HELMIN nollaviive-etuudet
Joukkoliikenteen liikennevaloetuus tarkoittaa liikennevalojen
toimintaa, joka suosii risteystä lähestyviä ratikoita tai busseja siten,
että joukkoliikenteen odotusajat punaisen valon takana jäisivät
mahdollisimman vähäisiksi. Koska tavoite ”mahdollisimman vähäiset”
jättää tulkinnan varaa, niin ne voidaankin ymmärtää monella tavalla.
Joukkoliikenteen etuuksia on toteutettu kahdella tavalla:
pakkoetuuksina ja perinteisinä liikennevaloetuuksina.
Pakkoetuus toimii kuten hälytysajoneuvojen valo-ohjaus. Kun
hälytysajoneuvo lähettää ilmaisun liikennevaloille, pakkoetuus siirtää
vihreän valon mahdollisimman nopeasti risteystä lähestyvän ajoneuvon
suunnalle. Vain turvallisuuteen liittyvät jaksot kuten minimivihreät ja
suoja-ajat toteutetaan kiinteinä. Pakkoetuus sekoittaa liikennevalojen
vaihekierron ja siitä palautuminen normaaliin valo-ohjaukseen saattaa
kestää useita kiertoja.
Perinteinen liikennevaloetuus toimii ”hienovaraisemmin”. Se voi
pidentää joukkoliikenteen vihreää valoa tai aloittaa sen aikaisemmin.
Etuuteen voi sisältyä myös ylimääräinen vaihe. Perinteinen
liikennevaloetuus ei sekoita liikennevalojen vaihekiertoa joten
etuudesta palautuminen normaaliin valo-ohjaukseen käy nopeammin kuin
pakkoetuudella.
Perinteiset etuudet vähentävät joukkoliikenteen viivytyksiä yleensä
noin kaksi kolmasosaa riippuen liikennevalojen vaihejaosta ja
liikennejärjestelyistä. Joissakin tapauksissa perinteisillä etuuksilla
on voitu vähentää jopa 90 % viivytyksistä kun taas toisissa kohteissa on
jääty selvästi alle 50 %:n.
Yllä oleva kaavio esittää raitiovaunujen liikennevaloviivytysten
jakautuman tulosuunnittain. Kun keskimääräinen viivytys on alle viisi
sekuntia, raitiovaunu ei käytännössä juuri joudu odottamaan punaisissa
valoissa. Tällöin mitatut viivytykset ovat aiheutuneet satunnaisista
liikennehäiriöistä ja osin myös kuljettajien erilaisista ajotavoista.
Lue lisää
raitiovaunujen liikennevaloviivytyksistä
Mikä on nollaviive-etuus
Liikennesuunnitteluosasto on tutkinut uusia mahdollisuuksia
ratikoiden ja osin myös bussien liikennevaloetuuksien tehostamiseksi.
Tarkastelut ovat johtaneet uuteen etuustyyppiin, nollaviive-etuuteen.
Sitä voidaan luonnehtia seuraavalla tavalla.
- Nollaviive-etuuden tavoite on ohjata liikennevaloja
siten, ettei ratikan tarvitse lainkaan pysähtyä liikennevaloihin.
Perimmäinen tavoite on siten ratikan kulun säännöllisyyden
parantaminen
- Nollaviive-etuuksien toiminnassa oletetaan, että
ratikka pysähtyy pysäkeillä. Jos ratikka ei pysähdy pysäkille, etuutta
ei välttämättä tarvita, koska ratikka on jo säästänyt pysäkillä
käyntiajan.
- Nollaviive-etuuksissa ilmaisu lähestyvästä
ratikasta on saatava nykyistä kauempaa, vähintään 300 - 500 metriä
ennen risteystä. Koska Helsingissä risteysvälit ovat keskimäärin tätä
lyhyemmät, ilmaisu on tuotava yhden tai useamman risteyksen yli.
Etuuksia joudutaan siten käsittelemään samanaikaisesti useassa
risteyksessä, jolloin risteysten ajoitusten koordinaatio säilyy
eivätkä muun liikenteen haitat kasva liian suuriksi.
Perinteisissä liikennevaloetuuksissa ilmaisu lähestyvästä ratikasta
ja bussista otetaan yleensä vasta edellisen risteyksen jälkeen,
jolloin ilmaisu saadaan useimmiten liian myöhään. Tämä on keskeinen
syy, minkä takia perinteisten liikennevaloetuuksien vaikutukset ovat
jääneet suhteellisen vaatimattomiksi nimenomaan Helsingissä, jossa
liikennevaloristeyksiä on eurooppalaisittain tarkastellen
keskimääräistä tiheämmin.
- Nollaviive-etuutta ei anneta ratikoille, jotka ovat
aikatauluunsa nähden etuajassa.
Nykyisessä liikennevaloetuusjärjestelmässä HELMI ei ole teknisesti
mahdollista estää etuuksia etuajassa ajavilta ratikoilta ja busseilta
liikennesuunnitteluosaston vaatimusten mukaisesti. Laitetoimittajan
kanssa tehty kehitys-työ on kuitenkin johtamassa myönteiseen
tulokseen: etuuksien esto etu-ajassa ajavilta ratikoilta saada
käyttöön kesäaikatauluihin tai viimeistään elokuussa syysaikatauluihin
siirryttäessä.
Kokemuksia nollaviive-etuuksista
Liikennesuunnitteluosasto on selvitellyt nollaviive-etuuksien
vaikutuksia Tukholmankatu–Paciuksenkatu sekä Mannerheimintie –reiteillä
Tullinpuomista pohjoiseen olevissa liikennevaloissa. Selvitykset ovat
valmistuneet, mutta kaikkia niiden tuloksia ei ole vielä otettu
käyttöön.
Munkkiniemen aukio
Munkkiniemen aukion liikennevaloissa on käytetty ratikoiden
liikennevaloetuuksia jo 1980-luvulta alkaen. Alkujaan liikennevalojen
vaihekiertoon oli varattu ylimääräinen vaihe, jossa raitiovaunulle
näytettiin ajolupaa. Tämän lisäksi raitiovaunun normaalia ajolupaa
voitiin pidentää tai aientaa perinteisin keinoin.
Liikenteen kasvu osoitti, että tämänkaltainen etuus haittasi liikaa
muuta liikennettä. Liikennevalojen vaihekierto oli etuuksien takia usein
myöhässä, jolloin valojen yhteenkytkentä naapuriristeyksiin toimi
huonosti. Etuuden jälkeinen paluu takaisin valojen normaaliin toimintaan
kävi hitaasti, koska risteyksen välityskyky ruuhka-aikoina oli lähes
kokonaan käytetty.
Valojen ohjaustapa vaihdettiin vuonna 2000 erilliseksi, jolloin
luovuttiin yhteenkytkennästä Huopalahdentien ja Paciuksenkadun valoihin.
Vain liitäntä läheisen Perustien risteyksen valoihin jäi ennalleen.
Muutos paransi liikenteen sujuvuutta, koska liikennevalojen kiertoaika
vaihteli liikennemäärien mukaan. Myös raitiovaunujen viivytykset
lyhenivät, koska etuudet saatiin toimimaan tehokkaammin. Kuluvana
syksynä etuus muutettiin nollaviive-etuudeksi, jolloin ratikan
viivytykset vähenivät entisestään. Autoliikenteen
sujuvuuteen nollaviive-etuudet eivät vaikuttaneet, koska esimerkiksi
jonopituudet Turunväylällä tai Huopalahdentiellä eivät ole kasvaneet
nollaviive-etuuksien käyttöönoton jälkeen
Edellisessä kuvattu mittaustapa ei ota huomioon satunnaisia häiriöitä
eikä kuljettajien erilaisia ajotapoja. Näistä syistä todelliset
viivytykset ovat noin 5 sekuntia lyhyemmät kuin taulukossa esitetyt
mitatut tulokset.
Mannerheimintie / Jalavatie ja Mannerheimintie / Lehtikuusentie
Mannerheimintien liikennevalot Topeliuksenkadun ja Kuusitien välillä
ovat liian tiheässä, jotta perinteiset etuudet pystyisivät poistamaan
kaikkia ratikan odotusaikoja liikennevaloissa. Jalavatien ja Kuusitien
risteyksiin on suunniteltu nollaviive-etuudet, joissa ilmaisut saadaan
nykyistä kauempaa. Keskustaan ajettaessa ratikka ilmaistaan heti
Kuusitien suojatien jälkeen, jolloin ilmaisun avulla toteutettava etuus
säätää sekä Lehtikuusentien että seuraavana olevan Jalavatien risteysten
valojen toimintaa.
Molempien risteysten nollaviive-etuudet saataneen käyttöön vielä
kuluvan vuoden aikana.
Paciuksenkatu / Meilahdentie ja Tukholmankatu / Paciuksenkatu
Paciuksenkatu Tukholmankadun ja Meilahdentien välisellä osuus on
liikenne-valoetuuksien kannalta ongelmallinen. Ratikka- ja bussietuudet,
erityisesti vihreän pidennys aiheuttavat säännöllisesti muutoksia
risteysten väliseen liikennevalojen yhteenkytkentään. Liikennevalojen
synkronointi ei pysy kohdallaan vaan ”elää”, mikä aiheuttaa muulle
liikenteelle ylimääräisiä pysähdyksiä. Tästä syystä valojen nykyinen
ajoitus, jossa Paciuksenkadun alamäkeen kulkeva autoliikenne saa
Tukholmankadun risteyksessä vihreän valon vasta kun se pääsee ajamaan
vihreällä myös Meilahdentien risteyksen läpi, ei ole enää yhtä
hyödyllinen kuin ennen, jolloin valot toimivat ilman etuuksia.
Katuosalle on suunniteltu nollaviive-etuudet, joiden lähtökohta on
että molempien risteysten valot ohjataan erillisesti. Käytännössä tämä
merkitsee sitä, että risteysten välille ei enää synny vihreää aaltoa.
Paciuksenkatua Munkkiniemen suuntaan ajava liikenne joutuu tästä syystä
nykyistä hieman useammin pysähtymään Meilahdentien valoihin. Viivytykset
kokonaisuudessaan saattavat kuitenkin vähentyä, koska edellä kuvattu
”pakollinen” odotus Tukholmankadun risteyksessä jää pois. Paciuksenkatua
keskustan suuntaan ajavaa liikennettä yhteenkytkennän poisjäänti ei
juuri haittaa, koska Paciuksenkadun ylittävä suojatie voidaan ohjata
painonapilla. Paciuksenkadulta Tukholmankadulle kääntyvä liikenne sen
sijaan kärsii eniten yhteenkytkennän puutteesta. Haittaa voidaan
vähentää lisäämällä vihreää Tukholmankadun suunnalle.
Liikenneturvallisuuteen yhteenkytkennän puuttuminen ei vaikuta. Jo
nyt etuuksien takia risteysten välinen synkronointi vaihtelee ja
aiheuttaa säännöllisesti tilanteita, jotka toistuvat myös uudella
ohjaustavalla. Lisäämällä Paciuksenkadulle Meilahdentien risteykseen
ylimääräinen valo-opastin, voidaan tehostaa valojen havaittavuutta
ohjaustapamuutoksen yhteydessä.
Nollaviive-etuuksien vaihtoehdot –
onko niitä?
Nollaviive-etuuksille on vaihtoehtoja – teoriassa. Alueellisia
liikennevalojärjestelmiä, jotka seuraavat joukkoliikenneajoneuvojen
kulkua ja tarpeen mukaan säätävät valojen toimintaa 3-4 minuuttia ennen
bussin tai ratikan tuloa risteykseen, on olemassa. Näistä pohjoismaissa
on käytössä SPOT, joka alun perin perustuu Torinossa kehitettyyn
liikennevalojen keskusohjausjärjestelmään UTOPIA. Kokemukset sekä
Tampereelta että Tukholmasta ja Göteborgista ovat osoittaneet, ettei
SPOT ole vielä valmis tuote.
”Tampereen [..] ensimmäinen SPOT -ohjauksen kokeilu Pirkankadulla
syksyllä 1998 jätti vielä toivomisen varaa, mutta järjestelmä on
kehittynyt myönteiseen suuntaan ja tämänhetkisen uuden koekäytön
perusteella SPOT -ohjaus kykenee reagoimaan liikenteen muutoksiin sangen
joustavasti. Samasta syystä vihreän ajat eri risteyksissä ja mm.
suojateillä vaihtelevat eri aikoina niin etteivät valot vaihdu samalla
tavoin joka kerta autoilijan tai jalankulkijan näkökulmasta”.
Edellä oleva lainaus tamperelaisten kokemuksista osoittaa, ettei
myöskään SPOT pidä täysin kiinni liikennevalojen yhteenkytkennästä vaan
säätää vihreitä aikoja siten, etteivät ne vaihdu samalla tavalla joka
kerta.
Ruotsalaiset ovat todenneet, että SPOT vaatii vielä runsaasti
kehittämistä, ennen kuin se sopisi laajojen liikennevalojärjestelmien
ohjaukseen. Toistaiseksi toteutetut SPOT-liikennevalojärjestelmät ovat
olleet lähinnä kokeilukohteita, joilla on tutkittu järjestelmän
toimintaa ja sillä saavutettavia hyötyjä.
Vaihtoehtoisia ratkaisuja harkittaessa on myös huomattava, että
suotuisissa olosuhteissa perinteinen etuus toimii lähes yhtä tehokkaasti
kuin nollaviive-etuus. Esikaupunkialueilla, jos valot toimivat
erillisesti ja jos ilmaisu valoja lähestyvästä bussista saadaan
riittävän kaukaa, perinteiset etuudet takaavat sen, ettei bussin
tarvitse juuri koskaan pysähtyä valoihin. Tämä on hyvin käynyt ilmi
Jokerin liikennevaloetuuksien silmämääräisistä havainnoista.
SPOT-ohjausta on aikanaan harkittu myös Helsinkiin, mutta muualta
saatujen kokemusten perusteella ajatuksesta on sittemmin luovuttu.
Lue lisää
Nollaviive-etuuksien toteuttaminen
lähivuosina Helsingissä
Nollaviive-etuuksien toteuttaminen ei ole yksinkertaista eikä
ongelmatonta vaan vaatii poikkeuksellisen paljon suunnittelutyötä.
Suunnittelun aikana on punnittava erilaisia vaihtoehtoja keskenään
parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi.
Nollaviive-etuuksien toteutus jatkuu Mannerheimintiellä,
Tukholmankadulla ja Paciuksenkadulla Tullinpuomista pohjoiseen. Tämän
jälkeen nollaviive-etuuksien toteutusta jatketaan ensisijaisesti
raitiolinjojen päissä olevissa liikennevaloissa. Keskustassa
nollaviive-etuuksia ei toteuteta ennen kuin on selvitetty
raitiovaunukiskojen kohdalla olevien suojateiden valo-ohjauksen
kehittämismahdollisuudet. Tämä työ tehdään yhdessä liikennelaitoksen
kanssa vuoden 2007 aikana.
Joukkoliikenteen nollaviive-etuuksien toteuttamisen periaatteet ovat
seuraavat:
- Nollaviive-etuuksia toteutetaan vain
raitiovaunuille. Esikaupunkialueilla nollaviive-etuuksia voidaan
toteuttaa myös busseille.
- Nollaviive-etuuksia toteutetaan ennen kaikkea
yhtenäisillä katujaksoilla mieluummin kuin yksittäisissä risteyksissä.
- Nollaviive-etuuksia toteutetaan vain ratikoille ja
busseille, jotka ajavat aika-taulussa tai ovat siitä myöhässä.
Nollaviive-etuuksia ei toteuteta etuajassa ajaville.
- Nollaviive-etuuksien takia liikennevalojen
yhteenkytkennästä voidaan luopua erillisohjauksen hyväksi. Kukin kohde
on erikseen harkittava ja erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen,
miten uusi ohjaustapa vaikuttaa muuhun liikenteeseen.
- Nollaviive-etuuksia ei toteuteta, jos risteyksen
liikenteenvälityskyky on ylitetty. Tällaisessa tapauksessa
nollaviive-etuus kaventaisi entisestään risteyksen
liikenteenvälityskykyä ja siten lisäisi muun liikenteen viivytyksiä
huomattavasti. Tästä huolimatta tällaisessa risteyksessä voi olla
käytössä perinteisiä liikennevaloetuuksia kaikkina aikoina ja
nollaviive-etuuksiakin huippuruuhka-ajan ulkopuolella.
Esitys perustuu
kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.12.2006 käsittelemään selvitykseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä selvityksen tiedoksi |
