ETUSIVU   SUUNNITTELUTILANNE   LIIKENNEVALOT   PYSÄKIT   MATKUSTAJAINFORMAATIO  


Jokerin liikennetelematiikka

Järjestelmän toiminnallinen määrittely
    Jokerin telematiikkalaitteiden hankintaa varten

Busseihin tulevien laitteiden määrittely 
    Jokerin liikennöinnin kilpailuttamista varten

TOIMINNALLISET MÄÄRITTELYT 
Toiminnallinen määrittely 
versio 1.0  (29.3.2001) työryhmäkäsittely
versio 1.01 (5.9.2001 kohdat 17 ja 26)
versio 1.02 (2.10.2001 kohdat .....

Taustaa 

Jokerin liikennetelematiikan tavoite on toisaalta antaa matkustajille ajantasaista tietoa bussin liikennöinnistä ja toisaalta varmistaa bussin kulku säännöllisesti aikataulun mukaan.

Seuraavassa on määritelty Jokerin liikennetelematiikan toiminnalliset vaatimukset.  Merkinnällä Uusi olevia kohteita ei ole vielä käsitelty työryhmässä. 

ENSISIJAISET TELEMATIIKKATOIMINNOT

  • Ajantasainen aikataulutiedotus pysäkillä

  • Pysäkkitiedotus bussissa

  • Kuljettajan aikatauluseuranta

  • Liikennevaloetuudet

  • Jokerivalot valo-ohjaamattomissa risteyksissä

  • Liikennetelematiikan tukitoiminnot

TOISSIJAISET TELEMATIIKKATOIMINNOT

  • Liikennehäiriöistä tiedottaminen

  • Matkapuhelinpohjainen ajantasainen matkustajainformaatio

  • Internet-pohjainen ajantasainen matkustajainformaatio

1. Ajantasainen aikataulutiedotus pysäkillä

Ajantasaisen aikataulutiedotuksen tavoite on antaa pysäkille saapuvalle matkustajalle tieto siitä miten pitkään hän joutuu odottamaan bussia.

11  Ajantasainen aikataulutieto ilmoitetaan pysäkille sijoitetussa muuttuvassa näyttötaulussa. Taulussa ilmoitetaan seuraavan kuinka monen minuutin kuluttua seuraava ja sitä seuraava bussin saapuu pysäkille.

Periaatteellinen esimerkki Jokerin ajantasaisesta aikataulunäytöstä Uusi

12 Näyttötaulussa ilmoitetaan muiden pysäkillä pysähtyvien bussien aikataulutieto vain jos tieto on ajantasaista. Aikataulusta laskettua tietoa bussin saapumisesta ei näytetä.

12a Espoon Jokeripysäkeillä, joilla on käytössä ELMI matkustajainformaatiojärjestelmä, näytetään bussin saapumiseen kuluva aika myös silloin kun se perustuu kiinteään aikatauluun. Tällainen aikataulutieto erotetaan ajantasaisesta aikataulutiedosto ruutukuvioisella etumerkillä.

13 Näyttötaulu sijoitetaan kiinteästi pysäkkikatokseen bussin tulosuunnan puoleiseen päätyyn. Pysäkkikatoksen toimittaa Helsingissä JCDecaux. Espoon pysäkkikatoksen toimittajaa ei ole valittu.

13a Espoon Jokeripysäkillä, joilla on käytössä ELMI- matkustajainformaatiojärjestelmä, näyttötauluna käytetään erillistä ELMI-taulua.

14 Näyttötaulu on kaksipuolinen. Taulu on näkyvissä sekä pysäkkikatoksessa oleskelevalle että pysäkkiä bussin tulosuunnasta lähestyvälle matkustajalle.

15 Näyttötaulujen tekstirivien määrä on riippuvainen pysäkin sijainnista. Tärkeillä vaihtopysäkeillä rivejä voi olla 4-6, jolloin on taulussa varaudutaan näyttämään kaikkien pysäkin kautta kulkevien muiden bussilinjojen ajantasainen aikataulutieto. Muilla pysäkeillä näyttötaulun rivien määrä voi olla vähäisempi. Näyttötaulun kirjasimen korkeus määritellään myöhemmin.

16 Näyttötaululla voidaan tarvittaessa näyttää ilmoituksia liikennehäiriöistä tai joukkoliikenteen liikennöintiin liittyviä tiedotteita

17 [OPTIO] Aikataulutiedotus pysäkillä Bluetooth -tyyppisellä yhteydellä näkövammaisella käytössä olevaan laitteeseen. Yhteys i) toistaa näyttötaulussa olevat tiedot seuraavaksi pysäkille tulevista busseista sekä lisäksi ii) kertoo parhaillaan pysäkillä olevan bussin.
Uusi

Laajuus

Ajantasainen aikataulutiedotus toteutetaan 18 pysäkkiparilla. Päätepysäkeillä näyttötaulu sijoitetaan vain lähtöpysäkille, jolloin näyttötauluja on yhteensä 34. Ajantasaisen aikataulutiedotuksen pysäkit on lueteltu tässä

2. Pysäkkitiedotus bussissa

Pysäkkitiedotuksen tavoite antaa matkustajalle tieto seuraavasta pysäkistä ja siten helpottaa bussista poistumista oikealla pysäkillä

21 Pysäkkitiedotukseen käytetään bussin etuosaan kuljettajan taakse sijoitettua näyttötaulua

22 Ajon aikana taulussa näkyy seuraavan pysäkin nimi suomeksi ja ruotsiksi.

23 Bussin seistessä pysäkillä taulussa näkyy linjan päätepiste suomeksi ja ruotsiksi.

24 Näyttötaulu voi olla yksi tai kaksirivinen. Yksirivisessä näyttötaulussa tieto näytetään vuorotellen suomeksi ja ruotsiksi.,

25 [OPTIO] Pysäkkitiedotusta tuetaan automaattisella kuulutuksella. Bussin lähdettyä pysäkiltä seuraavan pysäkin nimi kuulutetaan kerran suomeksi ja kerran ruotsiksi.

26 [OPTIO] Pysäkkitiedotus bussissa Bluetooth -tyyppisellä yhteydellä näkövammaisella käytössä olevaan laitteeseen. Yhteys toistaa bussin näyttölaitteessa olevan tiedon seuraavasta pysäkistä. Uusi

Laajuus

Pysäkkitiedotus toteutetaan kaikissa Jokeribusseissa

3. Kuljettajan aikatauluseuranta

Kuljettajan aikatauluseurannan tavoite helpottaa bussin kuljettamista mahdollisimman hyvin aikataulun mukaan sekä antaa lähtöpysäkillä tieto aikataulunmukaisesta lähtöhetkestä.

31 Kuljettaja saa äänimerkin 2 minuuttia ennen päätepysäkiltä lähtöä sekä lähtöhetkellä.

32 Kuljettajan näyttölaitteessa ilmoitetaan ajon aikana sekä pysäkeillä jatkuvasti tieto aikataulussa pysymisestä. Tieto päivitetään vähintään 3 sekunnin välein.

33 Aikataulutieto ilmoitetaan kuljettajalle vähintään viiden sekunnin tarkkuudella esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Oikein -0:15    Etuajassa +1:40    Myöhässä -3:25

Merkintä Oikein osoittaa bussin olevan enintään 1-59 sekuntia jäljessä aikataulun mukaisesta ajasta. Jos aikaero on suurempi, käytetään merkintää Myöhässä. Jos bussi on edellä aikataulun mukaisesta ajasta, merkintä on Edellä.

34 Järjestelmän keskuslaitteella voidaan seurata linjan kaikkien bussien aikataulunmukaista ajoa.

Laajuus

Kuljettajan aikatauluseuranta toteutetaan kaikissa Jokeribusseissa.

4. Liikennevaloetuudet

Liikennevaloetuuksien tavoite on vaikuttaa linjan varrella olevien liikennevalojen toimintaan siten, että bussin ajo on säännöllistä ja mahdollisimman hyvin aikataulun mukaisesta. Aikataulusta edellä olevalle bussille ei toteuteta liikennevaloetuuksia.

41. Lähestyessään valo-ohjattua risteystä bussi lähettää ensimmäisen viestin (etuuspyyntö) liikennevalojen ohjauskojeelle noin 200 - 400 metrin etäisyydeltä. Viesti käynnistää ennalta ohjelmoidun toimintasarjan mukaisen liikennevaloetuuden kuten vaiheen pidennyksen, vaiheen aiennuksen, ylimääräisen vaiheen tai kierron nopeutuksen.

42. Päästyään risteyksen pysäytysviivan kohdalle bussi lähettää uuden viestin (etuuskuittaus), joka lopettaa liikennevaloetuuden.

43. Liikennevaloetuus ei käynnisty bussille, joka on aikataulustaan edellä.

44. Bussin etuuspyyntö- ja etuuskuittaus on yhdistetty toisiinsa siten, että jos etuuspyyntö on lähetetty, bussi lähettää aina myös etuuskuittauksen riippumatta sen aikataulunmukaisesta tilasta. Vastaavasti, jos bussi ei ole lähettänyt etuuspyyntöä, niin sen ei sallita lähettää myöskään etuuskuittausta. 

45. Bussin lähettämä etuuspyyntö sytyttää liikennevalo-opastimen yhteyteen sijoitetun pienen lampun merkiksi siitä, että etuuspyyntö on havaittu. Vastaavasti etuuskuittaus sammuttaa merkkivalon.

Laajuus

Liikennevaloetuudet toteutetaan XX liikennevaloristeyksessä. Risteykset on lueteltu tässä

Tiehallinnon liikennevalojen joukkoliikenne-etuuksien tarve on toistaiseksi määrittelemättä 

5. Jokerivalot valo-ohjaamattomissa risteyksissä

Jokerivalojen tavoite on helpottaa bussin liittymistä pääkadulle väistämisvelvollisesta ajosuunnasta (kärkikolmion takaa).

51. Jokerivalot ovat toiminnallisesti epätäydelliset liikennevalot, jossa ohjataan vain bussin kanssa risteäviä ajosuuntia. Jokerivalot korvaavat tavanomaiset kolmiväriohjauksella toimivat liikennevalot risteyksissä, joita liikenteen vähäisyyden takia ei yleensä valo-ohjata. Jokerivaloja voidaan käyttää vain Helsingissä, koska niiden käyttö edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön poikkeuslupaa tieliikenteen liikennevaloja koskevasta päätöksestä.

52. Jokerivalojen toiminta käynnistyy kuten liikennevaloetuuksien toiminta bussin lähettämän etuuspyynnöstä. Vastaavasti Jokerivalojen toiminta päättyy bussin lähettämän etuuskuittauksesta.

53. Bussin lähestyessä risteystä jokerivalot pysäyttävät bussin kulkusuuntaa risteävän liikenteen punaisilla vuorovilkuilla. Bussin ohitettua risteyksen jokeri-valot palaavat normaalitilaan pimeiksi. Jokerivalojen yksityiskohtainen toiminta on kuvattu tässä 

Laajuus

Jokerivalot toteutetaan 4 risteyksessä. Risteykset on lueteltu tässä

6. Toissijaiset telematiikkatoiminnot

61 Liikennehäiriöistä tiedottaminen tarkoittaa yhdellä tai useammalla  työasemalla olevaa mahdollisuutta lähettää teksti liikennehäiriöistä tai muista vastaavista tilanteista kertova teksti pysäkkitauluille. 

Tiedotteen kirjoittamisessa tulisi voida käyttää seuraavia ominaisuuksia: 

  • Taulut, joihin tiedote lähetetään

  • Tiedotteelle varattavat taulun kentät

  • Tiedotteen tekstikoko ja vilkkuminen

  • Tiedotteen automaattinen vaihtuminen (mm suomi/ruotsi) sekä vaihtumisen sykli

  • Valinta valmiista vakiotiedotteista

Tiedote voidaan lähettää välittömästi sen tultua kirjoitetuksi tai sitten tiedotteen näkyminen voidaan ajoittaa päivän ja kellonajan mukaan erikseen kullekin taululle

Tiedottamisen käyttöliittymän avulla voidaan tarkistaa taulun tila - onko tiedote näkyvissä taulussa vai ei. 

62 Kännykkäpohjainen matkustajainformaatio tarkoittaa palveluntuottajan tarjoamaa kyselymahdollisuutta siitä, monenko minuutin kuluttua seuraavat kaksi jokeribussia saapuvat kyselyssä mainitulle pysäkille.

Palvelun toteuttamisen yksityiskohtaiset vaatimukset ja rajoitukset sekä mahdolliset esimerkit toteutetuista ratkaisuista on kuvattava.

63 Internetpohjainen matkustajainformaatio tarkoittaa palveluntuottajan tarjoamaa mahdollisuutta toteuttaa Internetsivusto, jolla voidaan esimerkiksi valita pysäkki ja saada tieto, monenko minuutin kuluttua seuraavat kaksi jokeribussia saapuvat pysäkille.

Palvelun toteuttamisen yksityiskohtaiset vaatimukset ja rajoitukset sekä mahdolliset esimerkit toteutetuista ratkaisuista on kuvattava.

7.Tukitoiminnot

Jokerin liikennetelematiikkaan liittyy seuraavat tukitoiminnot:

  • Bussien liikennöinnin seuranta

  • Bussien aikatauluseuranta

  • Bussien muu seuranta

  • Radioliikennöinnin hallinta

  • Linjakuvausten hallinta

  • Aikataulujen hallinta

  • Liikennevalojen hallinta

  • Liikennevaloetuuksin toiminnan seuranta

Liikennetelematiikan tukitoiminnot eivät suoraan vaikuta Jokerin liikennetelematiikan toimintaan. Toiminnot ovat välttämättömät Jokerin liikennetelematiikan toiminnan ja vaikutusten seurannassa sekä toiminnallisia muutoksia tehtäessä.

71 Bussien liikennöinninseuranta tarkoittaa käyttöliittymää, jolla voidaan seurata lähes ajantasaisesti kunkin bussin sijaintia linjalla sekä aikataulun mukaista tilaa (oikein, etuajassa, myöhässä).

Bussien aikatauluseuranta on oltava käytettävissä kaikilla työasemilla

72 Bussien aikatauluseuranta tarkoittaa käyttöliittymää, joka kerää tilastollisia tietoja bussien pysymisestä pysäkkikohtaisissa aikataulussa sekä laskee ehdotuksia aikatauluihin tehtävistä muutoksista 

Bussien aikatauluseuranta on oltava käytettävissä kaikilla työasemilla

73 Bussien muu liikenneseuranta tarkoittaa käyttöliittymää, joka kerää tilastollisia tietoja bussien matka-ajoista linjalla. Matka-ajat voidaan käsitellä esimerkiksi pysäkkiväleittäin tai liikennevaloilmaisupisteittäin.

Bussien muu liikenneseuranta on oltava käytettävissä kaikilla työasemilla

74 Radioliikennöinnin hallinta tarkoittaa mahdollisuutta seurata ja kerätä lokitietoa järjestelmässä käynnissä olevasta radioviestiliikenteestä sekä mahdollisuuksia muuttaa radioliikenteeseen liittyviä asetuksia ja toimintoja

Radioliikenteen hallinnan on oltava käytettävissä erikseen nimetyillä työasemilla 

75 Linjakuvausten hallinta tarkoittaa mahdollisuutta asettaa ja päivittää Jokerin linjakuvaus. Linjakuvauksessa määritellään pysäkkien ja liikennevalojen sijainti reitillä sekä mahdolliset erikoisreitit ja niihin liittyvät toiminnot.   

Linjakuvausten hallinnan on oltava käytettävissä erikseen nimetyillä työasemilla

76 Aikataulujen hallinta tarkoittaa mahdollisuutta asettaa ja päivittää Jokerin linjakuvauksessa määriteltyjen pysäkkien aikataulutiedot. Aikataulutiedot määritellään vuoroittain. Kullekin vuorolle määritellään lähtöajat ja pysäkkiaikataulu. Lisäksi voidaan määritellä erikoistilanteiden vaatimat poikkeusaikataulut.

Linjakuvausten hallinnan on oltava käytettävissä erikseen nimetyillä työasemilla

77 Liikennevalojen hallinta tarkoittaa mahdollisuutta asettaa ja päivittää Jokerin linjakuvauksessa mainittujen liikennevaloristeysten ilmaisupisteiden tietoja.

Liikennevalojen  hallinnan on oltava käytettävissä erikseen nimetyillä työasemilla

78 Liikennevaloetuuksien seuranta tarkoittaa mahdollisuutta kerätä risteyskohtaista lokitiedostoa bussien ilmaisupisteiden ohittamishetkistä. Lokitieto tallentuu liikennevalokojeen yhteydessä olevan bussin lähettämiä radioviestejä vastaanottavaan laitteistoon.

Liikennevaloetuuksien hallintaa ei toteuteta työasemilla, vaan sen tuloksena oleva seurantaloki voidaan noutaa esimerkiksi liikennesuunnitteluosaston HelPSI -liikennevalojen seurantajärjestelmän kautta.
  


BUSSIEN VARUSTAMINEN LIIKENNETELEMATIIKKALAITTEILLA

versio 1.0  (10.12.2001)
versio 1.1  (3.1.2002)   Lisätty JS:n korjausehdotukset

Yleistä

101. Jokeri-linjalla liikennöivät bussit liitetään Helsingin liikennevaloetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmään HELMI.

Linjalla ei saa liikennöidä poikkeustapauksia (määritellään erikseen) lukuun ottamatta bussilla, jossa ei ole HELMI-laitteita.

Varaus

102. Tilaaja varaa oikeuden laitteiden hankintavaiheen jälkeen tehdä vähäisiä muutoksia laitteiden mittoihin ja liitäntävaatimuksiin.

Laitteiden hankinta

103. HELMI-laitteet hankkii tilaaja (YTV). Laitteet hankitaan yhteisesti sovittavaan ajankohtaan mennessä keväällä 2003.

Pysäkkinäytön ja sen asennuksen voi hankkia myös liikennöitsijä

Bussin laitteet

104. Jokeri-bussin sijoitetaan seuraavat laitteet

a. C90 -tietokone
b. Satel-radiomodeemi
c. GPS-vastaanotin
d. Kuljettajan näyttölaite 
    (näkyvä osa 197 mm x 68 mm x syvyys 38 mm)
e. Kuljettajan näppäinlaite 
    (näkyvä osa 173 mm x 50 mm x syvyys 30 mm)
f. Kaksi antennia - GPS-antenni ja Satel-antenni
g. Pysäkkinäyttö

Laitteiden asennus

105. Tilaaja vastaa yhteen bussiin tulevasta malliasennuksesta. Malliasennuksen aikana tilaajan ja liikennöitsijän edustajat käyvät läpi mahdolliset asennustavat sekä ratkaisevat tekniset ongelmat. Molempien osapuolien hyväksymästä asennustavasta tehdään pöytäkirja.

106. Muihin busseihin tulevista asennuksista vastaa liikennöitsijä. Asennukset on toteutettava malliasennuksen yhteydessä laaditun pöytäkirjan mukaisesti.

Laitteiden sijoitus ja liitäntä

107. Laitteet a-c kiinnitetään niihin liittyvine oheislaitteineen asennuslevyyn. Levyn mitat ovat 240 mm x 655 mm. Syvyyssuunnassa laitteille on varattava tilaa vähintään 90 mm. Laiteet on sijoitettava bussiin siten, että niiden huolto ja korjaus on mahdollista.

Ajoneuvotietokone (a) kytketään bussin matkamittariin ja ovikytkimeen siten, että tieto ovien sulkeutumisesta tulee mahdollisuuksien mukaan kaikista ovista.

108. Laitteet d-e kiinnitetään kojelautaan tai vastaavaan paikkaan kuljettajan lähettyville.

Näyttölaite (d) on sijoitettava siten, että kuljettajalla on mahdollisuus nähdä se pysäkille tai liikennevaloihin pysähtyessään (ei välttämättä ajon aikana). 

Näppäinlaite (e) on sijoitettava siten, että kuljettajalla on mahdollisuus käyttää sitä ajovuoron alussa tai poikkeustilanteissa esimerkiksi vaunun reitin tai vuoron vaihtuessa kesken ajon. Bussin ollessa liikkeellä näppäimien käyttö ei ole mahdollista.

Näyttö- ja näppäinlaite kytketään tietokoneeseen C90

109. Antennit (f) sijoitetaan bussin katolle keulapuolelle. Kiinteitä esteitä ei saa olla puolen metrin säteellä GPS-antennista eikä metrin säteellä Satel-antennista.

Antennit kytketään Satel-radiomodeemiin ja GPS-vastaanottimeen.

110. Pysäkkinäyttö (g) sijoitetaan bussin etuosaan siten että se on hyvin nähtävissä suurimpaan osaan bussin matkustamoa.

Pysäkkinäytössä on voitava näyttää alfanumeerista tietoa vähintään 20 merkkiä kerralla. Merkkien korkeuden on oltava vähintään 35 mm.

Bussin pysähtymistä osoittava näyttö (pysähtyy/stannar) voi olla integroitu pysäkkinäyttöön

Pysäkkilaite kytketään tietokoneeseen C90

Laitteiden käyttö

111. Liikennöitsijä on velvoitettu toimimaan siten, että laitteisto on aina käytössä linjan vuoronmukaisen ajon aikana.

112. Tilaajan edustaja kouluttaa liikennöitsijän nimeämän pääkäyttäjän laitteiden käyttöön sekä yleisimpien virhetilanteiden selvittämiseen.

Liikennöitsijä on velvollinen kouluttamaan linjalla ajavat kuljettajat siten, että nämä ovat selvillä laitteen näytössä näkyvistä ohjeista, erityisesti aikataulun ja pysäkkinäyttöjen osalta, hallitsevat tarpeellisin osin laitteen näppäimistön käytön sekä osaavat ilmoittaa liikennöitsijän erikseen määräämille henkilöille laitteissa havaitsemistaan vioista.

113. Liikennöitsijä on velvollinen ilmoittamaan tilaajalle laitteisiin ja niiden toimintaan liittyvistä vioista ja epäkohdista.

3.1.2002/kjs

 

 

Helsingin kaupunki  ·  Liikennesuunnitteluosasto