Miksi jalankulkija joutuu jäämään korokkeelle ylittäessään Pohjoisespaa
Kauppatorilta Kaupungintalolle

Kesäisin tuhannet turistit kulkevat Kauppatorilta Sofiankadun kautta Senaatintorille. Ylittäessään Pohjoisespan he joutuvat hetken odottamaan välikorokkeella, koska suojatien eri osien liikennevalot ovat eri aikaan vihreinä. Eikö liikennevaloja voisi ajoittaa siten, että jalankulkijat pääsisivät kerralla kadun ylitse kuten lähes kaikkialla muuallakin Helsingissä.

Liikennevalojen ajoitus on sovittelua ristiriitaisten tavoitteiden välillä Ja niin on tässäkin tapauksessa. Pohjoisespan ja Etelärannan risteyksen liikennevaloissa vihreästä ajasta kilpailevat jalankulun lisäksi Pohjoisespan vihreässä aallossa kulkeva liikenne sekä Etelärannasta Pohjoisespalle kääntyvä liikenne.

Liikenteenohjauskeskus selvitti mitä tapahtuu, jos liikennevalojen ajoitusta muutetaan siten, että jalankulkijat pääsevät Pohjoisespan ylitse kerralla ilman keskikorokkeelle jäämistä.

Analyysissä käytettiin amerikkalaista liikennevalojen suunnitteluohjelmaa SYNCHRO. Sen avulla Amandan torin ympäristön liikennevalojen ajoitus optimoitiin autoliikenteen kannalta mahdollisimman sujuvaksi, mutta kuitenkin sellaiseksi, että Pohjoisespan ylittävät jalankulkijat pääsivät kerralla kadun ylitse.

Analyysi osoitti, että:

• Pohjoisespan Katajanokan suunnasta tulevan liikenteen välityskyky alenee ruuhka-aikana noin 30%. Tämä lisää liikenteen odotusaikoja 65-85%.
  

• Samoin Pohjoisespan liikenteen sujuvuus Unioninkadun suuntaan huononee, koska suurin osa autoista joutuu pysähtymään uudelleen Unioninkadun liikennevaloihin
  

• Myös Etelärannasta Pohjoisespalle vasemmalle kääntyvän liikenteen sujuvuus huononee, koska Eteläespan valoista ensimmäisenä lähtevät autot joutuvat pysähtymään uudelleen Pohjoisespan ja Unioninkadun risteyksen valoihin.
  

• Karkeasti laskien liikenteen polttoaineenkulutus Amandan torin ympäristön valoissa kasvaa aamuruuhkan aikana 27  litraa tunnissa (9 %). Samalla myös ilman saasteet kuten typen oksidit (NOx) kasvavat 0.10 kg/h (10 %).

Kokeiltiin asiaa...

Vaikka liikenneanalyysin tulokset olivat masentavat, liikennevalojen uutta ajoitusta päätettiin silti kokeilla. Maanantaina maaliskuun 27 päivänä uusi ajoitus kytkettiin käyttöön päiväliikenteen ajaksi. Ja sitten katsottiin, mitä tapahtui.

Liikenteen sujuvuus (välityskyky) Pohjoisespan suunnassa huonontui 40%, mikä johti liikenteen ruuhkautumiseen. Autojono kasvoi vähitellen Presidentinlinnan edustalle asti. Normaalin valo-ohjauksen aikana jono ulottuu yleensä vain Katariinankadun risteykseen.

Pohjoisespan liikenne joutui pysähtymään uudelleen Unioninkadun valoihin, jolloin risteysten väli täyttyi. Tämä haittasi usein myös Etelärannasta vasempaan kääntyvää liikennettä. Etelärannasta vasemmalle kääntyvän liikenteen vihreän vähentäminen puoleen nykyisestä ei sen sijaan aiheuttanut vaikeuksia, koska liikenne tässä suunnassa on autolauttojen saapumishetkiä lukuunottamatta varsin vähäistä.

Mitä opittiin

Kokeilu vahvisti  liikenneanalyysin tuloksen: nykyinen liikennejärjestely, jossa liikenne kiertää toria monesta suunnasta samaan aikaan, on monimutkainen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Jalankulun suosiminen Kauppatorin ja Kaupungintalon välisellä suojatiellä johtaa liikenteen ruuhkaantumiseen ja samalla torialueen viihtyvyyden ja ilman laadun huonontumiseen, jos liikenne halutaan pitää nykyisellä tasolla.

Nyt tehty liikenneanalyysi pitäytyi nykyisiin liikennejärjestelyihin. On mahdollista, että liikennejärjestelyitä muuttamalla - esimerkiksi nykyisiä ajosuuntia karsimalla tai liikennemääriä vähentämällä liikennevalojen ajoitus saataisiin sellaiseksi, että jalankulkijat pääsisivät myös tässä kohtaa kerralla Pohjoisespan ylitse.

Lisätietoja: Jaakko Tuominen