Ajantasa 2006

HELMIN laajennus 2006

Taustaa
 

Helsingin joukkoliikenteen liikennetelematiikka HELMI on liikennelaitoksen ja liikennesuunnitteluosaston yhteinen järjestelmä liikennevaloetuuksien ja ajan-tasaisen pysäkki-informaation toteuttamiseksi.

HELMI käynnistyi vuonna 1999. Tällä hetkellä siihen kuuluvat kaikki raitiovaunulinjat, Jokeri ja 13 muuta bussi-linjaa. Yhteensä HELMIN piirissä on 120 ratikkaa ja 150 bussia sekä 190 liikennevaloristeystä. Ajantasaisia pysäkkiaikatauluja on 30 pysäkillä.

Katso HELMIN järjestelmänrakenne
suuremmasta kuvasta

HELMIN tietoliikenne perustuu radioviestintään. Kaapeliverkkoa käytetään vain keskuslaitteiden välillä. HELMILLÄ on käytettävissä oma radioverkko, jossa on 11 tukiasemaa. Vaunujen ja pysäkillä olevien ajantasaisten aikataulujen tiedot kulkevat tukiasemien kautta. Sen sijaan vaunujen ja liikennevalojen välinen tiedonsiirto kulkee suoraan vaunusta liikennevalojen ohjauskojeelle. Tämä takaa sen, että Helmin keskeinen ominaisuus, liikennevaloetuudet ovat aina käytettävissä vaikka tukiasemaverkossa tai HELMIN keskuslaitteessa olisi häiriöitä.

HELMIIN liitettyjen ratikoiden ja bussien paikantaminen perustuu satelliittinavigoinnin ja matkamittauksen yhdistelmään. Näin varmistetaan paikannuksen toimivuus myös ahtaissa katukuiluissa, joissa välttämättä aina ei ole riittävää määrää satelliitteja näkyvissä.

HELMIN matkustajainformaatio pysäkeillä on toteutettu ajantasaisilla pysäkkiaikatauluilla. Ne kertovat pysäkillä oleville matkustajille, kuinka monen minuutin kuluttua seuraava bussi tai raitiovaunu saapuu pysäkille.
 

Taulun alaosassa olevassa juoksevassa kentässä on tarvittaessa näkyvissä liikennelaitoksen tiedotteita liikennehäiriöistä tai vastaavista tapahtumista kuten aikataulumuutoksista.

HELMIN pysäkkiaikataulut ovat ajantasaisia - ne osoittavat vaunun todellisen saapumisajan pysäkille - ei siis aikataulunmukaista aikaa kuten esimerkiksi Espoossa käytössä olevassa ELMI-matkustajainformaatiojärjestelmässä.

HELMIN taulusta voi päätellä linjan keskimääräisen vuorovälin, sillä poiketen muista Suomessa käytössä olevista vastaavista järjestelmistä, taulussa näkyy seuraavan vaunun lisäksi myös sitä seuraavan vaunun tulo pysäkille.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka taulu osoittaisi, että ratikka saapuu pysäkille viiden minuutin kuluttua, tämä ei kuitenkaan välttämättä aina pidä paikkansa. Jos ratikan kulku estyy esimerkiksi väärin pysäköidyn auton takia, voi kestää pitempään kuin viisi minuuttia ennen kuin ratikka pääsee pysäkille. Kokeneet HELMI-taulujen käyttäjät havaitsevat tämän helposti siten, että taulun minuuttilukemat vaihtuvat tällaisessa tilanteessa selvästi hitaammin kuin minuutin välein.

HELMISSÄ mukana olevien bussien ja ratikoiden kuljettajien on aamulla kirjauduttava järjestelmään. Tämän jälkeen HELMIN automatiikka hoitaa kaiken. Se antaa kuljettajille lähtömerkin päätepysäkeillä. HELMI kertoo myös kuinka monta metriä on seuraavalle pysäkille ja mikä kaikkein tärkeintä - onko vaunu aikataulussa vai ei . Kuljettajan näyttölaitteessa on kerran sekunnissa päivittyvä tieto siitä, onko hänen vaununsa edellä tai jäljessä aikataulusta.
 

HELMIN toteutuskohteet vuonna 2006

Vuonna 2006 HELMIIN liitettiin bussilinjat 20, 21V, 58, 58B ja 59 sekä Jokeri. Näiden lisäksi jatkettiin HELMIN laajentamista risteyksiin, joiden toteutus oli jäänyt kesken edellisiltä vuosilta. Seuraavassa taulukossa on vuoden aikana toteutetut liikennevaloetuudet (tilanne 10.10.2006)

Parhaiten toteutus onnistui Jokerilinjalla, jossa etuudet Jokerin liikennöinnin alkuun elokuun puoliväliin mennessä saatiin valmiiksi neljää risteystä lukuun ottamatta. Kolmessa kesken olevassa risteyksessä on käynnissä liikennevalojen ohjauskojeen uusinta, mikä on hidastuttanut etuuksien valmistumista. Linjojen 20 ja 21V etuudet saadaan käyttöön vuoden loppuun mennessä kun taas linjojen 58, 58B ja 59 etuuksista osa valmistuu vasta ensi vuonna.

Liikennevaloetuuksien ohjelmointia varten ei ole käytettävissä yleistä toimintamallia. Helsingissä ohjelmointi on tehty omana työnä jo 1980-luvulta alkaen. Muualla maassa joukkoliikenteen etuuksia on ryhdytty toteuttamaan laajemmalti vasta kuluvana vuonna. Pääasiassa ohjelmoinnista on silloin vastannut laitevalmistaja. Espoon ensimmäiset joukkoliikenne-etuudet tulivat Jokeri-linjalle. Oulussa valmistui tänä syksynä noin 30 risteykseen bussietuudet. Liikennesuunnitteluosastolla on paraikaa tekeillä ohjelmointiin liittyvä käsikirja, joka tulee laajentamaan etuuksien ohjelmointiin liittyvää osaamista.

Etuuksien vaikutukset

Kuluvana vuonna toteutettujen bussietuuksien vaikutusta joukkoliikenteen sujuvuuteen tai liikennetalouteen ei ole mitattu, koska toteutus on vielä kesken. Sen sijaan käytettävissä on tietoja edellisiltä vuosilta.

Linjan 14 liikennevaloetuudet nopeuttivat busseja mittausten mukaan vajaat 8 minuuttia. Ajosuunnassa Eiraan liikennevaloviivytykset vähenivät vajaat 4 minuuttia ja ajosuunnassa Pajamäkeen hieman yli 4 minuuttia.

Linjan 18 etuudet ovat vastaavasti nopeuttaneet busseja molemmat suunnat yhteensä vajaat 6 minuuttia. Jos otetaan huomioon, että etuudet puuttuvat vielä vajaasta kymmenestä risteyksestä, nopeutuminen tulee olemaan samaa suuruusluokkaa kuin linjalla 14.

Linjojen 65A/66A länsiosalla Lauttasaaresta Malminrinteelle etuudet ovat nopeuttaneet busseja vajaat 2,5 minuuttia. Itäosan risteyksistä suuri osa on vielä ilman etuuksia, joten vaikutusten arviointi on kesken.

Kaikki edellä mainitut arviot perustuvat laskentatapaan, jossa kerrallaan mitataan yhden risteyksen liikennevaloviivytykset. Kerrannaisvaikutukset voivat siten muuttaa tuloksia suuntaan tai toiseen, joskin erot ovat todennäköisesti vähäiset.

Bussilinjan 23 liikennevaloetuuksien vaikutustutkimuksessa tehty simulointi osoitti, että liikennevaloetuudet vähensivät bussilinjan polttoaineen kulutusta noin 4 % ja päästöjä 1–5 % päästölajista riippuen.

Muun kuin joukkoliikenteen osalta mittauksia ei ole tehty. Käytännössä vaikutukset jäävät hetkittäisiksi ja peittyvät keskimäärin liikenteen matka-aikojen muuhun vaihteluun. Muutama vuosi sitten tehty yhden risteyksen simulointi-tarkastelu osoitti, että, etuudet lisäsivät muun liikenteen polttoainekulutusta ruuhka-aikoina 2% silloin kun joukkoliikenteen vuoroväli oli 5 minuuttia. Ruuhka-ajan ulkopuolella joukkoliikenteen vuorovälin ollessa 10 minuuttia muun liikenteen polttoaineen kulutus kasvoi 0.5 %.

Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien vaikutus kohdistuu kuitenkin eri tavoin joukkoliikenteen suuntaisen ja joukkoliikennettä risteävän ajosuunnan liikenteeseen. Tästä huolimatta etuuksien kokonaisvaikutusta voidaan tarkastella karkeasti edellä esitettyjen tulosten mukaan seuraavasti – jos etuuksien ansiosta joukkoliikenteen lyhentynyt matka-aika houkuttelee ruuhka-aikoina yli 2% henkilöauton käyttäjistä jättämään autonsa kotiin, energiatalouden osalta tulos on positiivinen. Muuna kuin ruuhka-aikoina riittää jo 0.5 % siirtymä samaan tulokseen.

HELMIN laajentaminen ja kehittäminen vuonna 2007

HELMI laajenee tulevana vuonna uusille bussilinjoille. Alkuvuoden aikana mukaan tulevat liikennelaitoksen bussilinjat 69 ja 75 sekä YTV:n liikennöimä linja 615. Vantaalta mukaan tulee linja 61. Syyspuolella käynnistetään etuuksien suunnittelu ja ohjelmointi linjojen 55A, 63, 68, 71 ja 71V liittämiseksi HELMI-järjestelmään. Nämä linjat tulevat mukaan HELMIIN vuoden 2008 alusta. Ajantasaisia pysäkkiaikatauluja rakennetaan HKL:ltä saatujen tietojen mukaan vuonna 2007 noin 20 pysäkille.

HELMIN laitehankinnoista vastaavat liikennelaitos ja seutulinjojen osalta YTV. Liikennesuunnitteluosasto vastaa liikennevalojen suunnittelusta ja liikennevaloetuuksien toteuttamisesta.

HELMIN järjestelmätasolla on ollut kaksi merkittävää ominaisuutta, joiden puute on hidastanut HELMIN kehittämistä. Molemmat ominaisuudet ovat tulleet tarpeellisiksi HELMISTÄ saatujen käyttökokemuksien perusteella. Ne eivät ole sisältyneet laitevalmistajan alun perin toimittamaan järjestelmään.

Toinen ominaisuus liittyy vaunujen etuajassa ajamiseen. Nykyään jokainen bussi ja ratikka saa liikennevaloetuuden riippumatta siitä, onko se edellä tai jäljessä aikataulustaan. Liikennevaloetuuksien esto etuajassa ajavilta vaunuilta ei ole mahdollista asettaa risteyskohtaisesti tai linjakohtaisesti. Tämänhetkisten tietojen mukaan ominaisuus saadaan käyttöön rajoitetusti kuluvan syksyn aikana. Täydellisenä se saadaan vain busseihin, joissa on uudet C90 plus –tietokoneet eli käytännössä vasta vuoden 2004 jälkeen HELMIIN liitetyissä busseissa.

Toinen HELMI kehittämisongelma liittyy järjestelmän tietohallintaan, joka on ulkoistettu laitetoimittajalle. Tästä syystä liikennesuunnitteluosastolta puuttuu mahdollisuus tarkistaa ja myös korjata tietoaineistossa olevia joukkoliikenne-etuuksien toimintaan liittyviä tietoja kuten ilmaisupisteiden sijaintia. Erityisesti tietoaineistossa olevien virheiden korjaaminen on ollut hidasta. Virheiden takia etuuksien käyttöönotto on saattanut lykkääntyä jopa puoli vuotta.

HELMILLÄ on suuri merkitys joukkoliikenteen käyttötalouteen. Ilman HELMIN tuomaa liikennöinnin Ä nopeutumista jokaisella ratikkalinjalla sekä useilla bussilinjoilla tulisi olla yksi lisävuoro, jotta matkustajien palvelutaso - vuoroväli säilyisi samana. Tämä merkitsisi vuodessa noin 1.5 miljoonan euron lisäkustannusta, joka näin HELMIN ansiosta säästetään. Tämä summa on moninkertaisesti se mitä HELMIIN investoidaan vuosittain. HELMI on siten hyvä esimerkki kannattavasta liikennetelematiikan järjestelmästä