Suunnittelukympiltä (AJa)
Suosituksiin voisi lisätä maininnan, että hyvässä maksujärjestelmässä tulee olla mahdollisuus tuottaa tieto ajantasaisesta pysäköintitilanteesta. Ellei sitten suosituksen numero 18 "tilastointiominaisuudet" tarkoita myös tätä.

Jyväskylästä (MVa)
Suositusosassa valvonnan osuus on jäänyt varsin vähälle. Toteamus että "pysäköinninvalvonnan on oltava helppoa, nopeaa ja vaivatonta ei paljon kerro." Jotain kannanottoja kaipaisi. Valvonnan toimivuus on kuitenkin varsin tärkeä asia ja jos, kuten käyttäjähaastatteluista ilmeni, jo varsin pienillä käyttäjämäärillä oli valvonnassa ilmennyt "lipsumista" niin miten käy kun käyttäjäkunta moninkertaistuu.
     Pysäköintiajan jatkamismahdollisuus ajoneuvolla käymättä on todella hyvä. Kadunvarsipysäköinnissä on kuitenkin usein kierron nopeuttamiseksi tarpeen rajata pysäköintiajan pituutta. Miten estetään pysäköijää jatkamasta aikaa yli liikennemerkeissä sallitun ajan
     Tarkennus terminologiaan. Pysäköinninvalvoja on lainopillisen koulutuksen saanut henkilö joita on yksi kunnassa ( Helsingissä saattaa olla useampia). Pysäköinninvalvoja käsittelee vastalauseet ja vastaa toiminnasta. Kentällä toimivat henkilöt ovat pysäköinnintarkastajia.

Tampereelta (JKy)
    SIVU 18 Kuinka suuret ovat lisäkustannukset käyttäjille (euroina ja % koko p-maksukuluista (arvio) ) eri järjestelmissä (esimerkiksi taulukko-muodossa).
     SIVU 19 Pysäköintilippuautomaatteja ei voida vähentää, vaikka matkapuhelinmaksamisen osuus olisi vaikka 50% kaikesta maksamisesta. Syy: Pysäköintilippuautomaattien määrän ja paikan määrittää lippuautomaatin sijainti (kävelyetäisyys) , eikä se paljonko sitä käytetään.
    Kunnalle tulevan lisäkustannuksen selvittämiseksi tulisi kokeellisesti selvittää montako % hitaampaa valvonta on verrattuna lippuautomaattivalvontaan. Tästä saataisiin selville pysäköintivalvojien lisäpalkkaustarve.
    Mahdollisena ongelmana voi olla pysäköintimaksun maksamismahdollisuus käymättä pysäköintialueella. Maksu "näppäillään päälle" vasta, kun joku esim. toimiston ikkunasta huomaa, että pysäköinninvalvoja on saapunut alueelle.
    Kuinka suuret ovat lisäkustannukset ja lisähyödyt operaattorille (euroina ja 5 koko p-maksutuloista (arvio)) eri järjestelmissä (esimerkiksi taulukko-muodossa).
     SIVU20 Järjestelmätoimittajien kustannustiedot taulukkomuotoon. Vertailu olisi helpompaa.
     SIVU 47 Eikö erillisen virtuaalitilin perustamisesta tulisi monelle myös käytön este. Käyttäjäksi tulisi päästä mahdollisimman helpoksi.
     SIVU 53 Taulukkoon sarakkeeseen HALLINTA : Väärinkäyttö (pysäköinti ilmaiseksi) ei tulisi olla mahdollista.
     SIVU 54 Tarvitaanko kappaletta 5.1. , kun ei ole uusia ideoita……..?

Lahdesta (URä)
    Ihanteellisen maksujärjestelmän ominaisuudet on tuotu perustellusti esille.
    Laajentuakseen järjestelmät vaativat vielä tuotekehittelyä ja kilpailua. Olisi mielenkiintoista kuulla 2-5 potentiaalisen valmistajan kommentit määritellystä ihannejärjestelmästä. Ollaanko sitä kohti menossa ja millä aikataululla? Onko Easypark tai EMT pyrkimässä Suomen markkinoille?
    Pysäköinninvalvonta osoittautui kömpelöksi ja hitaaksi . Onko ongelmaa mahdollista lieventää.

Oulusta  (EMa)
    Raportti on selkeä. Erityisesti suositus-muotoon puettu toimivan järjestelmän kuvaus ja taulukko 4.1.
    Oulun kokemukset puuttuivat. Meiltä voisi haastatella pysäköinnin valvonnan lisäksi joitain asian kanssa mukana olleita?
    Jatkotoimenpiteissä voisi pohtia, miten toiminta voitaisiin valtakunnallisesti vakiinnuttaa. Melkein jokaisella on kännykkäliittymä. Miten kunkin operaattorin palveluihin liitetään pysäköintimaksutoiminto helpoiten? Jatkossa varmaan voidaan palveluihin lisätä myös pysäköintilaitosten paikkatilanne ja opastuskin niihin?
     Kännykällä tapahtuviin ns. mobiileihin palveluihin asetetaan monenlaisia toiveita, kuten Oulun kalvoista ilmenee.

MOPASOL'lta (JRa)
      Raportin rakenne on selkeä ja raportin kieli on helppolukuista. Käsittelytapa noudattelee European Parking Associationin/AU-Systemsin raportista tuttua, ja siksi helposti seurattavaa mallia. Myös suuri osa järjestelmistä on jo sieltä tuttuja.
     Raportin lukemalla saa helposti ja kätevästi pintapuolisen kuvan eri järjestelmistä, mutta toisaalta niiden toiminnallisuuksien erot, joita niissä on, jäävät oman aktiivisuuden varaan. 
     Joitakin mielestämme merkittäviä (konsepteina tai kotimarkkinansa vuoksi) järjestelmiä on jäänyt raportin ulkopuolelle.
     Olemme havainneet joitakin epätäsmällisyyksiä ja ristiriitaisia tietoja omien havaintojemme kanssa muutamien järjestelmien toiminnallisuuksien , ominaisuuksien ja/tai taloudellisten vaikutusten kanssa.
    Raportissa viitataan järjestelmien hitaaseen leviämiseen, mutta kovin monen järjestelmän kohdalla ei kerrota käyttäjämääriä, joten on vaikea ottaa kantaa siihen miten ne ovat levinneet. Tietojemme mukaan esim. EMT:n M-Parking järjestelmällä, samoin kuin Park-Line järjestelmällä on kymmeniätuhansia käyttäjiä. Kiinnostavaa olisi myös tietää kuinka suurta/säännöllistä käyttö on. Norjalaisen Easy Parkin kohdalta kokonaiskäyttäjämäärä on jäänyt vaille huomiota ja siihen liittyen tilanne Kööpenhaminassa on sivuutettu varsin vähäisellä maininnalla.
     Raportissa on käsitelty vain yksi autokohtainen, matkapuhelintekniikkaa hyödyntävä pysäköintimaksulaite ja -järjestelmä. Kuitenkin esim. Tukholmassa on viime vuoden lopulla otettu käyttöön eräs toinen järjestelmä, joten siitä lienee käytettävissä vähintäänkin alustavia kokemuksia
     Yleisesti ottaen raporttia koskevat suurimmat kehittämisalueet voisivat olla:
     1) Työsuunnitelman 08.03.2002 mukaan selvityksessä arvioidaan järjestelmien potentiaalisia käyttäjämääriä; nykyisessä luonnoksessa niitä ei juurikaan arvioitu. Tämähän on varmasti kiinnostava aihe kaikille osapuolille.
     2) Selvitystyön tarkoituksessa ja tavoitteissa on myös maininta hyvän järjestelmän ominaisuuksista ja tekstissä painotetaan myös loppukäyttäjien näkökantaa asiaan. Siksi todellisten loppukäyttäjien (erityisesti potentiaalisten, ei vain nykyisten verraten harvojen) mielipiteitä ja näkemyksiä olisi hyvä olla käytettävissä. Raportin lukijalle ja epäselväksi mistä siihen kirjatut loppukäyttäjänäkökannat ovat peräisin. Menetelmä-/työkuvauksen mukaan autoilijoita ei ole haastateltu.
     3) Järjestelmien ja konseptien yleiset taloudelliset vaikutukset eri osapuolille on esitelty varsin yleisellä tasolla. Tämä lienee kiinnostavaa myös kaikille pysäköintipalveluntuottajille, joita suuri osa raportin lukijoista on.
      4) Ns. tietokantajärjestelmiin liittyvä valvontakysymys ja siitä saadut valvojien kokemukset ovat siinä määrin tärkeä ja keskeinen kysymys, että siihen mielestämme tulisi paneutua tarkemmin ja käydä yksityiskohtaisemmin läpi eri menetelmiä ja käytäntöjä ja selvittää esim. mitä välineitä tarkastukseen ja valvontaa eri maissa/kaupungeissa käytetään.
     5) Raportissa sivuutetaan nopeasti ns. Dynaamisen pysäköintitaksan tarkastelu. Sen olemus ja vaikutukset voisivat olla kiinnostavia pohtia syvällisemminkin.
      Erikseen nousee mieleen kysymys siitä että kun useiden matkapuhelinpohjaisten järjestelmien etu on se että niitä käyttämällä voi pysäköintiaikaa ostaa lisää menemättä autolle, niin mikä merkitys rajoitetulle pysäköintiajalle ylipäätään jää, jos sen vaikutuksen voi näin kiertää.
     Hieman samaan asiaan liittyy huoli mahdollisesti vähenevistä pysäköintimaksuista. Kysymyksen tarkastelua varten olisi hyvä selvittää pysäköintimaksun tarkoitusta (liikennettä ohjaava ja ansainta).