Mikä on suoja-aika

Leveillä kaduilla olevilla pitkillä korokkeettomilla suojateillä jalankulkijan ei tarvitse vihreän valon aikana ehtiä koko kadun ylitse. Vihreän valon jälkeen on aina turvallisuusaika, jota myös kutsutaan suoja-ajaksi. Sen aikana jalankulkija, joka on astunut ajoradalle vihreällä valolla, ehtii tavallisella kävelynopeudella ylittää turvallisesti koko kadun ennen kuin autot saavat vuorostaan vihreän valon.

Voisiko vihreää pidentää?
Jalankulkijan vihreän valon kestoa ei voi pidentää suoja-aikaa lyhentämällä, sillä tällöin vihreän valon lopussa kadunylityksensä aloittaneet jalankulkijat joutuisivat kiirehtimään, jotta ehtisivät pois suojatieltä ennen autojen liikkeellelähtöä.
    Toisaalta taas pelkkää jalankulkuvihreää ei kannata pidentää, koska silloin jouduttaisiin vastaavasti pidentämään myös punaista aikaa, jolloin jalankulkijan keskimääräinen odotusaika liikennevaloissa vain kasvaisi.
    Pelkkä jalankulkijan vihreän pidentäminen lyhentäisi myös vastaavalla määrällä pääkadun liikenteen vihreää, jolloin liikenteen ruuhkautuminen ja pakokaasuhaittat kasvaisivat

Miten vihreä aika lasketaan
Oikealla olevassa kuvassa on esitetty jalankulkijan vihreän valon laskentatapa pitkillä korokkeettomilla suojateillä.
    Tavallisella 20 metriä leveällä kadulla jalankulkijan vihreä aika on 11 sekuntia. Sen jälkeen tuleva suoja-aika on 15 sekuntia. Jalankulkijalla on siten käytetävissä koko kadun ylitykseen kaikkiaan 26 sekuntia.
    Vihreän valon alussa liikkeelle lähtevä jalankulkija voi   siten kävelynopeudella 0.8 m/s eli noin 3 km/h ylittää koko kadun ennenkuin autot saavat lähteä liikkeelle. Tämä nopeus yleensä riittää, sillä laajan saksalaisen tutkimuksen mukaan esimerkiksi vielä 75-vuotiaiden keskimääräinen kävelynopeus kadunylityksessä on 1.0 m/s eli 3.6 km/h. Saman tutkimuksen mukaan 20-40 vuotiailla vastaava nopeus on 1.5 m/s eli 5.4 km/h. 

Jalankulkijan suoja-aika pitemmäksi
 
Usein toivotaan, että jalankulkijan suoja-aika olisi niin pitkä, että   jalankulkija ikään tai kuntoon katsomatta ehtisi sen aikana aina ylittää koko kadun. Vaikka periaatteessa tämä olisi mahdollista, niin käytännössä se johtaisi kuitenkin hankaliin tilanteisiin. Tästä esimerkki seuraavassa:
    Jos 20 metrin pituisen suojatien vihreä aika ja suoja-aika määriteltäisiin sellaiselle jalankulkijalle, jonka kävelynopeus on vain 0.5 m/s (1.8 km/h), olisi vihreä aika 11 s ja suoja-aika 29 s. Se taas merkitsisi, että tavallisella nopeudella 1.5 m/s eli 5.4 km/h kävelevä jalankulkija ehtisi ylittää kadun suoja-ajan kuluessa reilusti kaksi kertaa.
    Vasten punaista valoa käveleminen todennäköisesti lisääntyisi, koska suurin osa jalankulkijoista huomaisi ehtivänsä  kadun ylitse vaivatta ennen autoja myös silloin kun punainen valo on palanut jo pitkään. Toisaalta myös suoja-ajan pidentämisen takia liikennevaloja noudattavien jalankulkijoiden odotusajat kasvaisivat melkoisesti.