Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet jokaiseen kaupunkiin

Taustaa

Suomalainen liikennevalojen ohjaus on viime vuosikymmeninä ollut hyvässä myötätuulessa. Liikennevaloja koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu ja valojen ohjaus- ja laitetekniikkaa on kehitetty. Sen sijaan joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien laajeneminen ei ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ollut oikein myötätuulessa.

Tähän on ollut parikin syytä: 1) bussien ilmaisutekniikan riittämättömyys ja 2) liikennevalojen ohjauskojeiden kehittymättömyys joukkoliikenteen liikennevaloetuuksia varten

Bussi-ilmaisimet alkavat jo toimia…

Bussi-ilmaisimiin liittyvät ongelmat näyttävät ainakin osin poistuvan kaupunkien matkakortti- ja matkustajainformaatiohankkeiden myötä. Näissä hankkeissa kuten OULA ja PARAS, käytetään satelliittipaikannustekniikkaa, jonka avulla voidaan "sivutuotteena" luoda myös bussi-ilmaisujärjestelmiä.

Myös Helsingin liikennelaitoksella kehitteillä oleva OFLASH-ilmaisintekniikka http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/helmi/uusi_joukkoliikenneilmaisin.asp antaa hyvän mahdollisuuden ilmaista bussit luotettavasti ainakin kivikaupungin ulkopuolella.

…mutta liikennevalot laahaavat vielä perässä.

Suurin ongelma joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien puutteeseen on ollut liikennevalokojeiden kehittymättömyys. Helsingin liikennevalojen ohjelmointijärjestelmä, jota on käytetty HELMISSÄ, perustuu kaupungin itse tekemään ohjelmointiin eikä siten ole sellaisenaan siirrettävissä muihin kaupunkeihin. Talvella 2006 käydyt keskustelut osoittivat myös, ettei sen levittäminen esimerkiksi konsultin välityksellä muihin kaupunkeihin, ole edes mahdollista.

Toisen valmistajan (Swarco) ohjauskojeesta löytyy Ruotsissa käytössä oleva joukkoliikenteen etuuksien ohjelmointijärjestelmä PRIBUSS. Tätä järjestelmää ei ole käytetty Suomessa lukuun ottamatta Tampereen kaupunkia, joka paraikaa tutkii sen käytettävyyttä. PRIBUSSIA koskeva nelisivuinen kehittämismuistio Tukholmasta kertoo omalla tavallaan toisaalta myös siitä, etteivät sen käyttäjätkään ole siihen aivan tyytyväisiä.

Uudet tuulet puhaltavat

Turun kaupunki on kehittänyt uuden ohjaustavan joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi. Uusi ohjaustapa SYVARI – synkronoitu vaiherinki - näyttäisi vihdoinkin tarjoavan mahdollisuuden vakioida joukkoliikenteen etuuksien ohjelmointitapa ja siten saada etuuksien käyttö laajenemaan koko maahan.

SYVARIN ohjaustapa lähtee kokonaan uudelta pohjalta verrattuna esimerkiksi Helsingissä käytettyyn kiinteän kierron ohjaukseen. SYVARISSA on pohjana erillisten liikennevalojen ohjaustapa (vaiherinki). Vaiheringin ominaisuudet tunnetaan hyvin jo siitäkin syystä, että sitä on käytetty erillisesti toimivien liikennevalojen lähes ainoana ohjaustapana Suomessa viimeiset parikymmentä vuotta.

SYVARI vaihtelee erillisohjausta ja kytkettyä ohjausta

SYVARI -ohjaustavassa vaiherinki tahdistetaan viereisiin risteyksiin kuten missä tahansa yhteenkytketyssä liikennevalojärjestelmässä. Risteykseen saapuvan bussin ilmaisu kuitenkin irrottaa valo-ohjauksen yhteenkytkennästä ja siirtää sen hetkellisesti erillisohjaukseen. Näin joukkoliikenteen etuuden toteuttaminen on nopeampaa ja joustavampaa kuin yhteenkytketyissä valoissa, joissa kierron jatkuva eteneminen ja tiiviimpi tahdistuminen useimmiten estävät tai ainakin vaikeuttavat tehokkaiden etuuksien kuten lisävaiheiden (ylimääräisten vaiheiden) käyttöä.

Bussin ohitettua liikennevalot SYVARI palauttaa tahdistuksen. Tahdistus on joustava koska sen aikana kierron eteneminen voi nopeutua tai hidastua. Tahdistuksen aikana voidaan myös käynnistää uusi joukkoliikenteen etuus ja siten lykätä tahdistusta.

SYVARIN toimintaa voidaan esimerkiksi ruuhka-aikana tarpeen mukaan jäykistää, jolloin se todennäköisesti on käyttökelpoinen myös tiiviissä katuverkossa, jossa risteysvälit ovat lyhyet.

SYVARIA on jo kokeiltu

SYVARi on osoittautunut toimivaksi yhden laitevalmistajan (Swarco) ohjauskojeessa. Myös Suomessa toimiva toinen laitevalmistaja (Siemens) on Turussa käydyn tarjouskilpailun yhteydessä ilmoittanut että SYVARIN ohjaustapa on täysin mahdollista toteuttaa myös Siemensin toimittamassa ohjauskojetyypissä.

SYVARI on ohjelmoitu Turun kaupungin ja Swarcon yhteistyönä. Swarco toteutti SYVARIN ohjelmoinnin ensimmäisen version, jota testaamalla ja ohjelmointiratkaisuja osin tarkistamalla Turun kaupunki viimeisteli SYVARIN liikenteellisen toimivuuden.

Tammikuun 2008 alussa SYVARI on ollut käytössä Turussa yhdessä risteyksessä muutaman kuukauden ja toiminut odotetulla tavalla. Turku on valmistautunut alkutalvesta toteuttamaan SYVARIN myös kahdessa muussa risteyksessä, jossa risteysväli on lyhyempi kuin ensimmäisessä kohteessa. Toinen näistä kohteista on jo ohjelmoitu, joten siitä saadut kokemukset ovat myös käytettävissä.

Monikäyttöisyys

Vaikka SYVARI -ohjaustavan suurin hyöty saavutetaan yhteenkytketyissä liikennevaloissa, niin ohjaustapa on sellaisenaan käytettävissä myös erillisesti toimivissa valoissa. Tällainen monikäyttöisyys on merkittävä joka yksinkertaistaa liikennevalojen suunnittelua ja ohjelmointia.

Laitteiston vaatimukset otettu huomioon

SYVARIN toiminta markkinoilla olevassa ohjauskojetyypissä kuten se myös, että laitevalmistaja on ollut mukana ohjaustavan ohjelmoinnissa, tuo merkittävän edun: ohjaustavan vaatimat ohjelmoinnit on toteutettu laitteiston kannalta tehokkaalla tavalla. Samalla ohjaustavan tulevat kehitystarpeet voidaan ottaa hyvin huomioon.

KEHITTÄMISHANKE

Älykäs liikenne (ÄLLI) -ohjelman kaupunkiseutujen palvelut –teeman puitteissa olisi mahdollista käynnistää joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien kehittämishanke - Joukkoliikenteen etuudet jokaiseen kaupunkiin.

Hankkeessa selvitetään ja kokeillaan käytännössä SYVARI-ohjauksen soveltuvuutta suomalaiseksi vakioiduksi joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien toteuttamismenetelmäksi.

Hanke on yhteishanke ainakin kahdeksan kaupungin kesken. ÄLLI -ohjelman yhteydessä tehty ennakkokysely osoitti, että hanke saavutti eniten suosiota kaupunkiseutujen palvelut -teeman telematiikkahankkeista.

Hanke jakaantuu kahteen lohkoon

A. Selvitykset ja vaikutukset

1. SYVARIN liikenneteknisten toimintojen viimeistely

2. SYVARIN vakioiminen liikennevalojen ohjauskojeelle sekä eräiden siitä vielä puuttuvien ohjaustoimintojen kuten kuittausilmaisimen, valopilkun, etuuslaskurin ja etuuseston lisääminen. Ensimmäisessä vaiheessa vakiointi koskee nykyisin myynnissä olevia ohjauskojeita, mutta mahdollisesti myös vanhempia ohjauskojetyyppejä.

3. SYVARIN suunnitteluohjeen laatiminen käyttäen pohjana tiehallinnon liikennevalojen suunnittelulomakkeistoa.

4. SYVARIN vaikutusten arviointi. Tutkimus voidaan tehdä kevyesti esimerkiksi HUTSIM - tyyppisellä simulaattorilla, jolloin ei tarvita hankalasti toteutettavia kenttämittauksia. Vaikutusmittaus on tärkeä, koska SYVARI voi tehokkuutensa takia lisätä muun liikenteen viivytyksiä enemmän kuin Helsingissä simuloinnilla havaittu 0.5 - 2%.

Tehtävä A1 voidaan hoitaa kaupunkien, ensisijaisesti Turun kaupungin tehtävänä.

Tehtävä A2 vaatii toimeksiantoa laitevalmistajalle tai laitevalmistajille sen mukaan, miten moni laitevalmistaja on asiasta kiinnostunut. Osa tehtävän vaatimasta panoksesta tulee laitevalmistajalta itseltään.

Laitevalmistaja Swarco on valmis olemaan mukana hankkeessa. Odotettavaa on, että myös laitevalmistaja Siemens on kiinnostunut hankkeesta.

Tehtävä A3 vaatii toimeksiantoa liikennevalosuunnitteluun perehtyneelle konsultille.

Tiedossa on ainakin kaksi alan yritystä, jotka ovat kiinnostuneet olemaan mukana ja joilla on ammatillista osaamista.

Tehtävä A4 vaatii toimeksiantoa alan tutkimuslaitokselle tai vastaavalle, jolla on kokemusta liikennevaloteknisten ongelmien selvittelyyn ja käytettävissä tarkoitukseen sopiva simulointiohjelmisto ja liitäntä liikennevalojen ohjauskojeeseen. On huomattava, että ohjauskojeliitännän teko saattaa vaatia merkittävän lisäpanostuksen.

Tiedossa on kaksi tahoa, jotka voivat laatia selvityksen ja joilla on tarvittava ammatillinen osaaminen.

Osion A tuloksena syntyy

• liikennevalojen ohjelmointitapa, joka soveltuu erityisesti joukkoliikenteen etuuksien toteuttamiseen, mutta jota voi käyttää myös ilman etuuksia
   
• ohjelmointitavan liikenneteknisen suunnittelun ohje ja lomakkeisto
   
• eri ohjauskojetyypeille vakioratkaisut ohjelmoinnin toteuttamisesta
   
• SYVARIN vaikutusten arviointi

B. Kaupunkien SYVARI-kokeilut

SYVARI-kokeilut toteutetaan kaupunkien itse valitsemissa liikennevaloristeyksissä. Kukin kaupunki hankkii itse yhden tai useamman liikennevalojen ohjauskojeen sekä vastaa sen ja siihen liitettävien ilmaisimien asentamisesta.

SYVARIIN voidaan liittää tavanomaisia silmukkailmaisimia, vähimmillään yksi ilmaisin bussin tulosuuntaa kohden. Myös on mahdollista käyttää eri kaupungeissa kehitteillä olevia radioviestiin tai vastaaviin telemaattisiin palveluihin nojautuvia ilmaisutapoja.

SYVARIN joukkoliikenne-etuuksien suunnittelun voi kukin kaupunki tehdä itse, koska se tulee vakioinnin takia olemaan yksinkertainen tehtävä, lähinnä erilaisten määrittelyjen kuten ilmaisinetäisyyksien tai joukkoliikenteen etuuksien maksimiaikojen asettelua. Käytettävissä tulee myös olemaan riittävä esimerkkikokoelma, jota voidaan käyttää suunnittelun pohjana.

SYVARIN ohjelmoinnin kaupungit voivat tilata laitetoimittajalta ohjauskojeen hankinnan yhteydessä. Se ei olennaisesti vaikuta ohjelmoinnin kustannuksiin.

Kahdeksan Suomen suurinta kaupunkia on ilmoittanut olevansa hankkeessa mukana. Kaupungit ovat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Jokaisella kaupungilla on mahdollisuus toteuttaa hankkeessa vähintään yksi SYVARI -kohde.