Liikenneturvallisuus liikennevaloissa 2006

Liikennesuunnitteluosasto on julkaisut raportin Liikenneonnettomuudet Helsingissä 2006. Raportissa on tilastotietojen ohella esitetty Helsingin liikenneonnettomuuksien mustat pisteet eli liikennepaikat ja risteykset, joissa on on tapahtunut eniten poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia.

Liikenteenohjauskeskus on selvittänyt omalta osaltaan vuoden 2006 mustien pisteiden onnettomuudet. Tarkastelutapa on samanlainen kuin kahtena aikaisempana vuonna eli mustia pisteitä on käsitelty risteyksittäin. Näin saadaan paremmin esille juuri ne kohteet, joihin liikenteenohjauskeskus voi vaikuttaa liikennevalo-ohjausta kehittämällä. Tulokset on esitetty alla olevissa kaaviokuvissa. Kuvien selitteet ovat sivun lopussa

Vuonna 2003 ja 2004 mustapistelistalle "joutui" ind5-arvolla 3.0. Vuonna 2005 raja-arvo oli 3.4 ja vuonna 2006 jälleen 3.0.

1. Mannerheimintie / Kaivokatu   Ind₅= 4.8  (vuosi 2005 ind₅= 3.4)

Risteys on vuodesta toiseen mustapistelistalla. Risteyksen pohjoispuolella oleva rakennelman takana oleva kiskosuojatie on vaarallinen paikka, tänä vuonna sen kohdalla tapahtui kaksi ratikan ja jalankulkijan välistä onnettomuutta, joiden ansiosta risteys nousikin vuoden vaarallisimmaksi liikennevaloristeykseksi.

Muut onnettomuudet tapahtuivat valojen ollessa vilkulla tai tapahtuivat illalla. Päiväaikana valojen ollessa toiminnassa ei vilkkaasta liikenteestä huolimatta tapahtunut yhtään onnettomuutta, mikä osoittaa liikennevalojen myönteisen vaikutuksen tämän erittäin monimutkaisen liikennevaloristeyksen liikenneturvallisuuteen.

2. Kaivokatu / Asema-aukio   Ind₅= 3.6  (vuosi 2005 ind₅= 1.6)

Risteyksen turvallisuusongelma ovat lukuisat kylkikolarit ja peräänajot Vaakunan ja Kaivohuoneen edustalla. Risteyksessä tapahtuneet jalankulkijaonnettomuudet ovat yöaikaisia valojen ollessa pois toiminnasta. Varsinaisia risteämiskolareita ei ole sattunut lainkaan.

Kaivokadun uudet liikennejärjestelyt kuten bussipysäkin rakentaminen Kaivokadulle Sokoksen kohdalle voi parantaa turvallisuutta, koska ajoneuvoliikenteelle jää käyttöön vain yksi kaista Mannerheimintien ja Asema-aukion välille. Toisaalta taas korokkeella olevista ratikkapysäkeistä ei ole aina saatu myönteisiä kokemuksia, varsinkin jos niille pääsy on ollut hankalaa.  Tulevassa liikennejärjestelyssä pysäkille pääsee molemmista päistä ja erityisesti pysäkin itäpäässä jalankulkijan vihreä valo on pitkä

3. Aleksis Kiven katu / Fleminginkatu   Ind₅= 3.4  (vuosi 2005 ind₅= 0)

Risteyksen liikenneturvallisuus on edelliseen vuoteen verrattuna selvästi huonontunut. Risteyksen ympäristön kaupallisten palvelujen kasvu ei ole voinut olla vaikuttamatta asiaan.

Käynnissä oleva linjan 9 kiskojen rakentaminen tulee lisäämään risteyksen liikennevalojen monimutkaisuutta. Tämän ei kuitenkaan välttämättä tarvitse vaikuttaa kielteisesti liikenneturvallisuuteen - autoilijat joutuvat ratikkaetuuksien takia varautumaan valojen normaalista poikkeavaan toimintaa, joka parhaimmillaan saattaa jopa lisätä liikennevalojen noudattamista.

4a. Mannerheimintie / Postikatu  Ind₅= 3.2  (vuosi 2005 ind₅= 3.4)

Pääosa risteyksen liikenneonnettomuuksista on erilaisia kylkikolareita. Näistäkin suurin osa on tapahtunut ilta- tai yöaikana. Kaikki kolme risteämisonnettomuutta osuvat yöajalle valojen ollessa pois toiminnassa.

Vaikka risteys on noussut neljännelle tilalle vuoden 2006 mustapistelistassa, risteystä ei silti voi oikein pitää vaarallisena. Kylkikolarit kertovat yksinkertaisesti piittaamattomasta tai huolimattomasta ajotavasta, jossa ei juuri  oteta huomioon viereisen kaistan kulkijaa.




4b. Nordenskiöldinaukio   Ind₅= 3.2  (vuosi 2005 ind₅= 1.8)

Risteys oli mukana vuoden 2004 mustapistelistalla yhdeksäntenä. Tuolloin risteyksessä oli runsaasti peräänajoja. Samana vuonna risteyksen liikennevaloihin lisättiin opastimia kuten myös vuonna 2007.

Merkittävä osa onnettomuuksista on yöaikaisia suistumisia, mikä kertoo yhä liian suurista nopeuksista. Päiväaikaan on tapahtunut vain yksi kylkikolari, mikä osoittaa, että liikennevalo-ohjaus on eittämättä parantanut tämän Helsingin monimutkaisimman liikennevaloristeyksen turvallisuutta

4c. Mannerheimintie / P. Rautatiekatu   Ind₅= 3.2  (vuosi 2005 ind₅= 2.4)

Risteyksen liikenneturvallisuuteen on vaikuttanut viereisessä Töölönlahdenkadun risteyksessä syksyllä alkanut Musiikkitalon perustusten rakennustyömaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Pohjoiselta Rautatiekadulta vasemmalle kääntyvän liikenteen kylkikolarit ovat tapahtuneet vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Mannerheimintien länsipuoleisella pyörätiellä on ollut yksi polkupyöräonnettomuus. Tämä on tapahtunut jo kesällä. Syksyllä länsipuoleisen pyörätien käyttäjämäärä lisääntyi olennaisesti, koska itäpuoleinen pyörätie poistui käytöstä. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt kielteisesti onnettomuustilastoissa, koska pyöräilijöiden suuri määrä sinänsä aiheuttaa sen, että oikeaan kääntyvien autojen kuljettajat ottavat pyöräilijät paremmin huomioon verrattuna tilanteisiin, joissa pyöräilijät ovat "harvinaisempia"

4d. Sörn. Rantatie /Haapaniemenkatu Ind₅= 3.2  (vuosi 2005 ind₅= 1.4)

Risteys on ympärivuorokautisessa käytössä. Tästä huolimatta yöaikana on tapahtunut yksi lievä vasemmalle kääntymisonnettomuus, jossa toinen osapuoli on ajanut vasten punaista valoa.

Toinenkin onnettomuus, jossa toinen osapuoli oli ajanut vasten punaista valoa, on osunut vilkkaan liikenteen ulkopuolelle eli sunnuntai-iltapäivälle.

Ruuhka-aikoina on tapahtunut vain yksi onnettomuus ja sekin pylvääseen törmääminen

4e. Tikkuritie / Härkävaljakontie Ind₅= 3.4  (vuosi 2005 ind₅= 1.6)

Risteyksessä on tapahtunut poikkeuksellisen monta onnettomuutta, joskin niistä vain kaksi on johtanut henkilövahinkoihin. Molemmat ovat tapahtuneet iltaruuhkan loppupuolella. Valtaosa onnettomuuksista on peräänajoja, mikä kertoo karulla tavallaan risteyksen ruuhkaisista olosuhteista.

Liikennevalot kuuluvat Tikkurilan liikennevalojärjestelmään ja ovat normaalista poiketen Vantaan kaupungin liikennevalohuollossa.

 

4f Puusepänkatu / Sorvaajankatu   Ind₅= 3.4  (vuosi 2005 ind₅= 2.2)

Risteyksessä ei ole valo-ohjausta

Risteys on mahtunut kymmenen vaarallisimman risteyksen listalle, koska siinä on tapahtunut peräti viisi risteämisonnettomuutta.

Onnettomuusmäärä on suuri, jos sitä vertaa Helsingin yhdeksän vaarallisimman valo-ohjatun risteyksiin - niissä on yhteensä  tapahtunut vähemmän ajoneuvojen välisiä risteämisonnettomuuksia kuin tässä yhdessä valo-ohjaamattomassa risteyksessä.

10a. Bulevardi / Annankatu   Ind₅= 3.0  (vuosi 2005 ind₅= 1.4)

Risteyksessä tapahtuneista onnettomuuksista lähes puolet on tapahtunut valo-ohjauksen ulkopuolella. Kahdessa onnettomuudessa osallisena on ollut jalankulkija - toinen Bulevardin ylittävällä läntisellä suojatiellä ja toinen tästä vielä vajaan kymmenen metriä länteen. Yhdessä onnettomuudessa on ollut osallisena pyöräilijä, joka ylitti Annankadun yhtä aikaa vihreällä valolla kuin Bulevardilta oikeaan kääntyvä autoilija

10b. Malminkaari / Soidintie   Ind₅= 3.0  (vuosi 2005 ind₅= 0.2)

Risteyksessä ei ole valo-ohjausta.

Risteyksen onnettomuusmäärässä näkyy satunnaisuuden voimakas vaikutus - edellisenä vuonna risteyksessä tapahtui vain yksi peltikolari, nyt peräti kolme henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksista kaksi on tapahtunut iltaruuhkan aikana ja ne ovat olleet molemmat peräänajoja.

 

10c. Kanavakatu / Ankkurikatu   Ind₅= 3.0  (vuosi 2005 ind₅= 1.2)

Risteyksessä ei ole valo-ohjausta.

Kaikki risteyksen onnettomuudet ovat olleet risteämiskolareita. Yksi niistä on ollut polkupyörän ja ajoneuvon välinen onnettomuus. Rakennusten kulmien rajoittamat näkemät ovat ilmeisesti olleet ainakin osittain vaikuttamassa onnettomuuksien syntyyn

Yhteenveto Vuoden 2006 mustia pistetä arvioitaessa on koko ajan syytä pitää mielessä, että yhden vuoden onnettomuustilastossa satunnaisvaihtelun merkitys on suuri.  Ja lisäksi tarkastelu koskee vain poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia - lievistä onnettomuuksista suurin osa jää poliisin tilastojen ulkopuolelle. Tästä huolimatta tehty tarkastelu tuo esille joitain tärkeitä asioita: - Liikennevalot parantavat liikenneturvallisuutta. Tämä näkyy jo siinä, että useat suuret ja vilkkaasti liikennöidyt liikennevaloristeykset kuten Munkkiniemen aukio, Mannerheimintie / Hakamäentie tai Mäkelänkatu / Koskelantie eivät mahdu tusinan vaarallisimman risteyksen joukkoon. - Liikennevalot hoitavat hyvin perustehtävänsä eli estävät risteämisonnettomuudet, jotka yleensä ovat vakavia. Esimerkiksi valo-ohjaamattomassa Puusepänkadun ja Sorvaajankadun risteyksessä on tapahtunut viisi ajoneuvojen välistä risteämisonnettomuutta - enemmän kuin Helsingin yhdeksässä vaarallisimmassa valo-ohjatussa risteyksessä yhteensä vastaavanlaisia onnettomuuksia. - Helsingin 12 vaarallisimman risteyksen joukossa on peräti kolme liikennevalo-ohjaamatonta risteystä. Näissä risteyksissä satunnaisuuden vaikutus toki on suuri, mutta tämä on hyvä osoitus siitä, että vahinko ei tule kello kaulassa - kaikki nämä kolme risteystä ovat suhteellisen pieniä ja osa myös vähäliikenteisiä. - Mustapistelistalla olevien valo-ohjattujen risteysten (9 kpl) jakautuma onnettomuustyypeittäin on seuraava: Risteämisonnettomuudet - ajoneuvojen väliset - jalankulkijan ja ajoneuvonväliset Peräänajo-onnettomuudet Kääntymisonnettomuudet - osapuolilla eriaikainen vihreä - osapuolilla samanaikainen vihreä      4 3 10    1 6 Yhteensä 24   Kylki- ja peruutusonnettomuudet Yksittäisonnettomuudet Suojatien ulkopuoliset jk-onnettomuudet "Ei valo-ohjausta" -onnettomuudet Alkoholi- tai täysin virheellinen toiminta 20 4 1 12 5 Yhteensä 42   Kaikki yhteensä 66 Peräänajokolarien määrä on suuri, mikä on tyypillistä kaikille liikennevaloille. Kylki- ja peruutuskolareiden suuri määrä kertoo ruuhkaisista liikenneolosuhteista mutta myös huolimattomista kuljettajista. Onnettomuudet, joiden aikana valo-ohjaus on ollut pois toiminnasta, ovat tapahtuneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yöaikana. Liikennevalojen toiminta-aikaa pidentämisellä näistä osa olisi todennäköisesti jäänyt tapahtumatta.

ONNETTOMUUSKARTTOJEN SELITTEET Kukin kuvio siihen liittyvine nuolineen kuvaa yhtä onnettomuutta.  Kuvion muoto osoittaa onnettomuustyypin ja kuvioon liittyvät nuolet autojen kulkusuunnat. Kolmio on jalankulkuonnettomuus ja ympyrä autojen välinen onnettomuus. Onnettomuuden vakavuus on osoitettu kuvioilla:: peltikolari, loukkaantuminen, kuolema   Kuvion vieressä oleva merkintä esimerkiksi  (Su:22.35) kertoo onnettomuuden tapahtumahetken (viikonpäivän ja kellonajan). Arkipäivät ovat ilman viikonpäivälyhennystä. Liikennevalojen toiminta sekä eräissä onnettomuuksissa myös kuljettajan liikennesääntöjen noudattaminen on kuvattu seuraavilla väreillä: Punainen: toinen on ajanut vasten punaista valoa Vihreä: molemmille on palanut vihreä valo Keltainen: liikennevalot pois käytöstä (keltavilkulla tai pimeät)  Sininen: toinen osapuoli on toiminut liikennesääntöjä vasten tai muutoin väärin, esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaisena Musta: Muu onnettomuus (suistuminen, kylkikolari tai peräänajo risteyksen takana)