Ajantasa 2002

Tutkimus 
ajantasaisen pysäköintiopastuksen käytöstä

Otteita kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalta 26.2.2002 

Taustaa

Helsingin ajantasainen pysäköintiopastusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1991 alkaen. Tällä hetkellä sen piirissä on vajaat 6000 autopaikkaa ja 10 pysäköintilaitosta. Kevään aikana järjestelmään tulee mukaan Ruoholahden kauppakeskuksen 1500 autopaikkaa.

Helsingin ajantasainen pysäköintiopastustapa on selkeä. Se perustuu muuttuviin opastetauluihin, joissa valkea P-kirjain osoittaa, että pysäköintilaitoksessa on tilaa. Pysäköintilaitoksen ollessa täynnä tai suljettu P-kirjaimen päällä on punainen kenoviiva. Vastaavaa opastustapaa ei Pohjoismaissa ole käytössä. Useimmissa kaupungeissa pysäköintitilanne osoitetaan joko tekstillä TILAA / TÄYNNÄ / SULJETTU tai numeronäytöllä, joka osoittaa vapaana olevien paikkojen lukumäärän.

Ajantasaiset pysäköintiopastusjärjestelmät eivät ole Suomessa vielä yleistyneet. Toistaiseksi niitä on Helsingin lisäksi käytössä Espoossa, Oulussa ja Tampereella.

Tutkimus

Liikennesuunnittelu- osaston toimeksiannosta on selvitetty Helsingin keskustan ajantasaiseen pysäköintiopastuksen tunnettavuutta ja siihen liittyviä uusia käyttömahdollisuuksia. Selvitykseen liittyvät haastattelut tehtiin viime vuoden elokuun 20-24. päivinä, jolloin haastateltiin noin 1 800 henkilöä pysäköintilaitoksissa ja kadunvarressa. Lisäksi jaettiin noin 3000 kyselylomaketta, joista saatiin täytettyinä takaisin 550. Kyselyt tehtiin määrämuotoisilla lomakkeilla, mutta vastaajilla oli haastattelun aikana kuten myös kyselylomakkeella mahdollisuus kertoa vapaamuotoisesti mielipiteitään pysäköinnistä ja sen opastuksesta. Käytännön haastattelut teki Suunnittelukymppi oy

AJANTASAINEN PYSÄKÖINTIOPASTUS

Ajantasainen pysäköintiopastus tunnettiin hyvin  - vain 4% haastatelluista ilmoitti ettei ole aikaisemmin nähnyt ajantasaisia pysäköintiopasteita. Opasteet, joissa oli pysäköintilaitoksen nimi ja P-kirjain tunnettiin lähes poikkeuksetta.

Sen sijaan opastetaulu, jossa P-kirjaimen kohdalla ei ole pysäköintilaitoksen nimeä, ei ollut kaikille aivan tuttu. Esimerkiksi postikyselyyn vastanneista 60% ilmoitti, että nuolen suunnassa on pysäköintilaitos ja vain 27% vastasi, että nuolen suunnassa on useita pysäköintilaitoksia. Pääasia, että nuolen suunnasta löytyi lisää pysäköintimahdollisuuksia, ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi.

Kaikki eivät usko TÄYNNÄ näyttöä 
- punainen vinoviiva P-opasteen päällä erityisesti silloin kun se viittaa useaan nimeltä mainitsemattomaan pysäköinti-laitokseen, on osalle vastaajista yhä epäselvä. Postikyselyn vastaajista 9% uskoi, että tilaa löytyy punaisesta viivasta huolimatta ja 20% ilmoitti menevänsä joka tapauksessa katsomaan pysäköintilaitoksen ovelta, että laitos on täynnä.

Opastusta noudatetaan  - haastatelluista yli 60 % ilmoitti aina noudattavansa opastusta ja vain 9% ilmoitti, ettei noudata niitä koskaan. Postikyselyn vastaajista 33% ilmoitti noudattavansa opasteita aina ja 45% joskus.

Pysäköintiopastus on luotettavaa  
- haastatelluista yli puolet katsoi, että opastus toimii luotettavasti. Vain pari prosenttia oli sitä mieltä, että opasteet toimivat aina väärin. Viidesosa katsoi, että ne toimivat joskus väärin. Neljännes vastaajista ei osannut arvioida asiaa,

…mutta silti uskotaan tilaa löytyvän vielä yhdelle  - opastuksen luotettavuutta epäilleistä kolmannes uskoi, että opasteet siirtyvät liian aikaisin näyttämään TÄYNNÄ -tilaa. Puolet epäileväisistä ei toisaalta kyennyt lainkaan määrittelemään, millä tavalla opastus olisi ollut virheellistä.

Jos pysäköintilaitos on täynnä …

Keskeinen kysymys koko pysäköintiopastuksen toimivuuden kannalta on se miten kuljettaja toimii, jos hänen tavoittelemansa pysäköintilaitos on täynnä. Vastaukset tähän kysymykseen ovat oikealla olevassa kuvassa 

Tiukan paikan tullen pysäköintiopastukseen ei sittenkään luoteta: 
- haastattelukyselyn vastaajista vain 15% ja postikyselyn vastaajistakin 28% luotti järjestelmään ajamalla opastuksen mukaisesti toiseen pysäköintilaitokseen, jossa oli pysäköintitilaa. Tosin myös 38% haastattelukyselyn vastaajista ja 16% postikyselyn vastaajista ajoi toiseen vapaana olevaan pysäköintilaitokseen, mutta valitsi sen oman kokemuksensa mukaan käyttämättä hyväksi pysäköintiopastusta.

Haastattelukyselyn vastaajista 12% ja postikyselyn vastaajista peräti 35% päätti opastuksesta huolimatta ainakin käydä varmistamassa pysäköintilaitoksen ovensuutaulusta, ettei pysäköintilaitoksessa todellakaan ollut enää tilaa.

Kaikki eivät tunne ovensuutaulua 
- haastattelututkimuksen vastaajista 88% ja postikyselyn vastaajista 66% tunsi pysäköintilaitoksen ovensuutaulun. Vastaavasti 21% ja 10% vastaajista ilmoitti, ettei ole koskaan nähnyt oven-suutaulua.

…ja eivätkä noudata sen opastusta 
- noin joka kymmenes vastaaja ilmoitti huolimatta ovensuutaulun TÄYNNÄ -opasteesta ajavansa pysäköintilaitokseen sisälle rahastuspuomille asti. Saman verran vastaajista ilmoitti jäävänsä odottamaan ovensuutaulun eteen kunnes taulu vaihtuisi TILAA -näytöksi. Pieni osa kiertäisi korttelin ja tulisi uudestaan paikalle. Vain puolet vastaajista hakeutuisi toiseen vapaana olevaan pysäköintilaitokseen ja noin 10% pysäköisi kadun varteen.

UUDET KÄNNYKKÄPALVELUT

Kännykkää ollaan valmiit käyttämään
- noin puolet vastaajista olisi valmis turvautumaan kännykkään ja tarkistamaan sen avulla, olisiko tavoittelemassaan pysäköintilaitoksessa vapaata tilaa.

…mutta siitä ei olla vielä valmiit maksamaan 
- vajaat puolet vastaajista ei olisi valmis maksamaan mitään saadakseen tiedon kännykällä vapaista pysäköintipaikoista. Neljännes vastaajista oli ollut valmis maksamaan tiedosta markan ja kuudennes kolme markkaa.

Pysäköintipaikan ennakkovaraus ei vielä ole ajankohtaista 
- lähes 60 % vastaajista ilmoitti, etteivät he käyttäisi mahdollisuutta pysäköintipaikan etu-käteisvaraukseen. Toisaalta ne, jotka olisivat valmiit käyttämään tätä mahdollisuutta, olisivat myös olleet valmiit maksamaan siitä. Postikyselyyn vastaajista jopa 17% olisi ollut valmis maksamaan pysäköintipaikan varausmahdollisuudesta 10 mk tai enemmän.

Pysäköintimaksut halutaan maksaa kännykällä 
- vapaamuotoisissa vastauksissa tuli selvästi esiin vastaajien toive voida maksaa pysäköinti kännykällä.

Muut mielipiteet liittyivät pysäköintipaikkojen niukkuuteen, maksujen kalleuteen ja laitosten ahtaisiin tiloihin. Eräät vastaajat toivoivat opastusta selkeämmäksi, tauluja suuremmiksi ja opastuksen aloittamista jo keskustan ulkopuolelta.

Tutkimukseen vastanneista autoilijoista puolet oli helsinkiläisiä, neljännes espoolaisia ja 10% vantaalaisia. Loput 15% tuli kauempaa. Puolet autoilijoista oli työmatkalla ja neljännes asia- tai ostosmatkalla.

Johtopäätelmät

Autoilijat tuntevat nykyisen ajantasaisen pysäköintiopastuksen periaatteen hyvin. Nykyinen yksinkertainen merkintätapa, jossa ei käytetä tekstiä tai numeroita, on jopa paremmin ymmärrettävä kuin pysäköintilaitosten ovensuussa oleva tekstillinen taulu. Autoilijat myös yleisesti uskovat järjestelmän toimivan luotettavasti.

Tästä huolimatta yllättävän moni autoilija tiukan paikan tullen ei kuitenkaan luota ajantasaiseen pysäköintiopastuksen vaan uskoo, että aina on tilaa yhdelle. Vain noin puolet autoilijoista todetessaan tavoittelemansa pysäköintilaitoksen olevan täynnä on valmis ajamaan toiseen pysäköintilaitokseen, jossa on vapaita paikkoja. Heistäkin osa valitsee laitoksen oman kokemuksensa mukaan käyttämättä hyväksi ajantasaista pysäköintiopastusta. Liian monet autoilijat ajavat yhä pysäköintilaitoksen ovensuuhun varmistamaan tilanteen ja jäävät odottamaan paikan vapautumista tai kiertävät korttelia, kunnes paikka vapautuu.

Tulos ei ole ajantasaisen pysäköintiopastuksen kannalta tyydyttävä. Ajantasaisen pysäköintiopastuksen keskeinen tavoite vähentää tarpeetonta pysäköintipaikkaa etsivää liikennettä ja siten parantaa ympäristön laatua, jää näin osin toteutumatta.

Asiaan lienee useita syitä. Ensinnäkin näyttää siltä, että kaikki pysäköintilaitokset eivät sittenkään sijaintinsa suhteen ole autoilijan kannalta riittävän vaihtoehtoisia. Esimerkiksi osa autoilijoista, jotka haluavat Stockmannille, eivät välttämättä ole valmiit pysäköimään City-Centerissä tai Forumissa. Koska keskustan pysäköintilaitoksista useimmiten löytyy tilaa, valmius vaihtaa pysäköintilaitosta ei ole yhtä suuri kuin ulkomaisissa kaupungeissa, joissa pysäköintilaitoksia on runsaasti ja niistä suosituimmissa tila yleensä loppuu kesken.

Myös pysäköintilaitokseen liittyvät sidonnaisuudet kuten erilaiset pysäköintipaikkojen käyttöön liittyvät sopimukset vaikuttavat autoilijan vapauteen valita pysäköintilaitoksensa; tähän viittaa jo se, että joka toinen tutkimukseen osallistuneista autoilijoista oli työmatkalla.

Asiaan vaikuttaa eittämättä myös se, että useimpien pysäköintilaitosten sisäänajokohtien liikennejärjestelyt antavat mahdollisuuden odottamiseen. Autoilijat tietävät, että pysäköintilaitoksessa vapautuu kaiken aikaa paikkoja ja että muutaman minuutin odotuksen jälkeen laitokseen yleensä jo pääsee ajamaan sisään. Vasta todetessaan, että laitoksen ulkopuolella on jo useita autoja jonossa, he ovat valmiit jatkamaan ajoa muihin pysäköintilaitoksiin. Jos pysäköintilaitoksen ovensuussa ei olisi tilaa odotteluun, autoilija todennäköisesti ottaisi huomioon ajantasaisen pysäköintiopastuksen nykyistä paremmin ja ajaisi suoraan vapaaseen pysäköintilaitokseen.

Vaikka uusien kännykkäpohjaisten pysäköintipalvelujen kysyntä vielä on suhteellisen vaatimatonta, tutkimus osoittaa, että tällaiset palvelut ovat varmasti tulossa. Kuitenkin vasta uudet matkapuhelinjärjestelmät kuten grps ja umts tarjoavat aikanaan sellaisen käyttöliitynnän, jota voidaan hyödyntää, ensin paikkatilanteen seurannassa ja pysäköinnin maksamisessa ja myöhemmin mahdollisesti myös paikkavarauksien teossa.

Tutkimuksen perustella Helsingin ajantasaisen pysäköintiopastuksen kehittämisessä on tarkoitus edetä seuraavasti:

1. Nykyinen ajantasaisiin näyttötauluihin opastusjärjestelmä on selkeä ja ymmärrettävä. Taulujen noudattamattomuus ei aiheudu taulun viestin huonosta ymmärtämisestä. Tauluja lisäämällä tai sijoittamalla niitä keskustan ulkopuolelle järjestelmän toimintakyky ei välttämättä merkittävästi parane. Näin ollen järjestelmä ei tältä osin kaipaa muutoksia.

2. Uusien taulujen asemesta ajantasainen tieto pysäköintilaitosten vapaista paikoista pyritään aikaa myöten saamaan mukaan uusiin kännykkäpohjaisiin pysäköintipalvelujärjestelmiin. Pysäköinnin paikkatilanne voitaisiin silloin osoittaa nykyistä aikaisemmin ja yksityiskohtaisemmin sekä autoilijan kannalta myös jatkuvasti ajantasaisesti, jolloin sen käyttöarvo todennäköisesti olisi parempi

Liikenne- ja viestintäministeriön kansallisessa liikennetelematiikan rakenteiden ja palvelujen kehittämisohjelmassa FITS, jossa liikennesuunnittelu-osastolla on edustus, tultaneen käynnistämään kaksi eri selvitystä kännykkäpohjaisten pysäköintipalvelujen kehittämiseksi

3. Pysäköintilaitosten sisäänajokohtien liikennejärjestelyjen suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Ajoyhteys pyritään toteuttamaan siten, että odottaminen TÄYNNÄ-taulun takana ei olisi houkutteleva vaihtoehto vaan muiden autoilijoiden "sosiaalinen kontrolli" estäisi odottamisen sisäänajon edessä. Näin ajantasaisen pysäköintiopastuksen merkitys ja noudatettavuus lisääntyisivät, jolloin tarpeeton pysäköintipaikkaa etsivä liikenne vähenisi ja ympäristön laatu paranisi.

Halutessasi voit imuroida selvityksen täältä