Esitys

Hakemuksen tekijä

Keskeiset asiantuntijat

Haetut
kustannukset

Muu rahoitus

Aikataulu

1.
DIGITRAFFIC - esiselvitys

Teknillinen korkeakoulu,
Liikennelaboratorio

TkT Iisakki Kosonen
Prof. Matti Pursula

TkT Risto Kulmala
VTT

20 000 €

Muu rahoitus:
10 000 €

1 vuosi

DigiTraffic on liikenteen hallinnan palvelujen tuottamiseen tarkoitettu ajantasainen digitaalinen liikennemalli. DigiTraffic on eräänlainen jatke käynnissä olevalle Suomen tie- ja katuverkoston kuvaamiselle digitaalisesti (DigiRoad).

DigiTrafficin perusajatus on koota yhteen eri tietolähteistä saatava tieto ja luoda niiden perustella yhtenäinen kuva eli kokonaismalli liikenteestä. Yhtenäisen liikennemallinpohjalta voidaan tuottaa tunnuslukuja liikennejärjestelmän tämänhetkisestä ja ennustetusta tilasta sekä käyttää niitä erilaisten liikennetelematiikan palvelujen tuottamiseen

Hankkeen tavoite on esiselvityksen avulla tutkia onko DigiTraffic-järjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto kannattavaa. Esiselvitykseen sisältyy eri osapuolten (tiehallinto, ministeriö, kaupungit ja VTT) kanssa käytäviä keskusteluja kunkin roolista tulevassa kehitysyhteistyössä. Lisäksi suunnitellaan 

DigiTraffic-järjestelmäarkkitehtuuria ja toiminnallisia ominaisuuksia sekä selvitetään järjestelmän toteuttamiseen tarvittavia tekniikkaa.

Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 365 000 €. Esiselvityksen osuus kustannuksista on noin 10%
   

2.
Sumea alueohjaus - Joukkoliikenne-etuuksien integrointisumeaan alueelliseen valo-ohjaukseen

Teknillinen korkeakoulu
Liikennelaboratorio

TkL
Jarkko Niittymäki
Prof. Matti Pursula

30 300 €

TKK:
6 700 €

Muu rahoitus

13 400 €

2002-2003
(hanke on osin jo käynnissä)

Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratoriossa on selvitetty sumean logiikan soveltuvuutta liikenteen ohjaukseen vuodesta 1996 alkaen. Projekti keskittyi aluksi yksittäisen risteyksen valo-ohjaukseen, mutta viime vuosina on tutkimussuunnaksi otettu kaupunkikeskustojen valo-ohjaus, jolloin mukaan ovat tulleet joukkoliikenteen etuudet sekä alueellinen liikennevalo-ohjaus. Tutkimukseen on liittynyt menestyksellisiä kenttäkokeita erityisesti Tampereella, mutta myös Jyväskylässä, Lahdessa ja Vantaalla. Hanke oli mukana Tetra-projektissa.

Hankkeessa yhdistetään aiemmin saatuja tutkimustulokset siten, että uudentyyppistä valo-ohjausta voidaan soveltaa kaupunkikeskustojen valo-ohjaukseen. Samalla kehitetään yleisiä valo-ohjausperiaatteita ja pyritään saavuttamaan menetelmälle yleinen hyväksyntä, jotta mahdollinen sumean valo-ohjauksen laajempi hyödyntäminen olisi mahdollista

Hankkeen tavoitteena on alueellisen valo-ohjauksen systematiikan ja arkkitehtuurin kehittäminen ja uusien menetelmien, erityisesti sumean logiikan soveltaminen valo-ohjauksessa sekä joukkoliikenteen sujuvuuden parantaminen. Tutkimukseen sisältyy olennaisena osana uuden sumean alueellisen liikennevalo-ohjauksen soveltaminen Tampereen kaupungin katuverkkoon. Myös joukkoliikenteen etuuksien koekäyttö Tampereella sisältyy hankkeeseen.
  

3.
Sumean liikennevalo-ohjaustekniikan tuotteistaminen

Trafitech oy
+
projektiryhmä 
(kts. ohessa)

tj. Keijo Mäkelä

DI Matti Kokkinen
Espoon kaupunki

DI Reijo Väliharju
tekn. Pekka Grönroos Tampereen kaupunki
 
Teknillinen korkeakoulu,
Liikennelaboratorio

16 800 €

Trafitech
16 800 €

Muu rahoitus

306 140 €

Sumea logiikka on osoittautunut lupaavaksi mahdollisuudeksi kehittää liikennevalojen toimintaa tehokkaammaksi ja liikenteelle vähemmän viivytyksiä ja pysähdyksiä tuottavaksi. Sen avulla voidaan yksinkertaistaa liikennevalojen ohjausprosessia sekä ajoitusten ylläpitoa sekä saavuttaa säästöjä infrastruktuurissa. Kenttäkokeiden perusteella sumeaan logiikkaan pohjautuva liikennevalo-ohjaus näyttää merkittävästi parantavan liikenteen valo-ohjauksen tehokkuutta. Tulokset liikenteen energiatehokkuuden ja päästöjen vähentämisen osalta ovat olleet hyviä.

Hankeen tavoitteena tuotteistaa sumeaan logiikkaan perustuva liikennevalojen ohjaustekniikka siten, että se on liitettävissä Suomessa yleisesti käytettävissä oleviin liikennevalojen ohjauskojeisiin, systematisoida sumeaan logiikkaan perustuva liikennevalojen ohjaustekniikka ja tuottaa sen säätöön ja ylläpitoon tarvittavat ohjeistot sekä selvittää, voidaanko sumean logiikan tuoman paremman ohjauksen ansioista pidentää rajoitetuilla toiminnoilla varustettujen liikennevalojen taloudellista käyttöikää.
  

4.
Ajantasainen pysäköintiopastus ja pysäköinnin uudet maksujärjestelmät

SCC Viatek Tampere oy

DI Tapio Syrjänen
DI Mika Varjola
TkL Juha Laakso

29 000 €

ei muuta rahoitusta

5 kk

Ajantasaisessa pysäköintiopastuksessa sekä pysäköinnissä ennakoidaan lähivuosina siirryttävän uusiin, mobiileihin kysely- ja maksujärjestelmiin. Samalla on kuitenkin huolehdittava järjestelmiin liittyvien perusrakenteiden toiminnasta.

Hankkeen tavoite on selvittää ajantasaiseen pysäköintiopastukseen liittyviä uusia tekniikoita ja käyttäjien tarpeita, uusien matkapuhelinpohjaisten maksujärjestelmien tekniikkaa ja käytettävyyttä sekä nykyisin ajantasaisessa pysäköintiopastuksessa käytössä olevien opastustekniikoiden ymmärrettävyyttä ja soveltuvuutta erilaisiin liikenneolosuhteisiin.
Työ sisältää nykyisin käytössä olevien tekniikoiden selvityksen, käyttäjätarpeiden arvioinnin ja keskeisten investointi- ja suunnitteluperusteiden luomisen. Työhön voidaan liittää eri kustannuksella (5 500 €) Tampereen pysäköintilaitosten käyttäjien ennen/jälkeen -haastattelututkimuksen:

Työn tuloksena esitetään selvitykset matkapuhelinpohjaisten maksujärjestelmien käytöstä saaduista kokemuksista sekä ajantasaisen pysäköintiopastuksen periaatteiden käytettävyydestä, opastustekniikasta ja uuden opastustekniikan mahdollisuuksista.
  

5.
Uudet pysäköintitekniikat -
esiselvitys

Suunnittelukymppi oy

DI Ari Jaatinen

DI Markku Kyyrönen SysOpen

15 000 €

ei muuta rahoitusta

3 kk

Kännykkään perustuvat mobiilit palvelut ovat kiivaassa kehitysvaiheessa. Pysäköinnin ajantasaiseen opastukseen ja maksujärjestelmiin soveltuville ratkaisuille on olemassa selvä tilaus käyttäjien taholta. Toisaalta tekniset ja ohjelmalliset valmiudet antaisivat hyvän pohjan pysäköintiin liittyville käytännön sovellutuksille.

Hankeen tavoite on selvittää pysäköintiopastuksen ja maksujärjestelmien ja niissä käytettävien tekniikoiden nykytilanne, pysäköintiopastuksen soveltuvuus asiakastarpeisiin ja erilaisiin liikennetilanteisiin, sekä arvioida näkyvissä olevia uusia mobiileja mahdollisuuksia ja käyttäjien tarpeiden kehittymistä.

Työn tuloksena esitetään arvio todennäköisistä mahdollisista kehityspoluista ja niiden vaikutuksista pysäköintiopastukseen ja maksujärjestelmien kehittymiseen. Arvioissa esitetään uusien tekniikoiden ja sovelluksien käyttöönottoon tarvittavat toimenpiteet käyttäjien, infrastruktuurin ja hallinnoinnin osalta. Lisäksi laaditaan työohjelma tarvittavista jatkoselvityksistä uusien palvelujen käyttöön saamiseksi sekä täsmennetään eri toimijoiden välistä työnjakoa.
  

1. FITS ohjelman yleisistä tavoitteista ovat FITS-älykäs liikenteenohjaus-ohjelman kannalta keskeisimmät käyttäjien tarpeiden mukaisten liikennetelematiikan palveluiden syntymisen edistäminen,liikennetelematiikan palveluiden käytössä tarvittavien tuotteiden kehittäminen sekä liikennetelematiikan perusrakenteiden kehittäminen

2. Ensimmäisellä hakukierroksella esitetyt hankkeista kaksi painottuu selvästi palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Nämä ovat sumean logiikan soveltaminen liikennevalo-ohjaukseen sekä sumean logiikan ohjaustekniikan tuotteistaminen. Muut hankkeet painottuvat liikennetelematiikan perusrakenteiden kehittämiseen eivätkä siten ole yhtä keskeisessä asemassa kuin palvelujen ja tuotteiden kehittäminen.

3. Hanke toteuttaa parhaiten FITS-älykäs liikenteenohjaus -ohjelman alkuperäisiä tavoitteita, jotka ovat joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien, alueelliseen valo-ohjauksen sekä sumean logiikan käytön kehittäminen

4. Molemmat ajantasaiseen pysäköintiopastukseen ja uusiin pysäköinnin maksutapoihin liittyvät hankkeet täyttävät FITS-älykäs liikenteenohjaus -ohjelmassa mainitut tavoitteet. Molempien heikkoutena on kuitenkin se, että ne painottuvat enemmän selvitysten tekoon eivätkä siten tuota uusia palveluja tai tuotteita.

5. Digitraffic -hanke liittyy FITS-älykäs liikenteenohjaus -ohjelmassa mainittuun alueellisen liikenteenohjauksen kehittämistavoitteeseen joskin tämä tavoite ei ohjelmassa ole kovin keskeisellä sijalla.

6. Digitraffic on mielenkiintoinen ja kunniahimoinen hanke, jolla luodaan pohjaa muille liikenteen palvelujen tuottamiselle. Hanke pyrkii liikenteen hallinnan ja dynaamisen liikenneinformaation alueella samaan asemaan kuin Digiroad tulee aikanaan olemaan tie- ja katuverkon kuvaajana.

Nyt esitetty hanke on vasta esiselvitys, josta saatavien tulosten perusteella voidaan lopullisesti arvioida Digitraffic -hankkeen toteuttamismahdollisuuksia. Hakemus painottuu pääosin Digitraffic -järjestelmän hyötyjen ja käyttömahdollisuuksien esittämiseen sekä liikennemallinnukseen. Sen sijaan Digitraffic -järjestelmän käytännön toteutusmahdollisuudet on kuvattu hakemuksessa varsin ylimalkaisesti.

Digitraffic on mittava järjestelmä, jonka kehittäminen vaatii runsaasti voimavaroja. Se ei välittömästi tuota uusia palveluja tai tuotteita vaan mieluummin luo hyvän kasvualustan tulevaisuudessa uusien liikennetelematiikan palvelujen kehittymiselle. Näin ollen hanke vaatii kehittyäkseen laajaa yhteistyötä liikenteen eri hallintokuntien välillä. Näihin seikkoihin ei hakemuksessa ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

7. Sumea alueohjaus - joukkoliikenne-etuuksien integrointi sumeaan alueelliseen valo-ohjaukseen -hanke jatkaa TETRA -ohjelmaan sisältyneitä hankkeita. Hankkeesta toistaiseksi saadut tulokset ovat olleet myönteisiä ja hanke on raportoitu hyvin.

Hankkeen vahvuutena on erityisesti sumean logiikan hyväksikäyttö joukkoliikenteen etuuksien toteuttamisessa. Tällä alueella Suomessa käytössä olevat menetelmät ovat monimutkaisia ja niiden hallinta useamman liikennevaloristeysten järjestelmissä on vasta käynnistymässä. Hanke onnistuessaan edistää suuresti liikennevalo-ohjausta.

Hankkeen tuloksia sovelletaan Tampereen kaupungin liikennevalojärjestelmään. Tampereen kaupunki on viime vuosina ollut Helsingin kaupungin ohella maan johtavia liikennetelematiikkaan liittyvien uusien järjestelmien kehittäjiä. Käytännön kenttähavainnot ovat tämänkaltaisissa hankkeissa erittäin tärkeitä, koska liikennevalojen ohjausprosessin moniulotteisuuden ja liikennevalojen laitetekniikan käytettävyyden rajoitusten takia hankeen arviointi yksinomaan laboratoriotulosten avulla ei ole mahdollista.

Hanke tuottaa liikennetelematiikan palveluiden käytössä tarvittavia uusia tuotteita suomalaisille liikennevalojärjestelmille jo FITS-ohjelman aikana, joskin varsinainen tuotteistaminen ei vielä sisälly tämän hankkeen tavoitteisiin.

8. Sumean liikennevalo-ohjaustekniikan tuotteistaminen tähtää konkreettisesti uuteen tuotteeseen, joka mahdollistaa sumean logiikan hyväksikäyttämisen Suomessa kaupan olevissa liikennevalojen ohjauskojeissa. Sumea logiikka on osoittautunut edulliseksi uudeksi mahdollisuudeksi parantaa liikennevalo-ohjausta ja tehdä siitä nykyistä enemmän liikenteen vaihteluja noudattava.
Hankkeessa on useita osapuolia sekä mittava kokonaisrahoitus. FITS-6 osuus edustaa vain noin 5% hankkeen kokonaiskustannuksista. Muiden hankkeen osapuolten sitoutumista ei ole hakemuksessa esitetty. Hankkeen toteuttamisen kannalta avainasemassa olevien laitevalmistajien halukkuus ja valmius yhteistyöhön on erityisesti selvitettävä, koska sillä on ratkaiseva vaikutus kaupunkien mukanaoloon hankkeessa. Myös syntyvien tuotteiden omistusoikeuksiin liittyvät pelisäännöt on selvitettävä paremmin.

Hankkeen tavoitteet ja työohjelma ovat hyvin kuvatut. Tästä huolimatta hankkeen käynnistäminen esitetyssä laajuudessa ei ole vielä perusteltua. Hankkeen jakaminen muutamaan keskeiseen osaan parantaisi hankkeen toteutettavuutta merkittävästi.

Liikennevalojen ohjauskojeen laajentaminen sumean logiikan pohjalta on merkittävä edistysaskel. Laiteintegroinnin olevaan liikennevalojen ohjauskojeeseen on kuitenkin oltava riittävän joustava, jotta ohjaus voidaan helposti palauttaa normaaliin ohjaukseen. Tällä tavoin uuden ohjaustekniikan käyttö ei ole hyppy tuntemattomaan.

9. Ajantasainen pysäköintiopastus ja pysäköinnin uudet maksujärjestelmät sekä Uudet pysäköintitekniikat - esiselvitys liittyvät molemmat hyvin ajankohtaiseen aiheeseen -pysäköinnin uusiin maksujärjestelmiin mutta myös ajantasaiseen pysäköinnin opastukseen. Molemmissa hankkeissa tavoitteena on laatia selvitys alan tekniikoista ja mahdollisuuksista. Kumpikaan ei siten pyri tuottamaan uusia palveluja tai tuotteita. Matkapuhelimen käyttö pysäköinnin maksamisessa on jo vakiintumassa. Erityisesti on pidettävä mielessä syntymässä olevien järjestelmien yhtenäisyys myös valtakunnallisesti .

SCC-Viatekin tekemä hanke-esitys sisältää myös mahdollisuuden Tampereella tehtävään kenttäkokeeseen pysäköintiopastuksessa. Suunnittelukympin ja Sysopenin hanke-esitys vastaavasti tulisi sisältämään yksityiskohtaisen analyysin jo tehdystä vastaavantyyppisestä tutkimuksesta.

Hanke-esityksistä SCC-Viatek painottuu hieman enemmän kännykkäpohjaisten pysäköintipalvelujen puolelle kun taas Suunnittelukympin työssä vahvuutena on paikannus- ja tunnistustekniikoiden käyttömahdollisuuden osana pysäköintipalveluja.