Viikon vastaus

29.8.2003
Itäväylän ja Kallvikintien risteyksen valot turhaan vilkulla
Kovasti ihmetyttää minua se miksi Vuosaaressa Kallviikintien ja Vuosaarentien risteyksessä liikennevalot ovat niin taajaan vilkkumassa keltaista!? Kyseisessä risteyksessä on varsin vilkas liikenne arkisin ainakin klo 20.30 saakka. Mielestäni valot voisivat olla toiminassa klo 20.00 saakka. Myös viikonloppuisin liikenne on usein varsin vilkasta. On varsin villiä meininkiä välillä kun ajojärjestystä "arvotaan", tuntuu siltä että valo-ohjatussa risteyksessä normaalit risteys säännöt monelta unohtuvat.

Vastaus: Olemme samaa mieltä. Risteyksen liikennevalojen kaikki ilmaisinkelat olivat vaurioituneet ajoradan päällystetyön aikana, jonka takia valojen toiminta aikaohjattuna olisi vähäisen liikenteen aikana ollut aivan kestämätöntä - esimerkiksi pääsuunnan liikenne olisi pysäytetty minuutiksi yhden sivusuunnalta tulevan auton takia. Tästä syystä kytkimme valot illaksi pois käytöstä.
     Ilmaisinkelojen sahaaminen päällysteeseen on edennyt hyvin ja lähiaikoina valot saadaan takaisin normaaliin ympäri vuorokauden toimintaan.

8.8.2003
Koskelantien liikennevalojen tahdistus
Ajettaessa Koskelantietä itään on Mäkelänkadun risteystä lähestyttäessä kolmet liikennevalot suhteellisen lähellä toisiaan:
1) Koskelantien ja Kalervonkadun risteys
2) linja-autopysäkin jälkeen liikenneympyrän kohdalla
3) ja välittömästi edellisten valojen jälkeen Koskelantien ja Mäkelänkadun varsinaisessa risteyksessä
    Jos saavutetaan risteys 1 siten, että valo vaihtuu vihreästä keltaiseksi juuri risteyksen ylittämisen hetkellä, valojen 2 kohdalla saavutaan risteysalueelle keltaisen valon palaessa ja valojen kolme kohdalla punainen vaihtuu juuri ennen kuin risteys saavutetaan. Näin tapahtuu ajettaessa täsmälleen nopeusrajoituksen mukaisesti.
    Onko valot tahdistettu tarkoituksenmukaisesti siten, että nopeusrajoituksen mukaisesti ajettaessa ei ole mahdollista pysähtymättä ajaa parinsadan metrin matkaa Kalervonkadun risteyksestä Mäkelänkadun länsipuolelle saakka? Nykyinen tilanne yllyttää ajamaan ylinopeutta tai ”tuoreilla punaisilla”.

Vastaus:
Koskelantietä länteen päin ajettaessa Kalervonkadun risteyksessä (valo1) vihreä valo kestää pitempään kuin Sofianlehdonkadun jatkeella olevan pysäytysviivan (valo2) vihreä valo. Näin ollen näiden pysäytysviivojen välillä ei ole vihreää aaltoa vaan liikenne pysäytetään tarkoituksellisesti Sofianlehdonkadun jatkeen pysäytysviivan (valo2) kohdalle. Sen sijaan Sofianlehdonkadun jatkeen pysäytysviivan (valo2) ja Mäkelänkadun risteyksen (valo3) välillä vihreiden päättymishetkien välinen aikaero on useita sekunteja. Välin ehtii ajaa ihan normaalilla nopeudella ellei liikenne jostain syystä ole edestä tungostunut.
     Miksi sitten Kalervonkadun pysäytysviivan (valo1) ja Sofianlehdonkadun jatkeen pysäytysviivan (valo2) välillä ei ole vihreää aaltoa. Syy on selvä: Koskelantien vihreä valo Mäkelänkadun risteyksessä on paljon lyhyempi kuin Kalervonkadun risteyksessä. Toisaalta taas Kalervonkadun risteyksessä kannattaa käyttää pitkää vihreää Koskelantien suunnalle, jotta Koskelantien bussit pääsisivät pysäkille ja ovat sitten valmiit lähtemään kun vihreä valo uudelleen syttyy.

1.8.2003
Jalankulkijoille punaisen ajan sekuntilaskuri
Kööpenhaminen Nutorvetilla (Strögetin risteyksessä) on otettu käyttöön LED-opastimen lisävarusteena numeronäyttöinen sekuntilaskuri. Se näyttää aikaa punaisen valon jakson loppuun asti (muistaakseni vuorottelu ko. risteyksessä oli 15 s).

Ehdottaisin samanlaista ratkaisua kokeiltavaksi jossakin Helsingin vilkkaassa jalankulkuristeyksessä, jossa tapahtuu paljon punaista päin kävelyä. Sopivia paikkoja voisivat olla esimerkiksi Pohjoisesplanadin jalankulkuvalot Mikonkadun kohdalla)

Vastaus: Muuttuvat numeronäytöt, jotka osoittavat jalankulkijoille montako sekuntia kestää vihreän valon syttymiseen, sopivat vallan mainiosti aikaohjauksella toimiviin liikennevaloihin. Näissä valoissa voidaan aina tietää jäljellä olevan punaisen ajan pituus. Tämäntyyppisiä liikennevaloja onkin Kööpenhaminassa paljon käytössä.

Sen sijaan jos liikennevalot toimivat ajantasaisesti, punaisen valon pituuden ennustaminen on vaikeaa - esimerkiksi viime hetkellä käynnistyvä ratikan etuus saattaa pidentää jalankulkijan punaista valoa 1-30 sekuntia. Niinpä jalankulkijan näkökulmasta numeronäyttö tuntuu silloin toimivan vähintäänkin eriskummallisesti - näytön lukemat alenivat ensin normaalisti lukemaan viisi, jonka jälkeen näyttö pysähtyy. Vasta kun ratikka on ohittanut valot, laskuri lähtee uudelleen liikkeelle ja saavuttaa nollan, jolloin jalankulkijan vihreä valo syttyy.

Ilman joukkoliikenne-etuuksiakin numeronäytön käyttö olisi hankalaa. Autoliikenteen vihreän pituus voi vaihdella esimerkiksi 5 ja 50 sekunnin välillä sen mukaan, miten paljon autoja on tulossa. Mikä olisi silloin numeronäytön käyttötapa; lähdetäänkö lukemaa laskemaan 50 sekunnista alaspäin ja jos autojen vihreä päättyykin odotettua aikaisemmin, esimerkiksi jo 20 sekunnin vihreän jälkeen, niin voiko näyttö hypätä suoraan nollaan vai jatketaanko autojen vihreää vain sen takia, että numeronäyttö saataisiin toimimaan ilman hyppäyksiä?

Näistä syistä jalankulkijan numeronäytön käyttö Helsingissä ja monissa muissa kaupungeissa, joissa liikennevalot yrittävät seurata mahdollisimman hyvin liikenteen vaihteluja, ei ole oikein luontevaa. Uskomme, että numeronäytöstä aiheutuisi enemmän sekaannusta kuin hyötyä. Toki joissakin erikoispaikoissa, joissa jalankulkijan punainen valo on poikkeuksellisen pitkä, numeronäyttö saattaa puolustaa paikkansa. Nykyinen liikennevaloja koskeva lainsäädäntömme ei kuitenkaan anna mahdollisuutta sen käyttöön ilman liikenneministeriön myöntämää poikkeuslupaa.

31.7.2003
Vihreä aalto molempiin suuntiin lisäämään turvallisuutta
Ehdotan, että turvallisuutta parannettaisiin enemmän lisäämällä vihreitä aaltoja pääulosmenoteille, jossa tasainen liikennevirta vähentäisi turhautumista ja päästöjä ja lisäisi turvallisuutta. Tätä on kokeiltu, mutta kaksisuuntaisille teille ei kuulemma onnistuta vihreitä aaltoja laskemaan.

Koska useimmilla ulosmenoteillä (esim. Mannerheimintie, Huopalahdentie jne.) on jalankulkijoilla välikorokkeet eikö eri suuntien liikennevaloja voisi suunnitella riippumattomina toisistaan kahtena yksisuuntaisena katuna?

Jos tähän ei haluta lähteä, eikö voisi kuvitella ainakin antavan vihreän aallon kello neljän ruuhkaan kaupungista pois pyrkiville, jotta saasteet saataisiin minimoitua?

Itse liikun julkisilla ja asun Meilahdessa, mutta myös raitiovaunut ja bussit jäävät liikennevaloihin ärsyttävästi junnaamaan.

Vastaus: Jos jalankulku ohjataan kadun ylitse kahdessa vaiheessa ja useimmissa pienemmissä risteyksissä sallitaan sivusuunnalta vain oikeaan kääntyminen, niin vihreä aalto kyllä saadaan toimimaan samaan aikaan molempiin ajosuuntiin - lisää aiheesta. Emme kuitenkaan usko, että helsinkiläisten enemmistö olisi valmis ohjaamaan liikennevaloja tällä tavalla.

Ja ruuhka-aikana on liikkeellä myös erityisen paljon jalankulkijoita, joten silloin jalankulun yhtenäinen ylitys on entistä tärkeämpää.

Busseista vasta linjalla 23 ja 16 (silläkin vain osassa risteyksiä) on joukkoliikenteen etuudet. Linjoille 14 ja 18 etuudet tulevat tänä vuonna. Ratikoilla on etuudet lähes kaikilla linjoilla Toisaalta ei etuuskaan takaa busseille tai ratikoille aina vihreää valoa liikennevaloissa, mutta se kuitenkin vähentää rutkasti tarpeettomia viivytyksiä - lue lisää etuuksien toiminnasta.

Sen verran etuudet auttavat, että bussilla 23 saavutettiin etuuksien avulla yli 6 minuutin aikasäästö kierrosta kohden. Etuutta ei anneta busseille ja ratikoille, jotka ajavat edellä aikataulusta. Tosin toistaiseksi etuus annetaan vielä kaikille, mutta heti kun etuus ja aikataulu saadaan luotettavasti liitettyä toisiinsa, etuajassa ajavat jäävät ilman etuutta - lisää tietoja Helmi etuuksien vaikutuksista


26.6.2003
Itämerenkadulta oikeaan on turha punainen nuoli

Kun tulet Itämerenkatua idästä ja haluat kääntyä oikealle Länsisatamankadulle, näyttää valot punaista oikealle vaikka eteenpäin on vihreät ja jalankulkijoille valot punaisella. Miksiköhän näin?

Vastaus: Risteyksen liikennevalo-ohjauksessa on turvallisuuden takia estetty Itämerenkadulta oikeaan kääntyminen samaan aikaan kun on mahdollista kääntyä Itämerenkadulta vasemmalle. Vaikka Länsisatamankadulla onkin kaksi poistuvaa kaistaa ja oikealta ja vasemmalta kääntyvät autot voisivat ajaa samaan aikaan, niin risteyksen muoto ja erityisesti pitkälle ulottuva koroke johtaa vasemmalle kääntyvän auton helposti samalle kaistalle kuin oikeaan kääntyvä ja kolari on valmis!

19.6.2003
Vihreiden varoaika nollaan

Helsingin liikennevaloissa käytetään parin sekunnin mittaista varoaikaa risteyksissä autoilijoille valojen vaihtuessa viheistä punaisille. Tämän autonkuljettajat ovat oppineet ja monet ajavat sen vuoksi tahallaan päin punaista 'vanhoilla vihreillä'. Tästä on seurannut kaupungissamme kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joissa jalankulkija on jäänyt alle noudattaessaan vihreää jalankulkuopastetta.
 
Yhdysvalloissa ei käytetä varoaikaa liikennevaloissa valojen vaihtuessa vihreiltä punaisille. Autoilijoiden on pakko noudattaa siellä liikennevaloja, koska niiden noudattamatta jättämisestä seuraa kolareita risteävän liikenteen autojen kanssa.

Jos haluamme vähentää jalankulkijoiden kuolemia risteyksien suojateillä, niin tämä käy päinsä  poistamalla autoilijoiden varoaika valojen vaihtuessa vihreiltä punaisille. Liikennevalojen tarkempi noudattaminen parantaa myös autoilijoiden turvallisuutta. Tietenkin muutos on myös tiedotettava autoilijoille.


Vastaus: Aina silloin kun liikennevaloissa tapahtuu näyttäviä yhteenajoja, toivotaan liikennevalojen suoja-aikoja muutettavan - toiset haluavat niitä pidentää ja toiset taas lyhentää. Ja molemmilla osapuolilla on varmasti vakaa tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta.

Liikennevalojen suoja-ajat perustuvat toisaalta ajodynaamisiin laskelmiin ja toisaalta risteyksen laajuuteen sekä risteyksen eri ajosuuntien välisiin etäisyyksiin. Niinpä isoissa risteyksissä ja suurilla ajonopeuksilla suoja-ajat ovat pitemmät kuin pienissä risteyksissä ja 40 km/h nopeusrajoitusalueella. Sama näkyy myös suoraan ajavan liikenteen keltaisen valon pituudessa: nopeusrajoituksella 70 km/h keltainen valo on 5 sekuntia, 60 km/h 4 sekuntia ja 50 km/h 3 sekuntia. Tätä käytäntöä noudatetaan kaikkialla Suomessa.

Myös Yhdysvalloissa käytetään varo- eli suoja-aikaa  liikennevalojen eri suuntien vihreiden aikojen välissä kuten myös keltaista aikaa vihreän ja punaisen valo-opasteen välissä. Samanlaista keskustelua siellä tunnutaan käytävän liikennevalojen noudattamisesta kuin Suomessakin. Katso vaikka tästä ja tästä. Sen sijaan Yhdysvalloissa kuten eräissä Euroopan maissa ei käytetä punaisen ja vihreän valon välissä punakeltaista aikaa. Suomessa punakeltainen oli ennen kaksi sekuntia, mutta nykyään se on yleisesti yhden sekunnin pituinen.

Liikennevalojen kannalta on olennaista, että autoilijat toimivat lainsäädännön heille asettamin velvoittein. Perusohjeet ovat yksinkertaistettuna selkeät: punaisella pysähdytään, keltaisella jarrutetaan ja vihreällä ajetaan. Näiden ohjeiden noudattaminen takaa meille kaikille varmasti parhaan turvallisuuden.

24.4.2003
Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyksen oikealle kääntyvät autot

Mittani on nyt tullut todella täyteen. [...] Sekä Mäkelänkatu että Sturenkatu ovat vilkasliikenteisiä katuja. Jalankulkija joutuu seisomaan liikennevaloissa pitkään. Tämä ei minua  vähemmässäkään määrin häiritse. MUTTA. Ennen pitkää liikennevalo vaihtuu  vihreäksi ja jalankulkija lähtee ylittämään katua. SAMAAN AIKAAN Mäkelänkadulta lähtee autojen virta ylittämään suojatietä vasemmalle [po. oikealle] Sturenkadulle. Vihreä valo siis palaa jalankulkijalle mutta hän joutuu  pysähtelemään ohi ajavien autojen takia ts. kulkemaan suojatiellä henkensä  kaupalla. MISTÄ TÄMÄ JOHTUU?

Vastaus: On aivan totta, että liikennevaloissa kääntyvät autoilijat toimivat usein piittaamattomasti ja saattavat jopa ryöstää suojatietä kulkevilta jalankulkijoilta heille kiistattomasti kuuluvan oikeuden ylittää katu vihreän valon aikana ilman häiriöitä. Tästä syystä silloin tällöin esitetäänkin, että eikö liikennevaloja voitaisi säätää siten, että vihreän valon palaessa olisi aina kulkumahdollisuus ilman samanaikaista muuta liikennettä. Onpa saman toivomuksen esittänyt muutama autoilijakin perustellen sitä, että jalankulkijat - erityisesti ruuhka-aikoina hidastavat heidän ajoaan.

Ajatus liikennevalojen ohjauksesta ylipäänsä siten että jalankulkijan vihreän valon aikana ei olisi samanaikaista kääntyvää liikennettä, ei mielestäni kuitenkaan toimisi käytännössä. Se johtaisi sekä jalankulkijoiden että autojen vihreän valon lyhentymiseen ja punaisen valon pidentymiseen. Niinpä jalankulkijan jo nyt varsin pitkät odotusajat punaisen valon takana kasvaisivat monin paikoin aivan kohtuuttomiksi.

Tästä on olemassa varsin hyvä esimerkki: Eläinmuseon edustalla olevat liikennevalot. Niitä yleisesti pidetään Helsingin huonoimpina liikennevaloina tai ainakin saamme niistä jatkuvasti moitteita siitä, että odotusajat monella suojatiellä ovat kohtuuttoman pitkät. Pitkiin odotusaikoihin on selkeä syy, sillä risteyksen muodon takia monella suojatiellä jalankulkijalle joudutaan näyttämään punaista valoa vain sen takia, että jokin auto saattaa ajaa suojatien suuntaan. Niinpä risteyksessä kävelläänkin vasten punaista valoa aika suruttomasti.

Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyksen liikennevalot ovat toimineet samalla tavalla jo vuodesta 1964 alkaen. Mäkelänkadun suuntaisella Sturenkadun ylittävällä suojatiellä jalankulkijalla on aina ollut vihreä samaan aikaan kuin Mäkelänkadulta pohjoisesta oikeaan kääntyvällä liikenteellä - tulkitsen, että olette tarkoittaneet näitä autoja, vaikka viestissänne puhutte autojen virrasta,  joka lähtee ylittämään suojatietä vasemmalle, koska etelästä tultaessa vasemmalle kääntyminen Sturenkadulle on kielletty ja pohjoisesta vasemmalle kääntyvä liikenne ainakin jalankulkijan vihreän alussa on varsin vähäistä.

Olisi toki teknisesti mahdollista toteuttaa liikennevalojen ohjaus esittämällänne tavalla. Silloin liikennevaloihin liitettäisiin kokonaan uusi vaihe, jonka aikana Sturenkatua ylittäville jalankulkijoille näytettäisiin vihreää valoa ja kaikelle autoliikenteelle punaista valoa. Tämän seurauksena sekä jalankulkijoiden että autojen odotusajat punaisen valon takana lisääntyisivät kuten myös autoliikenteen aiheuttamat pakokaasu- ja meluhaitat.

Selvitimme myös mahdollisuuden ohjata Mäkelänkadulta oikeaan kääntyvä liikenne uudella nuoliopastimella samaan aikaan kuin raitiovaunu kääntyy Mäkelänkadulta oikeaan Sturenkadulle. Silloin Mäkelänkadun nykyinen bussikaista jouduttaisiin poistamaan tai siirtämään keskikaistalle ja varaamaan oikeanpuoleisin kaista vain oikeaan kääntyvälle liikenteelle. Aika ajoin oikeaan kääntyvän liikenteen määrä on kuitenkin niin suuri, että Sturenkadun Paavalin kirkon suunnasta tulevan liikenteen määrää jouduttaisiin lisäksi rajoittamaan.

Kaiken kaikkiaan oman käsitykseni mukaan ehdotuksenne aiheuttaisi sen verran mittavia ja vaikutuksiltaan hankalasti arvioitavissa olevia uusia liikennejärjestelyjä tai sitten se johtaisi kaikkien - niin auto- että jalankulkuliikenteen - kannalta liikenteen nykyistä huonompaan sujuvuuteen. Tästä syystä en toistaiseksi pidä sitä toteuttamiskelpoisena. Ehdotuksenne tuoma etu olisi tietysti se, että jalankulkija voisi ylittää kadun eri aikaan kuin kääntyvät autot, mutta se ei mielestäni riitä kattamaan järjestelystä kokonaisuudessaan aiheutuvia haittoja. Toinen vaihtoehto olisi tietysti rajoittaa keskustaan tulevaa autoliikennettä, jolloin myös esittämänne ratkaisu olisi yksi hyvä keino tämänkaltaiseen tavoitteeseen pääsemiseksi.

Mielestäni tässä tapauksessa kuten liikenteessä yleensäkin, pitäisi päästä hyvään yhteispeliin jalankulkijoiden ja autoilijoiden kesken nykyisen liikennesääntöjen puitteissa ja ilman että kukaan joutuu tuntemaan oloaan huolestuneeksi. Vain tällä tavalla liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta rakennetaan kestävällä tavalla.


28.3.2003
Metsäläntien ja Veturitien risteyksen keltavilkutus

Useana aamuna ovat Metsäläntien ja Veturitien risteyksen liikennevalot olleet pois päältä. Miksi?

Vastaus:  Metsäläntien ja Veturitien liikennevalot ovat olleet vikojen takia viime viikkoina seitsemän kertaa pois toiminnasta. Kaikki viat ovat aiheutuneet liikennevalolamppujen rikkoutumisista. Lamppuvikoja on ollut seuraavina päivinä:
 

Liikennevalolamput vaihdetaan risteyksessä kahdesti vuodessa. Syksyllä vaihdetut lamput eivät ole olleet riittävän laadukkaita, koska niitä on rikkoutunut tavallista useammin. Tilanne korjaantuu kuitenkin pian, koska lamppujen kevätvaihto käynnistyy aivan lähiviikkoina.

20.3.2003
Mannerheimintien ja Korppaanmäentien risteyksen ruuhkat

Valittaisin Mannerheimintieltä Korppaanmäentielle johtavan risteyksen valo-ohjauksesta. Vaikka olisin ainoa keskustasta päin tuleva autoilija odottamassa vasemmalle kääntymistä [..], en juuri koskaan pääse läpi vihreän palaessa. [..] Näin nopeaa vaihtoa en ole havainnut missään muualla.

Vastaus: Olemme useaan otteeseen seuranneet Mannerheimintien ja Korppaanmäentien risteyksen liikennevalojen toimintaa, viimeksi viime viikon perjantaina klo 15.20-16.20.

Emme ole havainneet toteamaanne ilmiötä vaan joka kerta kaikki Mannerheimintieltä vasemmalle Korppaanmäentielle kääntyvät autot pääsivät vihreällä läpi. Yhtään autoa ei jäänyt jonoon. Autoja oli keskimäärin 2-3, mutta joskus jonossa oli neljäkin autoa.

Risteyksessä käynnissä olevat työmaan aiheuttamat liikennejärjestelyt ovat toki voineet hetkellisesti vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen, mutta tällöinkin eniten haittaa on koitunut vastakkaiselle suunnalle eli Mannerheimintieltä vasemmalle Koroistentielle kääntyvälle liikenteelle. Tämä suunta on ajoittain kärsinyt työmaasta, mutta tällä hetkellä tilanne lienee jo paranemaan päin.

16.2.2003
Lapinlahdenkadun ja Kampin bussitunnelin risteykseen etuudet louheenajossa oleville kuorma-autoille

Toivoisin, että [..] minimoidakseen Kampin rakennustyömaan kivikuljetuksista taloyhtiöille ja sen asukkaille syntyviä haittoja. [..] vaaditte [..] liikennevalojärjestelmän, joka pitää valot vihreinä raskaille autoille.

Vastaus: Huoli louheenajossa olevien kuorma-autojen pysähtymisestä ja liikkeellelähdöstä Lapinlahdenkadun liikennevaloissa ja siitä aiheutuvasta tärinähaitasta viereisille rakennuksille on ymmärrettävä.

Liikennevaloihin on täysin mahdollista asentaa kuvaamanne järjestelmä - vastaavia on jo käytössä muualla tosin muissa tarkoituksissa. Asennuksesta aiheutuu kuitenkin kustannuksia, jotka tulisivat rakennusurakoitsijan maksettavaksi:

• kaksi mikroaaltolähetintä 10 000 €
• asennus (mahdollisesti yhden pylvään rakentaminen) 6 000 €
• kuorma-autojen tunnistuslaitteet sekä muut lisäkustannukset 1 000 €

Lisäksi kustannuksia aiheutuu liikennevalojen ohjauskojeen vaihdosta 15 000 €, joskin tämän kaupunki on itse valmis maksamaan, koska liikennevalojen ohjauskoje on joka tapauksessa uusimisen tarpeessa lähivuosina.

Tietojemme mukaan louheenajo on kuitenkin jo suurimmaksi osaksi tehty. Tästä syystä emme enää näe kovin suurta tarvetta ryhtyä keskustelemaan urakoitsijan kanssa esittämänne laitteiston hankkimiseksi tai edes sen suunnittelemiseksi. Parhaimmassakaan tapauksessa laitteisto ei enää ehdi käyttöön ennen louheenajon päättymistä