Ne perinteiset kysymykset... 

Liikenteenohjauskeskukselle tulleita lyhyitä kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.

JALANKULKIJAT JA PYÖRÄILIJÄT
Miksi jalankulkijan tulee painaa nappia saadakseen vihreän valon
Miksi pyöräilijän nappi on väärässä paikassa
Miksi jalankulkijan punainen valo kestää niin pitkään
Miksi jalankulkijan vihreällä valolla ei ehdi kadun ylitse

AUTOILIJAT
Voitaisiinko liikennevalojen suoja-aikoja lyhentää
Miksi Vihdintiellä ei ole vihreää aaltoa
Miksi vihreä valo on paljon lyhyempi kuin viime viikolla
Miksi liikennevalot ovat päivällä keltavilkulla
Miksi liikennevalot ovat öisinkin toiminnassa

 
Miksi jalankulkijan tulee painaa nappia saadakseen vihreän valon

Esittäisin ihmetykseni siitä, että monessa risteyksessä (esim. Viikintien ja Pihlajamäentien risteyksessä) jalankulkijoiden valot eivät ole koskaan automaattisesti päällä, vaan ne on joka kerta laitettava itse päälle käynnistysnappia painamalla. 

Onko kysymyksessä energiansäästö tms.? Jalankulkijoille ja pyöräilijöille tästä järjestelystä aiheutuu runsaasti harmia. Usein käy niin, että myöhästyt juuri sen verran, että valot eivät enää vaihdu vihreäksi sillä kierroksella, vaan joudut seisoskelemaan pako-kaasun katkuisessa risteyksessä vielä seuraavankin kierroksen ajan. 

Käytännössä tästä seuraa, että harva viitsii painella nappuloita, vaan seuraa autoilijoiden valoja, ja toimii niiden mukaan.

Liikenteenohjauskeskus vastaa
Painonapit ovat tunteita herättävä asia. Saamme yhtä paljon moitteita jalankulkijoilta siitä, että miksi ihmeessä pakotetaan painamaan nappia kuin autoilijoilta ja bussinkuljettajilta että miksi ihmeessä seisotetaan liikennettä turhaan kun yhtään jalankulkijaa ei kuitenkaan ole katua ylittämässä. 

Olemme ratkaisseet ongelman siten että pääkatua ylittävä jalankulku saa päiväaikana vihreän valon myös silloin kun sivusuunnan autoliikenne saa vihreän valon - eli kun pääkadun autoliikenne katkaistaan, niin katkaistaan sitten niin pitkäksi aikaa, että myös jalankulkijat ehtivät kadun ylitse. 

Tämä jalankulkuvihreän automaattinen tulo osoitetaan siten, että painonappikoteloon sytytetään ODOTA -valo. Valitettavasti valo ei päiväaikana erotu kaikkialla riittävän hyvin. Asiaan yritetään löytää parannusta, mutta vielä sellaista lamppua ei ole tarjolla, joka näkyisi hyvin ja myös kestäisi jatkuvaa käyttöä ja ilkivaltaa. 

Ilta- ja yöaikana jalankulkijan on sitten painettava nappia, koska tällöin jalankulkijoiden määrä on niin vähäinen, että suurin osa jalankulkuvihreästä on tarpeetonta ja aiheuttaa turhaan pakokaasupäästöjä seisottamalla pääkadun liikennettä. 

On tietysti erilaisia poikkeuksia, jotka aiheutuvat laitteiden vanhentuneesta tekniikasta ja siitä, että jalankulku on suojattu eli kääntyvä liikenne ei ole samanaikainen katua ylittävän jalankulun kanssa kuten esimerkiksi Pihlajamäentien ja Viikintien risteyksessä. 

Pihlajamäentien ja Viikintien risteyksen liikennevalot ovat poikkeuksellisen monimutkaiset ja monivaiheiset. Risteyksen jalankulkuvihreä pysäyttää lähes kaiken muun liikenteen ja tämän takia sitä ei toteuteta ilman painonapin painallusta päin vastoin kuin monessa muussa risteyksessä.

Miksi pyöräilijän painonappi on väärässä paikassa.

Pyöräilen päivittäin välillä Kamppi-Käpylä. Asiani koskee liikennevaloja, tarkemmin sitä nappia, mitä pitää painaa kun haluaa valojen vaihtuvan. Paikka on Mäkelänkadun ja Radanrakentajantien risteys. Kun siinä tulee pyörällä Pasilasta päin, ja on tullut ratikkakiskojen yli, joutuu tekemään valtavan kaarroksen yltääkseen painamaan nappia. Vaikka taluttaisi pyörää napille, aiheutuu paikassa yllättävän usein vaaratilanteita kun pyörä on poikittain kun sitä on kääntämässä takaisin pyöräkaistan kohdalle. Pyörä tukkii koko pyöräkaistan ja osan kävelykaistasta. 

Ehdotukseni on seuraava: paikalle pitäisi saada siihen kulmaan samanlainen erillinen matala tolppa kuin toisella puolella tietä. Se vaatisi myös reunakiveyksen korottamista aivan ratikkakiskojen ja Mäkelänkadun kulmasta, ettei kukaan ajaisi pyörällä tolppaa päin.

Liikenteenohjauskeskus vastaa
Tilanne on todellakin niin huono kuin kuvailit. Ehdottamasi pienen pylvään lisäys aivan kadun kulmaan on käytännössä mahdoton toteuttaa paikan ahtauden takia. Sen sijaan aiomme lisätä pienen pylvään jalkakäytävän taakse asfaltin reunaan, jolloin se palvelee myös Radanrakentajantien pohjoisreunan puistokäytävää käyttäviä. 

Lisäys pyritään toteuttamaan kuluvan syksyn aikana. Yleisenä liikennevalojen painonappeihin liittyvänä asiana haluan vielä muistuttaa siitä, että merkkilampun palaminen painonappikotelossa tarkoittaa, ettei nappia tarvitse enää painaa. Joku muu on painanut nappia tai kyseisenä vuorokauden aikana ei tarvitse käyttää painonappia.

Miksi jalankulkijan punainen valo kestää niin pitkään

Nordenskiöldinkatu 2 kohdalla olevat jalankulkijoiden liikennevalot muuttuvat punaisiksi aivan liian aikaisin. Kukaan ei noudata valoja, koska ne palavat punaisena niin pitkään.

Liikenteenohjauskeskus vastaa
Olen kanssanne samaa mieltä. Nordenskiöldin aukion liikennevalojen muutamilla suojateillä on aivan liian lyhyt vihreä valo. 

Mainitsemanne Nordenskiöldinkatu 2 suojatiellä vihreä valo joudutaan jakamaan 
1) Mechelininkadulta Nordenskiöldinkadulle ajavan liikenteen kanssa, 
2) Nordenskiöldinkadulta Mannerheimintien suunnasta tulevan liikenteen kanssa ja 
3) Linnankoskenkadun suunnasta tulevan liikenteen kanssa sekä tietysti katua ylittävän jalankulun kanssa. 

Kun esimerkiksi ruuhka-aikana on käytössä 90 sekunnin kiertoaika ja päivällä usein 75 sekunnin kiertoaika ja kun vielä otetaan huomioon, että pelkät suoja-ajat (kaikille suunnille näytetään punaista valoa) vievät jo 20 sekuntia, niin ei ole ihme ettei vihreää aikaa riitä kaikille suunnille riittävästi. 

Monet Topeliuksenkadulta etelästä oikeaan kääntyvät valittavat jo nyt siitä, että joutuvat pysähtymään ajaessaan Nordenskiöldinkadun suuntaan ja haluavat muuttaa valojen toimintaa. Jos tehtäisiin heidän toivomalla tavalla, tilanne olisi jalankulkijan kannalta aivan mahdoton. 

Meillä ei ole käytettävissä mitään keinoa, jolla jalankulun vihreää voitaisiin nykyisestä 10-30 sekunnista lisätä. Yritimme aikanaan kieltää kääntymisen Linnankoskenkadulta oikeaan Nordenskiöldinkadulle, jolloin suojatien vihreä valo olisi lähes kaksinkertaistunut mutta se ei ollut mahdollista. 

Ainoa keino olisi siirtää suojatie reilut kymmenen metriä lähemmäksi Mannerheimintietä, jolloin saisimme sen ylittävälle jalankululle lisää vihreää aikaa, mutta silloin taas luonteva kulkuyhteys Linnankoskenkadun suuntaan katoaisi. 

Monimutkaiset risteykset ovat aina hankalia valo-ohjata, Nordenskiöldinaukio ei ole tästä poikkeus.

Miksi jalankulkijan vihreä valon aikana ei ehdi kadun ylitse

Liikenteenohjauskeskus vastaa
On totta, että Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksessä Mannerheimintien ylittämiseen varattu vihreä valo tuntuu jalankulkijoiden mielestä kovin lyhyeltä. 

Käytännössä tilanne ei ole niin paha, miltä se näyttää. Vihreän valon päättymisen jälkeen jalankulkijalle on vielä varattu runsaasti aikaa ajoradalta poistumiseen. Tämän suoja-aikana jalankulkija ehtii ylittää jopa koko kadun ennen autojen vihreän valon syttymistä. Kaikki jalankulkijat eivät kuitenkaan tiedä tai muista suoja-aikaa vaan hätäilevät suotta kadunylityksessään. 

Olette kuitenkin oikeassa että asialle tulisi jotain tehdä. Olemme nimittäin tänä kesänä kokeilleet Helsingin keskustassa muutamissa risteyksissä jalankulkijan vilkkuvaa vihreää valoa osoittamaan jalankulkijalle, että kiinteän vihreän valon sammumisen jälkeen ylitysaikaa on vielä hyvin jäljellä. Tulemme elokuun aikana ottamaan vilkkuvihreän kokeeksi käyttöön myös Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksessä. 

Uskomme, että vilkkuvan vihreän kokeilu aikanaan johtaa myönteiseen tulokseen ja vilkkuva vihreä saadaan käyttöön kaikilla Helsingin suojateillä.

Voitaisiinko liikennevalojen suoja-aikoja lyhentää

Olisiko hyötyä jos liikennevalojen varoaikaa LYHENNETTÄISIIN (eikä suinkaan pidennettäisi niin kuin olen kuullut esitettävän). Jos autoilijan (myös minä) tietäisivät, että punaisen valon syttyessä on risteävällä kadulla jo vihreä, ei tulisi mieleenkään ylittää risteystä enää edes keltaisella. Nykyisin tällainen kiusaus on, kun tyhjää risteystä kuivatetaan turhan takia. Jokainen autoilija tietää, että vaikka menisi aivan punaisten alkureunalla, näkyy taustapeilistä silti vain tyhjää risteystä niin kauan kuin peilistä pystyy näkemään!

Liikenteenohjauskeskus vastaa 
Liikennevalojen suoja-aikojen laskentatapa on määritelty alan käsikirjoissa, joten se on yleisessä käytössä kautta Suomen.

Eli käytännössä tavoittelemasi muutos tapahtuisi siten, että laskentatapa pitäisi uusia siten, että se tuottaisi lyhyempiä suoja-aikoja. Näin suoja-aikojen lyhennykset voitaisiin toteuttaa yhtenäisesti koko maassa esimerkiksi parin kuukauden siirtymäkauden aikana. Ja samalla myös laajasti informoida tästä. Ei se sen kummempaa olisi.

Tuskin sentään tarkoitit, että vain jossain risteyksessä muutettaisiin suoja-aikoja lyhyemmiksi. Koska tämä muutos ei kuitenkaan tulisi kaikkien tietoon, tuloksena olisi kolareita, koska osa autoilijoista kuitenkin noudattaisi vanhoja "tapoja". Ja koska liikennevalojen suunnittelijalle on lainsäädännössä asetettu velvoite ajoittaa liikennevalot niin, että niissä voi liikkua turvallisesti, olisi hyvin lähellä ajatus - ainakin taitavan juristin ajattelemana - että liikennevalosuunnittelija ei ole enää noudattanut määräyksiä ja maan tapaa ja on silloin katsottavissa osasyylliseksi tapahtumaan.

Eli ensimmäisen askeleen ottaminen tässä tapauksessa on paitsi vaikeaa myös vaarallista.

Miksi vihreä valo on paljon lyhyempi  kuin viime viikolla

Minkä takia Meripellontie/Rusthollarintie/Kauppakartanontie liikennevalojen vihreä palaa Vuosaaresta tuleville vain murto-osan siitä ajasta kuin viime viikolla? Voiskohan palauttaa entiselleen?

Liikenteenohjauskeskus vastaa
Vuosaaresta tulevan liikenteen vihreää valoa pidentävä infrapunailmaisin oli vaurion takia kääntynyt väärään suuntaan. Infrapunailmaisin ei tämän takia enää "nähnyt" risteykseen saapuvia autoja, eikä siten enää pystynyt pidentämään vihreää valoa liikennemäärän mukaisesti. Seurauksena Vuosaaren suunnan vihreä kesti vain  minimiajan. Infrapunailmaisimen suuntaus on jo korjattu

Miksi Vihdintiellä ei ole vihreää aaltoa

Olen pitkään ihmetellyt liikennevalojärjestelyjä Vanhalla Porintielle välillä Haagan liikenneympyrä Rajatorppa. Ajoin eilen maanantain n. klo 15 kyseisen välin Haagan liikenneympyrään. matkalla oli 7-8 valot, jotka olivat kaikki vuorollaan tällä pääväylällä punaisia. Ei puhettakaan sujuvuudesta. Pari-kolme sataa metriä ja pysähdys 7-8 kertaa tällä matkalla. Kyseinen väli on myös muulloinkin lähes mahdoton ajaa "vihreässä aallossa". Onko ko. väylästä todella tarkoituksella tehty sujumaton? Nykyinen valojen ajotus on mielestäni erittäin outo ja haittaa tämän pääväylän liikennettä suuresti.

Liikenteenohjauskeskus vastaa
On monia syitä, miksi pysähdyksiä kertyi. Tässä muutamia:

1. Välillä Rajatorpantie - Vanha Hämeenkyläntie - Konalantie ei ole liikennevalojen yhteenkytkentää eikä siis mitään vihreää aaltoa. 

2. Konalantien risteyksen liikennevalot irrotettiin muutama kuukausi sitten Vihdintien vihreästä aallosta, jotta risteyksen liikenteenvälityskykyä saataisiin lisättyä. . Konalantiellä yhteenkytketyn valo-ohjauksen välityskyky ei enää riittänyt vaan ruuhkat olivat mm läheisen marketin takia usein kestämättömät - erityisesti sivusuunnassa. 

3. Vihdintien vihreä aalto kulkee kannaltanne väärään suuntaan. Useimmilla pääväylillä iltaruuhkan aikana vihreä aalto kulkee keskustasta ulospäin. 

4. Kaupintien valot eivät enää ole Vihdintien vihreässä aallossa. Syy on täsmälleen sama kuin Konalantien risteyksessä - risteyksen riittämätön liikenteenvälityskyky. 

5. Valimokujan ja Karvaamokujan valot on kytketty yhteen liikenneympyrän valojen kanssa. mutta aalto kulkee ympyrästä ulospäin.

Yleisesti ottaen koko vihreän aallon ongelma pelkistyy Vihdintiellä kahteen tosiasiaan

• Liikennevalojen vihreä aalto ei ole mahdollinen kahteen suuntaan samanaikaisesti. Tämä asia on varsin huonosti tunnettu ja suurin osa autoilijoista ei edes usko siihen. Valaistusta tähän asiaan löytyy mm. kotisivultamme osoitteesta:  http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalo/vihreaaalto.asp
  

• Pullonkaularisteysten liikenteenvälityskyky on riittämätön. Pitäjänmäen liikenteen jatkuvan kasvun takia Kaupintien valoista oli pakko poistaa yhteenkytkentä eli luopua vihreästä aallosta. Aikaisemmin jonot ulottuivat koko iltaruuhkan ajan pitkälti yli Vihdintien rautatiesillan. Yhteenkytkennästä luopumisen jälkeen jonot ovat selvästi lyhentyneet, mutta pysähdyksiä tulee nyt tietysti enemmän, koska valojen vihreää aaltoa ei enää ole.

Miksi liikennevalot ovat päivällä keltavilkulla

Olenko oikeassa, kun kysyn että esimerkiksi vappumarssissa/palokunnanmarssissa ja muissa yleisissä marsseissa ja tilaisuuksissa tiellä, liikennevalot ovat keltavilkulla eli: varo! ja jos ei ole mitään tämmöisiä "tilaisuuksia" ja liikennevalot ovat keltavilkulla, se tarkoittaa sitä että liikennevaloissa on jotain vikaa

Liikenteenohjauskeskus vastaa
Perusperiaate on seuraava: Jos liikennevalot ovat tarkoituksella pois käytöstä öisin, ne ovat pimeänä. Sen sijaan ollessaan päivällä pois toiminnasta esimerkiksi vian tai kulkueen takia liikennevalot ovat keltavilkulla. 

Osa vanhoista liikennevalokojeista ja osa myös uusistakin on kuitenkin sellaisia, ettei niitä saa automaattisesti pimeäksi vaan ne ovat öiseenkin aikaan keltavilkulla.  Sähkökatkon aikana keskellä päivää liikennevalot ovat tietysti pimeinä.

Miksi liikennevalot ovat öisinkin toiminnassa

Nopea kysymys liikennevalo-osastolle: mieltäni askarruttaa onko EU antanut direktiivin, joka säätelee liikennevalojen käyttöä, niin että niiden pitää olla päällä öisinkin? Monissa kaupungeissa (mm. Pori & Tampere) näin on valitettavasti tapahtunutkin, mutta Helsinki (ja Lahti) taitavat olla poikkeuksia. Mikähän mahtaa olla totuus? Kiitos vaivannäöstänne jo etukäteen.

Liikenteenohjauskeskus vastaa
EU ei ole antanut ohjeita liikennevalojen käytöstä yöaikana, vaan sitä säätelee kotoinen liikenneministeriömme. 

Ministeriön päätöksessä tieliikenteen liikennevaloista (§17) todetaan, että liikennevalojen tulee pääsääntöisesti olla aina toiminnassa. Jos liikenne on hyvin vähäistä, esimerkiksi kello 24-06 välisenä aikana, voidaan liikennevalot kuitenkin tänä aikana kytkeä pimeäksi, ellei siitä aiheudu vaaraa. 

Tämä vaaran aiheutuminen on se kriteeri, jota Helsingissä noudatetaan, Jos yöaikaisia onnettomuuksia alkaa tapahtua, valot kytketään toimintaan ympäri vuorokauden. Muuten valot voidaan kytkeä yöksi pimeäksi. 

Kaikki tutkimukset ja tilastot osoittavat, että liikennevalojen yökäyttö vähentää selvästi yöaikaisia onnettomuuksia sekä myös alentaa nopeuksia. Eli asiaa seurataan ja käytetään tervettä järkeä. Viime vuosina toteutetut uudet älykkäät liikennevalot ovat onneksi vähentäneet liikennevalojen yökäytöstä aiheutuvia haittoja.