Liikenteen sujuvuuden muutokset
vuodesta 1999 vuoteen  2001
AAMURUUHKASSA

Helsingin keskustaan johtavien väylien liikenteen välityskyky pienenee mitä lähemmäksi keskustaa tullaan. Moottoritiellä sujuva liikenne jonoutuu keskustaan tulevilla pääkaduilla riittämättömän liikenteenvälityskyvyn takia.  Ei siis ole edes teoriassa mahdollista saada liikennettä sujumaan ruuhkautumatta aamuruuhkan aikana keskustaan asti. Moottoriteiden päissä olevat liikennevalot muodostavat luonnollisen portin, jotka säännöstelevät katuverkkoon pääsevää liikennettä siten, että pääkatujen liikenne sujuu vielä kohtuullisesti Aamuruuhkaliikenteen sujuvuuden muutokset ovat siten nollasummapeliä - parannus yhdellä katuosuudella johtaa useimmiten ruuhkautumiseen jo seuraavalla katuosalla ja päinvastoin. Mittausten mukaan aamuruuhkaliikenteen matka-aika keskimäärin yhdellä katuosalla kasvoi kaikissa ajosuunnissa. Kasvu oli ruuhkasuunnassa 3.9 s, vasten ruuhkaa 4.6 s ja poikittaisliikenteessä 1.2 s.

Kaaviossa on matka-aikojen muutokset kaikilla ruuhkasuunnan katuosuuksilla. Vihreällä on merkitty katuosat, joilla matka-aika on lyhentynyt vähintään 5 sekuntia ja oranssilla vastaavasti ne, joilla matka-aika on kasvanut vähintään 5 sekuntia. Keskellä ovat katuosat, joilla muutos on ollut alle 5 sekuntia.  Ruuhkan vastasuunnassa sekä poikittaissuunnissa kaavio on jokseenkin samanlainen.

Aamuruuhkassa liikenteen sujuvuus on parantunut erityisesti Taka-Töölön sektorilla Mannerheimintiellä, Helsinginkadulla ja Topeliuksenkadulla. Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksen liikennevalojen uusi ohjaustapa, joka suosii aiempaa enemmän poikittaisliikennettä, on vähentänyt painetta Mannerheimintien suuntaan. Osin tämän seurauksena ruuhkaantuminen on vähentynyt. Osaksi myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut myös Mannerheimintien liikennevalojen viime vuonna toteutunut yhteen kytkentä Hakamäentien ja Korppaanmäentien risteysten välillä.

Mannerheimintien ja Runeberginkadun risteyksen uusi erillisesti toimiva valo-ohjaus on lisännyt sujuvuutta. Sen sijaan liikenteen sujuvuus on huonontunut Mannerheimintiellä Runeberginkadun risteyksen jälkeen ja Mechelininkadulla Caloniuksenkadun risteyksen jälkeen, mikä viittaa siihen, että Taka-Töölön ruuhkat ovat osittain vain siirtyneet Etu-Töölööseen asti   

Mannerheimintien eteläpään katutöiden päättyminen on lisännyt liikenteen sujuvuutta ydinkeskustassa. 

Latokartanontien liikenteen sujuvuus on parantunut Tattariharjuntien risteyksen liikennevalojen uusinnan jälkeen. Myös Mäkelänkadulla ja Kustaa Vaasan tiellä sekä Kirkonkyläntiellä sekä Sörnäisten Rantatiellä ja Pohjoisrannassa liikenne on tullut sujuvammaksi.

Liikenteen sujuvuus on selvästi huonontunut Vihdintiellä Konalan suoralla eli Malminkartanontien ja Kaupintien risteysten välillä. Matka-aika on kasvanut lähes minuutin. Tämä lienee osin aiheutunut työmatkaliikenteen kasvusta Pitäjänmäelle sekä Kehä I:n ruuhkaantumisesta Espoon suuntaan, mutta myös Vihdintien ja Kaupintien risteyksen liikennevaloista poistetusta vihreästä aallosta, joka varsinkin ruuhka-ajan alku- ja loppupuolella saattanut lisätä Vihdintien suuntaisen liikenteen viivytyksiä.

Nordenskiöldin aukiolta Mechelininkadulle suuntautuvan liikenteen sujuvuus on huonontunut enemmän kuin Topeliuksenkatua ajavan liikenteen sujuvuus on vastaavasti parantunut. Liikenteen siirtymät Kampin työmaatunnelin takia selittävät osan muutoksesta. Myös Kaivokadun liikenteen sujuvuus on huonontunut.

Teollisuuskadun uudet liikennevalot Jämsäntien risteyksessä ovat hidastaneet sekä  Kumpulantien että Ratapihantien suunnasta tulevaa liikennettä.

Linnanrakentajantien liikenteen hidastuminen on seuraus Herttoniemen ranta-alueen aiheuttamasta poikittaisliikenteen lisääntymisestä erityisesti Laivalahdenportin kohdalla. Meripellontien työmaat ovat hidastuttaneet Vuosaaresta tulevaa liikennettä.

Kolmella katuverkkoon syöttävällä moottoritiellä: Länsiväylällä, Turunväylällä ja Tuusulanväylällä liikenteen sujuvuus on huonontunut. Suurin syy lienee liikenteen rajallinen välityskyky - se ei enää jousta liikenteen kasvun myötä.

Aamuruuhkan vastasuunnassa liikenteen sujuvuuden muutokset  ovat vähäisemmät kuin ruuhkasuunnassa. Liikenteen sujuvuus on parantunut eniten katutöiden päättymisen takia Kaivokadulla sekä myös Tuusulanväylällä ja Mannerheimintiellä.

Sen sijaan sujuvuus on huonontunut Hietalahdenrannassa ja Simonkatu - Ruoholahdenkatu -reitillä, jossa matka-aika on kasvanut lähes pari minuuttia. Myös Mannerheimintiellä ennen Hakamäentien risteystä liikenne on hidastunut. Muutos on aiheutunut osittain liikennevalojen nykyisestä ohjaustavasta, joka suosii enemmän poikittaisliikennettä sekä Hämeenlinnanväylältä vasemmalle Pasilan suuntautuvaa liikennettä. 

Ruuhkan vastasuunnan liikennevalojen toiminta on riippuvainen ruuhkasuunnan liikennevalojen toiminnasta. Tästä syystä vastasuunnan liikenteen sujuvuutta ei yleensä voida parantaa ilman että samalla hidastetaan ruuhkasuunnan liikennettä. 

Aamuruuhkan poikittaisliikenteessä on usein tyypillistä, että liikenteen sujuvuus vaihtelee samalla väyläosalla: matka-ajan säästö menetetään usein seuraavalla katuosuudella. Esimerkiksi Kehä I:n liikenteen sujuvuus huononi ajettaessa länteen Pakilan kohdalla, parani Kannelmäen kohdalla uuden lisäkaistan takia mutta huononi uudelleen Espoon rajaa lähestyttäessä. Vastaavasti Lapinmäentiellä sujuvuus parani Huopalahdentien ja Vihdintien välillä, mutta huononi heti jatkeella Vihdintieltä Hakamäentien suuntaan ajettaessa.
 
Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksen uusi liikennevalo-ohjaus on lisännyt liikennettä Hämeenlinnantieltä vasemmalle Hakamäentielle. Tämä yhdessä Ilmalankadun uusien liikennevalojen kanssa on vähentänyt liikenteen sujuvuutta Hakamäentiellä. Toisaalta Veturitien risteyksen jälkeen liikenne on sujunut paremmin, jolloin lisäviivytys on saatu kokonaan takaisin.

Paluu sujuvuusmittausten pääsivulle