Vaihtoehtovertailu

Lähtökohta

Mikä on alla olevan T-risteyksen liikenteellinen toimivuus ja miten sitä voidaan parantaa?

Pääkadun ylittävä suojatie on 15 m pitkä ja sillä on koroke. Sivukadun ylittävä suojatie on 7 m pitkä ja sillä ei ole koroketta. Risteyksen mitoitusliikenne on oheisen piirroksen mukainen:

A Nykytilanne

Taustatiedot ovat oletusten mukaiset. Ajosuuntien ja suojateiden ominaisuudet ovat ohessa.

Risteyksen vaihejaoksi valitaan perinteinen kolmivaiheohjaus

Vaihejaon mukainen eriaikaisuustaulukko on seuraava:

Käyttösuhdelasken tuottaa oheisen tuloksen.

Käyttösuhteen mitoittavat suunnat on ympyröity taulukkoon sinisellä. Ne ovat (1) Pääkatu lännestä, aikatarve = 50 s, (3) Pääkatu idästä vasempaan, aikatarve = 32 s sekä (5) Pääkadun ylittävä suojatie, aikatarve 19 s. Yhteensä aikatarve on 101 sekuntia, jolloin käyttösuhde on 101/90 = 1.12 eli pyöristettynä 1.10. Risteys toimii liikenteellisesti huonosti.

B Siirretään suojatie risteyksen länsipuolelle

Tehokkain keino alentaa käyttösuhdetta on yhdistää paljon aikaa tarvitsevat ajosuunnat ja suojatiet samaan vaiheeseen, jos se suinkin on mahdollista.

Siirtämällä suojatie risteyksen länsipuolelle saadaan pääkadun vasempaan kääntyvä liikenne (3) ja pääkadun ylittävä suojatie (5) samaan vaiheeseen.

Tällöin liikennevalojen vaihejako on seuraava:

Eriaikaisuustaulukosta on poistettava suuntien 3 ja 5 välinen eriaikaisuus (ympyröity oranssilla)

Käyttösuhdelaskenta tuottaa oheisen tuloksen

Tällä kertaa käyttösuhteen mitoittavat suunnat (2) Pääkatu idästä, aikatarve = 75 s ja (5) Pääkadun ylittävä suojatie, aikatarve = 19 s. Yhteensä aikatarve on siten 94 sekuntia, jolloin käyttösuhde pyöristettynä on 1.05. Risteys toimii liikenteellisesti huonosti.

Huomaa erityisesti, että tämä suuntayhdistelmä tuli esille jo edellisen laskennan käyttösuhdetaulukossa, jossa se oli B-kirjaimella merkitty toiseksi mitoittavin suuntayhdistelmänä. Käyttösuhdetaulukon avulla voidaan siten arvioida eri suuntien vaikutus käyttösuhteeseen, jos yhden suunnan aikatarve liikennejärjestelyjen takia muuttuu olennaisesti.

C Lisätään sivusuunnalle ylimääräinen kaista ja estetään samanaikainen kääntyvä liikenne pääkadun ylittävän jalankulun ajaksi

Valo-ohjatun risteyksen liikenteellistä toimivuutta pyritään usein parantamaan lisäämällä sivusuunnalle ylimääräinen kaista. Toisaalta jalankulkijat esittävät usein toivomuksen, että pääkadun ylittävän jalankulkuvaiheen aikana ei saisi olla samanaikaista kääntyvää liikennettä. Katsotaan, miten nämä kaksi tavoitetta vaikuttavat liikennevalojen toimivuuteen.

Uusi risteysmalli on kuvan mukainen:

Lisätään sivusuunnalle toinen kaista.

Liikennevalojen vaihejaossa sivusuunta 4 ja suojatie 5 ovat eri vaiheessa..

Eriaikaisuustaulukkoon on lisättävä eriaikaisuusmerkintä sivusuunnan 4 ja pääkadun ylittävän suojatien 5 välille (ympyröity oranssilla).

Käyttösuhdelaskenta tuottaa oheisen tuloksen

Käyttösuhteen mitoittavat suunnat (2) Pääkatu idästä, aikatarve = 75 s, (4) Sivukatu, aikatarve = 10 s sekä (5) Pääkadun ylittävä suojatie, aikatarve 19 s. Yhteensä aikatarve on 104 sekuntia, jolloin käyttösuhde pyöristettynä on 1.15. Risteys toimii liikenteellisesti "surkeasti".

Tarkastelu osoittaa myös, että sivusuunnan autoliikenne ja pääkadun ylittävä jalankulkuvaihe voivat harvoin olla eri vaiheessa. Tästä syystä risteyksen oikealla muotoilulla sekä kuten myös jalankulkuvihreän ennakolla (sivusuunnan aloitusviiveellä) on suuri merkitys liikennevalojen tarkemmassa suunnittelussa

D. Asetetaan sivusuunnan autoliikenne ja pääkadun ylittävä jalankulku samaan vaiheeseen

Sivusuunnan autoliikenne ja pääkadun ylittävä suojatie sijoitetaan samaan vaiheeseen. Vaihekaavio on sama kuin työvaiheessa B.

Eriaikaisuustaulukosta on poistettava eriaikaisuusmerkintä Sivukadun (4) ja Pääkadun ylittävän suojatien (5) väliltä

Käyttösuhdelaskentuottaa oheisen tuloksen:

Käyttösuhteen mitoittavat suunnat (2) Pääkatu idästä, aikatarve = 75 s ja (5) Pääkadun ylittävä suojatie, aikatarve = 19 s. Käyttösuhde on 1.05. Risteys toimii liikenteellisesti huonosti, mutta kuitenkin paremmin kuin työvaiheessa C, jossa sivusuunta ja pääkadun ylittävä suojatie oli ajoitettu eri vaiheisiin.

Tulos on täsmälleen sama kuin työvaiheessa B. Kun asiaa tarkemmin katselee, huomaa nopeasti, että sivusuunnan liikenne on niin vähäistä, että toisen kaistan lisääminen ei vaikuttanut tämän suunnan aikatarpeeseen. Sivusuunta ei myöskään sisältynyt työvaiheen B mitoittavaan käyttösuhteeseen. Tästä syystä ylimääräisen kaistan lisääminen sivusuunnalle ei tässä tapauksessa vaikuta käyttösuhteeseen.

E. Levennetään pääkatua yhdellä kaistalla

Liikennevalojen vaihejako pidetään samana kuin työvaiheissa B ja D:

Pääkadun molempien ajosuuntien kaistamäärä on 2 ja pääkadun ylittävän

suojatien pituus 20 metriä.

Käyttösuhdelaskenta tuottaa oheisen tuloksen

Risteys toimii vihdoinkin hyvin. Olennainen syy, miksi risteyksen liikenteenvälityskyky kaksikaistaisena ei riitä, on idästä tulevan suoraan ajava liikenne. Se on 1400 a/h, mikä ehdoeeomasti liian suuri yksikaistaiselle tulosuunnalle.

Huom.Esimerkki perustuu ohjelmaversioon KSUHDE 3.00, mutta ei poikkea uudempien versioiden laskentatavasta