 HELMIN laajennus
2004
Perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.9.
2004 käsittelemään asiaan HELMIN laajennuksesta
Taustaa
Helsingin joukkoliikenteen telematiikkajärjestelmä HELMI
käynnistyi vuonna 1999 raitiolinjalla 4 ja
bussilinjalla 23. Järjestelmän keskeiset toiminnat olivat tuolloin
- Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet,
- Matkustajainformaatio pysäkeillä ja vaunuissa sekä
- Joukkoliikenteen kulunohjaus (aikataulunmukainen
liikennöinti)
Järjestelmä sisälsi ensi vaiheessa noin 20 raitiovaunua, 10 bussia, 14
pysäkkitaulua, liikennevaloetuudet noin 50 risteyksessä sekä radioverkon
kolme tukiasemaa.
Vuonna 2001 Liikenne- ja viestintäministeriön kansallisen
liikennetelematiikan tutkimus- ja kehittämishanke TETRA arvioi
HELMI-järjestelmän täyttäneen hyvin sille asetetut tavoitteet. HELMIN
todettiin parantaneen joukkoliikenteen sujuvuutta ja säännöllisyyttä ja
sen tuottamaa matkustajainformaatiota pidettiin tarpeellisena ja
luotettavana. Arvioinnin mukaan HELMI oli myös taloudellisesti kannattava
hanke, sillä sen hyöty/kustannussuhteeksi saatiin poikkeuksellisen korkea
arvo 3.3. Lisää arvioinnista ja HELMIN
vaikutuksista
Vuosina 2001–2003 HELMIN liikennevaloetuudet, kulunohjaus sekä vaunujen
sisäinen matkustajainformaatio laajenivat raitiolinjoille 3B, 3T, 6, 7A,
7B ja 10 sekä bussilinjalle 16. Ajantasaisia pysäkkiaikatauluja ei
hankittu lisää, koska jo tuolloin todettiin, että käytössä ollut
taulutyyppi oli liian kallis, jotta sen käyttö olisi voitu laajentaa
kaikille linjoille.
Tällä hetkellä HELMISSÄ on päivittäin mukana noin 80 raitiovaunua, 40
bussia ja noin 120 liikennevaloristeystä. Ajantasaisia pysäkkiaikatauluja
on 15. Järjestelmä laajenee kaiken aikaa.
Laajennukset
Vuosi 2004 on selkeä käännepiste HELMIN kehittämisessä. Tänä vuonna
HELMI laajenee useille uusille linjoille, HELMIN ajantasaisia aikatauluja
lisätään bussi- ja raitioliikenteen tärkeille pysäkeille ja HELMIN
radioliikenneverkko uusiutuu täydellisesti.
Linjoittain HELMI laajenee seuraavasti:
- Laajennus bussilinjoille 14 ja 18 on käynnissä
- Laajennus bussilinjalle 65A ja 66A on käynnistymässä
- Laajennus bussilinjalle 550 (Jokeri) käynnistyy
syksyn aikana
- Laajennus raitiolinjalle 1 on käynnissä
 HELMIN
ajantasaisia pysäkkiaikatauluja rakennetaan noin 30 keskeiselle raitio- ja
bussipysäkille. Ensimmäiset kohteet ovat jo valmiit Aleksanterinkadulla.
Lisää tauluja on tulossa esimerkiksi Hakaniemen ja Kansaneläkelaitoksen
ratikkapysäkeille sekä Haartmaninkadun ja Kampin bussipysäkeille.
Uusi HELMI-pysäkkiaikataulu on liitetty osaksi pysäkkikatosta. Taulussa
näytetään kellonajan ohella kuinka monen minuutin kuluttua kunkin linjan
kaksi seuraavaa vaunua saapuvat pysäkille. Lisäksi taulussa voidaan
tiedottaa ratikoiden liikennehäiriöistä.
HELMIN liikennevaloetuuksia on laajennettu risteyksittäin.
Liikennevaloetuus voi tarpeen mukaan pidentää käynnissä olevaa
joukkoliikenteen vihreää valoa tai vaihtaa risteävälle suunnalle punaisen
valon aloittaakseen joukkoliikenteen suunnan vihreän valon tavallista
aikaisemmin. Joissakin monimutkaisissa risteyksissä käytetään ylimääräistä
vaihetta joukkoliikenteelle punaista valoa näyttävien vaiheiden välissä.
HELMIN liikennevaloetuudet eivät takaa risteystä lähestyvälle
joukkoliikenneajo-neuvolle automaattisesti vihreää valoa kuten esimerkiksi
hälytysajoneuvojen pakkoetuudet. Tästä huolimatta etuudet vähentävät
tehokkaasti joukkoliikenteelle liikennevaloista aiheutuvia viivytyksiä,
joskin ne samalla lisäävät lievästi muun liikenteen viivytyksiä.
Selvitysten mukaan lisäviivytykset ovat riippuvaiset liikennemääristä ja
joukkoliikenteen vuorovälistä. Keskimäärin ne ovat autoa kohden 0.5 – 2
sekuntia, joskin hetkellisesti yksittäisen auton kokema viivytys on
suurempi.
 Liikennevaloetuuksien
toimintavarmuutta parantava ”HELMI -valopilkkulaitteisto” on uusittu.
Punaisen liikennevalo-opastimen alareunassa oleva pieni vilkkuva LED-valo
osoittaa joukkoliikenteen kuljettajille ja liikennevalojen
ylläpitohenkilöstölle liikennevaloetuuden käynnistymisen ja päättymisen.
Näin toimintahäiriöt tunnistetaan ja voidaan korjata nopeammin.
Radioverkon keskeiset parannukset liittyvät ajoneuvoihin ja
liikennevaloristeyksiin vuosina 1999–2003 asennettujen vanhojen
radiomodeemien uusimiseen ja radioliikenteen kehittämiseen. Modeemien
uusiminen antoi mahdollisuuden HELMIN liikennevaloetuuksien käyttöön
samassa risteyksessä sekä raitiovaunuille että busseille. Radioliikenteen
kehittäminen oli välttämätöntä järjestelmän laajentamiseksi mutta sen
avulla saatiin pysäkkitaulujen toiminta aiempaa tarkemmaksi. Aiempaa
aikajakoista tekniikkaa käytettäessä vaunun pysäkiltä lähdön jälkeen
saattoi kulua jopa puoli minuuttia ennen kuin pysäkkinäyttö päivittyi
näyttämään seuraavan vaunun tuloa. Uuden tapahtumajakoisen tekniikan
ansiosta näyttötaulun päivitys toteutuu heti vaunun lähdettyä pysäkiltä.
Radioverkkoa on laajennettu Lauttasaaren, Lassilan ja Patolan sekä
Myllypuron tukiasemilla, jotta tuleva Jokeri-bussilinja voidaan liittää
HELMI-järjestelmään. Nykyinen tukiasemaverkko, joka sisältää 11
tukiasemaa, on lähellä lopullista laajuuttaan.
HELMIN laajentaminen sisältyy osin myös Liikenne- ja
viestintäministeriön henkilö-liikenteen informaation kehittämisohjelmaan
HEILI. Ohjelmassa
selvitetään miten HELMIN matkustajainformaatio voitaisiin välittää
Internettiin ja matkapuhelimiin sekä tutkitaan HELMIN radioverkon
toimivuutta ja mahdollisuuksia käyttää HELMIÄ koko pääkaupunkiseudun
yhteisenä joukkoliikenteen telematiikkajärjestelmänä.
HELMIN vahvuudet
HELMIN keskeinen hyöty sisältyy sen taloudelliseen vaikutukseen: ilman
joukkoliikenteen liikennevaloetuuksia jokaiselle raitiovaunulinjalle
jouduttaisiin lisäämään vähintään yksi vuoro, jotta linjan vuoroväli
voitaisiin säilyttää nykyisellään. Yhden vuoron kustannukset ovat noin 120
000 € vuodessa, joten linjojen 3B, 3T, 4, 6, 7A, 7B, 8 ja 10 perusteella
voidaan arvioida HELMIN tuottaman taloudellisen hyödyn olevan lähes
miljoonaa euroa vuodessa.
Bussiliikenteessä tavoitteeksi on asetettu, että linjoilta 14 ja 18
voidaan vähentää yksi vuoro ilman matkustajien palvelutasoa huonontavaa
vuorovälin harvennusta - samalla tavalla kuin aikanaan linjalla 23.
Taloudellinen vaikutus arvioidaan myöhemmin kun linjat on liitetty
kaikilta osin HELMIIN.
 HELMIN liikennevaloetuudet saattavat vaikuttaa myönteisesti
joukkoliikenteen liikenneturvallisuuteen. Koska liikennevaloetuus
useimmiten pidentää vihreää valoa siten, että raitiovaunu tai bussi ei
yleensä joudu kohtaamaan keltaista valoa, niin joukkoliikenteen
kuljettajien mahdollisuus ajaa vasten punaista valoa vähenee. Samoin
voidaan ajatella, että kuljettaja ei todennäköisesti ole kovin altis
lisäämään nopeuttaan ehtiäkseen valoista ennen niiden vaihtumista, koska
hän tietää liikennevalojen ”odottavan” häntä ja vaihtuvan vasta kun hän on
ohittanut liikennevalot.
HELMIN matkustajainformaatio pysäkeillä on vielä vähäistä lopullisen
arvioinnin tekemiseksi. Espoon
Länsiväylän matkustajainformaatiojärjestelmästä (ELMI) tehtyjen
selvitysten mukaan ajantasaiset pysäkkiaikataulut ovat osoittautuneet
yhteiskuntataloudellisesti kannattaviksi, koska matkustajat ovat voineet
käyttää odotusajan hyödykseen tai valita vaihtoehtoisen linjan.
Helsingissä tilanne on monessa suhteessa toinen - vuorovälit ovat
lyhyemmät ja vaihtoehtoisten linjojen käyttö rajoitetumpaa ellei sitten
vaihtoehdoksi oteta lyhyillä matkoilla kävelyä – ”kävelen, koska ratikka
tulee vasta 8 minuutin kuluttua” tai sitten ”ajanpa ratikalla, koska se
näyttää tulevan minuutin kuluttua”.
Kolmas HELMIN tuoma hyöty liittyy joukkoliikenteen säännöllisyyteen.
Selvityksen mukaan bussin 23 liikennöinnin säännöllisyys – pysäkille tulo
aikataulun mukaisesti – parantui HELMIN ansioista selvästi. Aiempi neljän
minuutin vaihtelu parani mittausten mukaan noin yhden minuutin haarukkaan
eli samalle tasolle raitioliikenteen kanssa. Tulos on merkittävä ja
osoittaa, että joukkoliikenteen säännöllisyyden näkökulmasta
liikennevaloetuudet pystyvät pitkälti korvaamaan busseille bussikaistojen
puutteesta aiheutuvat haitat.
HELMIN heikkoudet
HELMIN vakavin puute liittyy juuri tällä hetkellä sen teknisen tuen
heikkouteen. Järjestelmän laitevalmistaja ei ole kyennyt kaikilta osin
toteuttamaan liikennesuunnitteluosaston ja liikennelaitoksen asettamia
teknisiä vaatimuksia. Ikävintä on, että HELMIN laajentaminen on saattanut
huonontaa järjestelmän toimintavarmuutta. Liikennevaloetuuksien ja
aikataulunäyttöjen toiminnassa on todettu runsaasti selittämättömiä
virheitä ja häiriöitä.
Monissa risteyksissä on havaittu, että 5-10 % busseista tai ratikoista
jää kokonaan ilman etuutta tai niiden etuus jää puuttuvan ilmaisun takia
toimimaan liian pitkään sen jälkeen kun vaunu on ohittanut liikennevalot.
Ajantasaisten aikataulunäyttöjen toiminnassa on silloin tällöin
havaittu häiriöitä, joiden takia näytöt on jouduttu kytkemään pois
toiminnasta. Osa häiriöistä on aiheutunut aikataulujen tasauspysäkkien
tietojen käsittelystä, joka toistaiseksi joudutaan tekemään käsin ja osa
taas on aiheutunut radioliikenteen teknisistä vioista.
 Aikataulunäyttöjen virheetön toiminta on tärkeä järjestelmän
käytettävyyden mittari. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että HELMIN
ajantasaisia aikataulunäyttöjä on pidetty luotettavina ja tarpeellisina.
Jonkin verran virheitä on havaittu myös HELMIN ajoneuvotietokoneissa –
esimerkiksi raitiovaunussa joudutaan keskimäärin kahden kuukauden välein
käynnistämään HELMI-tietokone uudestaan vakavan toimintavirheen takia.
Liikennesuunnitteluosasto ja liikennelaitos ovat huomauttaneet
laitevalmistajaa järjestelmän puutteista. Osa virheistä liittyy
järjestelmän laajentamiseen ja radiojärjestelmän ja sen ohjelmiston
uusintaan, joten ne saataneen korjatuksi aikaa myöten. Järjestelmän
teknisten puutteiden lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös järjestelmän
tarvitsemien aikataulutietojen automaattiseen tuottamiseen, koska tämä
työvaihe aiheuttaa vielä liian paljon vaikeasti löydettäviä virheitä.
|
