1. Avattiin kokous ja todettiin
esillä olevat asia
2. Todettiin JENKAN yleistilanne
- Suunnitteluohje valmistunut
- Vaikutusten arviointi valmistunut
-
Vaikutusten vertailu C800V ja EC-1-ohjauskojeilla valmistunut
- Vakiointi/Swarco valmistunut
- Vakiointi/Siemens luonnos valmistunut
- Vakiointi/Peek tilattu (tilaus kolme kuukautta myöhässä taas
kerran hallinnollisten
vaikeuksien takia), valmistuu marraskuussa 2010
Todettiin, että JENKAN valtionapu päättyy vuoden 2010 lopussa,
jolloin myös JENKA-hanke päättyy
3.
Vaikutusten arviointi Lue
raportti
Todettiin keskeisten tulosten olleen pitkälti odotusten mukaiset.
Bussiliikenteen viivytyksiä voidaan vähentää kaksi kolmasosaa ja
samaan aikaan autoliikenne hidastuu keskimäärin vain muutamia
prosentteja.
Erityisesti kiinnitettiin huomiota etuuksien suunnitteluun ja
käyttöön ruuhkatilanteiden aikana. Tämä vaatii kokonaisuuden
hahmottamista, sillä suoraviivaisesti toteutetut etuudet voivat
aiheuttaa joukkoliikenteelle muun liikenteen ruuhkautuessa enemmän
haittaa kuin hyötyä.
Erityisesti todettiin, että SYVARIN erityisominaisuus vaiheen
rotaatio on ruuhkatilanteissa edullinen etuustoimenpide, koska se ei
vähennä risteyksen liikenteenvälityskykyä ja siten lisää ruuhkaa
kuten ylimääräinen vaihe
Todettiin, että yksikertaisilla silmukkailmaisimilla, jotka ovat
suhteellisen lähellä risteystä (70 m pääkadulla ja 50 m
sivukadulla), on saavutettavissa noin puolet joukkoliikenteen
etuuksien hyödyistä verrattuna 300/200 metrin päässä olevilla
radioviestintään perustuvilla ilmaisuilla. Näin olleen ei ole mitään
syytä olla toteuttamasta joukkoliikenteen etuuksia liikennevaloja
rakennettaessa tai uusittaessa.
4. Vaikutusten vertailu C800V ja EC-1 kojeilla
Lue raportti
Todettiin, että C800V ja EC-1 ohjauskojeiden SYVARI-ohjaus tuottaa
käytännössä samanlaiset tulokset sekä bussi- että muulle
liikenteelle. Näinollen SYVARIN voidaan katsoa toimivan
yhdenmukaisesti kummallakin kojetyypillä.
Todettiin myös, että on ilmeistä ettei myöskään muiden markkinoilla
olevien uusien kojetyyppien välillä ole olennaisia eroavaisuuksia
SYVARIN toiminnoissa
Näin ollen SYVARIN voidaan katsoa olevan riittävän laiteriippumaton. Sen
sijaan EC-2 (Peek) ohjauskojeen osalta vakiointia tarkastellaan vasta
kun asiaa käsittelevä raportti on valmistunut
5. Keskusteltiin SYVARIN toiminnoista
Todettiin Unto Rätyn ehdottama SYVARIN uusi toiminta:
synkronoinnin lukitus, jonka avulla
on mahdollista estää joukkoliikenteen etuutta katkaisemasta eriaikaisen suunnan vihreää.
Todettiin, ettei toiminta estä joukkoliikenteen etuuden vihreää
pidentymästä vihreä aallon alkuun, mutta sen sijaan se estää liian
aikaisen aallon katkeamisen joukkoliikenne-etuuden takia.
Todettiin, että joukkoliikenteen pidennys on toteutuessaan hyvin
tehokas toiminta eikä sitä ole tästä syystä syytä katkaista kesken
kaiken vihreän aallon takia. Tästä syystä katsottiin, ettei vihreän
aallon täydellisen lukituksen toteuttavaa toimintaa ole tarpeen
kehittää SYVARIIN.
6. SYVARIN laajentuminen
Todettiin, että SYVARI on käytössä tai tulossa käyttöön vuoden
lopussa noin 50 risteykseen eri kaupungeissa seuraavasti:
Turku 33 risteystä, joista yli 21:ssa etuudet ovat käytössä
Tampere 25 risteystä, joista näinä päivinä tulossa käyttöön 9
Lahti 4 risteystä, joista 2 käytössä
Helsinki 4 risteystä, joista 1 käytössä
Vantaa 1 risteys tulossa käyttöön
Jyväskylä 1 risteys suunnitteilla
Espoo pari risteystä tulossa käyttöön
Oulu: yksi risteys valmiina, mutta ilmaisinongelmien takia odottaa käyttöönottoa, useita muita on tulossa myöhemmin
Muualta Suomessa ei ole vielä tietoa SYVARIN
toteutuskohteista
7. SYVARIN
loppuraportti
Todettiin loppuraportin tarkoitus:
- päätepiste Jenka-hankkeelle
- ryhmän käsitysten yhteenveto
- kokonaisuus on tietolähde joukkoliikenne-etuuksista
ja niiden toteuttamisesta Suomessa
Raportin keskeiset asiat keskeiset asiat ovat
- miten joukkoliikenne-etuudet vaikuttavat
- erityistä huomiota ruuhkatilanteiden hoitoon
- miten joukkoliikenne-etuudet voidaan käytännössä toteuttaa: mitä
toimenpiteitä erikokoisissa kaupungeissa tarvitaan, minkälaisia
ilmaisimia tarvitaan ja "minkälaiset" liikennevalot ovat parhaat eli
missä kannattaa aloittaa.
Sivumäärä on 5 sivua + mahdolliset liitteet. Julkaistaan verkossa
KJS luonnostelee runkoa loppuraportille elokuussa.
8. Muut
asiat
Keskusteltiin liikennevalojen
keskusohjauksen kehitysnäkymistä
Todettiin, että hyvin todennäköinen kehityksen kulku on sellainen,
että laitevalmistajakohtaiset kevyet, verkkoselaimen käyttöön
perustuvat liikennevalojen hallinta- ja valvontajärjestelmät
yleistyvät. Eri järjestelmien valojen välinen synkronointi hoituu
pitämällä kaikki risteykset samassa ajassa.
Valvomokäyttöön voidaan erikseen suunnitella yksi yhteinen työasema,
joka "kääntää" operointikäskyt kunkin valmistajan laitteiden
ymmärrettävään muotoon. Seuranta tapahtuu järjestelmien omalla
seurantaruudulla. Tästä mahdollinen parannettu ratkaisu voisi olla
yhteisen työaseman kehittäminen siten, että se myös kykenee ottamaan
vastaan eri järjestelmien viestejä ja esittämään ne omalla ruudulla.
Todettiin, että laajojen useiden eri valmistajien laitteita
ymmärtävien järjestelmien aika on ohitse ainakin kun tarkastellaan
Suomessa tarvittavia liikennevalojen keskuslaitteistoja.
9.
Seuraava kokous
Todettiin, että kokous oli todennäköisesti
viimeinen JENKA-kokous. Jos tarvetta, voidaan pitää syksyllä kokous,
esimerkiksi Turussa
Muistiin merkitsi
Kari Sane
