HANKELUETTELO JA HANKERAPORTIT
Tavoite
Hankealueen kaksi keskeisintä tavoitetta olivat olivat alueellisen ja
joukkoliikennettä painottavan liikennevalojen ohjaustekniikan
parantaminen sekä pysäköinnin maksu- ja informaatiopalveluihin
liittyvien liikennetelematiikan palveluedellytysten selvittäminen.
Näiden ohella kehitettiin kaupunkiliikenteeseen liittyviä
liikennetelematiikan uusia sovelluksia.
Toiminta
Johtoryhmän toimintaan osallistui pääasiassa suurten kaupunkien
edustajia ja muita viranomaisia. Mukana oli myös muutama
liikennetelematiikan toimittajayritys. Johtoryhmä kokoontui kolmasti.
Tämän lisäksi pidettiin useita virtuaalikokouksia sähköpostitse.
Kiertokirjeitä hankealue lähetti keskimäärin yhden kuukaudessa.
Hankealue julkisti kolme avointa hankehakua. Ensimmäinen haku tuotti
viisi hanke-ehdotusta, joista kolme hyväksyttiin. Neljäs hanke (DigiTraffic)
siirrettiin hankealueelle 4, jossa se tuli myöhemmin hyväksytyksi.
Toinen haku tuotti yhden hankkeen. Sen käsittely siirrettiin kolmanteen
hakuun, joka tuotti kuusi muuta hanke-ehdotusta. Näistä kaksi
hyväksyttiin ohjelmaan.
Johtoryhmässä edustettuina olleiden kaupunkien edustajat toivat
hankealueelle useita mielenkiintoa herättäneitä liikennetelematiikan
kehittämishankkeita. Näin saatiin niiden toteuttamisesta ja
vaikutuksista kertyneet kokemukset tehokkaasti jaettua johtoryhmän
jäsenten tietoon. Kaikkiaan alueella oli esillä 36 liikennetelematiikan
selvitys-, kokeilu- ja toteutushanketta, joista 27 toteutui tai toteutuu
vuoden 2004 aikana.
Hankealue ylläpiti omaa Internet-sivustoa osoitteessa
www.hel2.fi/liikenteenohjaus/fits
Tulokset
Alueen tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi. Suurimmassa osassa
hankkeita päästiin toteutusasteelle tai luotiin edellytykset kokeilujen
käynnistämiselle. Vain muutama hanke ei edennyt aivan tavoitteiden
mukaiselle tasolle.
Liikennevalo-ohjauksen kehittämisen merkittävin edistysaskel
saavutettiin Tampereella käynnistetyssä selvityksessä hälytysajoneuvojen
pakkoetuuksista. Hankkeessa selvitettiin mahdollisuudet luoda
VIRVE-radioverkkon avulla hälytysajoneuvoja palvelevia vihreitä aaltoja
alueellisessa liikennevalo-ohjauksessa. Hanke oli erityisen
ajankohtainen, koska Hätäkeskuslaitoksen organisoinnin takia vanhat
hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmät ovat joko kokonaan poistumassa
käytöstä tai vaativat merkittäviä teknisiä parannuksia toimiakseen
uudessa käyttöympäristössä. Hankkeen perustella on mahdollisuus
käynnistää täysimittainen kokeilu, jonka eräänä keskeisenä osana tulee
olemaan hälytysajoneuvoon sijoitettavan VIRVE-liitännäisen laitteen
kehittäminen.
Eräs mahdollisuus Tampereen VIRVE-pohjaisen hälytysajoneuvojen
pakkoetuusjärjestelmän rakenteeksi
Alueellisen valo-ohjauksen kehittämisessä sumean logiikan keinoin
päästiin hieman eteenpäin, joskin joukkoliikenne-etuuksien liittäminen
osaksi alueellista valo-ohjausta jäi vielä teoreettiselle tasolle.
Simulointiin perustuva selvitys osoitti, että sumea logiikka toimii
joissakin tilanteissa perinteistä valo-ohjausta paremmin, joskin ero ei
ole kovin merkittävä. Sen sijaan ruuhkaliikenteen vähentyessä sumea
logiikka ei riittävän joustavasti osaa lyhentää liikennevalojen
kiertoaikaa, mikä aiheuttaa liikenteelle ylimääräisiä viivytyksiä.
Sumean logiikan valo-ohjausta ei saada yleistymään nykyisten
koealueitten ulkopuolella ellei siihen liittyvien laiteliitäntöjen
kehittämistä saada käyntiin.
Matkapuhelinpohjaisia pysäköintimaksu- ja informaatiopalveluja
käsitelleet selvitykset osoittivat, että pysäköintipalvelujen
järjestelmätoimittajien rooli on tärkeä. Ei näytä todennäköiseltä eikä
edes tarpeelliselta, että viranomaistahot alkaisivat tässä vaiheessa
kehittää palveluihin tarvittavia järjestelmiä. Pikemminkin odotettavissa
on, että markkinoille tulee erilaisia järjestelmiä, joista
elinvoimaisimmat pysyvät mukana kilpailussa ja samalla viitoittavat
tietä tulevalle kehitykselle. Tässä kehityksessä myös viranomaisilla on
tärkeä rooli, sillä pysäköintijärjestelmien nykyisiä periaatteita on
muokattava uuden tekniikan vaatimusten mukaan, jotta siirtymä vanhasta
tekniikasta uuteen kävisi luontevasti.
Pysäköinnin maksaminen matkapuhelimella näyttää yleistyvän
lähivuosina, koska itse maksutapahtuma luo pohjan taloudelliselle
toiminnalle. Sen sijaan matkapuhelinpohjaisten pysäköinnin
opastusjärjestelmien kehittymisessä ei ole nähtävissä samanlaista
selkeää etenemissuuntaa. Ajantasaisen pysäköintitilanteen tunnistaminen
ja siitä tiedottaminen tulevat kuitenkin kehittyessään tuottamaan
sellaista tietoa, joka aikanaan on mahdollista liittää osaksi
matkapuhelimien tarjoamia liikennetelematiikan palveluja.
Uuden liikennevalojen ääniopasteen prototyyppi ja koeasennus
valmistunut. Käyttöön tulevat äänet on valittu yhteistyössä
näkövammaisia edustavien järjestöjen kanssa. Ensimmäiset kaksi uutta
ääniopastelaitetta tulevat käyttöön Helsingin ja Uudenmaan
Näkövammaisten ry:n uuden toimitalon Iiriksen ja Itäkeskuksen
metro-aseman välisellä kävelyreitillä. Hanke tuottaa lisäksi kymmenkunta
ääniopastelaitetta, joita voidaan koekäyttää Helsingin ohella myös
muissa Suomen kaupungeissa.
Tampereella kehitetyt ylikorkeiden ajoneuvojen varoitusjärjestelmä ja
satamaliikenteen informaatiojärjestelmä hyviä esimerkkejä pienistä,
mutta selkeitä konkreettisia hyötyjä tuottavista
telematiikkajärjestelmistä. Turussa kehitetyt OIVA-valot sekä
Helsingissä kehitetyt JOKERI-valot ovat esimerkkejä epätäydellisestä
liikennevalo-ohjauksesta, jota tarvitaan poikkeuksellisissa
liikennejärjestelyissä. Molemmat tähtäävät erityisesti
liikenneturvallisuuden parantamiseen mutta samalla ne myös lisäävät
liikenteen sujuvuutta. Turun keskustan uusi ajantasainen
pysäköintiopastus on aiemmista Suomessa käytössä olevista vastaavista
järjestelmistä poiketen toteutettu hajautetusti. Järjestelmä toimii
ilman keskuslaitetta, jolloin se on kustannuksiltaan edullinen.
Toisaalta sen hallintaominaisuudet eivät ole yhtä kattavat kuin
keskitetyissä järjestelmissä.
Helsingin liikennevalojen keskusohjausjärjestelmän perusparannus
merkitsee askelta TCP/IP-pohjaisia liikennevalojärjestelmien suuntaan.
Samalla se myös tuo aikaisemmin erillisinä toimineet
liikennevalojärjestelmät lähemmäksi muita liikennetelematiikan
järjestelmiä. Helsingin liikenteenohjauskeskuksen valvomohuoneen uusinta
osoitti, että eri järjestelmät voidaan liittää toisiinsa yhteisillä
hallintalaitteilla, jolloin käyttäjän ei tarvitse siirtyä laitteelta
toisella voidakseen käyttää eri järjestelmiä.
Hyödyntäminen
Liikenteen ohjaukseen liittyvien liikennetelematiikkajärjestelmien
hyödyntäminen tapahtuu parhaiten käytännön sovellusten kautta. Tästä
syystä on tärkeää, että kokemukset eri järjestelmistä ja niiden
toteutusmahdollisuuksista saada jaettua kaupunkien liikenteenohjauksesta
vastaavien viranomaisten kesken. Esimerkiksi liikennevalojen
keskusohjauslaitteiden uusinta tulee tällä vuosikymmenellä olemaan
esillä useimmissa Suomen suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Tästä
syystä kokemukset Helsinkiin hankituista uusista
liikennevalojärjestelmistä tulevat olemaan hyödyksi muille kaupungeille.
Matkapuhelinpohjaisten pysäköinnin maksu- ja informaatiopalvelujen
kehitys kulkee markkinavetoisesti. Hankealueella laaditut raportit
tulevat kehitystä epäsuorasti, koska ne luovat tarkastelukehikon ja
suositukset siitä, mitä uusien järjestelmien hankinnassa tulisi ottaa
huomioon. Toivottavaa on, että laitetoimittajat voisivat suunnata
sovelluskehitystä niille urille, joita raporteissa on pidetty
edullisina.
Liikennevalojen sumeaan logiikkaan perustuva valo-ohjaus sekä
hälytysajoneuvojen pakkoetuudet liikennevaloissa ovat vielä
kokeiluvaiheessa. Vasta onnistuneet kokeilut osoittavat niiden
käytettävyyden. Sen sijaan liikennevalojen uudet ääniopasteet saattavat
jo varsin nopeasti korvata vanhat ääniopasteet edellyttäen, että
laitteen tuotteistaminen saadaan toteutettua kilpailukykyiseen hintaan.
Jatkosuositukset
Älykkään liikenteenohjauksen kehittämisessä uusista järjestelmiä
koskevien kokemusten vaihto tulee olemaan aina tärkeää TETRA- ja
FITS-ohjelmien tapaan.
Uusia järjestelmiä ei välttämättä voi ostaa "kaupan hyllyltä" vaan
niiden kehittämiseksi on varattava aikaa ja taloudellisia voimavaroja.
Joka tapauksessa on syytä pyrkiä käyttämään mahdollisimman paljon
markkinoilta saatavia laitekokonaisuuksia sekä avoimia rajapintoja.
Järjestelmien käytettävyyden ja teknisen toiminnan arviointia tulisi
lisätä. Vaikka on todennäköistä, että laitteistojen toteuttajat ja
ylläpitäjät kokemustensa mukaan tuntevat laitteistonsa, niin tästä
huolimatta erilliset arvioinnit tai mittaukset voivat tuoda esiin
sellaisia seikkoja, jotka "läheltä" seuraten jäävät huomaamatta.
Useimmiten kevytkin arviointi tuottaa jo varsin hyvän yleiskuvan.
Lisätietoja
Hankealueen vetäjä: Kari Sane Helsingin kaupunki / kari.sane@hel.fi
