Ajantasa 2004

 
FITS
Kansallisen liikennetelematiikan
tutkimus- ja kehittämisohjelman tuloksia
Helsingin kannalta

Perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.10.2004 käsittelyssä olevaan asiaan
FITS-kansallisen liikennetelematiikkaohjelman tuloksista

Taustaa

Liikenne- ja viestintäministeriön kolmivuotisen FITS-ohjelman (Finnish R&D Programme on ITS Infrastructures and Services) tavoite oli kehittää liikenteeseen liittyviä julkisia ja kaupallisia palveluita sekä rakenteita, joita tarvitaan niiden toteuttamisessa.

FITS-ohjelmassa on painotettu sellaista tutkimusta ja kehittämistä, jonka seurauksena syntyy käyttäjien tarvitsemia palveluja. Ohjelman toivottiin ratkaisevan toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä parantavan verkottuvaa yhteistyötä ja palvelujen edellytyksiä. Ohjelmalla haluttiin lisäksi edistää liikennetelematiikan suomalaista osaamista sekä palveluissa tarvittavien laitteistojen ja järjestelmien tuotteistamista.

FITS-ohjelma jakaantui kahdeksaan osa-alueeseen. Ensimmäinen osa–alue tarkasteli liikennetelematiikan luomien palvelujen edellytyksiä, toinen osa-alue käyttäjien tarpeita ja loput kuusi osa-aluetta liikennetelematiikan keskeisiä kehittämiskohteita. Näitä olivat liikenteen ja kuljetusten seuranta, liikenteen häiriöiden hallinta, joukkoliikenteen matkustajainformaatio, älykäs liikenteenohjaus sekä nopeuden säätely ja automaattivalvonta. Liikennesuunnitteluosaston edustaja oli vetovastuussa osa-alueesta Älykäs liikenteenohjaus.

Ohjelman toiminta

FITS-ohjelmaan kuului yli 140 erillistä hanketta. Ohjelman kokonaisrahoitus oli noin 25 miljoonaa euroa. Ohjelman suurimmat rahoittajat olivat liikenne- ja viestintäministeriö, kaupungit ja Tiehallinto. Panostukseltaan suurin ohjelma-alue oli matkustajainformaation kehittäminen, jota varten perustettiin erillinen HEILI-ohjelma. Sen osuus rahoituksesta oli 16 miljoonaa euroa. Muita laajoja ohjelmia olivat älykäs liikenteenohjaus ja liikennetelematiikkaan liittyvien palvelujen edellytykset.

Ohjelman johtoryhmässä olivat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, Foreca, Ilmailulaitos, Ilmatieteen laitos, Kuntaliitto, Suomen liikenneliitto, Merenkulkulaitos, Radiolinja, Ratahallintokeskus, sisäasiainministeriö, Suomen Akatemia, Tekes, TeliaSonera ja Tiehallinto.

Ohjelma arvioitiin vuoden 2003 lopulla. Arvioinnin yhteydessä haastatellut liikenteen asiantuntijat olivat melko tyytyväisiä ohjelmien ja hankealueiden etenemiseen ja siten suomalaisen liikennetelematiikan kehittymiseen.

Tulokset

Ohjelma tuotti uusia palveluita ja järjestelmiä sekä liikennetelematiikalle välttämättömiä taustarakenteita eli ns. informaatioinfrastruktuuria, jonka perustalle voidaan tulevaisuudessa synnyttää palveluihin liittyvää liiketoimintaa. Näistä palveluista ja järjestelmistä on välitöntä sujuvuus-, tehokkuus-, turvallisuus- ja mukavuushyötyä sekä kansalaisille että elinkeinoelämälle matkojen ja kuljetusten yhteydessä. Uusien liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisessa ohjelman tuloksellisuus näkyy täysimittaisena kuitenkin vasta lähivuosina

Helsingin kaupunki osallistui välittömästi kahteen FITS-hankkeeseen – joukkoliikenteen matkustajainformaation ja liikennevaloetuuksien kehittämiseen ja toinen ympäristöystävällisen liikennevalojen ääniopasteen kehittämiseen. Lisäksi liikennesuunnitteluosaston edustajia oli mukana asiantuntijoina eräissä muissa hankkeissa.

Älykäs liikenteenohjaus

Liikennevalo-ohjauksen kannalta merkittävin edistysaskel saavutettiin hälytysajoneuvojen pakkoetuuksien kehittämisessä. Hanke oli ajankohtainen, koska Hätäkeskuslaitoksen organisoinnin takia vanhat hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmät ovat joko poistumassa kokonaan käytöstä tai vaativat merkittäviä teknisiä parannuksia toimiakseen uudessa käyttöympäristössä. Hankkeessa selvitettiin VIRVE–radioverkon ja pelastusautoihin kiinnitettävien erillisten tunnistimien käyttöä liikennevalojen pakkoetuuksien toteuttamiseksi. Näistä jälkimmäinen mahdollisuus myös kokeiltiin Lahdessa ja siitä saatiin erittäin hyvät kokemukset.

Alueellisen valo-ohjauksen kehittämisessä sumean logiikan keinoin päästiin hieman eteenpäin, joskin joukkoliikenne-etuuksien liittäminen osaksi alueellista valo-ohjausta jäi vielä teoreettiselle tasolle. Sumean logiikan valo-ohjausta ei saada yleistymään nykyisten koealueitten ulkopuolella, ellei siihen liittyvien laiteliitäntöjen kehittämistä saada käyntiin.

Matkapuhelinpohjaisia pysäköintimaksu- ja informaatiopalveluja käsitelleet selvitykset osoittivat, että pysäköintipalvelujen järjestelmätoimittajien rooli on tärkeä. Lisäksi mm. pysäköintijärjestelmien nykyisiä alueiden ja vyöhykkeiden merkitsemisperiaatteita pitäisi muokata uuden tekniikan vaatimusten mukaisiksi. Pysäköinnin maksaminen matkapuhelimella näyttää yleistyvän lähivuosina, koska itse maksutapahtuma luo pohjan taloudelliselle toiminnalle.

Liikennevalojen uuden ”linnunlauluääniopasteen” prototyyppi ja koeasennus valmistuivat. Ensimmäiset uudet laitteet asennettiin Helsingissä näkövammaisien toimintakeskuksen Iiriksen ja Itäkeskuksen metroaseman väliselle kulkureitille. Käyttöön tulleet äänet valittiin yhteistyössä näkövammaisia edustavien järjestöjen kanssa. Ääniopasteet ovat herättäneet vilkasta keskustelua näkövammaisten keskuudessa. Laitteiden käytettävyyden lopullinen arviointi tapahtuu myöhemmin syksyllä.

Tampereella kehitetyt ylikorkeiden ajoneuvojen varoitusjärjestelmä ja satamaliikenteen informaatiojärjestelmä ovat pieniä mutta selkeästi konkreettista hyötyä tuottavia telematiikkajärjestelmiä. Turussa kehitetyt OIVA-valot sekä Helsingissä kehitetyt JOKERI-valot ovat esimerkkejä epätäydellisestä liikennevalo-ohjauksesta, jota tarvitaan poikkeuksellisissa liikennejärjestelyissä. Molemmat tähtäävät liikenneturvallisuuden parantamiseen, mutta samalla ne myös lisäävät liikenteen sujuvuutta. Turun keskustan uusi ajantasainen pysäköintiopastus on aiemmista Suomessa käytössä olevista vastaavista järjestelmistä poiketen toteutettu hajautetusti. Järjestelmä toimii ilman keskuslaitetta, joten se on kustannuksiltaan hyvin edullinen. Toisaalta sen hallintaominaisuudet eivät ole yhtä kattavat kuin keskitetyissä järjestelmissä.

Helsingin liikennevalojen keskusohjausjärjestelmän perusparannus on askel TCP/IP-pohjaisten liikennevalojärjestelmien suuntaan. Samalla liikennevalojärjestelmien ja muiden liikennetelematiikan järjestelmien liittäminen toisiinsa helpottuu. Helsingin liikenteenohjauskeskuksen valvomohuoneen uusinta osoitti, että eri järjestelmät voidaan liittää toisiinsa yhteisillä hallintalaitteilla, jolloin käyttäjän ei tarvitse siirtyä laitteelta toisella voidakseen käyttää eri järjestelmiä.

Joukkoliikenteen matkustajainformaatio (HEILI)

Merkittävin yksittäinen hanke oli liikenne- ja viestintäministeriön, Matkahuollon, VR:n, YTV:n ja Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toteuttama valtakunnallinen julkisen liikenteen palveluportaali, jonka ensimmäinen vaihe, joukkoliikenteen aikataulu- ja reittitiedot sisältävä valtakunnallinen koontitietokanta, valmistui vuonna 2003. Vuoden 2004 lopussa koontitietokannan päälle toteutetaan reitittävä palvelu, jonka avulla matkustajat voivat suunnitella valtakunnallisesti ovelta–ovelle –matkaketjuja

Ohjelman muissa hankkeissa parannettiin matkustajainformaatiota asentamalla informaatio-ohjelmistoja ja laitteita linja-autoasemille (Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Hämeenlinna, Mikkeli, Turku, Oulu, Tampere ja Kuopio). Myös Kampin terminaalin informaatiojärjestelmän suunnittelu ja toteutus sisältyivät HEILI-ohjelmaan. Joukkoliikenteen häiriönhallintaa kehitettiin liikennelaitoksen raitioliikenteen piirissä.

Automaattivalvonta ja nopeuden säätely

Hanke ei edennyt käytännön asteelle. Samanaikaisesti käynnissä ollut lainsäädäntötyö aiheutti epävarmuutta siitä, miten asioita tulisi edistää. Automaattivalvontaa kehitettiin kuitenkin kuvaamalla automaattivalvonnan tavoitejärjestelmä, selvittämällä automaattivalvonnan teknisiä ratkaisuja ja toteuttamismahdollisuuksia sekä kokeilun mahdollisuuksia. Selvitystyöllä kyettiin vaikuttamaan automaattivalvonnan kehittymiseen sekä lainsäädäntövaihtoehdoista käytyyn keskusteluun.

Häiriötilanteiden hallinta

Eräät osa-alueen keskeisiä hankkeita liittyivät liikenteen häiriöistä tiedottamisen kehittämiseen. Hätäkeskuslaitos ja Tiehallinto tekivät valtakunnallisen yleissopimuksen yhteistyömenetelmästä. Myös Helsingin kaupungin, Tiehallinnon, Pelastuslaitoksen ja Helsingin hätäkeskuksen yhteistyötä tehostettiin. Helsingin kaupungin, Uudenmaan tiepiirin ja poliisin välillä solmittiin yhteistyösopimus, jonka perusteella Helsingin liikenteenohjauskeskus välittää automaattisesti tietoa eri osapuolille viidestä erityyppisestä, ennakolta tiedossa olevasta häiriötapauksesta. Samaa sopimusmallia sovittiin käytettäväksi myös Turussa ja Tampereella.

Liikenteen ja kuljetusten seuranta

Osa-alueen merkittävin hanke liittyi liikenteen sujuvuuden mittaamiseen matkapuhelinpaikannuksen avulla. Periaatetta kokeiltiin pääkaupunkiseudulla Kehä I:llä ja valtatiellä 4 Lahden ja Heinolan välillä. Pilottivaihe onnistui hyvin, ja on tuloksien perusteella tietyin rajoituksin uusi ja kustannustehokas vaihtoehto liikenteen matka-aikojen seurantaan tulevaisuudessa.

Käyttäjien tarpeet

Osa-alue arvioi useita liikennetelematiikkahankkeita. Helsingin seudulta arvioitiin joukkoliikennematkustamista palvelevat Espoon ja Länsiväylän reaaliaikainen matkustajainformaatiojärjestelmä ELMI ja Pääkaupunkiseudun Reittiopas. Molemmat auttavat kulkumuodon ja reitin valinnassa, tehostavat aikataulutiedon hakua, vähentävät epävarmuutta sekä auttavat hyödyntämään odotusaikaa. Reittiopas tukee matkustamista ennen matkaa, ELMI matkan aikana. Kumpikin järjestelmä on koettu tärkeäksi ja hyödylliseksi. Reittiopas osoittautui yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattavaksi hankkeeksi.

Ajoneuvoliikenteen ruuhkautumista ja tiedotustoiminnan vaikutusta ruuhkiin tutkittiin kahdessa selvitystyössä. Näiden mukaan tiedottamisella voidaan vähentää pääkaupunkiseudulla häiriöistä aiheutuvaa viivytystä ja yhteiskuntataloudellisia kustannuksia. Tiedotuksella autoilijoita voidaan ohjata korvaaville reiteille, liityntäpysäköintilaitoksiin tai joukkoliikenteeseen. Myös lähdön ajankohtaan voidaan vaikuttaa.

Lopuksi

FITS-ohjelman tuloksena aikaansaatu ITS Finland -yhteistyöfoorumi vastaa alan toimijoiden verkottumisesta ja muista toimista liikennetelematiikan toteuttamisen ja palveluliiketoiminnan edistämiseksi Suomessa. Tämä antaa omalta osaltaan mahdollisuuden alan tutkimus- ja kehitystoiminnan selkeämpään suuntaamiseen itse tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Liikennetelematiikan kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa myös Liikenne- ja viestintäministeriön uudessa AINO-ohjelmassa. Liikennesuunnitteluosasto on mukana yhdessä AINO-hankkeessa, joka liittyy liikenteen hallintaan kaupunkiseutujen isoilla tietyömailla / Hakamäentie.