Lopppuraportin löydät täältä

Kommentoi raporttia.    Katso tästä lähetettyjä kommentteja

TIIVISTELMÄ

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut ovat edistyneet viime vuosina. Järjestelmiä on kehitetty ja kokeiltu, ja monissa kaupungeissa palvelut ovat jo kaupallisessa käytössä. Suomessa matkapuhelinpohjainen pysäköinnin maksupalvelu on käytössä Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa. Oulussa on käytössä kaksi eri järjestelmää. Lisäksi pysäköinnin voi maksaa matkapuhelimella mm. Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Kehittyneiden matkapuhelinpohjaisten pysäköinnin maksujärjestelmien toimittajia on Euroopassa ja myös Suomessa useita. Muutamat yritykset tarjoavat tuotetta, joka antaa mahdollisuuden maksaa pysäköinnin matkapuhelimella esimerkiksi pysäköintilippuautomaattiin kytkettävän lisälaitteen avulla.

Loppukäyttäjän kannalta paras matkapuhelinpohjainen pysäköinnin maksujärjestelmä on helppokäyttöinen, nopea, monipuolinen, etäkäytettävä ja edullinen. Järjestelmässä tulee olla toiminto liiallisen maksujen kertymisen estämiseksi ja maksutapavaihtoehtoja tulee olla useita. Järjestelmän tulee veloittaa käyttäjää käytetyn pysäköintiajan perusteella ja vain niinä ajankohtina kuin se on aiheellista. Lisäksi järjestelmässä tulee olla toiminto, joka varoittaa käyttäjää pysäköintiajan päättymisestä.

Pysäköintioperaattorin kannalta hyvä järjestelmä on helppokäyttöinen ja luotettava. Järjestelmässä tulee olla kattavat tilastointiominaisuudet sekä tieto ajantasaisesta pysäköintitilanteesta. Järjestelmän pysäköinninvalvonnan tulee olla helppoa, nopeaa ja vaivatonta. Valvonnalle ei tule aiheutua lisäkustannuksia ja myös järjestelmän investointi- ja operointikustannusten tulee olla alhaiset.

Kaikkien osapuolten kannalta täydellistä järjestelmää ei ole olemassa. Jokin loppukäyttäjän kannalta hyvä ominaisuus saattaa olla valvonnan kannalta huono. Esimerkiksi käytettäessä erillistä autolaitetta valvonta on nopeaa ja helppoa, mutta käyttäjä joutuu hankkimaan laitteen. Matkapuhelinpohjaisen pysäköinnin maksujärjestelmää valittaessa eri vaatimuksia joudutaan sovittelemaan keskenään: esimerkiksi onko tavoitteena tarjota käyttäjille uusi maksamismahdollisuus ja saada heidät kenties lisäämään pysäköintiä, vai halutaanko ainoastaan vähentää pysäköinninvalvonnan kustannuksia.

Selvityksessä haastateltujen kaupunkien edustajien mukaan tavoite kehittää asiakaspalvelua on tärkeä syy siihen, miksi matkapuhelinpohjaisiin pysäköinnin maksupalveluihin on ylipäätään investoitu. Tällä perusteella järjestelmän valinnassa loppukäyttäjien vaatimukset näyttävät nousevan etusijalle, kuitenkaan pysäköintioperaattorin vaatimuksia ja näkökulmaa unohtamatta.

SUOSITUS HYVÄSTÄ MATKAPUHELINPOHJAISESTA PYSÄKÖINNIN MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ

Käyttäjän näkökulma

Rekisteröityminen

Rekisteröityminen on yleensä merkittävä palvelun yleistymistä hidastava tekijä, vaikka käteistä lukuun ottamatta myös muiden maksutapojen käyttö edellyttää käyttäjän rekisteröitymistä. Rekisteröitymisestä ei käyttäjälle itselleen ole suoranaisesti mitään hyötyä, sen sijaan omien tietojen luovuttaminen voidaan kokea hankalaksi ja tietoturvariskien takia jopa arveluttavaksi. Näin ollen rekisteröintiprosessi tulisi tehdä mahdollisimman nopeaksi ja helpoksi, tai vaihtoehtoisesti pyrkiä luopumaan siitä kokonaan.

Eestissä EMT:n matkapuhelinpohjaisen pysäköinnin maksujärjestelmän käyttäjiltä ei vaadita rekisteröitymistä, sillä järjestelmän käyttäjiä ovat oletusarvoisesti kaikki EMT:n matkapuhelinasiakkaat. Monissa järjestelmissä (mm. kotimainen Payway Oy:n Parkit) asiakas joutuu ilmoittamaan järjestelmäoperaattorille erikseen ajoneuvonsa tiedot, jolloin rekisteröinti on tarpeen vaikka henkilö olisikin esimerkiksi Soneran (Paywayn emoyhtiö) matkapuhelinasiakas. EMT:n järjestelmässä käyttäjä sen sijaan lähettää tekstiviestillä ajoneuvonsa rekisterinumeron pysäköinnistä maksamisen aloittaessaan. Eestissä jopa 42 % pysäköintimaksuista maksetaan matkapuhelimella. Syynä tähän lienee ainakin osittain se, että käyttäjäksi liitytään automaattisesti EMT:n matkapuhelinliittymän hankinnan yhteydessä.

Palvelun käyttö

Palvelun käytön tulee olla mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. On makuasia, onko käyttäjän helpointa soittaa, lähettää tekstiviesti vai käyttää esimerkiksi WAP-yhteyttä pysäköinnistä maksamisen aloittaakseen. Käyttäjän parhaaksi kokema käyttötapa voi myös vaihdella tilanteen mukaan.

Matkapuhelinpohjaisten pysäköinnin maksupalveluiden eräs tärkeimmistä hyvistä puolista käyttäjän kannalta on se, ettei käteistä rahaa tarvita. Myöskään pysäköintilipuketta ei tarvita. Näin ollen käyttäjän ei yleensä tarvitse etsiä ja käyttää lippuautomaattia saadakseen lipukkeen ja tämän jälkeen palata autolle asettaakseen lipun ajoneuvoon.

Markkinoilla on kuitenkin myös sellaisia maksujärjestelmiä, joissa käytetään perinteisiä pysäköintilippuja. Käyttäjän on mentävä lippuautomaatille, soitettava siinä olevaan numeroon, otettava lippu ja vietävä se ajoneuvoon. Tällaisessa järjestelmässä pysäköintiaikaa ei luonnollisestikaan voi jatkaa automaatilla ja autolla käymättä. Käytännössä etuna on ainoastaan se, ettei käteistä rahaa tarvita.

Kustannukset

Järjestelmän tulee ehdottomasti mahdollistaa maksaminen vain käytetystä pysäköintiajasta. Se on keskeinen etu, jonka käyttäjä voi saada matkapuhelimella pysäköintinsä maksaessaan. Järjestelmät, joihin kuuluu fyysinen pysäköintilipuke, eivät tätä tarjoa.

Palvelun käyttöön liittyy aina myös lisäkustannuksia: esimerkiksi erillisiä palvelumaksuja, mutta yleensä vähintään puhelumaksut. Käyttäjille edullisimmiksi palveluiksi osoittautuivat Mint AB:n avoimille pysäköintialueille ja -taloille tarkoitettu Park&Ring -järjestelmä sekä kotimainen, Telepay Finland Oy:n suljettuihin pysäköintitaloihin kehittämä järjestelmä.

Mint AB:n järjestelmässä soittonumero on ilmainen ja mitään muitakaan kustannuksia ei käyttäjälle aiheudu. Telepay Finlandin järjestelmässä aloitus- ja lopetuspuheluita soitettaessa puhelua ei avata lainkaan (ei puhelukustannuksia). Järjestelmässä ei myöskään ole kuukausimaksuja. Rekisteröitymismaksu järjestelmässä on, mutta jos esimerkiksi pysäköintioperaattori maksaisi sen, olisi järjestelmän käyttö varsinaisia pysäköintimaksuja lukuun ottamatta käyttäjälle ilmaista. Järjestelmä on toistaiseksi saatavilla ainoastaan suljetun alueen pysäköintiin (katso kappale 2.4.4).

Sopivalla hinnoittelupolitiikalla palveluiden käyttäjämäärät saattaisivat lisääntyä olennaisesti, jolloin myös järjestelmän jatkokehitys olisi todennäköisempää. Suurempi käyttäjämäärä tarkoittaa yleensä parempaa palvelua - ja päinvastoin.

Järjestelmässä tulee käyttää maksuvälineenä matkapuhelinta, koska sellainen todennäköisesti on monella käyttäjällä jo valmiiksi. Erillinen ajoneuvolaite, joka hyödyntää matkapuhelintekniikkaa, ei ole hyvä ratkaisu koska käyttäjä joutuu investoimaan siihen.

Matkapuhelimella maksettaessa pysäköintimaksut maksetaan yleensä kuukausittain, eikä pysäköinnin yhteydessä kuten perinteisissä järjestelmissä. Tämä selkiyttää maksamista ja antaa myös maksuaikaa. Huonona puolena on saldon mahdollinen kertyminen yllättävän suureksi. Tämä voidaan välttää virtuaalitilillä, jonne siirretään pysäköintirahaa etukäteen. Tällöin kustannukset eivät voi nousta virtuaalitilinsaldoa suuremmiksi.

Järjestelmässä tulee olla useita maksutapavaihtoehtoja: esimerkiksi maksu luottokortilla tai puhelinlaskun yhteydessä (automaattisesti). Maksu tulee voida hoitaa myös erillisellä laskulla, ja sekin suoraveloituksena automaattisesti.

Eräs huono puoli matkapuhelinpohjaisissa pysäköinnin maksujärjestelmissä on se mahdollisuus, että käyttäjä unohtaa lopettaa pysäköinnistä maksamisen vaikka itse pysäköinti päättyisikin. Tällöin hän joutuu maksamaan myös ylimääräisestä pysäköintiajasta. Mikäli käyttäjä unohtaa lopettaa pysäköinnistään maksamisen, järjestelmässä tulee olla ominaisuus joka joko katkaisee veloituksen pysäköintiajan päättyessä, tai vaihtoehtoisesti, pitkäaikaisen pysäköintialueen ollessa kyseessä, lähettää käyttäjälle tekstiviestin jossa kysytään vieläkö pysäköinti oikeasti on käynnissä.

Lisäominaisuudet

Järjestelmässä tulee olla myös ominaisuus, jossa käyttäjä saa sallitun tai etukäteen maksetun pysäköintiajan päättymisestä varoitusviestin. Tällöin hän voi joko palata ajoneuvolleen ja lähteä pois tai tarvittaessa jatkaa pysäköintiaikaa matkapuhelimellaan. Pysäköintiajan päättymisestä muistuttaminen ja mahdollisuus ajan pidentämiseen ajoneuvolla käymättä saattavat säästää käyttäjän pysäköintivirhemaksuilta.

Käyttäjillä on erilaisia mieltymyksiä käytettävyyden suhteen. Myös päätelaitteita on erilaisia. Niinpä järjestelmässä tulee olla riittävät mahdollisuudet siihen, että käyttäjä voi räätälöidä palvelusta ja käyttöliittymästä itselleen mieleisen.

Monissa kaupungeissa on käytössä asukaspysäköinti- ja muita erikoislupia. Ne ovat pääasiassa fyysisiä lupia, joita saatetaan varastaa. Erikoisluvat tulee sisällyttää matkapuhelinpohjaiseen pysäköinnin maksujärjestelmään, jolloin fyysisistä luvista voidaan ainakin osittain luopua.

Lisäksi, kuten aiemmin todettiin, järjestelmässä ajoneuvoon ei jätetä esimerkiksi pysäköintilipuketta. Tällöin rikolliset eivät tiedä käyttäjän paluuajankohtaa.

 Pysäköintioperaattorin näkökulma

Järjestelmän käyttöönotto

Pysäköintioperaattorin kannalta järkevä ja turvallinen vaihtoehto on valita järjestelmä, jota on jo käytetty menestyksekkäästi ainakin yhdessä kaupungissa, mieluummin useammassa. Myös kokeilut ja niiden tulokset kannattaa huomioida, mutta niiden perusteella ei kannata tehdä liian positiivisia oletuksia - etenkään jos kokeiluvaiheessa järjestelmän käyttökustannukset ovat olleet normaalia alhaisemmat.

Mikäli olisi olemassa yleisesti tunnettu järjestelmä, sen käyttöönottoon liittyvä tiedottaminen olisi todennäköisesti hieman normaalia helpompaa. Silti, vaikka järjestelmä olisi esimerkiksi yleisesti nimeltä tunnettu, tulee sen toiminnasta ja ominaisuuksista kertoa sopiville kohderyhmille riittävän selkeästi ja seikkaperäisesti.

Järjestelmä tulee myös saada käyttöön nopeasti ja täydellisesti. Osittain tai ei lainkaan toimiva järjestelmä ei anna hyvää kuvaa käyttäjille, ja palvelun käyttö tulevaisuudessa saattaa vaarantua.

ärjestelmän hallinta

Järjestelmän tulee olla luotettava ja helppokäyttöinen. Ongelmia esimerkiksi ohjelmistoissa tai tietoliikenneyhteyksissä ei saa esiintyä usein ja ne tulee saada korjattua nopeasti. Helppokäyttöisyys edesauttaa järjestelmän käytön oppimista eikä vaadi liikaa resursseja.

Järjestelmän tulee sisältää kattavat tilastointiominaisuudet, ja mm. tilastojen siirtomahdollisuus sähköisessä muodossa omaan taulukkolaskentaohjelmaan. Koska pysäköintitiedot ovat yhdessä järjestelmässä ja käyttäjät maksavat vain käyttämästään pysäköintiajasta, pysäköinnistä saadaan todella tarkkaa tietoa. Tietoa voidaan käyttää liikennesuunnittelun tukena ja täten esimerkiksi parantaa asiakaspalvelua.

Lisäksi järjestelmässä tulee olla mahdollisuus ajantasaisen pysäköintitiedon tuottamiseen. Tästä saadaan lisäarvoa mikäli järjestelmä on yhteydessä ajantasaisiin pysäköinnin informaatiopalveluihin, esimerkiksi koko kaupungin kattavaan ajantasaiseen pysäköintitiedon informaatiojärjestelmään. Lisäksi pysäköintitietoa voidaan käyttää hyväksi jopa pysäköintitaksan muuttamisessa dynaamisesti kysynnän mukaan.

Etenkin järjestelmän käyttöönottovaiheessa järjestelmätoimittajan rooli korostuu. Näin ollen on tärkeää, että yhteydenpito pysäköintioperaattorin ja järjestelmätoimittajan välillä on nopeaa ja vaivatonta. Suomalaisen tai Suomessa toimiston omaavan järjestelmätoimittajan tapauksessa asiassa ei liene ongelmaa, mutta ulkomaisen toimittajan kohdalla esimerkiksi aikaero voi vaikeuttaa yhteydenpitoa.

Valvonta

Pysäköinninvalvonnan tulee olla helppoa, nopeaa ja vaivatonta. On käynyt ilmi, että pysäköinnintarkastaja saattaa kokea tarkistussoittojen tekemisen hankalaksi tai jollain tavalla ylimääräiseksi työksi, ja jättää matkapuhelinpohjaista maksujärjestelmää käyttävien ajoneuvojen pysäköinnin laillisuuden tarkastamatta. Valvonnan tulee olla muutenkin helppoa ja tehokasta, jottei se kuluta liikaa resursseja. Mikäli kaupungissa on useita matkapuhelinpohjaisia pysäköinnin maksujärjestelmiä, kaikkia on voitava valvoa samalla laitteella.

Kustannukset

Järjestelmä ei saa vaatia liian suuria investointi- ja/tai operointikustannuksia. Kannattaa kuitenkin myös laskea aiheuttaako järjestelmän käyttöönotto säästöjä jossain muualla, esimerkiksi käteisen rahan operointikuluissa, lippuautomaattien hankinta- ja hoitokuluissa yms. (katso kappale 2.3.2.1, maksujärjestelmien edut pysäköintioperaattoreiden kannalta).

Lisäkustannuksia pysäköinninvalvonnassa ei tulisi syntyä enempää kuin on välttämätöntä. Valtaosaa matkapuhelinpohjaisista maksujärjestelmistä valvotaan tekemällä kontrollisoitto keskusjärjestelmään matkapuhelimella. Tällöin tarkastajille joudutaan hankkimaan puhelimet (ellei esimerkiksi järjestelmätoimittaja "sponsoroi" niitä) sekä maksamaan tietoliikennekustannukset. Perinteiseen tapaan valvottava maksujärjestelmä olisi pysäköintioperaattorille halvempi. Sellainen on esimerkiksi matkapuhelinteknologiaa hyödyntävä Tele Parking Systemsin ajoneuvolaite, mutta sen hankintaan loppukäyttäjillä tuskin olisi kiinnostusta.

Muut ominaisuudet

Pysäköintioperaattori voi useissa järjestelmissä seurata pysäköinnintarkastajien toimintaa. Järjestelmästä voidaan esimerkiksi nähdä, ketkä tarkastajat ovat tehneet kontrollisoittoja ja kuinka usein. Tulevaisuudessa, matkapuhelinpaikannuksen kehittyessä, seurantamahdollisuuden merkitys korostuu.