Ajantasa 2004

UUSI LIIKENNEVALOASETUS 

Liikenne- ja viestintäministeriön uusi asetus tieliikenteen liikennevaloista tuli voimaan vuoden 2002 alussa.
   Uusi liikennevaloasetus sisältää useita uudistuksia liikennevaloja koskevaan lainsäädäntöön. Ne liittyvät liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen sekä liikennevalo-ohjauksen selkeyteen. Monet uudistukset ovat olleet poikkeusluvalla jo vuosia käytössä Helsingissä sekä eräissä muissa Suomen kaupungeista. Niiden vaikutuksista on siten kertynyt runsaasti kokemuksia.
   Seuraavassa on viisi mielenkiintoisinta liikennevalouudistusta, jotka kaikki sisältyvät uuteen  liikennevaloasetukseen. Jokaisesta muutoksesta on esitetty asetukseen sisältyvä lakiteksti sekä asiaan liittyviä perusteluja ja esimerkkejä. 
    Kuhunkin esimerkkiin liittyy myös tulokset Helsingin liikenteenohjauskeskuksen vuosina 2000 ja 2001 järjestämästä Internet - kyselystä, jossa vastaajat saivat arvioida muutosten käyttökelpoisuutta sekä halutessaan myös täsmentää vastauksia "vapaan sana" -palstalla. Kyselyyn tuli kaikkiaan 105 vastausta.

Oheinen teksti perustuu liikennevaloryhmän  aineistoon, mutta siinä esitetyt näkemykset eivät välttämättä ole samat kuin työryhmällä.
 

TAUSTAA

Liikennevaloja koskevia määräyksiä Suomessa ovat tieliikenneasetus ja liikenneministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista.
   Tieliikenneasetus sisältää tienkäyttäjille tarkoitetut ohjeet liikennevaloista kuten vihreän ja punaisen valon merkityksen.
   Liikennevaloasetus on sen sijaan viranomaisille tarkoitettu ohje, jossa määritellään liikennevalojen sijoitus ja käyttötavat.
    Liikennevaloasetusta vastaava edellinen liikennevalopäätös oli peräisin vuodelta 1990. Sen määräyksistä on vuosien aikana myönnetty useita poikkeuslupia. 
    Liikenneministeriö asetti vuoden 1999 alussa työryhmän , jonka tehtävänä oli laatia ehdotus liikennevaloja koskevien määräysten tarkistamiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimi yli-insinööri Olli Hintikka liikenneministeriöstä. 
    Työryhmä jätti ehdotuksensa liikenneministeriölle 25.1.2000. Tämän jälkeen ehdotus lähti lausuntokierrokselle 43:lle taholle: viranomaisille, korkeakoululle, kaupungeille, liikenteen piirissä toimiville yhdistyksille ja järjestöille sekä liikennevaloja suunnitteleville ja toimittaville yrityksille.
    Lausuntokierroksen jälkeen ehdotukseen tehtiin muutamia lisäyksiä ja tarkennuksia. Merkittävimmät näistä liittyivät jalankulkijan vilkkuvihreään ja vapaaseen oikeaan kääntymiseen.
    Uusi liikennevaloasetus tuli voimaan 1.1.2002. Lue lisää  Liikenne- ja viestintäministeriön ajankohtaisuutisista sekä tiedotteesta

1.  Vapaa oikealle kääntyminen suojatien poikki ilman valoja  
  

Entinen liikennevalopäätös salli kolmiokorokkeella selvästi erotetun oikealle kääntyvän liikennevirran (vapaan oikean suunnan) jättämisen valo-ohjauksen ulkopuolelle silloin kun se ei risteä suojatietä. 
   Uudessa liikennevaloasetuksessa myös vapaan oikean suunnan ylitse johtava suojatie voidaan jättää ilman valo-ohjausta kahdella tavalla:



Suojatien on oltava 45° kulmassa valo-ohjattuun suojatiehen nähden ja jalankulkijan kulkumatka korokkeella (kuva 1) on vähintään kuusi metriä. 
   Tällöin jalankulkija voi selvästi havaita suojateiden välisen kulkulinjan muutoksen eikä hän erheellisesti kuvittele suojatien takana olevan jalankulkijan valo-opastimen vihreän valon tarkoittavan myös lähintä ilman valo-ohjausta olevaa suojatietä.

 
Suojatien on oltava vähintään suojatien leveyden verran porrastettu jatkeella olevaan valo-ohjattuun suojatiehen nähden (kuva 2). Myös näin voidaan välttää kauempana olevan valo-opastimen erheellinen ymmärtäminen.

Asetus §7:2 Jos edellä mainittua oikealle kääntyvää liikennesuuntaa risteää suojatie, sen on oltava noin 45 asteen kulmassa sen jatkeella olevien valo-ohjattujen suojateiden kanssa ja jalankulkijan kolmiokorokkeella kulkeman matkan tulee olla vähintään kuusi metriä tai suojatien on oltava porrastettu sen jatkeella olevien suojateiden kanssa vähintään suojatien leveyden verran

Työryhmä: Suojatien risteäminen vapaan oikean kanssa tasossa voidaan sallia kunhan suojatien ja opastimien sijoitukseen ja suuntaamiseen kiinnitetään huomiota.

Pienet toisto-opastimet
  

Pieni toisto-opastin on pienikokoinen liikennevalo-opastin, joka sijaitsee samassa pylväässä kuin sen pääopastin tai toisto-opastin. Sen valo-aukon halkaisija on 80 mm. 
   Pieni toisto-opastin voi korvata eräissä tapauksissa risteyksen tai suojatien takana olevan toisto-opastimen.

Pienikokoinen toisto-opastin Presidentinlinnan kulmalla olevissa liikennevaloissa

Työryhmän mielestä pienten toisto- opastimien käyttö vähentää liikennevalopylväiden määrää ja samalla liikennevalopylväiden vaatimia lisäkorokkeita. Pieni toisto-opastin osoittaa myös selvästi kohdan, johon punaisella valolla on pysähdyttävä.
   Pienten toisto-opastimen avulla kaikki valo-opastimet voidaan sijoittaa ennen risteystä, mikä selkeyttää valo-ohjausta.
   Työryhmä totesi myös, ettei pienten toisto-opastimien käyttö ole aivan ongelmatonta: ne voidaan helposti sekoittaa polkupyöräopastimiin, ne eivät korkealuokkaisilla teillä ole riittävän näkyviä korvaamaan yksinään risteyksen takana olevaa toisto-opastimia ja eikä niissä käytettävä nuolikuvio ole vielä riittävän selkeä.
Katso lisää tietoja pienistä toisto-opastimista

Asetus §14:1 ... Pieni toisto- opastin sijoitetaan aina pääopastimen tai toisto-opastimen pylvääseen.
Asetus §14:2 ... Yhden toisto-opastimen tulee olla vähintään kaksi ja puoli metriä pääopastimen jälkeen ellei tulosuunnalla ole pientä toisto-opastinta.
Asetus §14:3  Pientä toisto- opastinta ei saa käyttää, jos se voidaan erheellisesti käsittää polkupyöräopastimeksi ja tästä aiheutuu vaaraa. Pientä toisto-opastinta ei saa käyttää ainoana toisto-opastimena korkealuokkaisilla väylillä taajaman ulkopuolella eikä kaksi- tai useampiajokaistaisilla tulosuunnilla.
Asetus §15 ... Pienen toisto- opastimen alareunan tulee olla vähintään 1.2 metrin ja enintään 1.5 metrin korkeudella ajoradan alareunasta
Asetus §41:2 ... Pienen toisto- opastimen ..... valoaukon halkaisija on 80 mm ± 10%

Työryhmä: Pienten toisto-opastimen käyttömahdollisuus on syytä lisätä liikennevalopäätökseen.

Uudet lisäopastimien käyttötavat
   

Entisen liikennevalopäätöksen mukaan vain tietyt 1- ja 2-aukkoisten lisäopastimien vaihtumisjärjestykset ovat sallittuja. Käytännössä on kuitenkin tilanteita, joissa lisäopastimia voisi käyttää turvallisesti myös muilla tavoilla.
   Tietyt lisäopastimien vaihtumisjärjestykset ovat vaarallisia tai epäselviä. Ne on työryhmän mielestä kiellettävä.

Yksiaukkoisen vihreän sammuminen vieressä olevan opastimen punaisen aikana on vaarallista, koska se jää helposti havaitsematta keltaisen opastinkuvan puuttumisen takia. Tämä johtaa helposti punaista valoa vasten ajamiseen.

Kaksiaukkoisen lisäopastimen vaihtuminen keltaiseksi vieressä olevan opastimen vihreän aikana on epäselvää, koska pyöreä vihreä opastin sallii myös oikeaan kääntymisen, mutta keltainen nuoli taas käskee oikeaan kääntyviä pysähtymään, jos pysäyttäminen voi tapahtua vaaratta. Eri autoilijat toimivat tässä tilanteessa eri tavoin, jolloin peräänajojen riski kasvaa. 

Asetus §16:2  Yksiaukkoisen vihreän nuolen muotoisen lisäopastimen saa sammuttaa vain vieressä olevan kolmiaukkoisen opastimen vihreän valon aikana. Kaksiaukkoisen lisäopastimen vaihtumisjärjestys on seuraava: pimeä, vihreä, keltainen, pimeä. Kaksiaukkoinen lisäopastin saa vaihtua keltaiseksi vain vieressä olevan kolmiaukkoisen opastimen keltaisen tai punaisen valon aikana. Kaksiaukkoisen lisäopastimen vihreän nuolen muotoinen valo ei saa syttyä vieressä olevan kolmiaukkoisen keltaisen valon aikana

Työryhmä: 1- ja 2-aukkoisia lisäopastimia voidaan käyttää myös muilla kuin nykyisessä liikennevalopäätöksessä määritellyillä tavoilla. 
   Liikennevalopäätöksessä tulisikin määritellä vaaralliset ja epäselvät 1- ja 2-aukkoisten lisäopastimien vaihtumisjärjestykset, joiden käyttö on kiellettävä. Muut vaihtumisjärjestykset olisivat sallitut.

Polkupyöräilijän keltainen ennakkovilkku
  

Pyöräteiden rakentaminen kaupunkien ydinkeskustoihin on aiheuttanut liikennevaloissa ongelmia jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä. 
   Ongelmia on voitu poistaa lisäämällä liikennevaloihin pyöräilijöille omat polkupyöräopastimet. Tämä on taas johtanut siihen, että monissa tilanteissa polkupyörille joudutaan näyttämään tarpeettomasti punaista valoa myös silloin kun ne risteävät vain jalankulkijoita. Tämän on todettu johtaneen polkupyöräilijöiden punaista valoa vasten ajamisen.
   Helsingissä on usean vuoden ajan käytetty liikenneministeriön luvalla EU:n ENTIRE- tutkimusprojektin yhteydessä kehitettyä polkupyörien BePolite -ohjausta (keltaista ennakkovilkkua). Siinä  polkupyöräopastimet näyttävät jalankulkijoiden vihreän valon aikana hetken keltaista vilkkuvaloa.  Pyöräilijät voivat tällöin tieliikenneasetuksen 23§ mukaan ajaa noudattaen erityistä varovaisuutta.

Näin toimii BePolite -ohjaus polkupyörien liikennevaloissa

Polkupyörien keltaisesta ennakkovilkusta on tutkimusten mukaan saatu myönteisiä kokemuksia. Suurin osa pyöräilijöistä ymmärtää keltavilkun merkityksen ja velvollisuutensa väistää jalankulkijoita. Tällaisen valo-ohjauksen on myös todettu lyhentäneen pyöräilijöiden odotusaikoja valoissa ilman että jalankulkijoiden turvallisuus on vaarantunut. 

Lisää tietoja polkupyörien keltaisesta ennakkovilkusta (BePolite-valoista)

Asetus §6:1 ... Pyörätien liikennettä ohjaavat polkupyöräopastimet voidaan osaksi aikaa jättää valo-ohjauksen ulkopuolelle, jolloin niillä näytetään vilkkuvaa keltaista valoa. ...
Asetus §16:1 ... Polkupyöräopastimessa valo-opasteet voidaan antaa myös seuraavassa järjestyksessä: punainen, vilkkuva keltainen, vihreä , keltainen, punainen
Asetus §38:2 ... Polkupyöräopastimella ei saa näyttää vilkkuvaa keltaista valoa samanaikaisesti kun risteävälle autoliikenteelle näytetään vihreää valoa. 

Työryhmä: Edellä kuvattu  [uusi hetkellisesti keltaisen vilkkuvalon käyttöön perustuva] polkupyöräilijöiden ohjaustapa on syytä sisällyttää liikennevalopäätökseen. 

Jalankulkijan vilkkuvihreä
  

Jalankulkijaopastimessa voidaan näyttää vilkkuvaa vihreää valoa kiinteän vihreän valon jälkeen. Vilkkuva vihreä valo antaa jalankulkijalle ennakkotiedon hetken kuluttua syttyvästä punaisesta valosta. 

Vilkkuva vihreä valo on osa jalankulkijoiden ja autojen vihreiden valojen välissä olevaa turvallisuus- eli suoja-aikaa.  Suoja-ajan aikana jalankulkija ehtii tavallisella nopeudella kävellen poistua ajoradalta ennen autojen vihreän valon syttymistä.

Vilkkuvan vihreän tarpeellisuutta arvioidessaan työryhmä tarkasteli Suomessa käytettyä liikennevalojen ajoitustapaa ja sillä laskettuja jalankulkijoiden vihreiden aikojen pituuksia. Pohjana oli saksalaisen Dekra-raportissa esitetyt eri-ikäisten jalankulkijoiden keskimääräiset kävelynopeudet
   Tarkastelu osoitti, että jalankulkijalle kadun ylitykseen varattu aika on riittävä alle 86-vuotiaille naisille ja alle 80-vuotiaille miehille. Vastaavasti suoja-ajan pituus on riittävä alle 75-vuotiaille naisille ja alle 64-vuotiaille miehille.

Asetus: §21 Jalankulkuopastimessa on oltava kaksi päällekkäin sijoitettua valoaukkoa, joista ylempi näyttää kiinteää punaista ja alempi kiinteää tai vilkkuvaa vihreää valoa.

Työryhmä: Jalankulkijan vilkkuvaa vihreää ei vielä tässä vaiheessa sisällytetä lainsäädäntöön. Eräissä tilanteissa järjestelystä on ilmeisesti saatavissa positiivisia vaikutuksia, joten järjestelyä olisi syytä kokeilla liikenneministeriön poikkeusluvalla.

HUOM. Jalankulkijan vilkkuvihreä ei sisältynyt ministeriön alkuperäiseen ehdotukseen liikennevaloasetukseksi. Liikenneministeriö kuitenkin lisäsi sen lopulliseen liikennevaloasetukseen Helsingin kaupungin vilkkuvihreän kokeilusta saamien myönteisten kokemusten perustella.

Työryhmän mielestä vilkkuvan vihreän valon käytöstä olisi hyötyä: 

• Pitkillä suojateillä vihreän valon alussa katua ylittämään lähtenyt jalankulkija pääsee kiinteän vihreän ja sitä seuraavan vilkkuvan vihreän aikana koko kadun ylitse (kävelynopeus 1.0- 1.2 m/s). Nykyisin  jalankulkija ehtii vihreän aikana ylittää samalla nopeudella vain 2/3 kadun leveydestä.
  
• Ripeät jalankulkijat (kävelynopeus 1.8 - 2.0 m/s) kuten myös polkupyöräilijät ehtivät ylittää kadun vaikka lähtisivät liikkeelle vielä vilkkuvan vihreän aikana.
  
• Hitaammille jalankulkijoille vilkkuva vihreä valo osoittaa, ettei enää kannata lähteä kadunylitykseen
  
• Koska vilkkuva vihreä vähentää jalankulkijoiden punaisen valon osuutta liikennevalokierrossa, niin se todennäköisesti vähentää myös punaista valoa vasten kulkemista.

Työryhmän mielestä vilkkuvan vihreän valon käytöstä olisi haittoja:

• Vilkkuvan vihreän syttyminen saattaa aiheuttaa jalankulkijoiden tarpeetonta kiirehtimistä
  
• Suojateillä, joilla vihreä valo on jo nyt riittävän pitkä, vilkkuvalla vihreällä ei ole kovin suurta merkitystä jalankulkijoille
  
• Koska jalankulkijan suoja-ajan pituus vaihtelee liikennevalojen vaihejärjestyksen mukaan, vilkkuvan vihreän ajan tarkka asetus on hankalaa nykyisin käytössä olevilla liikennevalojen ohjauskojeilla

Taustatietoja
  

Kysymysten ohella vastaajilla oli mahdollisuus lausua vapaamuotoisia mielipiteitä liikennevalopäätöksestä. 

Katso mielipiteitä liikennevalopäätöksestä

    Kiitettävän moni vastaajista pysyikin asiassa, joskin joukosta löytyi myös muutamia, jotka halusivat kertoa muista liikenteeseen liittyvistä yleisistä näkemyksistään. 
   Vastaajista valtaosa kannatti uusia määräyksiä. Mutta oli joukossa vastustaviakin mielipiteitä. Seuraavassa on muutama vilkaisemisen arvoinen kommentti:
    

PUOLESTA
                 
 Hyviä ehdotuksia
 Sopivat muuallekin
 Vilkkuvihreä  
 Vapaa oikea
 Pienet toisto-opastimet
 Lisäopastimet
 

VASTAAN   

Ei vilkkuvihreää kenellekään  
Ei vilkkuvihreää jalankulkijoille
Ei vapaata oikeaa
Ei pyöräopastimia