Ajantasa 2006

 
Polkupyöräilijöiden painonapit liikennevaloissa

Painonappien tarve ja rakentaminen

Liikennevalojen painonapit ovat tarkoitetut jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Joskus painonappi on mahdollista korvata ilmaisimella kuten esimerkiksi Otavantien kohdalla olevalla suojatiellä Tallbergin puistotien suojatievaloissa. Useimmilla suojateillä kuten lähes kaikilla pääkadun suuntaisilla suojateillä ei ole painonappeja vaan jalankulkija ja pyöräilijä saavat vihreän valon automaattisesti muun liikenteen mukana.

Liikennevalojen vilkkaimman rakentamisen aikana 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella polkupyöriä ei otettu riittävästi huomioon liikennevalosuunnittelussa. Ensimmäinen nimenomaan polkupyöräilijöiden tarkoitettu painonappipylväs tuli käyttöön Huopalahdentien ja Pohjolan risteyksessä vuonna 1983. Vasta 1990-luvulla erotettujen pyöräteiden yleistyessä liikennevaloihin ryhdyttiin katukunnossapitäjien vastustuksesta huolimatta lisäämään polkupyöräilijöiden painonappipylväitä. Nykyään uusiin liikennevaloristeyksiin lisätään aina tarpeelliset polkupyöräilijöiden painonappipylväät, jos niille vain on tilaa.

Polkupyörien painonapit voidaan korvata ilmaisimilla kuten induktiosilmukoilla tai tutka- ja infrapunailmaisimilla. Vaikka risteyksessä olisi silti vielä painonapit, niin polkupyöräilijän ei tarvitse niitä käyttää. Painonappien poisjättö on kuitenkin harvoin mahdollista, koska pyöräteiden muotoilu risteyksissä ei yleensä anna mahdollisuuksia polkupyöräilmaisimien käyttöön.

Painonappien käyttö erityyppisissä risteyksissä

Helsingin 450 liikennevaloristeyksestä ja erillisestä suojatiestä noin 270:ssä on painonappeja. Näissä on yhteensä 350 painonapein ohjattua suojatieylitystä, joissa on 180 erillistä polkupyöräilijän painonappipylvästä.

Risteykset ja suojatiet, joissa on painonapeilla ohjattuja ylityksiä, voidaan ryhmitellä seuraavasti:

Risteykset, joissa polkupyöräilijöiden painonapit ovat jo nyt hyvin pyöräilijöiden käytössä. Näitä ovat esimerkiksi Pitäjänmäentien ja Takomontien risteys ja Tapulikaupungintien ylittävä suojatie Palovartijanpolun kohdalla. Kohteita on 85 ja niissä on 140 polkupyöräilijän painonappipylvästä (ryhmä 1).
Risteykset, joissa ylitykset ovat pääasiassa jalankulkijoita varten tai ylityksellä on vähän pyöräilijöitä, koska pyörätietä ei välttämättä ole molemmin puolin katua Näitä ovat esimerkiksi Pakilantien ja Halkosuontien risteys sekä Koskelantien 25:n kohdalla oleva suojatie. Kohteita on 60 ja niissä on kolme polkupyöräilijän painonappipylvästä (ryhmä 2).
Risteykset, joissa on runsaasti pitkämatkaisia pyöräilijöitä. Näitä ovat esimerkiksi Vihdintien ja Malminkartanontien risteys sekä Kanavakadun ylittävä suojatie Katajanokan vanhan sillan itäpäässä. Kohteita on 35, joissa on 14 polkupyöräilijän painonappipylvästä (ryhmä 3A).
Kuten edellinen mutta uusien polkupyöräilijöiden painonappien lisääminen on tilanpuutteen, ohjauksen selkeyden tai muun syyn takia äärimmäisen kallista tai jopa mahdotonta. Osassa näistä kohteista on lähivuosina odotettavissa liikennejärjestelyjen muutoksia, jolloin lisäpylväiden rakentaminen saattaa olla mahdollista tai se tulee tarpeettomaksi. Näitä ovat esimerkiksi Vihdintien ja Kauppalantien risteys sekä Helsinginkadun ja Oopperan risteys. Kohteita on 8 eikä niissä ole yhtään polkupyöräilijän painonappipylvästä (ryhmä 3B).
Risteykset, joissa on runsaasti paikallista polkupyöräliikennettä ympäristössä olevan koulun, urheilukentän tai muun syyn takia. Näitä ovat esimerkiksi Abraham Wetterin tien ylittävä suojatie koulun kohdalla sekä Viikintien ylittävä suojatie Viikinkaaren ympyrän itäpuolella. Kohteita on 35, joissa on 6 polkupyöräilijän painonappipylvästä (ryhmä 4A).
Kuten edellinen, mutta uusien polkupyöräilijöiden painonappien lisääminen on tilanpuutteen, ohjauksen selkeyden tai muun syyn takia äärimmäisen kallista tai jopa mahdotonta. Näitä ovat esimerkiksi Mäkelänkadun ja Kimmontien sekä Väinölänkadun risteykset. Kohteita on 45, joissa on 9 polkupyöräilijän painonappipylvästä (ryhmä 4B).

Pyöräilijöiden painonappipylväiden lisäämismahdollisuudet

Uuden erillisen polkupyöräilijän painonappipylvään lisääminen vanhaan risteykseen maksaa noin 1 500 euroa. Sen sijaan uusissa risteyksissä polkupyöräilijän painonappipylvään rakentaminen ei aiheuta olennaisia lisäkustannuksia.

Liikennesuunnitteluosaston selvityksen mukaan noin 90 liikennevaloristeykseen voitaisiin lisätä 133 polkupyöräilijän painonappipylvästä (ryhmät 3A ja 4A), jolloin tärkeimmissä pyörätieylityksissä painonapit olisivat pyöräilijöiden näkökulmasta hyvin sijoitetut. Painonappien lisäyksestä syntyvät kustannukset olisivat noin 200 000 euroa.

Muihin risteyksiin erillisten painonappipylväiden lisääminen ei käytännössä ole mahdollista tai se on kallista tai se voi johtaa laajoihin reunakivimuutoksiin.

Liikennesuunnitteluosastolla ei ole käytettävissä erillisiä määrärahoja pyöräilijöiden painonappipylväiden lisäämiseksi. Pyöräilijöiden painonappipylväitä rakennetaan vanhoihin liikennevaloristeyksiin sitä mukaa kun määrärahat antavat myöten. Jos risteyksen liikennejärjestelyjä muutetaan, tarkistetaan samalla aina myös pyöräilijöiden painonappipylväiden lisäämismahdollisuudet.

Esitys perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.12.2006 käsittelemään lausuntoehdotukseen kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäen valtuustoaloitteesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon.