Liikennevalojen ohjaustavat yöliikenteessä
Yhteenkytkettyjen eli kansankielellä
vihreän aallon
liikennevalojen ajoitusten säädöllä voidaan monin paikoin parantaa
liikenteen sujuvuutta, joskin
vihreän aallon suunnitteluun liittyvät
luonnonlait ovat yhä voimassa.
Jos yöajan valoajoituksiin
voidaan liittää jalankulkijoiden painonappien käyttö vihreän
aallon kannalta tärkeimmissä risteyksissä, niin liikenteen
sujuvuutta saadaan ratkaisevasti parannettua. Yöaikana nappien käytölle on perusteita
jalankulkijoiden vähäisen määrän takia varsinkin silloin kun sillä
saavutetaan selkeitä hyötyjä autoliikenteelle.
Erillisohjauksen käyttö liikennevaloissa tuottaa
vähäisimmät viivytykset yksittäisissä risteyksissä. Sen sijaan
kantakaupungissa, joissa risteysvälit ovat lyhyet ja liikennettä
kohtalaisesti myös yöaikana, erillisohjaus aiheuttaa enemmän
viivytyksiä ja pysähdyksiä kuin kytketty ohjaustapa.
|
Liikennevalojen ohjaustapa
vaikuttaa voimakkaasti liikenteen sujuvuuteen erityisesti
yöaikana.
Kytketty valo-ohjaus, jossa
liikennevalojen toiminta on riippuvainen naapuriristeyksien
liikennevalojen toiminnasta. Pääkatua ajavan liikenteen sujuvuus
on hyvä tai tyydyttävä ainakin toisessa ajosuunnassa.
Vastakkaisessa ajosuunnassa sujuvuus voi olla huonompi, koska
vihreää aaltoa ei yleensä saa muodostetuksi molempiin ajosuuntiin
samaan aikaan. Sivusuunnan liikenne voi liikennevalojen kiinteän
kiertoajan takia joutua odottamaan vihreää valoa pitempäänkin.
Erillinen valo-ohjaus, jossa
kukin liikennevaloristeys toimii itsenäisesti. Näin liikenteelle
aiheutuu kokonaisuudessaan vähemmän viivytyksiä kuin
yhteenkytketyssä ohjauksessa. Jos sivukadun liikenne on runsasta,
pääkadun liikenteelle aiheutuu kuitenkin enemmän pysähdyksiä
Jalankulkijan näkökulmasta
erillinen valo-ohjaus on joustava, jos hänen ei tarvitse käyttää
painonappeja. Muuten hyöty kuluu painonappien käytöstä aiheutuvaan
vaivaan.
Liikennevalojen keltavilkkuohjaus
tuottaa pienimmät odotusajat ja pääsuunnilla myös vähimmät
pysähdykset. Keltavilkun heikkoutena on sen sijaan sen
vaarallisuus – keltavilkun aikana risteämisonnettomuudet
lisääntyvät voimakkaasti erityisesti laajoissa risteyksissä ja
”pimeissä kulmissa” normaaliin "kolmivärivalo-ohjaukseen"
verrattuna. |
|
LEPOTILA
Yöajan liikenteen valo-ohjauksessa käytetään käsitettä lepotila.
Sillä tarkoitetaan erillisesti toimivien liikennevalojen tilaa, jossa
yhtään autoa tai jalankulkijaa ei ole risteyksessä odottamassa saati
sitten edes lähestymässä risteystä. Lepotila voidaan toteuttaa monella tavalla.
Näistä yleisimmät ovat seuraavat:
-
Pääkadun lepovihreä
Pääkadun liikenteelle näytetään vihreää ja sivukaduille punaista valoa.
Tämä on erillisohjattujen liikennevalojen yleisin lepotila Helsingissä.
Lepotila korostaa pääkadun tärkeyttä. Sivukadun autot saavat vihreän valon
yleensä 5-8 sekunnin kuluttua siitä kun ilmaisin on havainnut auton. Jos
ilmaisin on noin 60 merin etäisyydellä risteyksestä, sivukadun auto pääsee
ajamaan risteykseen vain hieman nopeuttaan alentaen.
-
Kokopunainen lepotila
Risteyksen kaikki opastimet näyttävät punaista valoa lepotilassa.
Vihreä valo syttyy heti kun risteystä lähestyvä auto havaitaan
ilmaisimella eikä risteyksessä ole samanaikaista muuta liikennettä.
Kokopunaista lepotilaa käytetään Helsingissä risteyksissä, joissa ei ole
selkeää pääsuuntaa ja jotka ilmaisinvarustuksensa takia ovat siihen
soveliaat, esimerkiksi Laajasalontien ja Koirasaarentien risteyksessä.
Kokopunaisen lepotilan käytön ehdoton vaatimus on, että jokaisen
tulosuunnan ensimmäinen ilmaisin on riittävän kaukana risteyksestä. Muuten
kuljettajat oppivat ajamaan liian luottavaisesti kohti punaista valoa ja
sen kerran kun valo ei sitten vaihdukaan normaaliin tapaan, he eivät enää
ehdi pysähtyä vaan joutuvat ajamaan vasten punaista valoa tuhoisin
seurauksin.
-
Viimeisin vaihe lepotilana
Viimeinen vaihe on harvinainen lepotilavaihtoehto. Sillä tarkoitetaan
liikennevalojen toimintaa, jossa kunkin suunnan vihreää valo jatkuu niin
pitkään kunnes toisesta suunnasta tuleva auto pyytää ilmaisimen avulla
oman suuntansa vihreäksi. Viimeistä vaihetta ei Helsingissä ole tällä
hetkellä käytössä yhdessäkään risteyksessä.
Paras lepotila on riippuvainen liikenteen
jakautumasta ja risteyksen muodosta. Yleisesti voidaan sanoa, että
kokopunainen lepotila tuottaa liikenteelle pienimmät viivytykset.
Kuitenkin pääkadun vihreällä lepotilalla päästään lähes yhtä hyviin
tuloksiin kunhan pääkadun suunnassa ensimmäinen ilmaisin on riittävän
etäällä.
Sellaista ohjaustapaa, josta ei aiheutuisi liikenteelle
viivytyksiä ja pysähdyksiä, ei ole. Usein väitetään, että kokopunainen
olisi sellainen ohjaustapa. Tutkimusten mukaan kokopunainen ohjaustapa ei
kuitenkaan ole sen edullisempi kuin Helsingissä yleisesti käytetty
ohjaustapa, jossa pääkadulla on automaattisesti vihreä valo, edellyttäen
että ilmaisu lähestyvästä autosta saadaan riittävän kaukaa.
|
