Liikenneturvallisuus liikennevaloissa 2004

Liikennesuunnitteluosasto on julkaisut raportin Liikenneonnettomuudet Helsingissä 2004. Raportissa on tilastotietojen ohella esitetty Helsingin liikenneonnettomuuksien mustat pisteet eli liikennepaikat ja risteykset, joissa on on tapahtunut eniten poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia.

Liikenteenohjauskeskus on selvittänyt omalta osaltaan vuoden 2004 mustien pisteiden onnettomuudet. Tarkastelutapa on samanlainen kuin vuonna 2003 eli aiemmista vuosista poiketen mustia pisteitä on käsitelty risteyksittäin. Näin saadaan paremmin esille juuri ne kohteet, joihin liikenteenohjauskeskus voi vaikuttaa liikennevalo-ohjausta kehittämällä. Tulokset on esitetty alla olevissa kaaviokuvissa. Kuvien selitteet ovat sivun lopussa

Selvityksessä on myös katsottu, mitä on tapahtunut eräille vuoden 2003 kärjessä olleille risteyksille, jotka eivät turvallisuustilanteen paranemisen takia ole enää mahtuneet vuoden 2004 mustapiste-listalle. Vuonna 2003 mustapistelistalle "joutui ind5-arvolla 3.0. Vuonna 2004 raja-arvo oli täsmälleen sama.

1. Mannerheimintie / Kaivokatu / Simonkatu Ind₅= 5.6 

Muutaman vuoden jatkunut myönteinen kehitys tässä Helsingin kestomustapisteessä on päättynyt ja risteys on jälleen tutulla paikallaan. »» Vuosi 2003
    Kampin rakennustyön synnyttämät ruuhkat eivät näytä turvallisuuteen vaikuttaneen vaan valtaosa onnettomuuksista on tapahtunut ruuhka-aikojen ulkopuolella. Päiväajan onnettomuuksista valtaosa on ollut kylkikolareita, joka osin kielii ruuhkaisista ajo-olosuhteista.
     Kaikissa jalankulkuonnettomuuksissa toinen osallinen on ollut humalassa. Yhdessä onnettomuudessa on yritetty U-käännöstä Mannerheimintielle etelään - manööveriä, joka väistämättä johtaa useimmiten kolariin. 
 

2. Itäväylä / Kehä I / Meripellontie Ind₅= 5.4

Risteyksessä on tapahtunut poikkeuksellisen paljon peräänajo-onnettomuuksia. Tämä kertoo siitä, että valot tulevat lukuisista opastimista huolimatta monelle kuljettajalle yhä yllätyksenä. Lisäksi Itäväylällä käytettävät korkeat nopeudet, nimenomaan keskustan suunnasta vähentävät myös kuljettajien alttiutta pysähtymiseen punaisilla valoilla.
   Valot ovat käytössä ympäri vuorokauden ja tästä syystä on tapahtunut vain yksi yöaikainen onnettomuus - perjantain ja lauantain välisenä yönä. Ilta-ajan onnettomuuksien määrä on toisaalta silmiinpistävän suuri.

3. Kaivokatu / Keskuskatu        Ind₅= 4.4

Risteys on iltaruuhkan aikana vaarallinen. Kiireiset jalankulkijat tai autoilijat ovat ajaneet vasten punaista valoa ja seurauksena on ollut kolme onnettomuutta. Onnettomuuksien määrä on aiempiin vuosiin verrattuna selvästi taas lisääntynyt.
    Aikaisemmin suuri osa onnettomuuksista on tapahtunut yöaikana. Valojen pari vuotta sitten käyttöönotettu yöajan ohjelma on saattanut vaikuttaa asiaan. Sen lyhyempi kiertoaika on johtanut valojen nopeampaan toimintaan, joka samalla on vähentänyt alttiutta kävellä tai ajaa vasten punaista valoa.

4. Kaivokatu / Mikonkatu         Ind₅= 4.2

Risteyksen onnettomuustilanne on erikoinen: yhtä lukuun ottamatta onnettomuudet ovat tapahtuneet ilta- ja yöaikana. Ikään kuin viereisen Keskuskadun risteyksen yöaikaiset onnettomuudet olisivat siirtyneet Mikonkadun risteykseen.
    Mikonkadun työmaa ei näytä vaikuttaneen onnettomuuksiin, sillä yhtään onnettomuutta ei ole tapahtunut Mikonkadulta ilman valo-ohjausta tulleille autoille. Osan ajasta Mikonkatu on ollut myös kokonaan kiinni.

5. Porkkalankatu / Mechelininkadun eteläramppi   Ind₅= 3.6   

Pääosa risteyksen onnettomuuksista on erilaisia kiilaamis- ja kaistanvaihto-onnettomuuksia käännyttäessä rampilta oikeaan Itämerenkadulle. Se kertoo selvästi, että Itämerenkadun välityskyky on riittämätön.
    Rekkaliikenteen poistuminen muutaman vuoden kuluttua tulee varmasti parantamaan tilannetta, joskin Jätkäsaaren rakentaminen palauttaa tilanteen aikaa myöten nykyiselle tasolle.
   Suuri osa onnettomuuksista on tapahtunut alkuillasta. Tämä on erikoista, koska liikennemäärät ovat alkuillasta vähäisemmät kuin ruuhka-aikoina. 

6a. Mannerheimintie / Nordenskiöldinkatu   Ind₅= 3.4         

Risteyksen onnettomuustilasto on surullista kertomaa - kaikki onnettomuudet ovat tapahtuneet keskiyöllä tai sen jälkeen. Kahdessa tapauksessa toinen osapuoli on ollut humalassa.
   Liikennevalojen ympärivuorokautinen valo-ohjaus ei ole kyennyt estämään onnettomuuksia, joissa yhtä lukuun ottamatta toinen osapuoli on ajanut vasten punaista valoa.
     Nykyisellään yöajan valo-ohjaus on jäykkä, koska jalankululla ei ole painonappeja ja vasemmalle kääntyvä liikenne saa vihreän kiinteän vihreän valon. Ilmaisimien ja painonappien lisääminen olisi edellytys joustavammalle valo-ohjaukselle.

Edelliseen vuoteen verrattuna onnettomuudet ovat kuitenkin hieman vähentyneet   »» Vuosi 2003

7a. Vihdintie / Malminkartanontie / Konalantie        Ind₅= 3.2

Risteyksen onnettomuustilanne on kehittymässä parempaan suuntaan, Aikaisemmin peräänajokolareita on ollut enemmän. Jo vuosia sitten tehty liikennevalojen ohjauskojeen muutos on parantanut tilannetta.










7b. Porkkalankatu / Tallberginkatu    Ind₅= 3.2

Risteyksessä on poikkeuksellisen monta pyöräilijän ja sivusuunnalta tulevan auton yhteenajoa. Kaikissa tilanteissa liikennevalot ovat olleet pois toiminnasta vian tai muun syyn takia.











9a. Nordenskiöldin aukio       Ind₅= 3.0

Onnettomuudet hajaantuvat laajalti eri puolille "kuuden risteyksen" aluetta. Eniten on erilaisia peräänajoja, mikä osoittaa, että monimutkaisessa liikennevaloristeyksessä ajaminen saattaa olla riskialtista, jos välimatka edellä ajavaan on liian lyhyt - kuljettajan huomiosta kun kilpailevat toisaalta liikennevalot ja toisaalta edellä ajavan auton perä.
     Sunnuntaiyönä on tapahtunut kaksi onnettomuutta, joissa valot ovat olleet pois toiminnasta.


 

9b. Tikkuritie / Aamuruskontie / Härkävaljakontie     Ind₅= 3.0

Risteyksen onnettomuuksista peräti kahdessa on ollut osallisena alkoholi.















EDELLISEN VUODEN VAARALLISIA RISTEYKSIÄ

Vuoden 2003 listalla ensimmäisenä olleessa risteyksessä Porkkalankatu / Länsiväylä tapahtui enää 7 onnettomuutta, joista vain yksi johti henkilövahinkoihin. Onnettomuuksista kaksi oli Länsiväylän menorampilla tapahtuvia kylkikolareita ja yksi suistuminen. Indeksiarvo oli 2.2.

Vihdintien ja  Kehä I etelärampin risteyksessä, joka vuonna 2003 oli kolmannella sijalla, tapahtui vuonna 2004 enää yksi suistumisonnettomuus, jossa kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena.  Indeksiarvo oli 0.2

Nordenskiöldinkadun ja Reijolankadun risteyksessä tapahtui vieläkin kuusi onnettomuutta, mutta vain yksi niistä johti henkilövahinkoihin. Peräänajot olivat vähentyneet, mutta risteämisonnettomuuksien määrä oli ennallaan. Keväällä 2006 risteyksen valo- ja kaistajärjestelyjä selvitellään tarkemmin. On mahdollista, että nykyinen sekakaista Nordenskiöldinkadun suunnalta poistuu. Indeksiarvo oli 2.8, mikä oli yhä varsin korkea.

Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksessä onnettomuuksien määrä väheni selvästi: enää tapahtui neljä onnettomuutta, joista yksi oli alkoholin vaikutuksen alaisen kuljettajan ajo yöllä klo 4.44 vastavirtaan Mannerheimintietä pohjoiseen. Parjatulla sekakaistasuunnalla tapahtui kaksi onnettomuutta ja nekin molemmat sunnuntaina. Indeksiarvo oli 1.6.

Nordenskiöldinkadun ja Urheilukadun risteyksessä tapahtui viisi onnettomuutta. kolme liittyi vasemmalle kääntymisiin ja kaksi oli polkupyöräonnettomuuksia. Indeksiarvo oli 2.6.

Yhteenveto Vuoden 2004 mustia pistetä arvioitaessa on koko ajan syytä pitää mielessä, että yhden vuoden onnettomuustilastossa satunnaisvaihtelun merkitys voi olla suuri. Tästä huolimatta tarkastelu tuo esille muutaman mielenkiintoisen tuloksen: Liikennevalot lisäävät eittämättä liikenneturvallisuutta. Valtaosa Helsingin vilkasliikenteisimmistä risteyksistä, joissa useissa liikennevalot toimivat jopa ympärivuorokauden, onnettomuusmäärät jäävät selvästi vähäisimmiksi kuin nyt esillä olleessa "10-kärjessä" listassa. Esimerkiksi isot risteykset Mannerheimintie / Hakamäentie, Sturenkatu / Mäkelänkatu ja Mäkelänkatu / Koskelantie loistavat kiitettävästi poissaolollaan.   Vuonna 2002 alkanut kehitys, jossa vuosikausia mustien pisteiden "kymmenen kärjessä" -listalla olleiden Kaivokadun risteysten liikenneturvallisuus  parantui, näyttää päättyneen. Kaivokadun risteykset ovat jälleen nousseet mustien pisteiden listan kärkisijoille: Mannerheimintien ja Kaivokadun risteys ykköseksi, Keskuskadun ja Mikonkadun risteykset molemmat myös kärkipaikoille. Osasyy on, että aivan liian monessa tapauksessa alkoholilla on ollut vaikutusta onnettomuuden syntyyn.    Yleisesti voi myös todeta, että selkeitä onnettomuuksien kasautumispisteitä ei yhden vuoden tilastoissa näy. Poikkeus on Porkkalankadun ja Tallbergin puistotien risteys, jossa on vuoden aikana tapahtunut peräti neljä pyöräilijäonnettomuutta, joiden yhteinen nimittäjä näyttää olleen se, että valot ovat olleet keltavilkulla. Kolmessa tapauksessa autoilija kääntyi oikeaan ja pyöräilijä ajoi suoraan juuri siitä suunnasta, jota autoilija seuraa huonommin eli oikealta. Yksi tapaus oli samanlainen kahden pyöräilijän keskeinen onnettomuus!

ONNETTOMUUSKARTTOJEN SELITTEET Kukin kuvio siihen liittyvine nuolineen kuvaa yhtä onnettomuutta.  Kuvion muoto osoittaa onnettomuustyypin ja kuvioon liittyvät nuolet autojen kulkusuunnat. Kolmio on jalankulkuonnettomuus ja ympyrä autojen välinen onnettomuus. Onnettomuuden vakavuus on osoitettu kuvioilla:: peltikolari, loukkaantuminen, kuolema   Kuvion vieressä oleva merkintä esimerkiksi  (Su:22.35) kertoo onnettomuuden tapahtumahetken (viikonpäivän ja kellonajan). Arkipäivät ovat ilman viikonpäivälyhennystä. Liikennevalojen toiminta sekä eräissä onnettomuuksissa myös kuljettajan liikennesääntöjen noudattaminen on kuvattu seuraavilla väreillä: Punainen: toinen on ajanut vasten punaista valoa Vihreä: molemmille on palanut vihreä valo Keltainen: liikennevalot pois käytöstä (keltavilkulla tai pimeät)  Sininen: toinen osapuoli on toiminut liikennesääntöjä vasten tai muutoin väärin, esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaisena Musta: Muu onnettomuus (suistuminen, kylkikolari tai peräänajo risteyksen takana)