Miksi liikenne ei aina pelaa Paciuksenkadulla

 

Vielä nimimerkki kysyy, voisiko asialle tehdä jotakin. Samalla hän epäilee, että Helsingissä punaista valoa vasten ajaminen aiheutuu osaksi siitä, että autoilijat ajavat risteyksiin liian suurella nopeudella, koska pelkäävät, että muuten punainen valo pysäyttää heidät.
    Nimimerkki on myös sitä mieltä, että jos vihreät aallot toimisivat nykyistä järkevämmin, ongelma olisi pienempi. Lopuksi hän toteaa, että ulkomaiden suurkaupungeissa kadut vetävät melko sujuvasti vaikka liikenne onkin monta kertaa vilkkaampaa.
      Nimimerkki on löytänyt osuvan esimerkin Helsingin liikenteellisesti vaikeimmalta tulosuunnalta, Huopalahdentien - Paciuksenkadun -reitiltä. Tämän reitin liikennemäärien kasvu on jatkuvasti tehnyt tyhjäksi liikennejärjestelyjen ja liikennevalojen muutosten tuomat parannukset kuten esimerkiksi kaistalisäykset Munkkiniemen aukiolla. Liikennesuunnitteluosaston liikenteen sujuvuusmittaukset osoittavatkin, että keskimääräinen ajoaika kaupungin rajalta moottoritien päähän on vuonna 2001 aamuruuhkan aikana kasvanut yli puoli minuuttia verrattuna kaksi vuotta aiempiin havaintoihin.
      Toisaalta Paciuksenkadun luonne on viimeisen kymmenen vuoden aikana täysin muuttunut - entinen valtaväylä, jolla nopeusrajoitus oli 60 km/h, on saanut ympärilleen kaupungin uusine asukkaineen ja uusine rakennuksineen. Tämän takia nopeusrajoitus laskettiin pari vuotta sitten 50 km/h:ksi
      Nimimerkki antaa myös hyvän esimerkin siitä, kuinka pääväylää kulkeva tarkastelee usein valo-ohjauksen tavoitteita ja kuinka yhden poikkeuksellisen huonon ajokokemuksen jälkeen voi jäädä vahva käsitys siitä että väylällä joutuu pysähtymään lähes joka risteykseen. Vaikka jälkikäteen on äärimmäisen vaikea rekonstruoida tapahtunutta, niin useimmat nimimerkin osalle tulleet pysähdykset ovat tunnistettavissa. 

Aamulla kello puoli kymmenen käännyn Turunväylän päästä Huopalahdentielle. Joudun pysähtymään Paciuksenkadun risteykseen.

Nimimerkki lähtee liikkeelle Huopalahdentien ja Tarvontien risteyksen valoista. Tämän jälkeen hän ajaa ensin Tietokujan, sitten Lokkalantien ja vielä Perustien liikennevalojen läpi ja pysähtyy vasta Munkkiniemen aukion liikennevaloihin. Risteys on alueen liikenteellinen pullonkaula, joka säätelee sekä Huopalahdentien että Paciuksenkadun liikenteen sujuvuutta. Tästä syystä Munkkiniemen aukion valot yhdessä Perustien valojen kanssa on kytketty irti Huopalahdentien vihreästä aallosta, jolloin valojen liikenteenvälityskyky olisi mahdollisimman suuri. Samalla myös Huopalahdentien kolmas ajokaista saadaan tehokkaammin käyttöön verrattuna perinteiseen vihreään aaltoon.

Sitten kun pääsen taas liikkeelle onkin jo punainen valo vastassa seuraavassa risteyksessä kun Paciuksenkaaren suunnalle näytetään vihreää valoa. Yhtään autoa ei sieltä kuitenkaan ole tulossa

Paciuksenkaaren uudet liikennevalot ovat tarkoitetut paitsi Paciuksenkaaren liikenteelle, myös Paciuksenkadun ylittäville jalankulkijoille, joita Pikku-Huopalahden rakentaminen on tuonut alueelle runsaasti. Niinpä Paciuksenkaaren risteykseen voi joutua pysähtymään, vaikka sivusuunnalta ei ole yhtään autoa tulossa. Muuten katua ylittävät jalankulkijat joutuisivat odottamaan siihen asti kunnes ensimmäinen auto Paciuksenkaarelta tulisi "pelastamaan" heidät punaisen valon takaa.
      Toisaalta kuten jo edellä todettiin, Munkkiniemen aukion liikennevalot eivät erillisen toimintatapansa ole kytketty Paciuksenkadun vihreään aaltoon. Tästä syystä Paciuksenkaaren valoista pysähtymättä pääsevä liikenne vaihtelee; joskus se voi olla tulossa  Huopalahdentieltä, joskus Ramsaynrannasta ja joskus myös Munkkiniemen puistotieltä.

Seuraavat liikennevalot Meilahdentien risteyksessä palavat koko ajan turhaan vihreänä, koska punaisen valon takia autot eivät pääse ajamaan eteenpäin.
Kun vihreä valo taas syttyy, niin Meilahdentien risteyksen valo onkin jo ehtinyt vaihtua punaiseksi ja taas on edessä uusi pysäytys.

Paciuksenkadun ja Meilahdentien risteyksen liikennevalojen toimintaan vaikuttaa monta asiaa: 1) Vihreä aalto kaksisuuntaisella väylällä ei ole mahdollinen samaan aikaan kahteen suuntaan. Niinpä Paciuksenkadulla yleensä suositaan keskustasta ulos ajavaa liikennettä, jotta aalto Paciuksenkadun alamäkeen olisi turvallisuussyistä mahdollisimman hyvä, 2) englantilaisen koulun lapset menevät silloin tällöin aamupäivisin liikunnanopettajan johdolla Paciuksenkadun ylitse, jolloin Meilahdentien risteyksessä jalankulkijan tavallista pitempi vihreä valo aiheuttaa ylimääräisen pysähdyksen ja 3) raitiovaunun liikennevaloetuus voi myös sekoittaa liikennevalojen normaalintoiminnan.

Vihdoin kun pääsen taas liikkeelle, niin viereistä kaistaa ajava rekka tupruttaa valtavasti pakokaasuja noustessaan hitaasti mäkeä ylöspäin.

Rekkaliikenne keskustan ahtailla väylillä on aina ongelma. Ruoholahdessa, jossa rekkaliikennettä on paljon, liikennevalojen vihreä aalto on ruuhka-ajan ulkopuolella sovitettu rekkaliikenteen ajorytmin mukaisesti. Järjestelyyn ovat rekkakuljettajat olleet tyytyväisiä, mutta monet autoilijat ovat sen sijaan lähettäneet tulikivenkatkuisia terveisiä liikennevalosuunnittelijoille. Kaikille ei voi olla mieliksi. Paciuksenkadulla rekkaliikenne on niin vähäistä ettei siellä ole järkevää rytmittää valoja rekkojen mukaan. Liikennevalojen rukkaamisesta rekkaliikennettä suosiviksi aiheutuisi muulle liikenteelle enemmän haittaa kuin rekkaliikenteelle hyötyä. Ruoholahdessa tilanne on päinvastainen.

Tukholmankadun risteyksessä on vihreä valo eikä siihen tarvitse pysäyttää. Sen sijaan  Sairaanhoitajaopiston kohdalla olevat jalankulkuvalot pysäyttävät autojonon vaikka yhtään jalankulkijaa ei ole näkyvissä.  

Nimimerkin pysähdys sairaanhoitajaopiston suojatievaloihin on ollut ilmeinen sattuma. Suojatievalot on ajoitettu siten, että Munkkiniemen suunnasta Tukholmankatua ajava liikenne pääsee normaalisti valojen läpi pysähtymättä. Näin myös yleensä tapahtuu ellei väylä ole ruuhkan takia edestä tukossa.
      Painonapit eivät kantakaupungin liikennevaloissa ole yleensä käytössä päiväaikaan. Ne on tarkoitettu ilta- ja yöajaksi, jolloin jalankulkijoita on vähän. Sairaanhoitajaopiston suojatien vihreästä valosta - silloin kun valot toimivat oikein - ei toisaalta ole autoliikenteelle suurta haittaa, koska jalankulkijan vihreä valo on ajoitettu samaksi ajaksi jolloin viereisessä risteyksessä Paciuksenkadun eteläiselle tulosuunnalle näytetään vihreää valoa. 

Voisiko asialle tehdä jotain?

Nykyaikaisten liikennevalojen suunnittelun ongelma on se, että niiden odotetaan ottavan huomioon monia keskenään ristiriitaisia vaatimuksia. Sujuva liikenne pääväylillä on se näkyvin ominaisuus, jonka mukaan liikennevalojen toimintaa eniten arvioidaan. Toki se on yhä tärkeä tavoite, joskin liikennevalojen määrän lisääntyessä tavoite tuntuu karkaavan käsistä.
    Mutta myös muut liikennevalojen toiminnalle asetetut tavoitteet kuten jalankulkijoiden kadunylitysmahdollisuudet ja liikenneturvallisuus, erityisesti lasten liikenneturvallisuus ovat tärkeitä, vaikka niistä tavallisesti keskustellaan vain vakavien liikenneonnettomuuksien jälkeen. Joukkoliikenteen sujuvuutta parantavia liikennevaloetuuksia ei juuri arvosteta siitä huolimatta, että ne vuosittain jauhavat satojen tuhansien eurojen säästöjä liikenteenharjoittajille puhumattakaan matkustajille koituvista aikasäästöistä.
      Nimimerkki Aamuterveinen on matkallaan Turunväylältä Tukholmankadulle joutunut tavallista hankalampaa liikennevalorytmiin. Saman rytmin on kokenut moni muukin. Toisaalta taas ne lukemattomat autoilijat, jotka ovat ajaneet matkan tavalliseen tapaan 2-3 pysähdyksellä, eivät ole asiaa juuri noteeranneet
       Liikenteen sujumattomuus voi joskus aiheutua myös siitä, että liikennemäärä ylittää väylän liikenteenvälityskyvyn. Silloin liikenne takeltelee pienenkin satunnaisen häiriön jälkeen pitkään ilman mitään näkyvää syytä. Paikalle osuvat autoilijat kummeksivat vain liikenteen normaalia huonompaa sujuvuutta.
      Useimmat helsinkiläiset alkavat sentään jo uskoa siihen, että liikennevaloja ei voi kytkeä vihreäksi aalloksi yhtä aikaa molemmissa ajosuunnissa. 
      Toki liikennevalot voitaisiin ohjelmoida siten, että Huopalahdentie - Paciuksenkatu reitti päästäisiin aina ajamaan pysähtymättä. Silloin olisi kuitenkin luovuttava monesta muusta asiasta: jalankulkijoiden olisi useissa risteyksissä kuljettava kadun ylitse kahdessa vaiheessa, raitioliikenteen liikennevaloetuuksista olisi kokonaan luovuttava, Ramsaynrannan ja Munkkiniemen puistotien liikennettä olisi voimakkaasti rajoitettava ja englantilaisen koulun lapset saisivat taas sydän kylmänä kiirehtiä liian lyhyellä vihreällä valolla kadun ylitse.