Jokerivalotutkimus - Liikenteenohjauskeskus

Tutkimusaikana käytössä ollut liikennejärjestely Viikintien ja Pihlajamäentien liikenneympyrässä, jolloin vain Pihlajamäen suunnan bussit käynnistivät jokerivalojen toiminnan. Kesällä 2003 jokeribussit siirtyivät Maaherrantielle, jolloin - katso kuva nykytilanteesta tästä

Jokerivalot on tutkittu

Taustaa

Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratorio tutki kesällä 2002 jokerivalojen toimintaa videokuvauksin ja kuljettajahaastatteluin. Tutkimuksen videokuvauksia tehtiin yhteensä 27 tuntia, johon saatiin 193 jokerivalojen toimintaa. Tutkimuksen aikana bussit kulkivat jokerivaloissa vain toiseen suuntaan. Lisäksi saatiin havainnot 374 autoilijasta, joilla oli mahdollisuus pysähtyä vilkkuvan punaisen valon aikana tai ajaa sen ohi.

Kuljettajahaastattelut tehtiin 25.6.2002 yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Poliisi ohjasi jokerivalojen toiminnan kohdanneita autoilijoita huoltoaseman pihaan, jossa teknillisen korkeakoulun tutkijat haastattelivat heitä. Poliisi ei ollut paikalla haastattelun aikana. Kaikkiaan 469 autoilijaa haastateltiin.

Bussilinjojen 57 ja 68 kuljettajia haastateltiin päätepysäkeillä. Yhteensä 43 kuljettajaa kertoi mielipiteensä jokerivaloista.

Autoilijoiden mielipiteet – haastattelutulokset

Suurin osa kuljettajista tiesi, että punaisen vilkkuvalon aikana on pysähdyttävä

Kuljettajista 74% tiesi, että punaisella vilkkuvalolla on pysähdyttävä. Sen sijaan peräti 19 % kuljettajista väitti, että punaisella vilkkuvalolla saa ajaa varovaisuutta noudattaen. Kuljettajista 6% ei osannut vastata kysymykseen.

Kokemus paransi tietämystä: päivittäin risteyksessä ajaneista yhdeksän kymmenestä kuljettajasta antoi oikean vastauksen. Sen sijaan ensi kerran jokerivalot kohdanneista kuljettajista vain hieman yli puolet tunsi punaisen vilkkuvalon merkityksen. Vanhemmat kuljettajat tunsivat asian huonommin kuin nuoret kuljettajat.

Miten toimitaan kun liikennevalot vilkuttavat punaista valoa?

Kuljettajista vain vajaat puolet tiesi, miksi valot vilkuttavat punaista.

Kuljettajista 46 % tiesi, että valot vilkkuivat punaisina lähestyvän bussin takia. Sen sijaan joka kuudes kuljettaja uskoi, että valot varoittivat läheisestä metron huoltoraiteesta. Joka neljäs kuljettaja ei osannut sanoa mitään syytä valojen vilkkumiseen.

Myös tässä kysymyksessä kokemuksesta oli etua: päivittäin risteyksessä ajavista kuljettajista 81 % tiesi, että punaisen vilkkuvalon aikana bussi saa liikennevaloetuuden tai että bussi on tulossa kun taas ensi kerran jokerivalot nähneistä kukaan ei tuntenut asiaa. Vähintään kerran pari kuukaudessa risteyksen kautta ajaneista kuljettajista noin 30% uskoi punaisen vilkkuvalon liittyvän läheisen huoltoraiteen tasoristeykseen.

Vanhemmat kuljettajat tunsivat jokerivalot muita paremmin – yli 50 vuotta täyttäneistä kuljettajista vain 6% erehtyi pitämään jokerivaloja rautatien tasoristeysvaloina kun taas alle 30 vuotiaista peräti 28% sekoitti ne tasoristeysvaloihin. Toisaalta taas yli 50-vuotiaiden joukossa oli eniten niitä, joilla ei ollut mitään tietoa asiasta.

Miksi liikennevalot vilkuttivat punaista vilkkuvaloa?

Jokerivaloja pidettiin parempina kuin kolmivärivaloja.

Puolet kuljettajista katsoi, että jokerivalot sopivat kolmivärivaloja paremmin tämän kaltaiseen ympäristöön. Kolmivärivalojen kannalla oli 42%. Päivittäin jokerivaloista ajaneista 58% kannatti jokerivaloja ja 35% kolmivärivaloja. Muiden vastaajaryhmien mielipiteet menivät varsin tasan. Vanhemmat ikäluokat kannattivat enemmän jokerivaloja kun taas nuoremmat asettuivat enemmän kolmivärivalojen taakse.

Johtopäätelmät kuljettajien mielipiteistä

Jokerivalojen toiminta tunnettiin kohtuullisen hyvin, varsinkin kun otetaan huomioon, että haastatteluja tehtäessä jokerivalot olivat olleet käytössä vasta puolisen vuotta. Mitä useammin kuljettaja oli ajanut jokerivalojen läpi, sitä paremmin hän tunsi valojen toiminnan ja tarkoituksen. On ilmeistä, että muutamassa vuodessa jokerivalojen tuntemus tulee lisääntymään huomattavasti.

Tietämys punaisen vilkkuvalon merkityksestä näyttää kuljettajien keskuudessa hämärtyneen. Vaikka parin viime vuosikymmen aikana rautatietasoristeysten määrä Suomen päätieverkolla on voimakkaasti vähentynyt, niin silti on yllättävää, että näin keskeisen liikennevalon antamaa ehdotonta ajokieltoa ei tunneta tai uskotaan että vilkkuvasta punaisesta valosta huolimatta saa ajaa eteenpäin varovaisuutta noudattaen.

Autoilijoiden käyttäytyminen – videokuvaustulokset

Viikin jokerivaloissa puolet kuljettajista ajoi vasten punaista vilkkuvaloa.

Viikin jokerivalojen tulos ei ole niin huono kuin ensi näkemältä näyttää. Viikin jokerivalot toimivat kuvausten aikana epävarmalla ilmaisintekniikalla, jolloin valojen turhat vilkutukset ovat yleisiä. Henkilöautot, jotka ajoivat ajokiellon vastaisesti bussiväylää kuten myös väärällä kaistalla ajaneet bussit käynnistävät jokerivalojen toiminnan tarpeettomasti.

Kesällä 2003 jokerivalojen ilmaisimet uusittiin, jolloin jokerivalojen toimintavarmuus on noussut raitiovaunuvalojen kanssa samalle tasolle. Virheelliset vilkutukset eivät enää aiheuta ongelmia jokerivaloissa.

Punaista vilkkuvaloa vasten ajaminen oli yleisempää liikenneympyrään ajettaessa kuin siitä poistuttaessa. Viikintieltä tulevasta liikenteestä 57% ajoi vasten punaista vilkkuvaloa kun taas Pihlajamäentieltä tulevasta liikenteestä 42% ajoi vasten punaista vilkkuvaloa. Kuljettajat ilmeisesti pelkäävät jäävänsä liikenneympyrään muun liikenteen tukkeeksi ja ovat siksi alttiimpia ajamaan vasten punaista vilkkuvaloa.

Koko liikennevirtaa kohden laskettuna vasten punaista vilkkuvaloa ajaneiden kuljettajien osuus oli 0.9 %.

Valojen toimiessa moitteetta 19 % kuljettajista ajoi vasten punaista vilkkuvaloa.

Kuljettajien jokerivalojen huonoon noudattamiseen lienee useita syitä. Valojen epävarma toiminta lienee tärkein, mutta sen ohella seuraavat haastatteluissa esille tulleet syyt ovat vaikuttaneet:

• ”jokerivalot ovat yllättävät, jos kuljettaja ei tiedä, mitä ne tarkoittavat”
• ”jokerivalot ovat oudot / huonot”
• ”valoja on hankala havaita”,
• ”valoja on vaikeaa havaita kun tulee Viikintieltä”
• ”opastimet ovat liian korkealla, jos pysähtyy kohdalle, ei näe valoja”
• ”valot jäävät turhan kauan vilkkumaan punaista bussin jo mentyä”
• ”valot vilkkuvat välillä turhaan”
• ”raiteet liikenneympyrässä aiheuttavat sekaannusta”

Sekaannusta lienee lisännyt myös tienpitäjän vahingossa jokerivalojen kanssa samaan pylvääseen asettama Metron huoltoraiteesta varoittava liikennemerkki. Merkki on sittemmin kiireesti siirretty toiseen paikkaan...

Jokerivaloissa voi aiheutua vaarallisia tilanteita silloin jokerivalojen toiminta käynnistyy uudestaan tai jatkuu tavallista pitempään.

Videokuvauksen aikana jokerivaloissa todettiin kaksi tilannetta, joissa autoilijat eivät olleet varautuneet jokerivalojen toistuvaan tai normaalia pidempään toimintaan. Toisessa jokerivalot ehtivät olla pimeinä vain muutaman sekunnin ennen uuden vilkutusjakson käynnistymistä. Toisessa kaksi bussia tuli risteykseen peräkkäin. Molemmissa tapauksissa kuljettajat joko lähtivät liikkeelle ennen punaisen vilkutusjakson päättymistä tai ajoivat risteykseen huolimatta uuden vilkutusjakson aloituksesta.

Johtopäätelmät videokuvauksista

Jokerivalojen toimiessa virheellisesti autoilijat toimivat rationaalisesti ja ajavat vasten punaista vilkkuvaloa. Kun aineistosta poistetaan valojen virheellisen toiminnan aikaiset havainnot ja rajoitutaan vain tilanteisiin, jolloin jokerivalot olivat toiminnassa sivusuunnalta pääväylälle liittyvän bussin takia, niin tilanne on valojen noudatettavuuden osalta rinnastettavissa raitiovaunuvaloihin.

Jokerivalojen keskeinen parannuskohde on valojen toimintavarmuuden lisääminen. Jokerivalojen toiminnan epävarmuus aiheutuu huonosti toimivista induktiosilmukkailmaisimista. Viikin jokerivalojen liikennejärjestelyt muuttuvat kesän aikana, jolloin risteykseen rakennetaan uudet varmatoimiset ilmaisimet. Tulevien jokeribussien ilmaisintekniikka tulee perustumaan radioviesti-ilmaisuihin, joiden tarkkuus on vielä olennaisesti parempi kuin induktiosilmukkailmaisimien.

Osa vasten punaista vilkkuvaloa ajamisesta on aiheutunut opastimien huonosta havaittavuudesta – liian lähelle risteystä pysähtynyt kuljettaja ei enää huomaa yli kahden metrin korkeudella olevia valo-opastimia. Jokerivalojen näkyvyyttä voidaan helposti parantaa lisäämällä pienet toisto-opastimet liikennevalopylväiden varteen kuljettajan silmänkorkeudelle. Pienistä toisto-opastimista on muualla saatu runsaasti myönteistä kokemusta, koska ne näkyvät hyvin kuljettajalle myös silloin kun auto on pysäytysviivan kohdalla. Valojen havaittavuutta voidaan myös entisestään parantaa uudenaikaisilla LED-opastimilla.

Kuljettajien tietämättömyys punaisen vilkkuvalon merkityksestä antaa viitteitä siihen suuntaan, että perinteinen kiinteä punainen valo pysäyttäisi liikenteen paremmin kuin vilkkuva punainen. Muutos edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön myöntämän jokerivaloja koskevan poikkeusluvan tarkistamista.

Tilanteet, joissa kaksi bussia saapuu jokerivaloihin pienin aikavälein, saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. Tästä syystä jokerivalojen kahden peräkkäisen vilkutusjakson välinen aika on määriteltävä yksikäsitteisesti niin, etteivät kuljettajat jälkimmäisen vilkutusjakson takia joudu yllättäviin tilanteisiin. Erityisesti silloin kun busseja saapuu jokerivaloihin kahdesta ajosuunnasta, jokerivalojen pimeäajan vähimmäispituuden määrittely on välttämätöntä.

Bussinkuljettajien mielipiteet – haastattelutulokset

Bussinkuljettajat tunsivat erittäin hyvin jokerivalojen toiminnan.
Kuljettajista 95% tiesi, että autoliikenteelle näytetään punaista vilkkuvaloa. He myös tiesivät siihen syyn. Kaksi kuljettajaa ei tuntenut jokerivaloja. Heistä toinen oli ensimmäistä päivää linjalla ja toinen oli ajanut vasta viikon.

Bussinkuljettajat osasivat sovittaa ajotapansa jokerivaloihin.
Lähes kaikki kuljettajat olivat tietoisia, että heidän oli valojen toiminnasta huolimatta varottava tai väistettävä muuta liikennettä. Kaksi kuljettajaa oli sitä mieltä, että muu liikenne väistää ja yksi sitä mieltä, että kuljettaja voi ajaa risteykseen vasta kun muu liikenne on pysähtynyt.

Bussinkuljettajat kannattivat jokerivaloja.
Kuljettajista 56% piti jokerivaloja paremmin risteykseen sopivina kuin perinteisiä kolmivärivaloja. Kolmannes kuljettajista kannatti kolmivärivaloja. Jokerivalot saavuttivat eniten kannatusta pitempään linjalla ajaneiden kuljettajien keskuudessa.

Johtopäätelmät bussinkuljettajien mielipiteistä

Bussinkuljettajat olivat poikkeuksellisen hyvin sisäistäneet jokerivalojen toiminnan ja periaatteet. Kuljettajiin kohdistunut tiedotuskampanja ennen jokerivalojen käyttöönottoa lienee ollut tähän tärkein syy.

Jokerivalojen parantaminen

Jokerivalon noudatettavuuden lisääminen on jokerivalojen kehittämisen keskeinen tavoite. Tähän on monta mahdollisuutta

Lisätään Viikin jokerivalojen toimintavarmuutta uusilla ilmaisintyypeillä. Toteutetaan muiden jokerivalojen ilmaisut vain Helmi-tyyppisillä ilmaisimilla.

Uudet ilmaisimet rakennettu kesällä 2003. Jokeribussit tullaan liittämään Helsingin HELMI-liikennetelematiikkajärjestelmään

Esitetään liikenne- ja viestintäministeriölle, että jokerivaloja koskevaa poikkeuslupaa tarkistettaisiin siten, että vilkkuva punainen valo saataisiin korvata kiinteällä punaisella valolla

Esitys on tehty maaliskuussa 2004

Lisätään jokerivaloihin pienet toisto-opastimet valojen havaittavuuden parantamiseksi

Pienet toisto-opastimet on lisätty kesällä 2003

Muutetaan jokerivalojen opastimet LED-opastimiksi tai muuten nykyistä kirkkaammiksi valojen havaittavuuden parantamiseksi.

Opastimet on vaihdettu LED-opastimiksi kesällä 2003

Kehitetään jokerivalojen toimintalogiikkaa tilanteissa, joissa kaksi bussia saapuu valoihin peräkkäin.

Toimintalogiikkaa on parannettu kesällä 2003 samalla kun bussit alkoivat kulkea risteyksestä molempiin ajosuuntiin.

Tiedotetaan yleisölle uusien jokerivalojen käyttöönotosta

Uudet käyttöönotettavat jokerivalot ovat Hernepellontien ja Maaherrantien risteyksessä, Oulunkyläntien ja Maaherrantien risteyksessä, Viikintien ja Viilarintien risteyksessä sekä Eliel Saarisen tien ja Ilkantien liikenneympyrässä. Näiden käyttöönotoista tiedotetaan aikanaan

Lopuksi - Maaliskuussa 2004 jokerivalot ovat olleet toiminnassa yli puolitoista vuotta. Silmämääräisten havaintojen mukaan jokerivalojen tekninen toimintavarmuus on hyvä, opastinmuutokset ovat tehostaneet jokerivalojen havaittavuutta ja ennen kaikkea autoilijoiden käyttäytyminen on roimasti parantunut - 18.3.2004 aamulla pidetyn vajaan puolen tunnin seurannan aikana ei yhdenkään autoilijan havaittu ajaneen vasten punaista valoa.

Tämä selvitys perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.6.2003 käsittelemään selvitykseen jokerivalojen toiminnasta ja kehittämisperiaatteista. Lautakunta merkitsi saadun selvityksen tiedoksi sekä kehotti ryhtymään toimenpiteisiin jokerivalojen parantamiseksi edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.