hallinnassa ja niiden teknisestä ylläpidosta vastaa Vantaan kaupunki. Muut Helsingin kaupungin alueella olevat yleisten teiden liikennevalot ovat Helsingin kaupungin ylläpidossa. Ne on näytetty alla olevassa kartassa.

27)	hessu
	hessutoivonen@jippii.fi

Revontulentien risteyksen liikennevalot tarpeettomat
täältä suutarilas löytys revontulentien ja vanhan suutarinkyläntien risteyksestä turhat liikennevalot riittäs jalankulkijoillevaan valot. "perustelut"aina lähtiessä palaa punainen ei ketään vihreentullessa... [loppuosa tekstistä poistettu sekavuuden takia]

Perjantai, joulukuu 28, 2001 klo 19:40 Serv: majakka

Liikenteenohjauskeskus: Liikennevalojen tarpeellisuudesta ollaan yleensä vahvasti kahta mieltä. "Kotinurkilla olevia valoja pidetään tarpeellisena jo lasten koulutien turvaajina, mutta sen sijaan naapurikaupunkiosien liikennevalot ovat aivan tarpeettomia ja aiheuttavat liikenteelle pelkkää haittaa".
Revontulentien risteyksen liikennevalojen tarpeellisuudesta saatiin muutama vuosi sitten runsaasti palautetta kun ne olivat vaurion takia pitkään pois käytöstä. Silloin niiden korjaamista kiirehdittiin kovasti. Sitä aikaisemmin tai sen jälkeen niistä ei ole juuri puhuttu.

26)	sovittelu- ratkaisuko??!!??

Saksittua alta
On totta, että monet jalankulkijat haluaisivat jalankulkijan vihreän valon syttyvän aina automaattisesti kun taas monet autoilijat ehdottomasti vaativat...
tuohon loihe lausumaanne kommentti: entäs jos monet autoilijat haluaisivat ja kun taas monet jalankulkijat ehdottomasti vaativat...heheheheh

Tiistai, joulukuu 25, 2001 klo 22:00 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Syy sananvalintaan selkiää kun kuuntelee kaupunkilaisten liikennevaloihin kohdistamia toiveita. Jalankulkijat useimmiten ymmärtävät lyhyen keskustelun jälkeen, miksi esimerkiksi ilta-aikana ei ole energiansäästön ja päästöjen takia järkevää automaattisesti katkaista liikennevirtaa jalankulkijaa varten varsinkin kun jalankulkijoiden määrä saattaa olla muutamia tunnissa.
Sen sijaan autoilijoiden tuntuu olevan vaikeampi hyväksyä sitä, että jalankulkuvihreä on verraten pitkä ja tästä syytä moni ehdottomasti vaatii, että jalankulkijoiden on aina painettava nappia saadakseen vihreän valon. Onpahan eräs teräväkielinen julkisuuden henkilö todennut kymmenkunta vuotta sitten, että "Helsingissä on omituisia liikennevaloja kun ne näyttävät vihreää valoa olemattomille jalankulkijoille".
Eräs konkreettinen ero auton ja jalankulkijan vihreän välillä on myös syytä muistaa: autojen vihreä valo voidaan aloittaa samansuuntaisen jalankulkuvihreän aikana, mutta ei päinvastoin. Tämän takia painonapit ovat jalankulkijan kannalta aina hankalampia kuin autojen ilmaisimet autoilijoiden kannalta.

25)	100% parannus

Liikennevalojen ajoitus uusiksi
Kantakaupungin liikennevirrat olisivat tehostuneet laakista vähintään 100% joulun seutuna 22-25.12 jos liikennevalojen ohjaus olisi ollut moodissa "random". Väite on helppo todistaa koska lähes vapaasti ajettuna joutui pysähtymään aina noin yhdeksään valoon kymmenestä ja jos valot roiskittaisiin satunnaisesti päälle niin taatusti pysähdyksiä ei tulisi kuin 5-7 aina kymmentä valoa kohti. Tutkikaas videoilta tai mistä tahansa mediasta jota talletatte ja vastatkaa jos luulette väitteeni olevan väärän.

Tiistai, joulukuu 25, 2001 klo 21:48 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Suurin syy keskustan liikenteen huonoon sujumiseen joulua edeltävinä ostospäivinä oli liikenteen suuri määrä; sellaista liikennevalojen ajoitusta, joka olisi koko päivän jatkuneen ruuhkan hoitanut, ei ole.
On totta, että jonkin verran liikenteen sujuvuutta voitaisiin parantaa, jos liikennevalojen ajoituksessa jätettäisiin jalankulku kokonaan huomioonottamatta. Mutta mielestämme se ei ole järkevää, koska myös jalankulkijamäärät olivat normaalia suuremmat.
Liikennevalojen ohjaustapa random on meille tuntematon ja siitä olisi kiinnostavaa kuulla lisää tietoja.

24)

Bern

Numeronäyttö kertomaan, koska valo vaihtuu vihreäksi
Ulkomailla on tullut nähtyä liikennevaloja, joiden päällä on digitaalinen sekuntiosoitin, joka näyttää milloin valo tulee muuttumaan vihreäksi. Tämä olisi hyvä ratkaisu siinä mielessä että kun eräät ihmiset alkavat etsiskellä vaihdekeppiä ja kytkintä vasta, kun vihreä on palanut pitkän aikaan, niin saataisiin suurempi läpimenokapasiteetti. Ja olisihan se rauhoittavaa nähdä että kyllä se vihreä sieltä sittenkin on tulossa.

Lauantai, joulukuu 22, 2001 klo 16:56 Serv: mother

Liikenteenohjauskeskus: Numeronäyttöjen kuten myös punaisen valoaukon kiertävän viisarin käyttö kertomaan autoilijalle vielä jäljellä olevan punaisen ajan liittyy liikenteen energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen. Tarkoitus on, että kuljettaja punaisiin valoihin pysähtyessään sammuttaa autonsa moottorin ja käynnistää sen uudelleen vasta hetkeä ennen vihreän valon syttymistä. Tällaisia liikennevaloja on käytössä esimerkiksi Saksassa silloin kun liikennevalojen kiertoaika on tavallista pitempi, esimerkiksi vähintään 2-3 minuuttia. Vertailun vuoksi Helsingissä liikennevalojen normaali kiertoaika ruuhka-aikana on 90 sekuntia ja joissakin isoissa risteyksissä 120 sekuntia.
Liikennevalojen ajoituksen teoria kertoo, että lyhyillä kiertoajoilla ajoneuvojen odotusajat jäävät pienemmiksi, pitemmillä kiertoajoilla taas ajoneuvot joutuvat harvemmin pysähtymään liikennevaloihin ja vasta hyvin pitkillä kiertoajoilla ajoneuvojen päästöt jäävät vähäisimmiksi. Samalla liikennevalojen ajoituksella ei siten voi saavuttaa lyhyimpiä odotusaikoja tai vähimpiä pysähdyksiä. Selkeimmin tämä paradoksi näkyy vähäisen liikenteen aikana, jolloin liikennevalojen nopea kierto yhdessä risteyksessä tuottaa kuitenkin kokonaisuudessaan tavallista enemmän pysähdyksiä. Liikennevalojen ajoitus on siten sovittelua tässäkin suhteessa.

23)	Simo Airaksinen
	sjairaks@cc.hut.fi

Espoolaisia sorretaan Helsingissä
Aika ajoin kuulee käsityksiä, että espoolaiset henkilöautoilijat ovat huomattava syy Helsingin keskustan ruuhkaisuuteen. Itse olen samaa mieltä. Ainakin se pitää paikkansa Ruoholahdessa. En tiedä, miten liikenteenohjauskeskuksessa suhtaudutaan Länsiväylän suunnan seutuliikenteen busseihin. Vaikuttaa siltä, että niitä ei suosita. Ehkä se ei ole hyvää Espoon metron edistämistä.
    Satunnaisesti matkustaen olen havainnut, että Porkkalankadulta Lapinrinteelle käännyttäessä bussit pääsevät pahimmillaan vasta kolmansilla vihreillä. Yksillä vihreillä pääsee yleensä vain pari kolme bussia. Tämä kannustaa viimeisen bussin kuljettajaa ajamaan päin punaista. Ilmeisesti risteyksessä ei ole tunnistimia, koska Ruoholahdenkadulta keskustasta ja Abrahaminkadulta tuleville on vihreä myös, vaikka ajoneuvoja ei tule ja linja-autoasemalle on jonoa.
    Julkista liikennettä suosivaa olisi, jos kaikki jonossa olevat bussit ja taksit pääsisivät kerralla kääntymään Porkkalankadulta Lapinrinteelle seuraavalla vihreällä. Samalla pitäisi tosin uusia myös Lapinrinteen suojatievalojen kierto vastaavaksi. Pysäkille voisi tulla ehkä ruuhkaa, mutta yleensä kyse on nopeasta matkustajien jättämisestä.
    Vastakkaisessa suunnassa Lapinrinteeltä Porkkalankadulle tilannetta helpottaa, että on kaksi kaistaa. Ongelma on tosin siinä suunnassa Porkkalankatu, jonne pitäisi saada jollakin konstilla joukkoliikennekaista. Toinen vaihtoehto on, että rajoitetaan riittävän pitkillä punaisilla Abrahaminkadulta ja Ruoholahdenkadulta tulevaa tukoksen aiheuttavaa liikennettä.
     Bussissa vastaava määrä matkustajia vie aina vähemmän tilaa kuin henkilöautoissa, kuten itsestään selvyytenä tiedetään. Joukkoliikennettä ei tosin näytetä suosivan vastaavalla logiikalla.

Torstai, joulukuu 20, 2001 klo 12:25 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Ruoholahdenkadun, Abrahaminkadun ja bussiväylän risteyksessä vihreä valo on todella "kortilla". Esimerkiksi päiväliikenteen ohjelmassa on käytettävissä vain 50 sekuntia vihreää aikaa, joka joudutaan jakamaan neljän suunnan kesken. Lisäksi bssiliikenteen suosimiseksi bussiväylä saa vihreän valon kahdesti kierrossa ja tästä syystä yksittäinen vihreä bussiväylän suuntaan ei voi olla kerralla kovin pitkä. Pitkää bussiletkaa ei siten aina saada kerralla läpi, mutta bussin viivytys jää kuitenkin pieneksi, koska uusi vihreä valo tulee tavallista nopeammin.
Jos etukäteen olisi saatavissa tieto bussien tulosta valoihin, olisi mahdollista venyttää vihreää valoa. Espoon busseista ei kuitenkaan ole mahdollista saada ilmaisuja vaikka Helsingin liikennevaloetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmässä (HELMI) tähän on varauduttu. Toisaalta Helsingissäkin bussi-ilmaisimiin perustuvat liikennevaloetuudet ovat käytössä vasta muutamalla linjalla

22)	Hannu Marttila
	hmarttil@welho.com

Liikennevaloja Uudenmaankadun eteläpuolelle
Kysyin muutama vuosi sitten Viiskulman liikennejärjestelyjen yhteydessä tuleeko risteykseen - samoin kuin koululaisten ja päiväkotilasten vilkkaasti käyttämään ja vaikeasti hahmotettavaan Eiran sairaalan risteykseen liikennevaloja. Sain vastaukseksi paradoksin, joka oli kuin Orwellin totuusministeriön iskulause: liikennevalot lisäävät turvattomuutta, koska autoilijat pyrkivät nostamaan tilannenopeutta liikennevalojen välissä.
Koska liikennesuunnittelunkin teorioilla ja trendeillä on taipumus vaihdella, kysyisin vieläkö tämä käsitys on voimassa ja jos ei, koska Uudenmaankadun eteläpuolelle saadaan liikennevaloja?

Keskiviikko, joulukuu 12, 2001 klo 23:37 Serv: kummeli.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Liikennevalot ovat varsin järeä keino liikenteen ohjaukseen. Sellaisia ei ole tapana käyttää vähäliikenteisissä risteyksissä ja vielä vähemmän monimutkaisissa risteyksissä kuten Eiran sairaalan risteys. Jos valoja käytetään, ne osoittautuvat usein jatkuvan torailun lähteeksi.
     Liikennevalojen vaikutuksista on monenlaisia mielipiteitä - osa perustuu tieteellisiin havaintoihin, mutta osa vuosien saatossa kertyneisiin kokemuksiin sekä myös henkilökohtaisiin käsityksiin. Mitään virallista linjaa siitä, etteikö Uudenmaankadun eteläpuolella voisi olla liikennevaloja, ei varmasti ole. Kukin tapaus harkitaan erikseen.
     Käsitys liikennevalojen turvallisuutta lisäävästä vaikutuksesta perustuu siihen, että valoja noudatetaan. Jos liikennevalot sijoitetaan ympäristöön, jossa liikenne on perin vähäistä, niitä noudatetaan huonosti, jolloin niiden liikenneturvallisuusvaikutus vähenee tai jopa kääntyy negatiiviseksi.
     Nykyaikainen liikenneturvallisuusajattelu perustuu liikenneympäristön muokkaamiseen sellaiseksi, että siinä automaattisesti toimitaan oikein. Esimerkiksi moottoritieympäristö karkottaa pois uskaliaimmatkin jalankulkijat ja tuskin kukaan autoilija yrittää nopeusennätyksiä pihakaduilla. Tästä syystä liikenneympäristön kehittäminen tulisi asettaa etusijalle myös Etelä-Helsingin liikenneturvallisuusongelmien ratkomisessa.

21)

Miksi jalankulkijalle ei saa aina vihreää valoa automaattisesti
Miksi valot eivät vaihdu jalankulkijoille automaattisesti vihreiksi Paciuksen kadun yli Meilahdentien tien risteyksessä kun valot vaihtuvat autoille punaiseksi ja jos et ole ehtinyt riittävän ajoissa painaa nappia? Eikö olisi sama vaihtaa valot jalankulkijoillekin vihreiksi (ilman että on painanut nappia), jos kerran liikenne kuitenkin pysäytetään autoilijoilta. Nyt saa odotella tuplaten jalankulkijoiden vihreitä, jos ei ehtinyt painaa nappia ennen punaisten vaihtumista autoilijoille - vihreät vaihtuvat vasta "toisella kierroksella".

Keskiviikko, joulukuu 12, 2001 klo 14:39 Serv: mother

Liikenteenohjauskeskus Paciuksenkadun ja Meilahdentien liikennevaloissa suojatien valot tulevat automaattisesti vihreäksi ilman napin painallusta arkisin kello 18 asti. Sen sijaan iltaisin ja viikonloppuisin jalankulkijan vihreä tulee vain napinpainalluksella. Sama periaate on käytössä lukemattomissa muissakin Helsingin liikennevaloissa.
On totta, että monet jalankulkijat haluaisivat jalankulkijan vihreän valon syttyvän aina automaattisesti kun taas monet autoilijat ehdottomasti vaativat, että autoliikennettä ei saa turhan takia pysäyttää punaisiin valoihin eli jalankulkijan on aina painettava nappia saadakseen vihreän valon.
Niinpä nykyinen käytäntö, jossa vilkasliikenteisinä aikoina jalankulkuvihreä tulee automaattisesti, mutta vähäliikenteisinä aikoina on painettava nappia, on sovitteluratkaisu näiden kahden ristiriitaisen vaatimuksen välillä.

Nimi

Viesti

20)	ammattikuljettaja
	vallupaabo@hotmail.com

Liikennesuunnittelijoiden ajokortit
miksi helsingin liikenne suunnitelu on niin [poistettu hyvien tapojen vastaista tekstiä], onko yhdelläkään suunnitelijalla ajokorttia?

Maanantai, joulukuu 10, 2001 klo 20:56 Serv: mother

Liikenteenohjauskeskus: Ammattiautoilijoiden keskuudessa elää sitkeä urbaanilegenda siitä, että kaikki Helsingin liikennesuunnittelijat ovat ajokortittomia. Asiaa ei ole tilastoitu, mutta Helsingin kaupungin liikennesuunnittelijoilla ajokortti on vähintään yhtä yleinen kuin muullakin väestöllä.
Toisaalta emme ole koskaan kuulleet kenenkään vaativan junaliikenteen suunnittelijoilta veturinkuljettajan tutkintoa tai lentokenttien suunnittelijoilta lentokapteenin pätevyyttä.

19)

Niku

Liikennekameroiden kuva ei enää näy
Viime vuoden puolella netistä pystyi katsomaan reaaliaikaista kuvaa kolmesta liikennekamerastanne http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennekamerat.htm, mutta tänä vuonna palvelu ei ole ollut enää toiminnassa. Onko teillä mitään tietoa siitä, avataanko palvelu jossain vaiheessa uudestaan? Jos suoran kuvalähetyksen toteuttaminen on mahdotonta, tietyin välein julkaistut kuvat kuten Tiehallinnon kelikamerapalvelussa http://www.tiehallinto.fi/alk/frames/
kelikamerat-frame.html olisivat nekin varmaan monen mielestä mielenkiintoisia. Montako liikennekameraa teillä on nykyään käytössä?

Sunnuntai, joulukuu 02, 2001 klo 13:19 Serv: kummeli.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus Yhteistyökumppanimme Elisa on luopunut liikennekameroiden kuvien siirrosta internettiin, joten ainakaan toistaiseksi kuvat eivät enää ole nähtävissä.
Liikennekameroita on tällä hetkellä 24 paikassa. Kameroiden määrä lisääntyy pian kun Eliel Saarisen tien liikennetunnelin sekä Kustaa Vaasantien ja Hämeentien risteyksen uudet kamerat tulevat lähiviikkoina käyttöön.

18)

Jussi

Vaarallinen suojatie Kaisaniemen ympyrässä
Liisankadun ja Unioninkadun risteyksessä sattuu toistuvasti seuraavanlaisia vaaratilanteita: jalankulkijat lähtevät ylittämään Liisankatua vihreän turvin, mutta samalla Liisankadulle kääntyy auto punaisesta nuolivalosta huolimatta. Punaista päin ajetaan toki paljon muuallakin, mutta tässä tapauksessa luulen, että moni ei edes huomaa kääntymisen kieltävää valoa. Ja ainakin Kaisaniemenkadulta tulevat kuljettajat ilmeisesti kokevat "ajavansa suoraan" eivätkä ole lainkaan varautuneet väistämään.
Kyseinen risteys on tietysti kaikin puolin hankala. Vähän ehkä auttaisi, jos kääntyjille lisättäisiin toiset valot nykyisiä alemmaksi. Nythän valot ovat aika ylhäällä ja havaittavissa kaukaa, kun taas alempana olevat valot olisivat paremmin lähelle suojatietä ehtineiden autoilijoiden näkökentässä. Jonkinlaiset varoitusmerkit olisivat myös paikallaan. Nykyisellään risteys on turhan vaarallinen.

Keskiviikko, marraskuu 28, 2001 klo 18:06 Serv: majakka

Liikenteenohjauskeskus: Sanotaan, ettei vahinko tule kello kaulassa. Niinpä monet paikat, jotka liikenteessä tuntuvat vaarallisilta, eivät sitä kuitenkaan ole, jos mittarina käyttää tapahtuneita onnettomuuksia. Tämä taitaa pitää paikkansa Kaisaniemen ympyrän liikennevaloissa Liisankadun ylittävällä suojatiellä.
Viiden vuoden aikana 1996-2000 Kaisaniemen ympyrässä on tapahtunut peräti 70 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Suurin osa niistä on peräänajoja ja kylkikolareita. Neljässä onnettomuudessa mukana on ollut jalankulkija. Yksi niistä on tapahtunut Jussin mainitsemalla Liisankadun ylittävällä suojatiellä. Tämä onnettomuus tapahtui illalla klo 23:n aikaan kun Liisankadulta tullut auto törmäsi suojatiellä olleeseen jalankulkijaan. Alkoholilla oli osuutta asiaan.
Tätä taustaa vasten emme voi yhtyä näkemykseen, että suojatie olisi erityisen vaarallinen. Sen sijaan ajatus pienistä toisto-opastimista liikennevalopylvääseen on tutkimisen arvoinen, joskin ongelmaksi saattaa muodostua pikkutoistoissa tarvittavat nuolikuviot. Sellaisia ei ole vielä missään Suomessa käytössä, koska monet epäilevät, etteivät ne erotu riittävän selvästi kaukaa katsottuna.

17)

Sivut ajantasalle
Miksi kaikkia Liikenteenohjauskeskuksen sivuja ei pidetä ajan tasalla? Joihinkin sivuihin (esim. työohjelma) päivityksiä näyttää tulevan, mutta esim. helmi-sivuihin ei ole tullut mitään muutoksia tänä vuonna, eivätkä sivut ole enää ajan tasalla.

Keskiviikko, marraskuu 28, 2001 klo 15:16 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: HELMISSÄ (Helsingin joukkoliikenteen matkustajainformaatio ja liikennevaloetuudet) on tapahtunut varsin vähän uutta viimeisen vuoden aikana, kuten tilannekatsaus 1.12.2001 osoittaa.
Suurin osa sivuistamme ovat sellaisia, ettei niihin ajan hammas pure - esimerkiksi vihreää aaltoa koskeva tietous on ollut kovaa kamaa jo pian kolmekymmentä vuotta. Osa sivuista taas perustuu tehtyihin tutkimuksiin tai kaupunkisuunnittelulautakunnan esittelyihin eikä niitä sovi enää jälkeenpäin korjailla.
Kokonaisuudessaan käytämme noin tunnin verran aikaa viikossa sivujemme ylläpitoon. Tämä on mahdollista, koska lähes kaikki sivuille tuleva aineisto syntyy jokapäiväisen työn tuloksena. Itseasiassa vain tämän palstan pito on ylimääräistä.

16)	jusa
	jusa_98@hotmail.com

Mannerheimintien jalankulkuvaloissa saa odottaa liian kauan
Olen ihmetellyt jalankulkuvaloja (suojatie)Mannerheimintiellä Ruskeasuon hallien kohdalla (Carolssin ja Vihdintien/Hakamäentien risteyksen) puolessavälissä. Ne siis "tilataan" jalankulkijan toimesta painonapilla, mutta odotusaika on aivan mielettömmän pitkä (tuntuu n. 5:ltä minuutilta) joten seuratessani kulkijoiden käyttäytymistä ko. paikassa, tuskin kukaan viitsii odottaa vihreän vaihtumista vaan kävelee punaisia päin yleensä aina. Muutaman minuutin päästä ne sitten vaihtuvat ja katkaisevat autoliikenteen ja kukaan ei ole enää lähelläkään. Mikä tämän tolkuttoman pitkän odotusajan idea on?

Perjantai, marraskuu 23, 2001 klo 21:09 Serv: mother

Liikenteenohjauskeskus: Mannerheimintien suojatievalot bussivarikkoa vastapäätä ovat hyvä esimerkki sitä, miten eri henkilöt kokevat valojen toiminnan. Nimimerkin v.k. (kysymys 13) mielestä samat valot toimivat aivan liian nopeasti eli katkaisevat autoliikenteen vihreän valon heti kun joku niitä painaa.
Niinpä niin. Suojatievalot toimivat yhdessä läheisen Hakamäentien risteyksen kanssa. Päivällä kiertoaika on molemmissa valoissa 100 s, ruuhka-aikana 120 s ja illlalla 80 s. Kiertoaika on pitkä, mutta toisaalta nelivaiheiset Hakamäentien risteyksen liikennevalot ovat Helsingin ruuhkaisimpia, joten pitkä kiertoaika on tarpeen.
Jalankulkijan punainen valo on siten kiertoajasta riippuen 70-110 s, ei viittä minuuttia kuten jusa epäilee. Illalla, jolloin painonapit ovat käytössä, punainen valo voi tietysti kestää pitempään, jos kukaan ei ole painanut nappia.

14-15)

Inkeri

Liikennevalo kaistan päälle Kustaa Vaasan tiellä (jatkoa)
Keskustelu jatkuu Kustaa Vaasantien ja Hämeentien uusista liikennevaloista. Kiitos vastauksestanne.
Tiedänhän minä nämä ryhmittymiset ja valot. Ymmärrän senkin, ettei ratikkakiskojen päällä voi olla valoa. Mutta tilanne on vaarallinen. Alueella on 60 nopeusrajoitus ja tässä näytetään ajavan vieläkin lujempaa. Omat valot kääntyville olisi tämän poistamisenkin jälkeen vielä kahdet. Menkääpä tarkkailemaan tilannetta. Ehkäpä sitten muutatte kaistan päällä olevan valon sitä kaistaa ohjaavaksi.

Perjantai, marraskuu 16, 2001 klo 11:35 Serv: kummeli.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien risteyksen vasemmalle kääntyvän liikenteen opastinta ei voi sijoittaa kaistan yläpuolelle, koska samaa kaistaa käyttää myös raitiovaunu. Sen sijaan tilanne selkeytyy kun siirrämme lähiaikoina suoraan menevän liikenteen pallo-opastimen nuoliopastimen viereen. Raitiovaunujen takia liikennevalojen sijoitus on Helsingissä usein poikkeuksellisen hankalaa kuten tässäkin tapauksessa.

13)

v.k

Painonappivalot Mannerheimintiellä katkovat liian äkkiä
miksi monet ns. jalankulkupainikkeella varustetut liikennevalot keskeyttävät vihreän aallon??
esimerkkinä voidaan mainita mm. mannerheimintien pohjoispäässä olevat valot sekä lahdentielle mentäessä (kustaa vaasan tiellä?) olevat valot.
eikö näiden nappien tehtävä ole joustavoida liikennettä eikä sotkea sitä?? voisitteko kertoa, miksei näihin valoihin saada ohjelmaa jossa valot vaihtuisivat punaisille vain muiden valojen mukana, eikä heti kun joku niitä painaa.
ps. teillä tuntuu olevan teoreettistä tietämystä näistä liikennevaloasioista, mutta jos haluatte käytännön tietoa niin olen hyvin mielelläni valmis auttamaan teitä näissä asioissa...

Tiistai, marraskuu 13, 2001 klo 20:50 Serv: mother

Liikenteenohjauskeskus: Mannerheimintien pohjoispään jalankulkuvalot ovat kytketyt yhteen Hakamäentien risteyksen valoihin. Kaikkia suojatien kohdalle vuorotellen tulevia liikennevirtoja: 1) Hämeenlinnantieltä, 2) Hakamäentieltä ja 3) Vihdintieltä tulevia autoja ei silti saa vihreään aaltoon. Jollekin suunnalle on näytettävä punaista valoa ja annettava jalankulkijalle vuoro ylittää katu.
Liikennevalojen teoriaa ei kannata väheksyä; ne ovat luonnonlakeja, joita ei voi ohittaa. Esimerkiksi juuri vihreä aalto ja sen rajoitukset ovat varsin huonosti tunnetut. Otamme kiinnostuneina vastaan ehdotuksen siitä, miten nimimerkki (mielellään nimellä) ratkaisisi suojatien ajoitusongelman.

12)

KSL

HELMI ja linjan 16 bussit
Luin joskus aikaisemmin tänä syksynä lehtiartikkelin koskien HELMI-järjestelmän laajenemisesta myös bussilinjalle 16. Ihan vaan mielenkiinnosta, milloin kyseisellä linjalla liikennevaloetuisuudet otetaan käyttöön ? Risteykset ? Etuisuuden vaikutus (pidennetty vihreä, välivihreä, nopeutettu kierto ...) kunkin risteyksen normaaliin valokiertoon ?
Lehdessä mainittiin jotain tästä syksystä, mutta en ole havainnut vielä minkäänlaista etuutta missään vaikka linjalla jo liikkuukin helmi-busseja.

Tiistai, marraskuu 13, 2001 klo 10:33 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Linjan 16 Helmi-toteutus on käynnissä. Osa busseista on varustettu Helmi-laitteilla, suurimpaan osaan linjan liikennevaloista etuudet on ohjelmoitu, osa risteysantenneista on asennettu. Enää puuttuu linjakuvauksen teko ja siirto bussien tietokoneisiin. Sitten päästäänkin jo testaamaan. Eiköhän vuoden lopussa olla valmiit.

11)

kjs

Testi

Sunnuntai, marraskuu 11, 2001 klo 11:47 Serv: majakka

9-10)

Eliel Saarisen tieltä joustavammin Vihdintien ympyrään (jatkoa)
Vastaan liikenteenohjauskeskuksen vastaukseen koskien aiemmin kirjoittamaani viestiä nro 4. En tarkoittanut, että vihreä aalto olisi sekä Eliel Saarisen tien että Vanhan Turunmaantien suunnasta lähestyttäessä. Tarkoitin järjestelyä, jossa sekä Vanhan Turunmaantien risteyksen että liikenneympyrän huulen valot olisivat ELIEL SAARISEN TIELTÄ tuleville vihreät yhtä aikaa. Nyt on kolme vaihetta, ensin se, jolloin Vanhalta Turunmaantieltä tuleville on vihreä, sitten se, jolloin Eliel Saarisen tieltä tuleville on vihreä, ja sitten se, jossa molemmat nämä tulosuunnat ovat punaisia, ja jonka ajan yksinomaan liikenneympyrän huulella on näille vihreä, kaikkien muiden kahden vaiheen aikana liikenneympyrän huulella oleva valo on punainen näille. Minä ohjelmoisin niin, että näistä vaiheista se, jossa sekä Eliel Saarisen tieltä että Vanhalta Turunmaantieltä tulevien valot ovat punaiset, jäisi pois, ja vihreä valo ympyrän huulella olisi siinä vaiheessa, jolloin Eliel Saarisen tieltä tulevilla olisi vihreä, ja punainen siinä vaiheessa, jolloin Vanhalta Turunmaantieltä tulevilla olisi vihreä.

Maanantai, marraskuu 05, 2001 klo 17:31 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Eliel Saarisen tien ja Vanhan Turun maantien risteyksessä on vain kaksi vaihetta. Ei ole kolmatta vaihetta. jossa molemmat suunnat saisivat punaisen valon. Toivomus, että Eliel Saarisen tien liikenne saisi pysähtyä vain kerran, johtaa tässä tapauksessa siihen, että Eliel Saarisen tieltä Vanhalle Turunmaantielle vasemmalle kääntyvä liikenne joutuisi seisomaan turhan takia punaisen valon takana.

8)	Inkeri

Liikennevalo kaistan päälle Kustaa Vaasan tiellä
Olen ilolla ottanut vastaan mahdollisuuden kääntyä Kustaa Vaasan tieltä Toukolaan pohjoisesta päin tultaessa. Mutta miten on mahdollista, että suoraan menevän kaistan yläpuolella roikkuu kääntyville tarkoitettu liikennevalo. Tilanne on muodostunut vaaralliseksi jo usean kerran; suoraa-ajava havahtuu punaiseen valoon ja äkkijarruttaa.
Laittakaa kaistan päälle kyseistä kaistaa ohjaava valo. Kiitos

Maanantai, marraskuu 05, 2001 klo 15:16 Serv: mother

Liikenteenohjauskeskus: Muistathan, että ryhmitysmerkki kertoo mihin suuntaan kaistalta ajetaan ja liikennevalo kertoo koska ajetaan. Tämän takia liikennevaloja ei välttämättä tarvitse sijoittaa juuri ajokaistan päälle. Sitä paitsi suurin osa Helsingin liikennevaloista ei ole ajokaistan päällä vaan kadun oikeassa ja vasemmassa reunassa.
Kaistalla, jolla kulkee ratikoita, ei ole mahdollista käyttää yläpuolisia opastimia. Tällaisia paikkoja on Helsingissä muitakin. Niihin on vain toteuttava tai sitten luovuttava kääntymiskaistasta tai ainakin nuolen turvaamasta vasemmalle kääntymisestä.

Lauri

Ruotsissa on paremmat liikennevalot
Liikennevalojen ohjauksessa ottakaa oppia Ruotsista, siellä valot vaihtuvat liikenteen mukaan. Esim! jos on 50:n nopeusrajoitus niin valot seuraavassa valoissa vaihtuu sopivasti tällä nopeudella, jos ajaa lujempaa niin joutuu pysähtymään. Samoin hiljaisina aikoina valot vaihtuu sopivasti, eikä tarvitse turhaa pysähtyä, säästyy polttoainetta, luontoa ja hermoja. Tällaisia turhia pysähdyksiä on tuhansia/päivä ja vuodessa? Mielestäni tämä on jo huomattava luonnonsuojeluasiakin.

Perjantai, marraskuu 02, 2001 klo 15:42 Serv: kummeli.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Maaseutumaisissa risteyksissä, joita Ruotsissa on paljon, tällainen on toki mahdollista. On kuitenkin vaikea kuvitella vastaavaa esimerkiksi Mannerheimintiellä. Tällöin valoissa ei saisi olla lainkaan jalankulkua - esimerkiksi normaali jalankulkuvaihe on niin pitkä, että siitä aiheutuvan pysähdyksen välttämiseksi ilmaisimen tulisi olla 50 km/h nopeudella ajettaessa peräti 450 metrin päässä valoista.
Helsingissä on toki risteyksiä, joissa samantyyppistä valo-ohjausta käytetään kuten esimerkiksi Laajasalossa Koirasaarentien risteyksessä

Sari

Punainen aalto
Punaisia päin ajaminen on Helsingissä valitettavan yleistä. Vaikka jalankulkijana vihaan punaisia päin ajajia, autolla liikkuessani myönnän, että kiusaus on suuri. Tuntuu siltä, että Helsingin liikennevalosuunnittelussa on punainen aalto kunniassa. Kahdetkin perättäiset vihreät ovat tietyillä alueilla, kuten Mäkelänkadulla harvinaisuus. Myös Mannerheimintietä maalta keskustaan on aivan kamala ajaa. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että jos liikenne olisi sujuvampaa, autoilijoiden kiusaus ajaa valoista "vanhoilla vihreillä" olisi huomattavasti pienempi.

Perjantai, marraskuu 02, 2001 klo 08:56 Serv: kummeli.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Liikennevalojen vihreä aalto on aina sovittelua erilaisten vaatimusten kesken. Ei ole yleensä mahdollista ajoittaa liikennevaloja siten, että molempiin suuntiin pelaisi vihreä aalto samanaikaisesti. Jos et usko, niin voit vaikka itse yrittää suunnitella vihreät aallot Kiasmalta Erottajalle. Monet ovat jo yrittäneet, mutta kukaan ei ole vielä onnistunut!

5)	Jussi Sahlberg
	jude@jussi.org
	http://www.jussi.org

Kansalaiskomitea säätämään liikennevaloja
Mielestäni Helsingissä on liikaa liikennevaloja. Tarkoitan sitä että ruuhka-aikana ne ovat pääosin ihan hyvä juttu mutta ruuhka-ajan ulkopuolella en voi ymmärtää että miksi pitää pitää valoja käytössä jos liikenteen määrä on niin pieni että liikenne sujuisi nopeammin ilman valoja.
Ehdottaisin että Liikenteenohjauskeskus voisi kerätä eräänlaisen "kansalaiskomitean" kertomaan ja antamaan käytännön vinkkeja ja ehdotuksia siitä että miten tiettyjä valo-ohjattuja risteyksiä voitaisiin ohjelmoida uudestaan. Olen sitä mieltä että päivittäiset käyttäjät osaavat sanoa tilanteesta paremmin kuin joku joka tutkii tilastoja tms.

Perjantai, marraskuu 02, 2001 klo 00:10 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Taitaa olla niin, että tuskin löytyy sellaista kansalaiskomiteaa , joka pääsisi jonkinlaiseen yksimielisyyteen siitä, miten liikennevalojen tulisi toimia. Toiset kun haluavat suosia joukkoliikennettä ja toisille se tuntuu olevan ihan myrkkyä. Myös lukemattomien jalankulkijoiden mielestä vihreä on aivan liian lyhyt kun taas monet autoilijat katsovat, että punaisissa valoissa joutuu seisomaan turhaan pitkien jalankulkijavihreiden takia

4)	KL
	Kuisma.Lappalainen@ pp.inet.fi

Eliel Saarisen tieltä joustavammin Vihdintien ympyrään
Eliel Saarisen tien punainen aalto olisi muutettava vihreäksi. Nyt joutuu pahimmillaan Eliel Saarisen tien ja liikenneympyrän välissä pysähtymään kahdesti, ensin Shellin risteykseen ja sitten muutaman metrin päästä toisen kerran ympyrän huulelle. Tämä johtuu siitä, että aina kun ympyrän huulen valo on vihreä, on Shellin (Vanhan Turunmaantien) risteyksessä punainen, ja päinvastoin. Tästä syystä jonot ulottuvat pisimmillään jopa Isonnevantielle saakka. Jos olisin Helsingin liikennevalo-ohjelmoija, ohjelmoisin nuo valot toisin, siten, ettei Eliel Saarisen tieltä tulevan tarvitsisi pysähtyä kuin enintään kerran ympyrään tullessaan. Liikenne sujuvoituisi tästä järjestelystä. Myös Huopalahdentiellä on ajoittain viime aikoina ollut liian kovaa ruuhkaa, erityisesti niissä valoissa, jotka ovat Lapinmäentie-Huopalahdentie-risteyksessä, erityisesti tulosuunnassa Huopalahdentie Haagasta päin ja tulosuunnassa Lapinmäentie.

Torstai, marraskuu 01, 2001 klo 17:13 Serv: poiju.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Sekä Eliel Saarisen tien että Vanhan Turun maantien suuntaa ei saa vihreään aaltoon liikenneympyrään ajettaessa. Toisaalta on tärkeää, että Vihdintien tulosuunta ja Huopalahdentien suunta saadaan aaltoon myös ympyrästä poistuttaessa.
Tutkimme kuitenkin vuonna 2002, jos Vanhan Turun maantien risteyksen valot voisi kokonaan irrottaa yhteenkytkennästä, jolloin tilanne saattaisi kokonaisuudessaan parantua - tai sitten huonontua.

Niku

Ratikkaetuudet Katajanokan sillan valoissa
Joukkoliikenteen etuuksista kiinnostuneena ja niitä mielenkiinnolla seuranneena olen ollut huomaavinani, etteivät Satamakadun ja Kanavakadun risteyksessä Katajanokalla olevat liikennevalot enää anna etuuksia ratikoille, kuten aikaisempina vuosina. Oletan tämän johtuvan siitä, että kyseiset valot eivät ymmärrä neloslinjan ratikoiden uutta satelliittipaikannukseen perustuvaa valontilauskäskyä ja vanha paikannusjärjestelmä on poistettu käytöstä. Onko näin? Usein ratikat joutuvat tekemään alamäessä äkkijarrutuksia, kun valot yllättäen vaihtuvat punaiseksi. Onkohan tilanteeseen luvassa muutosta lähiaikoina? Päävartion edessä olevat valot ovat mielestäni ilahduttava esimerkki siitä, miten homman pitäisi sujua. :)

Keskiviikko, lokakuu 31, 2001 klo 19:28 Serv: majakka

Liikenteenohjauskeskus: Nelosen ratikan uudet HELMI-ilmaisimet ovat olleet käytössä jo useita vuosia. Viime vuonna etuuksia säädettiin, jolloin viivytykset vähenivät peräti 26 sekuntia. Perjantaina 2.11.2001 mittausten mukaan ajo Katajannokan suuntaan näytti hidastuneen viisitoista sekuntia.
Valitettavasti nelosen linjalla näkyy käytettävän myös sellaisia ratikoita, joissa ei ole HELMI-ilmaisimia, esimerkiksi perjantaina 2.11.2001. ne puuttuivat kolmesta ratikasta. Tällöin odotus valoissa voi venehtää varsin pitkäksi

Heka

Koska liikennevalot Itäväylälle
Missä viipyvät Itäväylän ja Linnanherrantien kolariristeyksen liikennevalot. Ne luvattiin rakentaa sinne jo tänä vuonna.

Tiistai, lokakuu 30, 2001 klo 17:18 Serv: kummeli.saunalahti.fi

Liikenteenohjauskeskus: Linnanherrantien risteyksen valojen valmistuminen siirtyi kesään 2002. Samalla parannetaan Itäväylää monen sadan metrin matkalta. Työt ovat jo alkaneet

1)	Virtanen

Vilkkuvihreä
Miksi kaikissa Helsingin liikennevaloissa ei ole jalankulkijan vilkkuvaa vihreää valoa?

Tiistai, lokakuu 30, 2001 klo 10:42 Serv: majakka

Liikenteenohjauskeskus: Osa Helsingin liikennevalojen ohjauskojeista on niin iäkkäitä, ettei niissä ole teknisiä ominaisuuksia jalankulkijan vilkkuvihreää varten. Tällaiset ohjauskojeet uusiutuvat seuraavan kymmenen vuoden aikana, jonka jälkeen kaikissa liikennevaloissa Helsingissä tulee olemaan jalankulkijan vilkkuvihreä. » Lue lisää