Mannerheimintien eteläosan raitiovaunuliikenne

Taustaa

Mannerheimintien ratikkaliikenteen sujuvuutta välillä Lasipalatsi-Erottaja on selvitetty. Alunperin tarkoitus oli tutkia, miten raitiolinjan 9 mukaantulo vaikuttaa raitioliikenteen sujuvuuteen jos ratikoille ei enää varata ryhmittymisraiteita Kaivokadun, Aleksin ja Erottajan risteyksissä. Samalla tutkittiin kuitenkin yleisemmin raitioliikenteen sujuvuutta liikennevalo-ohjauksen kannalta.

Raitiolinja 9 mukaantulon jälkeen ratikoiden määrä Mannerheimintiellä on enimmillään Ylioppilastalon suojatien kohdalla, 93 ratikkaa suuntaa kohden. Lasipalatsin pysäkillä ratikoita on 50 rv/h ja Erottajalla 52 rv/h. 

Liikennevalo-ohjauksen kannalta edes näin suuri ratikkamäärä ei tuota vaikeuksia. Tämä merkitsee esimerkiksi Ylioppilastalon suojatien kohdalla keskimäärin 2-3 ratikkaa yhden vihreän aikana, mihin nykyinen vihreän pituus riittää mainiosti.

Sen sijaan suunnittelun tavoite: ratikoiden ryhmittymisraiteiden poisto aiheutti aluksi päänvaivaa.  Liikennevalojen ajoituksessa oli otettava huomioon, että ratikat saattoivat ajaa risteyksestä suoraan tai kääntyä, jolloin liikennevalojen ajoituksessa oli varauduttava molempiin mahdollisuuksiin. Kuitenkin liika varautuminen olisi tulisi aiheuttanut turhaa  ajanhukkaa muulle  Mannerheimintien liikenteelle.

Liikennevalojen ajoituksen suunnittelulla selvitettiin mahdollisuuksia käyttää tulevaisuudessa raitiovaunujen ylimääräisen ryhmittymisraiteen vaatima tila esimerkiksi puuistutuksiin tai jalkakäytävän levennyksiin

Suunnitelma

Liikennevalosuunnitelman perustui muutamaan keskeisen periaatteeseen ja tavoitteeseen:

• Ratikoiden ajo suoraan tai kääntyminen tulee olla ennustettavissa hyvissä ajoin jo ennen risteystä. Tämä on mahdollista koska lähivuosina kaikissa ratikoissa tulee olemaan HELMI-laitteet, jolloin etukäteen tiedetään, minkä linjan ratikka on kulloinkin tulossa.
  

• Risteystä lähestyvän ratikan on päästävä ajamaan pysähtymättä joko suoraan tai kääntymään riippumatta siitä mitä linjaa ratikka ajaa. Näin voidaan välttää tilanteet, joissa esimerkiksi etummainen kääntyvä ratikka estää takaa tulevan suoraan ajavan ratikan etenemisen.

• Ratikoiden kannalta liikennevalot ajoitetaan siten, että käsitellään yhden ratikan kulkua kerrallaan pysäkiltä toiselle. Liikennevaloihin luodaan vihreitä putkia, joita myöten ratikat pääsevät etenemään häiriöttä. Liikennevaloetuudet varmistavat ratikoiden pysymisen vihreässä putkessa ja toisaalta silloin kun ratikoita ei ole tulossa vapauttavat vihreää aikaa jalankululle ja muulle Mannerheimintien liikenteelle.

Liikennevalosuunnitelman periaate on esitetty oheisessa kaaviossa. Se kuvaa Mannerheimintietä Lasipalatsilta Erottajalle. Stockmannin pysäkki näkyy kuvassa keltaisella pysäkkimerkillä osoitettuna.

Suunnitelmassa on päädytty ohjaamaan ratikat yhdellä tai kahdella putkella pitkin Mannerheimintietä. Lasipalatsin ja Stockmannin välillä ratikoilla on käytettävissä kaksi putkea kun taas Stockmannin ja Erottajan välillä on vain yksi putki. Toinen putki ei ole mahdollinen Pohjoisespalta Lönnrotinkadulle ajavan suuren liikennemäärän takia.
 


Eri ajosuunnissa liikennevalot toimivat seuraavasti (kuvan numerot viittaavat alla oleviin reitteihin): 

Reitti 1 -  Kaivokatu - Stockmann/Aleksi: Kaivokadulta tuleva ratikka pääsee ajamaan putkessa 1 ilman pysähdyksiä Stockmannin pysäkille. Sen sijaan raitiolinjan 2 vaunu joutuu Ylioppilastalon suojatien takia odottamaan Aleksille pääsyä 10 s, jolloin se mahdollisesti ensimmäisenä ollessaan estää mahdollisen takaa tulevan ratikan ajon suoraan.

Reitti 2 - Lasipalatsi - Stockmann/Aleksi: Lasipalatsin pysäkiltä vihreän valon alussa lähtevä ratikka pääsee putkessa 2A ajaessaan suoraan Stockmannin pysäkille ja kääntymään vasemmalle Aleksille. Sen sijaan putkessa 2B ajava vihreän valon lopussa lähtevä ratikka joutuu ensin odottamaan Ylioppilastalon suojatievaloissa 10 s, jonka jälkeen se pääsee ajamaan Stockmannin pysäkille ja kääntymään Aleksille.

Reitti 3 - Aleksi- Lasipalatsi/Kaivokatu: Aleksilta tuleva ratikka pääsee ajamaan kahdessa putkessa, joissa molemmissa se pääsee Kaivokadun valoissa ajamaan suoraan Lasipalatsin pysäkille ja kääntymään oikealle Kaivokadulle.

Reitti 4 - Stockmann - Lasipalatsi/Kaivokatu: Stockmannin pysäkiltä Lasipalatsille ajavalla ratikalla on leveä putki Lasipalatsin pysäkille. Sen sijaan Kaivokadulle ajava ratikka joutuu odottamaan oikealle kääntymistä 0-20 s, jolloin se ensimmäisenä ollessaan estää mahdollisen takaa tulevan ratikan ajon suoraan.

Reitti 5 - Stockmann - Erottaja: Stockmannin pysäkiltä Erottajalle vihreän valon alussa lähtevä ratikka pääsee ajamaan putkessa pysähdyksittä sekä Bulevardille että Erottajankadulle. 

Reitti 6 - Bulevardi/Erottaja - Stockmann:  Bulevardilta putkessa 6A ja Erottajankadulta putkessa 6B ajavat ratikat pääsevät pysähdyksittä Stockmannin pysäkille.

Onnistuttiinko?

Aivan tavoitteiden mukaiseen liikennevalojen ajoitukseen ei  suunnitelmassa ole päästy. Se olisi ollut käytännössä täysin mahdotonta, koska Mannerheimintien ylittäville jalankulkijoille on varattava riittävästi vihreää ja toisaalta  Mannerheimintien suuntaisen liikenteen sujuvuus on pidettävä jotakuinkin nykyisellä tasolla.

PS.
Edellä kuvattu liikennevalojen suunnitteluprosessi oli monimutkainen ja varsin vaikeasti hahmotettava prosessi. Liikenteenohjauskeskus on kuitenkin halunnut esitellä sen esimerkkinä liikennevalosuunnittelijan työskentelystä ja niistä rajoituksista, joihin useimmiten törmätään liikennevalojen ajoitusten suunnittelussa .