Kännykkään perustuvat mobiilit palvelut ovat kiivaassa
kehitysvaiheessa. Pysäköintiin liittyvien palveluiden, kuten
kysely- ja maksujärjestelmien, pysäköinnin opastuksen sekä
informaatiojärjestelmien ennakoidaan muuttuvan lähivuosina yhä
enemmän mobiileiksi. Matkapuhelin tulee oletettavasti vahvistamaan
asemaansa monipuolisena liikennetelematiikan päätelaitteena.
Matkapuhelin ei itsestään riitä vaan taustalle tarvitaan
järjestelmä, jonka tulee liittyä useisiin muihin erilaisiin
järjestelmiin.
Järjestelmän monimuotoisuuden vuoksi tulee tehdä
perusteellinen kartoitus siitä minkälaisia palveluja
tulevaisuudessa tällaisen järjestelmän tulisi pystyä hoitamaan.
Lisäksi järjestelmiä ja toimijoita on ja tulee olemaan yhä
enemmän. Pysäköinnin ja informaation hallintaan tarvitaan
järjestelmä, jonka puitteissa tiedon kerääminen ja jakelu
loppukäyttäjille on mahdollista. Tämän työn yhtenä
tarkoituksena onkin hahmotella kehikkoa tai tietojärjestelmää
pysäköinnin hallintaan.
Pysäköinnin ajantasaiseen informaatiopalveluun soveltuville
ratkaisuille on olemassa selvä tilaus käyttäjien taholta.
Toisaalta tekniset ja ohjelmalliset valmiudet antaisivat hyvän
pohjan pysäköintiin liittyville käytännön sovellutuksille.
1. Työn pohjaksi ja lähtötiedoiksi
selvitetään
- olemassa olevan tekniikan hyödyntämismahdollisuuksia ja
tietämystä ajantasaisen pysäköinnin hallinnan ja
pysäköintiopastuksen kehittämiseen.
- Käytännön kokemuksia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ·
pysäköintiopastuksen sopivuutta asiakastarpeisiin ja
erilaisiin liikennetilanteisiin sekä pysäköintipaikkojen
tarjontaan ja kysyntään.
- selvästi näkyvissä olevia uusista mobiileja mahdollisuuksia
jotka voidaan toteuttaa nykytekniikalla (realistiset ja
käyttäjäystävälliset kehitysmahdollisuudet
- käyttäjien tarpeiden kehittymistä
Eräänä lähtötietona käytettäisiin ajantasaisesta
pysäköintiopastuksesta juuri tehtyä tutkimusta, jossa yhtenä
osiona oli kännykän käyttö opastuksessa. Haastattelutietoja
analysoimalla voidaan kartoittaa käyttäjien tarpeita ja
odotuksia lähinnä potentiaalisten käyttäjien
määrittelemiseksi.
Uusien tekniikoiden osalta tarkasteltaisiin tässä mm.
erityyppisten paikannus- ja tunnistusteknologioiden soveltuvuutta
osaksi pysäköintipalveluita.
Ajoneuvonavigointilaitteiden soveltuvuutta pysäköinnin
opastukseen. Tunnistusratkaisut voivat perustua joko kohteen
merkintään sopivalla välineellä (esim. RFID tagit) , kohteen
tunnistukseen ilman merkintää ja välinettä tai tunnistustiedon
lähettämiseen viestinä (esim. kameratunnistus). Menetelmästä
riippumatta tulee taustalla olla hallintajärjestelmä, joka itse
järjestelmähallinnan lisäksi pystyy joustavasti kommunikoimaan
mm. eri pysäköinti-laitosten kapasiteetti-, maksu- ja
opastusjärjestelmien kanssa sekä mobiilien päätelaitteiden
kanssa.
2. Arvio todennäköisistä realistisista
kehityspoluista
Lähtötietojen analyysin pohjalta laaditaan arvio
todennäköisistä mahdollisista kehityspoluista ja niiden
vaikutuksista pysäköintiopastuksen ja maksu-järjestelmien
kehittymiseen. Arviossa käydään läpi uudet tekniikat ja
sovellutukset ja esitetään niiden käyttöönottoon tarvittavat
toimenpiteet käyttäjien, infrastruktuurin ja hallinnoinnin
osalta.
Pyrkimyksenä on laatia arvio realistisista vaihtoehdoista,
ottaen huomioon jo tehdyt tutkimukset kännykän käyttämisestä
opastuksesta sekä tutkimukset pysäköintikäyttäytymisestä.
Lisäksi arvioidaan palveluiden todellinen käytettävyys.
Työssä kartoitetaan tosiaikaisen ja todelliseen
pysäköintikäyttäytymiseen pohjautuvan keskitetyn
pysäköintitietojärjestelmän käyttöönottoon liittyviä
hallinnollisia, juridisia, taloudellisia, teknisiä kysymyksiä
ympäristössä , jossa järjestelmää hyödyntää useampi
pysäköintipalveluntuottaja (kaupunki) ja järjestelmän ytimeen
kerätään tietoa useammista eri lähteistä.
3. Selkeä työohjelma tarvittavista
jatkoselvityksistä
Lopuksi laaditaan selkeä työohjelma siitä, mitä
jatkoselvityksiä on tehtävä, jotta uudet mobiilit palvelut
saataisiin käyttöön. Työohjelmassa täsmennetään myös
työnjakoa eri toimijoiden välillä sekä tutkitaan ja
luonnostellaan mahdollisen pilotoinnin järjestämistä.
Selvityksestä vastaisi Suunnittelukymppi Oy:n, SysOpen Oy:n ja
Mopasol Oy:n muodostama konsulttiryhmä, jossa vastuuhenkilöinä
olisivat DI Ari Jaatinen (Suunnittelukymppi), Lasse Salonen
(SysOpen) ja Jyrki Rautkivi (Mopasol).
