Bussien matka-ajoista on saatavissa vain vähän tietoja. Vuonna 1991 seutubussien matka-aika aamuruuhkan aikana oli Tullinpuomista linja-autoasemalle 6.9 minuuttia kun taas vuonna 2005 Tullinpuomista Aurorankadun kohdalle 6.5 minuuttia. Matka-aika on siten karkeasti arvioiden minuutilla kasvanut. Sen sijaan iltaruuhkan aikana vastaavat luvut ruuhkasuunnassa olivat 9.7 min ja 7.2 minuuttia, joten matka-aika lienee säilynyt vähintäänkin ennallaan tai jopa lievästi vähentynyt. Raitiovaunuista ei tätä kirjoitettaessa ole vastaavia tietoja käytettävissä.

No - mikä sitten on oikea vastaus esitettyyn kysymykseen Miten Mannerheimintien matka-aika on muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Suuri osa vastaajista katsoo, että matka-aika on pidentynyt huomattavasti. Omalla tavallaan hekin lienevät oikeassa. Puolen minuutin matka-ajan kasvu - muutamissa tapauksissa minuutin kasvu - tuntuu hyvinkin huomattavalta hidastukselta kun on kiire ja kellokortti uhkaa mennä punaiseksi.
 

Ääniopasteet

Näkövammaisten ääniopasteita koskeva kysely jäi varsin laimeaksi verrattuna edelliseen. Joka tapauksessa näyttää siltä, että valtaosa vastaajista ymmärtää niistä olevan hyötyä näkövammaisille. Oireellista lienee, että ääniopasteisiin kielteisesti suhtautuvista valtaosa katsoi haitan liittyvän äänensävyyn, ei niinkään ääneen sinänsä. Toivottavasti tähän ongelmaan saadaan helpotusta uusilla linnunlauluääniopasteilla.
 

Joukkoliikenteelle saa antaa liikennevaloetuuksia...

Joukkoliikenteen etuuksien käyttöä koskenut kysymys näytti herättäneen runsaasti mielenkiintoa - jopa niin paljon, että eräässä vaiheessa kyselyä pyrittiin manipuloimaan. Tämä myös saattaa selittää sen, että niin monet raitiovaunu- ja bussimatkustajaksi lukeutuneet vastustivat joukkoliikenteen etuuksia.

Kyselyyn sisältyi myös pieni kompa, joka osoittaa, että kaikki vastaajat eivät vielä ole aivan täysin hahmottaneet joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien prosessia - nimittäin silloin kun valot toimivat kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, niin yhden osapuolen suosiminen aiheuttaa aina haittaa muille. Joukkoliikenteen etuudet haittaavat siten aina muuta liikennettä, joskin haitta ei ole yleensä muutamaa prosenttia suurempi. Tästä syystä kannanotto "joukkoliikenne-etuuksia saa käyttää vain jos siitä ei ole haittaa muille" voidaan ehkä ymmärtää myös siten, että pienet haitat hyväksytään, mutta ei enää suuria haittoja. Oikean tulkinnan tietävät vain vastaajat itse.

Liikenteenohjauskeskuksen tavoite on toteuttaa joukkoliikenteen etuudet vain myöhässä oleville busseille ja ratikoille eli neljännen vaihtoehdon mukaisesti. Tätä mieltä näyttivät olevan myös monet joukkoliikenteen kuljettajat.