|
Ajantasa 2001
Kotinummentien ja Markkinatien risteyksen liikennevaloissa on jo
LED-opastimet
Liikennevalojen LED-opastimet
Mitä ne ovat ja koska ne tulevat käyttöön Helsingissä
Viime vuosien uutuus liikennevalomarkkinoilla ovat LED-opastimet. Ne on
tarkoitettu korvaamaan vanhat energiaa kuluttavat hehkulamppuopastimet.
Toistaiseksi LED-opastimia ei Helsingissä ole vielä laajemmin näkynyt.
Mikä on LED-opastin
LED-opastimen valoaukko on muodostettu pienistä punaisista, keltaisista tai
vihreistä LED (light emitting diod) -yksiköistä, joita on yleisesti elektroniikkalaitteissa. Liikennevaloissa käytetään tavallista kirkkaampia
LED-yksiköitä, joita yhdessä liikennevalo-opastimen valo-aukossa voi olla
valmistajasta riippuen 100-280.
LED-opastimet säästävät energiaa ...
LED-opastimet ovat energiapihejä. Niiden tehonkulutus on vain 5-10 W, mikä on kuudesosa
tavallisen hehkulamppuopastimen ja kolmasosa matalajänniteopastimen tehonkulutuksesta. Jos
kaikki Helsingin liikennevalo-opastimet olisivat LED-opastimia, energiaa kuluisi
1 500 000 kWh vähemmän, mikä vastaa puolen miljoonan markan vuotuista
säästöä.
| ja kestävät pitkään
...
LED-opastimet ovat pitkäikäisiä. Nykyisten LED-opastimien arvioidaan kestävän noin 8-10 vuotta ilman
vaihtoa. Tosin LED-opastimen valoteho alenee aikaa myöten ja sen käyttöiän
loppupuolella valoteho on laskenut likimain nykyisen hehkulampun tasolle.
Silloin LED-opastin on viimeistään uusittava. |

Tämä on normaali-
opastin
|

ja tämä on LED-
opastin
|
sekä näkyvät hyvin
LED-opastin näkyy hyvin myös silloin kun
aurinko paistaa matalalta suoraan valo-opastimeen. Tällaisessa tilanteessa
auringon säteet voivat aiheuttaa hehkulamppuopastimien heijastimiin phantom-
eli haamukuvan: opastimen kaikissa valoaukoissa näyttää palavan valo, jolloin
autoilija voi helposti ymmärtää väärin liikennevalojen opasteen.
LED-opastimissa ei ole heijastimia, jolloin haamukuvaa ei voi syntyä.
LED-opastimet ovat kirkkaampia kuin tavanomaiset opastimet. Tästä syystä
niitä joudutaan ilta- ja yöolosuhteissa himmentämään, jotta ne eivät
häikäisisi. Himmennys voidaan toteuttaa samalla tavalla kaikissa opastimissa
ja tulevaisuudessa myös erikseen kussakin opastimessa.
LED-opastimet parantavat myös
liikenneturvallisuutta
LED-opastimet parantavat liikenneturvallisuutta, koska liikennevalojen
lamppuvikojen aiheuttamat keltavilkkutilanteet jäävät pois. Tätä
liikenneturvallisuusvaikutusta on kuitenkin usein suurenneltu, sillä
esimerkiksi Helsingissä liikennevalohuollon ja liikennevalo-lamppujen
kausivaihdon takia liikennevalot ovat lamppuvikojen takia pois toiminnasta
vuosittain yhdessä risteyksessä keskimäärin alle 15 tuntia.
LED-opastimia on
Helsingissäkin...
Helsingissä LED-opastimia on käytössä jo kaksissa
liikennevaloissa: Kotinummentien ja Malminraitin risteyksessä sekä
Pukinmäenkaarella Kenttätien kohdalla olevalla suojatiellä. Näiden lisäksi punaisia LED-opastimia on ajoradan
yläpuolisissa opastimissa Töölöntorilla ja Mannerheimintien ja
Pohjoisen Hesperiankadun risteyksessä. Suomessa oli vuoden 2000
lopussa LED-opastimia käytössä noin parissakymmenessä risteyksessä. |
|
|
Energiaa kuluu...
Helsingin liikennevalojen energiakulut ovat
vuosittain 850 000 markkaa. Yhtä risteystä kohden
energiankulutus on vajaat 6 mk päivässä.
Eniten liikennevaloissa on 49 W hehkulamppuja, jotka vaihdetaan uusiin kahdesti vuodessa. Energiatalouden
kannalta edulliset 27 W matalajännitelamput tulivat käyttöön
1980-luvun loppupuolelle. Ne vaihdetaan uusiin kerran vuodessa.
Niitä on tällä hetkellä kolmasosassa Helsingin
liikennevaloista.
|
|
mutta Tukholma on niitä jo täynnä
Muualla maailmassa LED-opastimet ovat yleistymässä. Esimerkiksi Tukholman
kaupunki on viime vuosina uusinut kaikki 10 000 liikennevalo-opastinta
LED-opastimiksi. Hankinnan kokonaiskustannukset ovat olleet noin 50 000 000 kr.
Sen sijaan Tallinnassa on päätetty, ettei LED-opastimien vaihtoon toistaiseksi
ryhdytä.
Miksi LED-opastimet eivät ole vielä yleistyneet
Helsingissä LED-opastimia ei ole ryhdytty käyttämään huolimatta niiden hyvistä
ominaisuuksista. Tähän on kaksi syytä:
- LED-opastimista koituva energiansäästö ei vielä ole riittävä
kattamaan niiden hankinnasta aiheutuvia lisäkuluja
- Liikennevalojen ohjauskojeiden opastinvalvontaa ei ole vielä sovitettu
LED-opastimille.
LED-opastimien tuottamat säästöt
Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu liikennevalojen opastinhuollon kustannuksia kymmenen vuoden ajalta. Tänä
aikana LED-opastimia ei tarvitse vaihtaa. Sen sijaan hehkulamput joudutaan vaihtamaan
10 tai 20 kertaa lampputyypistä riippuen.
|
LED-OPASTIMIEN TUOTTAMAT
SÄÄSTÖT |
| Yhden kolmiaukkoisen
led-opastimen tuottamat säästöt normaali- ja matalajännitelamppuihin
verrattuna kymmenen (10) vuoden aikana |
| Opastintyyppi |
Energia-
kustannukset |
Lampunvaihto-
kustannukset |
Yhteensä
kustannussäästö |
Normaalijännite-
opastin |
900 mk |
900 mk |
1 800 mk |
Matalajännite-
opastin |
450 mk |
600 mk |
1 050 mk |
| Laskelma
perustuu sähkön hintaan 0.34 mk/kWh |
Kolmiaukkoisen LED-opastimen hinta on 4 000 - 5 000 mk. Verrattuna
tavalliseen matalajännitelamppuopastimen lisäkustannus on noin 2 000 mk
Laskelma osoittaa, että
- Vanhojen liikennevalojen uusinta yksinomaan
energiataloudellisista syistä ei nykyisellä sähkön hinnalla ole vielä perusteltua. Kymmenessä
vuodessa syntyvä säästö ei kata LED-opastimen hankintakustannuksia.
- Jos LED-opastimien hinta alenee nykyisestä tasosta puoleen, alkaa vanhojen
normaalijännitelamppujen uusinta olla kannattavaa.
- Matalajännitelamppujen
uusinta on edullista vasta kun LED-opastimien hinta alenee neljännekseen
nykyisestä.
- Uusien liikennevalojen rakentamisen yhteydessä ei vielä ole kannattavaa
siirtyä käyttämään matalajänniteopastimien asemesta LED-opastimia, koska
10 vuoden aikana vasta puolet LED-opastimen hankinnan lisäkustannuksista on
säästetty.
- Uusien
liikennevalojen rakentamisen yhteydessä LED-opastimien käyttö on kannattavaa vasta kun LED-opastimen hinta alenee puoleen nykyisestään
Liikennevalojen opastinvalvonta
Liikennevalojen ohjauskojeiden opastinvalvonnan tehtävä on estää kahden
ristikkäisen ajosuunnan vihreän valon samanaikaisuuden ja valvoa punaisten
lamppujen sekä uusissa liikennevaloissa myös muiden lamppujen kuntoa.
Suomessa opastimia valvotaan ankarasti ...
Suomessa opastinvalvonta on muista pohjoismaista poiketen toteutettu varsin
ankarasti. Opastinvalvonta hälyttää heti kun joko pääopastimen tai toisto-opastimen
punainen lamppu on vaurioitunut ja kytkee valot keltavilkulle. Ajoradan yläpuolella olevat
ylimääräiset opastimet jätetään usein valvomatta, koska muuten myös niissä
olevien lamppujen rikkoontuminen turhaan lisäisi valojen
keltavilkutusta.
mutta muualla ei olla yhtä tarkkoja
Ruotsissa sallitaan tulosuunnan pääopastimen tai toisto-opastimen
punaisen lampun rikkoutuminen. Opastinvalvonta kytkee valot keltavilkulle vasta
kun tulosuunnan kaikki punaiset lamput ovat vaurioituneet. Lisäksi Ruotsissa
sallitaan suojatien toisen jalankulkuopastimen punaisen lampun
vaurioituminen kun taas Suomessa opastinvalvonta kytkee valot keltavilkulle heti, jos
yksikin jalankulkijaopastimen punainen lamppu on vaurioitunut.
Eurooppalainen liikennevalo-opastimen valvontakäytäntö on hyvin kirjava.
Yleisesti opastinvalvonta on kuitenkin toteutettu väljemmin kuin Suomessa.
Suurista liikennemaista vain Saksassa opastinvalvonta on samantyyppistä kuin
Suomessa.
|

Kenttätien suojatievalojen LED-opastimet palavat kirkkaasti
|
Miten opastinvalvonta toimii
Liikennevalojen ohjauskojeiden opastinvalvonta on yleensä sovitettu
vain normaalihehkulampuille tai matalajännitelampuille. Lampun
vaurioituminen katkaisee lapun virrankulutuksen, jolloin opastinvalvonta
havaitsee vian.
Miten LED-lamppuja voidaan valvoa, vai voidaanko
LED-opastimien valvonta on hankalampaa. LED-valon vaurioituminen - joko
osittain tai kokonaan ei välttämättä katkaise virrankulutusta, jolloin
liikennevalokojeiden nykyinen opastinvalvonta ei myöskään havaitse vikaa.
LED-valolle on myös tyypillistä, että aikaa myöten osa LED-yksiköistä
lakkaa toimimasta ilman että tällä on olennaista vaikutusta LED-opastimen
valotehoon.
LED-opastin on itsessään varmatoimisempi
LED-opastimia käytettäessä opastinvalvonnan merkitys vähenee. LED-valo itsessään on varmatoimisempi ja pitkäikäisempi kuin
hehkulamppu. LED-valo voi vaurioitua myös siten, että vain osa sen valotehosta
katoaa - opastimen kirkkaus vastaa silloin likaantunutta hehkulamppuopastinta,
jolloin
LED-opastin vauriosta huolimatta yhä täyttää tehtävänsä. LED-valojen
opastinvalvonnalla on silti yhä merkitystä tilanteissa, joissa
liikennevalo-opastimiin ja pylväskaapelointiin kohdistuvat vauriot voivat
aiheuttaa kaapelioikosulkuja
LED-opastimiin liittyy yleensä laitteita, jotka itsessään valvovat
LED-valojen kuntoa - esimerkiksi sitä, että valoaukon valoteho on riittävä
tai että näyttö ei muistuta mitään nuoli- tai muuta opastekuviota.
| Energiaa kuluu
valvontaan
Eräät liikennevalovalmistajat ovat siirtymätilanteessa
toteuttaneet LED-opastimen opastinvalvonnan kytkemällä LED-valoon
keinokuorman, jolloin lampun kuluttama virta kasvaa lähes hehkulampun
tasolle. Tällainen ratkaisu lisää opastinvalvonnan luotettavuutta
nykyisissä liikennevalojen ohjauskojeissa, mutta jättää
LED-opastimien energiasäästötavoitteen toteutumatta. |
 |
|
Suomut ovat jälleen
muodissa
led-opastimen jalankulkija on pukeutunut tyylikkääseen suomuasuun |
Miten LED-opastimia tulisi valvoa
LED-opastimien opastinvalvonta nykyisissä liikennevalojen ohjauskojeissa
tulisi perustua LED-valon omaan sisäiseen valvontaan. LED-valon tulisi toimia
siten, että lampun valotehon katoaminen tai olennainen aleneminen johtaa
LED-valon sellaiseen sähköiseen tilaan, joka vastaa palanutta hehkulamppua.
Tällöin liikennevalojen ohjauskoje kykenee havaitsemaan lampun vaurioitumisen
ja toimimaan oikealla tavalla.
Uusissa liikennevalokojeissa opastinvalvonta tulee sovittaa LED-opastimien
käyttöön. Tällöin liikennevalokojeen opastinvalvonnan ominaisuuksia voidaan
käyttää hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla.
|
LED-opastimien
käyttötavoitteet Helsingissä
Helsingin liikennevaloissa tulisi vähitellen
energiasäästön takia siirtyä LED-opastimien käyttöön. LED-opastimien opastinvalvonta
on kuitenkin täytettävä seuraavat ehdot:
1. Liikennevalojen opastinvalvonnan nykyinen periaate on
säilytettävä. Punaisen LED-valon täydellinen pimeneminen on
valvottava. Jos tätä ei voida luotettavasti varmistaa, on
käytettävä esimerkiksi jalankulkijoille kahta päällekkäin asetettua
punaisen valon aukkoa tai ajoneuvoliikenteelle ylimääräistä
toisto-opastinta.
2. LED-valon valotehon osittainen aleneminen enintään kahteen
kolmasosaan normaalitehosta on hyväksyttävä. Valotehon aleneminen
tämän alle on valvottava. LED-valot on vuosittain tarkistettava,
jolloin vaurioituneet LED-valot voidaan vaihtaa uusiin.
3. LED-valon sisäisen valvonnan on estettävä
sellaiset tilanteet, että näkyvissä olevat LED-yksiköt
muistuttavat nuoli- tai muuta opastekuviota.
4. Uusissa liikennevalokojeissa siirrytään LED-opastimien
käyttöön sitä mukaa kun laitevalmistajat sovittavat
opastinvalvontapiirit LED-opastimille.
5. Vanhoissa liikennevalokojeissa voidaan ryhtyä käyttämään
sellaisia LED-opastimia, joiden oma sisäinen valvonta siirtää
kohdissa 1 ja 2 mainitulla tavalla vaurioituneen LED-valon sellaiseen
tilaan, joka vastaa palanutta hehkulamppua. Tällöin liikennevalojen
ohjauskojeen oma opastinvalvonta voi havaita LED-valon vaurioitumisen |
|