ETUSIVU

Linkki suomenkieliselle etusivulle

Linkki ruotsinkieliselle etusivulle

Linkki englanninkieliselle etusivulle

- Vihreä aalto
- Yhteenkytkentä
- Vilkkuvihreä
- OIVA
- BePolite
- Lasten pitkä vihreä
- LED-opastimet
- Ääniopastimet
- Liikennevaloasetus
- Toiminta
- Jokerivalot
- JENKA
- Tietokoneet
- OMNIVUE
- Liikennekamerat
- Periaatteet
- Keskusta
- Pasila
- HELMI
- JOKERI
- ONNIMANNI
- HEILI
- Vuositilaukset
- Tyyppipiirustukset
- HELPSI
- SYNCHRO
- HUTSIM
- AKAAVIO
- YKAAVIO
- KSUHDE
- Mustat pisteet
- Liikenteen sujuvuus
- Ratikoiden viivytykset
- Selvityksiä
- Esityksiä
- Tilasto
- Historiaa
- Vanhat uutiset
- Usein kysyttyä
- Nyt kysytään...
- Viikon vastaus

- Tietoja sivustosta


Ajantasa 2000

HELMIN vaikutukset 

HELMI on onnistunut

Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma TETRA on selvittänyt yksityiskohtaisesti HELMIN vaikutuksia. Selvityksissä käsiteltiin bussilinjaa 23 ja ratikkalinjaa 4.

Tutkimus osoitti, että HELMI parantanut joukkoliikenteen sujuvuutta ja säännöllisyyttä. Tämän lisäksi HELMIN matkustajainformaatiota pidetään tarpeellisena ja luotettavana. HELMI on osoittautunut myös taloudellisesti hyvin kannattavaksi hankkeeksi, sillä sen hyötykustannussuhde on poikkeuksellisen korkea 3.3.  

Helmi-bussien ja ratikoiden matka-ajat ja liikennevaloviiveetJärjestelmän toiminta

Bussilinjalla 23 liikennevaloviivytykset vähenivät ajosuuntaa kohden lähes kolme minuuttia. Vaikka pysäkkiviivytykset kasvoivat hieman, niin bussien matka-aika päätepysäkiltä toiselle lyheni yli 2.5 minuuttia molemmissa ajosuunnissa.

Raitiovaunulinjalla 4 liikennevaloviivytykset vähenivät vastaavasti ajosuuntaa noin minuutin, mutta pysäkkiviiveet kasvoivat vastaavasti, jolloin matka-ajassa ei tapahtunut suuria muutoksia.  Raitiovaunuilla oli jo ennen HELMIÄ käytössään kattavat liikennevaloetuudet, mikä selittää miksi  raitiovaunujen liikennevaloviivytykset vähenivät selvästi vähemmän kuin busseilla, joilla ei alun perin ollut minkäänlaisia liikennevaloetuuksia.
 

Helmi-bussien ja ratikoiden säännöllisyys ja täsmällisyysSekä ratikoiden että bussien vuorovälien säännöllisyys parani noin 20 s (15%). 
   Myös pysäkille tuloajan täsmällisyys parani. Ero aikataulun mukaisen ja todellisen pysäkille tuloajan välillä väheni bussilinjalla 23 vajaat 2 minuuttia (50%) ja raitiolinjalla 4 vastaavasti 15 s (15%).

Matkustajien määrä lisääntyi molemmilla linjoilla. Tämän seurauksena myös pysäkkiajat kasvoivat molemmilla linjoilla.
   

Helmi -näyttötaulujen tarpeellisuus ja luotettavuusMatkustajien mielipiteet

Bussimatkustajista 83% ja raitiomatkustajista 71% oli havainnut näyttötaulun. Heistä 90% oli myös ymmärtänyt täysin oikein taulussa näkyvän tiedon seuraavan vaunun tulo- tai lähtöajasta.

Pysäkillä olevaa näyttötaulua ilmoitti  käyttävänsä usein bussimatkustajista 60% ja vastaavasti 49% raitiovaunumatkustajista.

Näyttötaulun arvioitiin lisänneen linjan käyttöä (6-15%) ja parantaneen matkustusmukavuutta (38-40%)
 

Helmi-näyttötaulujen hyödyllisyysNoin 95% kyselyyn vastanneista matkustajista piti näyttötauluja hyödyllisinä. Suurin hyöty koitui  mahdollisuudesta "nähdä, miten kauan joutuu odottamaan", "tietää, onko vaunu jo mennyt" tai "valita toinen linja". Kolme neljästä matkustajasta kannatti järjestelmän laajentamista myös muille linjoille.
Helmi-näyttötaulujen käyttökelpoisuusHaastattelujen ja kyselyjen perusteella perinteiset pysäkkipalvelut kuten sadekatos ja kotiin jaettu aikataulukirja ovat matkustajien mielestä yhä tärkeämpiä kuin ajantasainen pysäkki-informaatio. Sen sijaan puolet matkustajista ilmoitti olevansa valmis korvaamaan pysäkkikohtaisen paperiaikataulun ajantasaisella näyttötaululla.

 
Taloudellinen vaikutus

Yhteiskuntataloudellisesti järjestelmä arvioitiin selkeästi kannattavaksi, sillä sen hyötykustannussuhteen laskettiin olevan 3,3. Tulosten perusteella katsottiin myös, että joukkoliikenteen etuusjärjestelyt voivat yleisimminkin olla kustannustehokkuudeltaan kilpailukykyisiä liikenneväyläinvestointeihin verrattuna.
 
Yritystaloudellisesti bussilinjan 23 kehittämistoimenpiteitä pidettiin kannattavina. Sen sijaan raitiovaunulinjalle 4 kohdistettujen toimenpiteiden ei katsottu olevan yritystaloudellisesti kannattavia.

Raitiovaunulinjan 4 huono kannattavuus aiheutui siitä, että raitiovaunuilla oli jo ennen HeLMi- järjestelmää toimiva liikennevaloetuusjärjestelmä. Käytännössä tästä järjestelmästä oltiin kuitenkin jo luopumassa sähköturvallisuuden takia.

Kustannussäästöjä

HeLMi-järjestelmän taloudellisista hyödyistä on saatu myös todellista näyttöä. Ennen HeLMin käyttöönottoa bussilinjalla 23 liikennöi normaalina arkipäivänä seitsemän bussia. HeLMi nopeutti bussien kulkua siten, että sama palvelutaso voitiin saavuttaa yhtä bussia vähemmällä kalustolla. Tämän on arvioitu säästävän bussilinjan 23 käyttökustannuksia vuosittain noin 500 000 markkaa.

Uuden bussilinjan (10 bussia, 20 liikennevaloristeystä) lisääminen nykyiseen HeLMi -järjestelmään merkitsee karkeasti noin miljoonan markan investointia. Jos tällä saavutetaan vastaava tulos kuin linjalla 23, investoinnin takaisinmaksuaika olisi noin 4 vuotta.
 

Helsingin Liikenteenohjauskeskus   -   Helsinki Urban Traffic Control Centre