Ajantasa 2000

HELMI  -  Helsingin joukkoliikenteen 
liikennevaloetuudet ja matkustajainformaatio

Katso HELMIN nykyinen laajuus

Vuoden 1999 alussa liikennesuunnitteluosasto ja liikennelaitos käynnistivät raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23 joukkoliikenteen telematiikan kehittämishankkeen 423. Hankkeeseen kuuluu erilaisia joukkoliikenteen telemaattisia toimintoja kuten ajantasainen matkustajainformaatio, joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, aikatauluseuranta sekä mahdollisuus joukkoliikenteen kulunohjaukseen.
    Järjestelmän toiminta perustuu nykyaikaiseen radioviestintään ja GPS- satelliittinavigointiin. Vuonna 2000 järjestelmä vakiintui käyttöön jolloin se sai uuden nimen Helsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmä HeLMi.    

Vastaavia järjestelmiä on Pohjoismaissa käytössä vielä verraten vähän, joskin niiden määrä on lisääntymässä. Laajin pohjoismainen joukkoliikenteen telematiikkajärjestelmä on Göteborgissa, jossa valtaosa kaupungin joukkoliikenteestä on sen piirissä. Espoossa on käytössä Länsiväylän joukkoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmä ELMI ja Tampereelle on joukkoliikenteen telematiikkajärjestelmä PARAS.

HeLMi-järjestelmän rakenne 

Keskeiset ominaisuudet

Bussien ja ratikoiden paikantaminen on järjestelmän keskeinen ominaisuus. Se tapahtuu kolmessa vaiheessa: 

• GPS- satelliittinavigointi määrittää bussin sijainnin pysäkin tarkkuudella

• Oven avaus pysäkillä määrittää bussin täsmällisen sijainnin

• Tarkkuusmatkamittari (ödometri) laskee bussin sijainnin reitin varrella. Sijainti lasketaan metreinä edelliseltä pysäkiltä

Järjestelmä tarkistaa bussin sijainnin keskimäärin kerran kymmenessä sekunnissa ja välittää sen keskustietokoneelle.

Aikatauluseuranta perustuu vaunun todellisen sijainnin ja pysäkkiaikataulujen perusteella lasketun sijainnin vertailuun. 
    Vaunun poikkeama aikataulusta osoitetaan kuljettajalle kerran sekunnissa päivittyvällä näytöllä. Sama tieto välittyy liikennöinnistä vastaavalle henkilökunnalle kymmenen sekunnin välein. Tarvittaessa bussin kuljettajalle voidaan myös välittää viestejä esimerkiksi liikennehäiriöistä tai muista matkan tekoa hidastavista esteistä.
    Esimerkki aikatauluseurannassa käytettävästä näytöstä on oikealla: Kukin rivi osoittaa ratikkalinjan 4 yhtä pysäkkiä. Keskimmäisessä sarakkeessa on pysäkin nimi. Numerot vasemmanpuoleisessa ja oikeanpuoleisessa sarakkeessa kuvaavat kukin linjalla liikennöivää ratikkaa.
       Esimerkiksi ratikka, jonka vuoronumero on 49, on Oopperan pysäkillä tai juuri lähtenyt siltä. Musta numero 0 vuoronumeron oikealla puolella osoittaa, että ratikka on aikataulussa.
     Ratikka 41 on Senaatintorin pysäkillä tai ohittanut sen. Punainen numero +1 sen kohdalla osoittaa, että ratikka on noin minuutin edellä aikataulustaan.
     Ratikka 145 on vastaavasti Ylioppilastalon pysäkillä tai ohittanut sen. Sininen numero -1 osoittaa, että ratikka on noin minuutin jäljessä aikataulustaan.

Pysäkki-informaatio osoitetaan vaunussa olevalla näytöllä (kuva alla). Näyttö kertoo matkustajille seuraavan pysäkin nimen ja pysäkillä seistäessä myös vaunun linjanumeron ja päätepysäkin. 
    Kaikki sisänäytöt ovat yksirivisiä ja niissä esitetään suomalaiset ja ruotsalaiset paikannimet vuorotellen. Lisäksi järjestelmä voi kuuluttaa seuraavan pysäkin sekä sen läheisyydessä olevat merkittävät matkailukohteet kuten terminaalit ja yleisötilaisuuksien pitopaikat.

Järjestelmä toimii automaattisesti; kuljettajan tarvitsee vain aamulla kirjoittautua sisään järjestelmään, jonka jälkeen järjestelmä hoitaa loput.  


Ajoneuvotietokone C90 näppäimistöineen ovat vasemmalla ja näyttölaite oikealla sopivasti kuljettajan näköpiirissä


Kuljettajan näyttölaitteessa oleva viesti "Myöhässä" kertoo, että bussi on 1:20 minuuttia jäljessä aikataulusta
 

Joukkoliikenneajoneuvojen liikennöinnin seurantanäyttö. Katso selitteet vasemmalta.

 
Pysäkille saapumisennuste osoitetaan pysäkillä olevalla näyttötaululla. Ennuste kertoo yhden minuutin tarkkuudella, monenko minuutin kuluttua linjan seuraava vaunu tulee pysäkille.
    Liikennöinnistä vastaavilla henkilöillä on lisäksi mahdollisuus lähettää tauluun lyhyt tiedote liikennehäiriöistä tai vastaavista tilanteista, jolloin joukkoliikenteen säännöllinen kulku on estynyt.
    Vaunun saapumisennusteen voi saada myös Internetin kautta. Käyttäjä valitsee listasta pysäkin ja sen jälkeen hän saa ruudulle tiedon seuraavan ja sitä seuraavan vaunun tulosta pysäkille. Sama tieto voidaan välittää myös matkapuhelimeen. Internet-sovellus on toistaiseksi käytössä vain kaupungin sisäisessä Intranet-verkossa. Matkapuhelinsovellusta kehitetään yhdessä Helsingin Puhelimen kanssa.

 

Bussin sisänäyttö kertoo seuraavan pysäkin nimen (kuva yllä)

Bussin tai ratikan tulon pysäkille saattoi tarkistaa matkapuhelimesta vuoden 2001 syksyyn asti. Kokeilu on kuitenkin päättynyt eikä jatkosta ole tietoa. Vastaava systeemi on yhä käytössä Göteborgissa. Myöskään Internetistä tietoa ei löydy, mutta sen sijaan Helsingin kaupungin henkilökunnalla on mahdollisuus tarkistaa asia sisäisestä Intranetistaan (kuva oikealla).

 

Bussi lähettää tiedon saapumisestaan risteykseen radioteitse suoraan liikennevalojen ohjauskojeen katolla olevaan antenniin

Liikennevaloetuudet perustuvat risteystä lähestyvän vaunun matalatehoisella radiomodeemilla lähettämään viestiin suoraan liikennevalojen ohjauskojeelle.
    Viestin perusteella liikennevalojen ohjauskoje nopeuttaa vihreän valon käynnistymistä tai jatkaa vihreää valoa siten, että vaunu pääsee risteyksen  läpi mahdollisimman vähin viivytyksin. Vastaavasti risteyksen ohittava vaunu lähettää liikennevaloristeykselle kuittauksen, joka palauttaa valot takaisin normaaliin toimintaan. 
    Liikennevaloetuutta ei anneta niille vaunuille, jotka ovat edellä aikatauluaan

Viestiverkko 

Järjestelmä käyttää kaupungin tähän tarkoitukseen rakentamaa ja ylläpitämää omaa radioverkkoa. Verkon tukiasemat ovat Hanasaaren, Salmisaaren sekä Ruskeasuon voimaloiden piipuissa. 
    Kolme kanavaa verkosta on varattu bussien ja raitiovaunujen paikannukseen, yksi kanava liikennevaloetuuksiin, yksi pysäkkitaulujen ohjaukseen sekä yksi järjestelmän tietojen ylläpitoon varikoilla. Radioverkko on mitoitettu yhteensä 300 bussille ja raitiovaunulle. 
    Kaikki järjestelmässä mukana olevat bussit ja raitiovaunut on varustettu ajoneuvotietokoneilla ja radiomodeemeilla, jolloin kaikki tiedonsiirto keskuslaitteen, pysäkkitaulujen, liikennevalojen sekä bussien ja ratikoiden välillä tapahtuu radioteitse. 
    Tämä on merkittävä kustannusetu verrattuna kaapelipohjaisiin järjestelmiin. Ainoastaan tukiasemien ja keskuksen välillä on kaapeliyhteys. 
    Liikennevaloristeyksissä ei myöskään tarvita kaapelointia, koska bussien ja ratikoiden lähettämät viestit vastaanotetaan liikennevalojen ohjauskojeiden katolle kiinnitetyllä huomaamattomalla lautasantennilla.

 
Laitetoimittajat ja kustannukset 

Järjestelmän keskeisen laitteiston - ajoneuvotietokoneet ja radioverkkojärjestelmän ohjelmistoineen sekä liikennevalojen ohjauskojeisiin tulevat laitteet on toimittanut ruotsalainen Thoreb-IT Mobile, jota edustaa Suomessa Ajodata. Järjestelmän radiomodeemit on toimittanut Satel. Pysäkeille tulevat näyttötaulut niihin liittyvine ohjelmistoineen on toimittanut Mitron. Helmin radioverkon laajennusten suunnittelu on Completech'in käsialaa
     Järjestelmän hankinnan kokonaiskustannukset ovat olleet 5.5 Mmk. Tähän sisältyy radioverkko, ajoneuvotietokoneet 20 bussiin ja 24 raitiovaunuun, näyttötaulut 15 pysäkille, liikennevalojen vaatimat laitteet vajaat 50 risteykseen sekä kaikki asennustyöt. Sen sijaan kustannuksiin ei ole laskettu mukaan liikennelaitoksen eikä liikennesuunnitteluosaston henkilökunnan työpanosta joka vastaa useita miestyövuosia.

Tulevaisuus

Liikennelaitos on päättänyt vuoden 2000 aikana laajentaa järjestelmää raitiolinjoille 3B, 3T , 7A, 7B ja 10. Erityisesti näillä linjoilla on tarve parantaa raitiovaunujen säännöllisyyttä ja matkanopeutta. Erityisesti liikennevaloetuuksilla on voitu edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Järjestelmä tullaan laajentamaan aikanaan myös useille bussilinjoille. Lisää HELMIN laajentamisesta.
   Järjestelmän vaikutuksia raitiovaunulinjan 4 ja bussilinjan 23 liikennöintiin tutkitaan ennen-jälkeen -tutkimuksin. Niihin kuuluu matka-aika- ja viivemittauksia sekä matkustajalaskentoja. Ennen-tutkimukset on jo tehty keväällä 1998. Jälkeen- tutkimukset on tehty syksyllä 1999 ja niitä jatketaan vielä keväällä 2000. Lue tutkimuksen tulokset tästä

Paluu HELMIN etusivulle