Loppuraportin löydät täältä

Kommentoi -  katso annetut kommentit tästä

Suunnittelukympin sivuille, jossa raporttia on käsitelty, pääset tästä

TIIVISTELMÄ

Matkapuhelin päätelaitteena mahdollistaa monenlaisen informaation välittämisen. Erilaiset informaatiopalvelut ovatkin kehittyneet voimakkaasti. Pysäköinnin informaatiopalvelut on osa-alue, joka soveltuu mobiiliin tiedonjakeluun.  Henkilöautolla tehtävään matkaan liittyy oleellisesti pysäköinti määränpäässä. Mikäli pysäköintipaikasta ei ole varmuutta, on tästä kertovalle informaatiolle kysyntää. Tässä selvityksessä informaatiopalvelut määritellään koskemaan sellaista tietoa, joka on tarkoitettu matkapuhelimenhaltijalle/autoilijalle itselleen lähinnä pysäköinnin helpottamiseksi ja jouduttamiseksi ja siten myös liikenteen sujuvuuden parantamiseksi.

Tällä hetkellä ei tällaisia palveluja ole olemassa. Joissakin maksujärjestelmissä on informaatiotoiminto, joka varoittaa maksetun pysäköintiajan päättymisestä, mutta muunlaisia informaatiopalveluja ei ole käytössä. Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa on tullut esille, että matkapuhelinpohjaisille pysäköinnin informaatiopalveluille on olemassa selvää tarvetta. Kolmasosa autoilijoista olisi tutkimuksen mukaan valmis käyttämään tällaista palvelua ja maksamaan siitä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että nykyisin käytettävissä oleva tekniikka ja matkapuhelimet eivät ole esteenä pysäköinnin informaatiopalveluiden tuottamiselle. Esteenä onkin pysäköintipalveluntuottajien kannalta yksinkertaisen, helposti toimivan, teknisen, taloudellisen ja hallinnollisen mallin puuttuminen. Toimijoiden omat resurssit tai kiinnostus eivät ole riittäneet sellaisen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kadunvarsipysäköinnin kohdalla esteenä on tietojen saaminen pysäköinti­paikkojen käytöstä. Maksullisilla kadunvarsipysäköintipaikoilla tieto voitaisiin kerätä lippuautomaateista ja matkapuhelinpohjaisista maksujärjestelmistä.

Mahdollisia informaatiojärjestelmiä kartoitettaessa todettiin, että kehitettäessä pysäköinnin maksujärjestelmiä ja uusittaessa pysäköintilippuautomaatteja, pitää tiedon keruu ja sen edelleen lähettäminen esim. GSM tai WLAN ‑tekniikalla ottaa huomioon laitteistovalinnoissa. Ilman kattavaa ja ajantasaista tiedon keruuta ei ole mahdollista luoda toimivaa informaatiopalvelua.

Matkapuhelinpohjainen pysäköinnin informaatiojärjestelmä voitaisiin toteuttaa varsin vähäisin ponnistuksin niissä kohteissa, joissa nykyisin on näyttötauluihin perustuva ajantasainen pysäköinti-informaatiojärjestelmä, kuten esim. Helsingissä ja Tampereella olevat laitosjärjestelmät. Näissä tapahtuu tiedon keräys ja edelleen käsittely jo nyt. Tarvitaan vain jakelujärjestelmä, jolla tieto voidaan jakaa matkapuhelimilla hyödynnettävällä tavalla. Tiedot autoilijoille voitaisiin toimittaa joko tekstiviestinä (kuvaviestinä) tai mieluummin puhepostina (IVR).

Lopullisena tavoitteena on liikenteen ja pysäköinnin kokonaisvaltainen hallinta, joka käsittää sekä maksamisen että informoinnin. Kaavailut tällaisesta järjestelmästä ovat vielä tässä vaiheessa niin luonnosasteella, että mitään mallia puhumattakaan tekniikkaa ei vielä voida suositella. Varautuminen mahdollisiin hallintajärjestelmiin perustelee kuitenkin tätä palvelevan tunnistus- ja paikannusmenettelyjen kehittämistä. 

Ehdotus informaatiojärjestelmän luomiseksi

Yleiset edellytykset

 Seuraavassa kaaviossa on esitetty näkökohtia, jotka tulee ottaa huomioon suunnitel­taessa informaatiojärjestelmän luomista ja käyttöä. Kaavion tarkoituksena on lähinnä hahmottaa toimintaympäristöä ja tuoda esille eri osatekijöitä, jotka pitää selvittää. Tällä hetkellä ei ole käytössä matkapuhelinpohjaisia pysäköinnin informaatiopalveluja. Tästä syystä seuraavassa esitetyt kaavailut ovat alustavia.

 Avoimia kysymyksiä ovat tekniikan ja sisällön ohella mm. palveluiden hinta ja ajantasaisuus, todellinen käyttöarvo, käytettävyys ja ihmisten käyttäytymismallit. Siitä, kuinka paljon informaatiojärjestelmiä käytettäisiin ja mitä palveluista oltaisiin valmiit maksamaan, voidaan esittää vain arvailuja. Verrattaessa tilannetta matkapuhelin­pohjaisten maksupalvelujen käyttöhalukkuuteen, voidaan todeta, että informaatio­palvelujen kohdalla liikutaan kertaluokkaa epävarmemmalla pohjalla.

 

Palvelusta tiedottaminen ja autoilijoiden ohjaaminen sen aktiivisiksi käyttäjiksi on eräs keskeinen haaste järjestettäessä matkapuhelinpohjaisten pysäköinnin informaatio­palveluiden tuottamista erityisesti silloin kun palvelut ovat maksullisia.

Kokemus matkapuhelinpohjaisten pysäköintimaksujärjestelmien leviämisen ja yleisty­misen hitaudesta osoittaa, että edes paljon pysäköivät autoilijat, eivät ole nopeita omaksumaan uusia palveluita.

Kappaleessa 2.2 tarkasteltu käyttäytymismalli johtaa siihen, että autoilijoita on vaikea saada kiinnostumaan pysäköintiin liittyvistä uusista mahdollisuuksista silloin kun pysä­köinti ja siihen liittyvät pulmat eivät ole ajankohtaisia. Tämän johdosta tiedotuksessa ja opastuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota järjestelmien helppokäyttöisyyteen ja vaivattomuuteen ja toisaalta siihen, että palvelut ovat saatavissa vaivattomasti ja turvallisuutta vaarantamatta liikennetilanteessa pysäköintitilanteen lähestyessä.

Informaatiopalveluista on jaettava tietoa etukäteen mm. autokouluissa, matkapuhelimen käyttöä kuvaavissa ja edistävissä julkaisuissa samoin kuin pysäköintipalveluntuottajien omissa toimitiloissa ja esitemateriaaleissa sekä julkaisuissa. Pysäköinti-informaatio­palveluntuottajan ja -jakelijan on markkinoitava palveluaan tehokkaasti autoilijoille. Parhaat resurssit tähän olisi, mikäli palvelut tarjottaisiin osana julkisen palvelun tehtävää ja informaatiopalveluista kerrottaisin samoin kuin muistakin liikenteeseen liittyvistä asioista mm. liikennemerkeillä.

Matkapuhelinpohjaisen pysäköinnin informaatiojärjestelmän luominen tulisi aloittaa sieltä, missä olemassa olevat edellytykset ovat jo valmiina. Järjestelmää kehitettäessä on kuitenkin varmistettava, että se on laajennettavissa ja liitettävissä suuremmiksi kokonai­suuksiksi.

Tiedonkeruujärjestelmän luominen ja sen toiminnasta vastaaminen kuuluu luontevasti pysäköintipaikan haltijalle. Esim. pysäköintilaitoksissa laitosta operoiva pysäköinti­palvelujen tuottaja vastaisi siitä, että tiedot laitoksen ominaisuuksista, kuten kapasitee­tista, aukioloajoista, hinnoittelusta, lisäpalveluista jne. ovat ajan tasalla. Samoin pysä­köintipalvelun tuottaja vastaisi kuormitusta koskevasta ajantasaisesta tiedosta. Nykyi­sillä pysäköintilaitoksilla on tähän riittävät edellytykset

Kadunvarsien ja avoimien pysäköintialueiden pysäköintitietoja ei nykyään kerätä. Tiedon saaminen pysäköintitilanteesta katujen varsilla edellyttää pysäköintilippu­automaattien varustamista tiedon lähettämiseen soveltuvilla lisälaitteilla

Suositus 1.  Uusia pysäköintilippuautomaatteja hankittaessa ja vanhoja uudistettaessa olisi pidettävä huoli siitä, että ne on varustettu valmiuksilla pysäköintitietojen keräämi­seen ja siirtoon tietoja keräävään keskusyksikköön.

Kadunvarsipysäköinnin maksamisessa on mahdollista käyttää matkapuhelinpohjaista maksupalvelua. Tällä hetkellä käytössä olevat järjestelmät eivät mahdollista pysäköinti­tapahtuman riittävän yksikäsitteistä paikantamista. 

Suositus 2. Matkapuhelinpohjaisia maksujärjestelmiä kehitettäessä olisi ratkaistava, miten pysäköinti paikannetaan. Nykyiset järjestelmät tulisi muuttaa sellaisiksi, että pysäköintitapahtuma paikantuu samalla tarkkuudella kuin lippuautomaateilla maksettava pysäköinti.

Helsingissä pysäköinti on lisäksi mahdollista maksaa raaputuslipukkeilla ja autokohtaisilla maksulaitteilla, jolloin paikannustietoa ei saada. Lisäksi joka kymmenes pysäköi maksamatta tai ylittää maksetun ajan. Kadun­varsipysäköinnin lähtötiedon luotettavuuden lisäämiseksi olisi tehtävä aluekohtaisia kenttätutkimuksia tiedon kalibrointia varten.

Tiedon keruun ja informaation jakelun kannalta tulee olla käytettävissä aluejako, johon tieto on sidottu.  

Suositus 3.  Pysäköitiin liittyvän tiedon keruu ja pysäköinti-informaation jakelu edellyttää aluejakoa

 Aluejakoa suunniteltaessa tulee käyttää hyväksi jo olemassa olevia tai tekeillä olevia järjestelmiä. Esimerkiksi DIGIROAD tietokannan tulisi sisältää myös tietoa pysäköinti­alueista ja jopa kadunvarsipaikoista. Myös erilaisissa paikkatietojärjestelmissä on jo valmiita aluejakoja. Norjassa koko maa on jaettu osa-alueisiin nimenomaan pysäköintiin liittyviä sovellutuksia varten.

1.2       Informaation prosessointi ja välitys

Tiedonsiirto järjestelmään voidaan hoitaa monilla eri tavoilla. Parasta tiedonsiirtotapaa ei pystytä yleistämään, koska sopiva tiedonsiirtotekniikka tulee valita itse laitteen tuke­mien tapojen ja mahdollisien käytössä olevien yhteystapojen mukaan. Yleisesti ottaen kaikkia perinteisiä langallisia  ja langattomia tapoja voidaan käyttää.

Tietojen välittäminen loppukäyttäjälle voi tapahtua joko tekstiviestinä (SMS), kuvaviestinä tai puhepostina (IVR). Myös näiden yhdistelmät ovat mahdollisia. Liikenneturvallisuuden kannalta puheposti on suositeltavin, sillä se ei edellytä katseen kääntämistä pois tiestä. 

Suositus 4. Viestit loppukäyttäjälle tulisi toimittaa ensisijaisesti puhepostina (IVR)

1.3       Hallinto ja juridiikka

Autoilijoille toimitettavan informaatiopalvelun hallinnollinen ja juridinen puoli voidaan hoitaa joko siten, että palvelun tarjoaa julkinen organisaatio tai yksityinen, kuten tarkoitusta varten perustettu palveluyritys tai palveluoperaattori. Riippumatta siitä, mikä organisaatio informaation toimittaa autoilijoille, on huolehdittava siitä, että autoilijoille toimitettava informaatio kohtelee kaikkia kaupallisia pysäköintipalveluntuottajia tasapuolisesti erityisesti silloin, kun informaatiopalveluja tarjoaa yksityinen palvelun­tuottaja.

Hallinnoinnin lisäksi on selvitettävä ja sovittava eri osapuolten maksettavaksi tulevat kustannusosuudet.

Pysäköintitiedon prosessointi ja jalostaminen pysäköinti-informaatioksi tapahtuu pysäköinti-informaationtuottajan toimesta. Tämä voi olla sama kuin tiedon kerääjäkin. Tärkeintä on, että toiminnan valvonta on järjestetty siten, että informaation luotettavuus ja tasapuolisuus eri toimijoiden kannalta on turvattu.

Suositus 5. Pysäköinti-informaatioketjun tulee olla sellainen, että eri toimijat voivat valvoa sen toimintaa.

Matkapuhelinpohjaisiin sovellutuksiin liittyy puhelinoperaattorin toimintaa, josta perittävä maksu on yleensä melko korkea. Mikäli matkapuhelinpohjaista informaatio­palvelua pidetään tärkeänä, tulee sen käyttöä helpottaa esimerkiksi ”yleishyödyllisillä” puhelinnumeroilla ja säätelemällä puhelujen hinnoittelua.

1.4       Loppukäyttäjän laitteisto ja käytön edellyttämät toimenpiteet

Lähtökohtana on ollut pysäköinti-informaation vastaanottaminen tavallisella matkapuhelimella. Mitään lisälaitteita ei tarvita. Palvelujen oletetaan kehittyvän niin, että kulloinkin käytössä olevien tavanomaisten matkapuhelimien ominaisuuksia voidaan hyödyntää. 

Suositus 6. Pysäköinnin informaatiojärjestelmän tulee olla sellainen, että yleisesti käytössä oleva matkapuhelin riittää loppukäyttäjän päätelaitteeksi.

Järjestelmän käytettävyyden kannalta olisi ihanteellista, että palvelu olisi käyttäjälle maksuton, eikä siihen tarvitsisi rekisteröityä. Asiakkaan ja palveluoperaattorin välillä tarvitaan kuitenkin jonkinlainen sopimus laskutusta varten. Lisäksi järjestelmässä tulisi olla toiminto, jolla asiakas voisi itse määrittää, minkälaisia viestejä hän haluaa ottaa vastaan palveluoperaattorilta.

1.5       Tulevaisuuden visio

Autoilijan telemaattinen opastus tulee lisääntymään niin, että tulevaisuudessa autoilija saa jatkuvasti ajo-ohjeita. Ennusteissa on esitetty, että ajoneuvonavigaattorit tulisivat olemaan autojen vakiovarusteita. Lisäksi voidaan olettaa, että ne on liitetty matkapuhelimiin tai varustettu matkapuhelinominaisuuksilla, kuten äänellä. Tällaisessa toiminta­ympäristössä voidaan haluttaessa pyytää tieto siitä, missä on lähin vapaa pysäköinti­paikka ja selkeä ääni johdattelee autoilijan perille. Edellytyksenä tämänlaiselle opastamiselle on toisaalta ajoneuvon sijainnin paikantaminen sekä toisaalta kattava tieto vapaista pysäköintipaikoista

Toinen toimintatapa on kertoa järjestelmälle ennen matkan alkua, minne ollaan menossa. Tämän jälkeen ajo-ohjeet johdattavat kohdetta lähinnä olevalle pysäköintipaikalle. Koska pysäköintitilanne on koko ajan muuttuva, järjestelmä kertoo autoilijalle, minne ollaan ensisijaisesti yrittämässä. Jos tilanne muuttuu, ajosuunnitelma päivittyy automaattisesti. 

Jo nyt on kehitteillä tiettyjä standardeja, jolla pystytään lähettämään kuvaa autojen opastusjärjestelmiin ja kuvasta kone voi muuntaa puheeksi tiettyjä asioita eli opastaa autoilijaa. Tulevaisuudessa nämä autonavigaatiojärjestelmät ovat jatkuvasti kiinni inter­netissä ja niillä on kaksisuuntainen yhteys. Ajoneuvoihin voidaan lähettää jopa yksilöl­listä dataa.

Edellä kuvattu visio olisi teknisten perusratkaisujen osalta periaatteessa mahdollinen jo nykypäivänä. Pullonkaulana on tietopohjan puutteellisuus sekä toisaalta se, että kukaan  ei ole toistaiseksi uskaltautunut lähtemään asiaa kehittelemään. Kuitenkin tällaiseen tulevaisuudenkuvaan pitäisi varautua ainakin niin, että kaikkiin liikenneinfraa kuvaaviin paikkatietojärjestelmiin otettaisiin mukaan pysäköintipaikat ja ajoneuvonavigaattorien tunnistamiin palvelukohteisiin sisällytettäisiin em. pysäköintipaikkatieto. Joka tapauksessa pitää kehittää luotettava järjestelmä ajantasaisen pysäköintitilanteen tunnistamiseksi.