LIIKUNTALAUTAKUNTA

KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSIÄ

Lilk

2005-48, 2005-185

Khs 2005-2322, 2006-101, 2006-24, 2005-2680, 2005-2693, 2006-44, 2006-201, 2006-204, 2005-1475

ESITTELIJÄ Kaupunginkanslia on lähettänyt liikuntalautakunnalle kaupunginvaltuuston päätösluetteloja ja niihin liittyviä kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksiä tiedoksi seuraavasti:

3.1 KAUPUNGINVALTUUSTO 1.2.2006/3-2006

Kaupunginhallitus 6.2.2006, 161 §: päätösten täytäntöönpano.

Kaupungin kaikkia lauta- ja johtokuntia koskee päätösluettelon asiat 3 ja 7 sekä liikuntatoimen toimialaan liittyy päätösluettelon asia 6.

3.1.1 Asia 3/1.2.2006, 28 §

18.1.2006 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2006 - 2008.

Lilk
Khs 2005-2322

Kaupunginvaltuusto päätti, korostaen erityisesti esimiestyön ja henkilöstön jaksamisen merkitystä, hyväksyä kaupungin henkilöstövision ja henkilöstöstrategian vuosille 2006–2008 seuraavasti:

Henkilöstövisio

- Monipuolisten mahdollisuuksien Helsinki on työnantajana vetovoimainen, kilpailukykyinen ja dynaaminen.

- Henkilöstömme tekee yhteiskunnallisesti tärkeää työtä.

- Henkilöstömme on osaavaa, uudistumiskykyistä ja hyvinvoivaa.

- Tuotamme yhdessä tasokkaita palveluja taloudellisesti.

Henkilöstöstrategia

1 Henkilöstöresurssit varmistetaan määrällisesti ja laadullisesti

1.1 Ennakoidaan henkilöstötarpeiden muutokset

1.2 Huolehditaan vakinaisen henkilöstön palvelussuhdeturvasta

1.3 Edistetään henkilöstön liikkuvuutta

1.4 Huolehditaan henkilöstön suorituskyvystä ja työhyvinvoinnista

1.5 Parannetaan kaupungin mainetta työnantajana

2 Osaamisella rakennetaan kaupungin menestystä

2.1 Organisaatiokulttuuri ja johtaminen rakennetaan oppimista ja innovatiivisuutta edistäväksi

2.2 Jatkuva oppiminen, tietämyksen jakaminen ja osaamisen ar-viointi tehdään osaksi arkea

3 Kannustava palkitsemisjärjestelmä on kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen

3.1 Palkitsemisjärjestelmä on monipuolinen, kilpailukykyinen sekä strategisen ja yksilöllisen palkitsemisen mahdollistava

3.2 Palkkaus perustuu tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin

3.3 Tulospalkkiojärjestelmä on keskeinen strategisen palkitsemisen väline

4 Muutostilanteet hallitaan osallistumisella ja yhteistoiminnalla

4.1 Osallistumisella ja yhteistoiminnalla varmistetaan koko henkilöstön sitoutuminen strategioihin ja tavoitteisiin

4.2 Kehitetään vuorovaikutteista johtamista ja organisaation osaa-mista aktiivisen ja rakentavan osallistumisen lisäämiseksi

Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat toivomusponnet (suluissa äänestyksen pohjana olleen yhdistelmän mukainen numero):

1 (1)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että henkilöstötilinpäätösten lisäksi henkilöstöstrategian toteutumisesta raportoidaan valtuustokauden päätösseminaarissa vuonna 2008. (Risto Rautava, äänin 47–0)

2 (3)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki
tukee esimiesten kouluttamista henkilöstöjohtamiseen,
talouden seurantaan ja työhyvinvointiasioihin. (Tarja Tenkula, äänin 61–0)

3 (4)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki kiirehtii työsuhdelipun tarjoamista työntekijöilleen. (Tarja Tenkula, äänin 66–0)

4 (9)

Kaupunkivaltuusto edellyttää, että eläkkeelle Helsingin kaupungissa jäävien työelämäkokemuksen ja ‑tiedon siirtämiseen nuoremmille työntekijöille kehitetään toimivia välineitä. (Sirpa Puhakka, äänin 72–0)

		5 (10)	Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sijaisten palkkaamista työntekijöiden poissaoloja korvaamaan tehostetaan kehittämällä omaa varahenkilöjärjestelmää. (Sirpa Puhakka, äänin 59–0)
		6 (14)	Kaupunginvaltuusto edellyttää, että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä otetaan työpaikkakoulutukseen kaupungin hallintokunnissa ja että heille annetaan mahdollisuus osallistua työn ohella sellaiseen pätevöittävään suomen ja ruotsin kielen koulutukseen, jota työ edellyttää. (Birgitta Dahlberg, äänin 83–0)

7 15)

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen selvittävän eri henkilöstöryhmien työterveyshuollon riittävyyttä. (Pekka Reinikainen, äänin 68–0)

8 (20)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin tasa-arvoisen palkkapolitiikan saavuttamiseksi toteuttamalla hallintokuntien rajat ylittävää palkkaohjelmien yhtenäistämistä sekä työtehtävien vaativuuden arviointia ja vertailua. (Johanna Sumuvuori, äänin 55–0)

9 (21)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupungin henkilöstöstrategian ja henkilöstövision valmistelussa otetaan jatkossa huomioon myös maahanmuuttajien työelämään rekrytoimisen ja sopeuttamisen tarpeet. (Johanna Sumuvuori, äänin 83–0)

10 (22)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin työntekijöille tarjottavan henkilöstöliikunnan lisäämisestä laaditaan suunnitelma, jossa selvitetään myös henkilöstöliikunnan vaikutukset työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen. (Mari Puoskari, äänin 48–0)

11 (25)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki selvittää mahdollisuuden tarjota kaupungin työntekijöille kulttuuripalveluiden alennuskorttia. (Laura Kolbe, äänin 60–1)

12 (27)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kannustaa eri tavoin tupakoivien työntekijöidensä tupakoimattomuutta. (Kimmo Helistö, äänin 74–0)

Kaupunginhallitus päätti, että henkilöstöstrategia 2006–2008 toteutetaan tämän asian liitteenä olevan toimenpideohjelman mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa henkilöstökeskusta yhdessä virastojen ja laitosten kanssa huolehtimaan toimenpideohjelman toteuttamisesta.

3.1.2 Asia 6/1.2.2006, 28 §

VUONNA 2005 KÄYTTÄMÄTTÄ JÄÄNEIDEN MÄÄRÄRAHOJEN PERUSTEELLA MYÖNNETTÄVÄT YLITYSOIKEUDET VUODEN 2006 TALOUSARVIOON.

Lilk
Khs 2006-101

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kaupunginhallituksen, kaupungin-kanslian, talous- ja suunnittelukeskuksen, Finlandia-talon, pelastuslautakunnan, opetuslautakunnan, ammattikorkeakoulun hallituksen, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, sosiaa-lilautakunnan, terveyslautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, rakennuslautakunnan, liikuntalautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan ylittämään vuoden 2006 talousarvion jäljempänä olevilla kohdilla olevia määrärahoja seuraavasti:

Luku/kohta		euroa

1 04 02	Khn käyttövarat	23 000
1 13 01	Talous- ja suunnittelukeskus	340 000
1 39 03	Keskitetty atk-toiminta	1 300 000

2 11	Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ‑lautakunta	380 000

5 11 01	Sosiaalivirasto, hallinto- ja kehittämiskeskus	20 000

	Käyttötalousosa yhteensä	2 063 000

8 01	Kiinteä omaisuus

8 01 02	Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet	15 051 900

8 02	Talonrakennus

8 02 01	Sosiaalitoimen rakennukset	8 494 000
8 02 02	Terveyskeskuksen rakennukset	4 425 000
8 02 03	Muut tilakeskuksen hankkeet	8 329 000
8 02 06	Opetusviraston rakennukset	100 000

8 03	Kadut, liikenneväylät ja radat

8 03 08	Kadut, uudisrakentaminen	1 687 000
8 03 09	Kadut, perusparantaminen ja liikennejärjestelyt	425 000
8 03 11	Yhteishankkeet Ratahallintokeskuksen kanssa	50 000
8 03 13	Muut kadunpidon investoinnit	825 000
8 03 14	Lähiörahastosta rahoitettavat kohteet	300 000

8 06	Puistorakentaminen

8 06 08	Uudet puistot	175 000
8 06 11	Kamppi–Töölönlahti-alueen puistot	50 000


8 07	Liikuntapaikat

8 07 08	Liikuntapaikkojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannukset	1 470 000
8 08 09	Rastilan leirintäalue	20 000

8 09	Irtaimen omaisuuden perushankinta

8 09 02	Talous- ja suunnittelukeskus	1 942 000
8 09 04	Kaupunginkanslia	35 000
8 09 05	Finlandia-talo	50 000
8 09 06	Pelastuslaitos	1 060 000
8 09 12	Rakennusvirasto	540 000
8 09 14	Opetusvirasto	865 000
8 09 15	Ammattikorkeakoulu	70 000
8 09 19	Kirjastotoimi	450 000
8 09 21	Kaupunginmuseo	75 000
8 09 30	Sosiaalitoimi	1 273 000
8 09 31	Terveydenhuolto	2 210 000
8 09 35	Kaavoitus	285 000
8 09 36	Kiinteistöt	163 000
8 09 37	Rakennusvalvonta	38 000

8 22	Arvopaperit

8 22 07	Musiikkitalo	3 000 000

8 29	Muu pääomatalous
8 29 03	Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet	3 637 900

	Investointiosa yhteensä	57 095 800

9 01 02	Muu antolainaus, Khn käytettäväksi	9 700 000

	Rahoitusosa yhteensä	9 700 000

3.1.3 Asia 7/1.2.2006, 28 §

VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN VALMISTELUA KOSKEVA LÄHETEKESKUSTELU.

Lilk
Khs 2006-24

Kaupunginvaltuusto päätti

1 käydä asiasta lähetekeskustelun,

2 merkitä keskustelun tiedoksi ja

3 todeta, että asiasta laadittu keskustelupöytäkirja saatetaan kaupunginhallituksen toimesta lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä.

3.2 KAUPUNGINVALTUUSTO 15.2.2006/4-2006

Kaupunginhallitus 20.2.2006, 250 §: päätösten täytäntöönpano.

Liikuntatoimen toimialaan liittyy päätösluettelon asiat 9 ja 14.

3.2.1 Asia 9/15.2.2006, 50 §

VUODEN 2005 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN ERÄIDEN MÄÄRÄRAHOJEN YLITTÄMINEN SEKÄ ERÄIDEN TOIMINTAKATTEIDEN VAHVISTAMINEN.

Lilk 2005-48
Khs 2005-2680, 2005-2693, 2006-44, 2006-201, 2006-204

Kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa suomenkielisen työväenopiston johtokunnan, ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, liikuntalautakunnan, työterveyskeskuksen, ympäristölautakunnan ja sosiaalilautakunnan ylittämään vuoden 2005 talousarvion määrärahoja seuraavasti:

Lukua / kohtaa		euroa

3 12	Ruotsinkielinen työväenopisto	30 000
3 17 01	Kulttuuriasiainkeskus	45 000
3 43	Työterveyskeskus	70 000
4 37	Ympäristölautakunta	430 000
5 11 01	Hallinto- ja kehittämiskeskus	350 000
5 11 02	Lasten päivähoito	120 000
5 11 03	Lapsiperheiden palvelut	1 120 000
5 11 04	Aikuisten palvelut	2 500 000
5 11 06	Vanhusten palvelut	2 400 000
8 09 17	Irtaimen omaisuuden perushankinta, Suomenkielinen työväenopisto	14 000

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti vahvistaa vuoden 2005 talousarvion

- kohdan 3 41 02, Liikuntatoimi, Rastilan leirintäalue, toimintakatteeksi 94 000 euroa

- luvun 4 08, Hankintakeskus, toimintakatteeksi -520 000 euroa.

3.2.2 Asia 14/15.2.2006, 55 §

VARTIOKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 45056 JA 45069 SEKÄ VIRKISTYS- YM. ALUEIDEN (MYLLYPURON LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11420).

Lilk 2005-185
Khs 2005-1475

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 45. kaupunginosan kortteleiden nro 45056 ja 45069 sekä virkistys-, urheilu-, erityis- ja katualueiden (muodostuvat uudet korttelit nro 45560, 45561 ja 45562) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 2.6.2005 päivätyn ja 10.11.2005 muutetun piirustuksen nro 11420 mukaisena.

EHDOTUS

Lautakunta päättänee merkitä päätösluettelot ja niihin liittyvät päätösten täytäntöönpanopäätökset sekä kaupunginvaltuuston kokouksen 3-2006 asioiden 3, 6 ja 7 kohdalla sekä kokouksen 4-2006 asioiden 9 ja 14 kohdalla tehdyt päätökset sekä kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen 6.2.2006 (161 §) asian 3 kohdalla antaman kehotuksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Mantila Paula, liikuntajohtajan sihteeri, puhelin 310 87721

KAUPUNGINHALLITUKSELLE ANNETTAVA LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA KOILLISEEN HELSINKIIN RAKENNETTAVIKSI ESITETYISTÄ LÄMMITETTÄVISTÄ TEKONURMIKENTISTÄ

Lilk 2006-21

Helsingin kaupunginkanslia on pyytänyt 16.1.2006 päivätyllä kirjeellä liikuntaviraston lausuntoa valtuutettu Antti Vuorelan allekirjoittamasta valtuustoaloitteesta, jossa todetaan, että

”Jalkapalloharrastajien olosuhteet ovat koillisessa Helsingissä surkeat. Jalkapalloharrastajien joukossa on sekä tyttöjä että poikia.

Ongelmat korostuvat talvisin, jolloin kunnollisia harjoitustiloja ei kerta kaikkiaan ole riittävästi.

Lapset ja nuoret joutuvat matkustamaan jopa naapurikuntiin kuten Porvooseen, jossa on lämmitettävä tekonurmi tai Tuusulaan, jossa on jalkapallohalli.

Helsingin kaupungin pitää voida tarjota helsinkiläisille lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia heidän omalla asuinalueellaan.

Jo pelkästään Puistolan Urheilijoissa on noin 700 jalkapallonharrastajaa. Suomen palloliiton Helsingin piiri on selvittänyt, että Puistolan, Malmin ja Kontulan alueella harrastajamäärät ovat Helsingin suurimmat.

UEFA on myöntänyt 30 000 euroa rahaa koillisen Helsingin jalkapallonharrastajien hyväksi. Suomen palloliitolle pitäisi ilmoittaa 28.2.2006 mennessä hankkeesta, johon rahat käytetään. Lämmitettävä tekonurmi voisi olla hyvä kohde UEFA:n avustukselle.

Lämmitettävillä tekonurmilla voidaan pelata jalkapalloa myös talvisin. Lämmitettäviä tekonurmia on käytössä sekä Suomessa että Ruotsissa. Käyttökokemukset niistä ovat hyviä.

Esitän, että koilliseen Helsinkiin rakennetaan lämmitettäviä tekonurmia, joilla turvataan jalkapallon harrastaminen myös talvisin.

Esitän, että tekonurmet toteutetaan Moisiontien hiekkakentälle ja Tapulikaupungin ja Siltamäen liikuntapuistoihin.”

Lausunto on pyydetty antamaan 31.3.2006 mennessä.

ESITTELIJÄ Helsinki on viime vuosina parantanut jalkapalloilijoiden talviharjoittelumahdollisuuksia. Liikuntatoimen hallinnassa on Talin jalkapallohallin lisäksi uudempia ja pienempiä, niin sanottuja juniorijalkapallohalleja Vuosaaressa ja Pajamäessä, johon on lisäksi asennettu Talin käytöstä poistettu tekonurmimatto. Jalkapalloa voi talvisaikaan pelata myös liikuntaviraston hallinnoimassa Myllypuron ylipainehallissa. Yksityiset tahot ylläpitävät Ruoholahden, Arabian - joka poistuu käytöstä - ja Pakilan kuplahallia sekä Paloheinän teräsristikkohallia.

Talvella voidaan harjoitella jalkapalloa lisäksi lämmitettävällä Töölön pallokentän kivituhka- ja juuri uusitulla kumirouhetekonurmikentällä sekä seurojen kanssa yhteisesti toteutetulla Puotilan kivituhkapintaisella kentällä. Muun muassa Talin, Käpylän, ja Tapulin kenttiä pidetään talviaikaan lisäksi aurattuna jalkapalloilua varten. Mahdollisuuksien mukaan lumet poistetaan myös Oulunkylän, Suurmetsän ja Vesalan kentältä sekä Herttoniemen nappulakentältä. Helsingin Jalkapalloklubi rakensi 2005 liikuntatoimen hallinnassa olevalle niin sanotulle Saharan kentälle Töölössä lämmitettävän kumirouhetekonurmikentän jalkapallon talviharjoittelua varten.

Liikuntalautakunta päätti 24.1.2006 esittää kaupunginhallitukselle maa-alueen varaamista perustettavan yhtiön lukuun, jonka tarkoituksena on rakentaa lämmitettävä tekonurmikenttä Oulunkylän liikuntapuistoon. Kenttä on tarkoitus rakentaa syksyllä 2006. Liikuntatoimi on lisäksi harkinnut Talin kivituhkapintaisen jalkapallokentän muuttamista lämmitettäväksi kentäksi ja Jakomäen yleissuunnitelmassa on esitetty paikka jalkapallohallille.

AC Allianssi Juniorit ry:lle on varattu alue jalkapalloiluun käytettävän ylipainehallin suunnittelua varten Myllypuron liikuntapuistoon. Malmin palloseura ry on puolestaan jättänyt Tapanilan hiekkakentälle aluevarausanomuksen lämmitettävän kentän suunnittelua varten. Käpylän liikuntapuistoon on myös vireillä kuplahallin suunnittelu.

Investoinnit jalkapallon pelimahdollisuuksien lisäämiseksi kasvavat harkitusti

Helsingin kaupunki on osoittanut asemakaavassa jalkapallohallin Longinojan alueelle. Liikuntatoimen talousarviossa 2006 ja taloussuunnitelmassa 2007 on määräraha jalkapallohallin rakentamiseksi Myllypuroon, jossa ylipainehalli korvattaisiin pysyvällä rakennuksella.

Valtuustoaloitteessa mainitaan UEFA:n myöntämä 30 000 euron Hatrick avustusmääräraha. Tämä avustus on myönnetty Puistolan Urheilijoille ja se oli alun perin tarkoitettu Puistolan jalkapallohallin tekonurmimaton rakentamiseen. Liikuntatoimi on luopunut hallin rakentamisesta sen korkeiden maanrakennuskustannusten vuoksi, joten avustus on Suomen palloliiton ilmoituksen mukaan käytettävissä tänä vuonna johonkin muuhun hankkeeseen. Liikuntatoimi tulee hakemaan myös Hatrick- avustusta Myllypuron jalkapallohallin tekonurmimattoa varten.

Liikuntatoimen taloussuunnitelmassa 2007 - 2010 on joko Kontulan tai Tapulin liikuntapuiston kentän hiekkatekonurmipäällysteen rakentaminen tekojääradan yhteydessä 2007 - 2008. Tällöin kenttää ei voida lämmittää talvella. Viikin, Kivikon ja Vuosaaren liikuntapuiston pallokenttien rakentaminen alkaa taloussuunnitelman mukaan 2008 ja nämä ovat myös suuria investointeja jalkapallon hyväksi.

Liikuntatoimella on paljon ulkokenttiä ja niitä perusparannetaan jatkuvasti

Helsingin kaupungin alueella on LIPAS -liikuntapaikkojen tietojärjestelmän mukaan noin 400 eritasoista ulkokenttää, joilla voi pelata jalkapalloa. Liikuntatoimen liikuntapaikkavarauksen kautta varattavia erikokoisia jalkapalloiluun soveltuvia kenttiä on 104.

Jalkapallo on lasten ja alle 18 - vuotiaiden nuorten keskuudessa suosituin liikuntamuoto. Iän karttuessa harrastusmuodot muuttuvat, mutta liikuntatoimi pyrkii liikuntapoliittisen ohjelman painotusten ja kuntalaisten tarpeen mukaan rakentamaan uusia ja perusparantamaan vanhoja liikuntapaikkoja. Helsingin kaupungin talouden kiristyttyä on liikuntatoimen hankkeiden toteutusta jouduttu kuitenkin siirtämään investointimäärärahojen pienennyttyä. Liikuntatoimi tulee jatkossa kunkin perusparannushankkeen yhteydessä myös selvittämään luonnonnurmen korvaamisen tekonurmella, koska sen käyttötunnit ovat selvästi suuremmat.

Lämmitettävien tekonurmikenttien käyttökustannukset ovat suuret. Esimerkiksi Töölön pallokentän kahden lämmitettävän kentän (12 390 m²) arvonlisäverottomat kustannukset olivat 2005 noin 61 000 euroa (610 euroa/vrk, 0,049 €/m²/vrk) ja Puotilan liikuntapuiston lämmitettävän pallokentän (3 500 m²) kustannukset 2005 noin 27 000 euroa (270 euroa/vrk, 0,077 €/m²/vrk). Kummankin kentän kulut ovat noin 100 lämmitysvuorokauden ajalta. Kenttien lämmitys lakkaa lämpötilan laskettua alle – 10 ºC:een. Talin jalkapallohallissa on kaukolämmöllä toteutettu lämmitysjärjestelmä, jonka arvonlisäverottomat kaukolämpökustannukset ovat vuodessa noin 16 000 euroa.

Tulevaisuudessa pyritään etsimään toisenlaisia ratkaisuja, jotka ottavat nykyistä paremmin huomioon energiatalouden ja ympäristökysymykset. Teräsrakenteiset hallit ovat selvitysten mukaan energiankulutukseltaan ja ympäristövaikutuksiltaan paras ratkaisuvaihtoehto, mutta niitä rakennettaessa on syytä pyrkiä monitoimisuuteen ja myös kesäajan käytön lisäämiseen.

Valtuustoaloitteessa esitetyt kohteet Moisiontien hiekkakenttä ja Tapulikaupungin ja Siltamäen liikuntapuistot eivät tällä hetkellä ole liikuntatoimen suunnittelukohteina lämmitettäviksi tekonurmikentiksi. Liikuntatoimi edistää ja ylläpitää kuitenkin edellä mainituilla tavoilla jalkapalloharrastusmahdollisuuksia eri puolilla Helsinkiä.

EHDOTUS Liikuntalautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esittelijän esityksen mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle (kaupunginkanslia/kirjaamo PL 1)

Lisätiedot:
Rahikainen Asko, hankesuunnittelija, puhelin 310 87785
Alajääski Kari, osastopäällikkö, puhelin 310 87901
Salaterä Antti, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 87783

VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN VUOSIKSI 2007 - 2009 LAATIMISOHJEET JA LAATIMISAIKATAULU

Lilk 2006-87

Kaupunginhallitus päätti 27.2.2006 hyväksyä Helsingin kaupungin vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2007 - 2009 laatimisohjeet.

Laatimisohjeet jaetaan liikuntalautakunnan jäsenille liitteenä.

Kaupunginhallituksen hyväksymissä laatimisohjeissa todetaan muun muassa:

JOHDANTO

Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Kansantuotteen kasvun arvioidaan vuonna 2005 olevan n. 2 %. Osittain matalasta vertailutasosta johtuen tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan parantuvan huomattavasti vuonna 2006 ja olevan selvästi yli 3 %. Vuodelle 2007 ennustetaan suurin piirtein samanlaista kasvua. Väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku pysyy vuosien 2006 ja 2007 aikana suurin piirtein ennallaan tai kasvaa lievästi. Kaupungin verotulokehitys on viime vuosina ollut selvästi hitaampaa kuin keskimäärin muualla maassa. Tuloveron osalta arviointia vaikeuttavat tilitysjärjestelmästä johtuvat vuosittaiset vaihtelut.

Talousarvion laatimisohjeiden liitteessä 1 on esitetty raami vuoden 2007 talousarvion laatimisen lähtökohdaksi. Raami perustuu Kvston hyväksymässä vuoden 2007 taloussuunnitelmassa esitettyihin toiminnallisiin tavoitteisiin sekä menoihin ja tuloihin vuodelle 2007. Raamissa on otettu huomioon edellä kuvattu talouskehitys, vuoden 2006 talousarvioon tehdyt lisäykset sekä kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa esitetyt linjanvedot. Kaupunginvaltuuston lähetekeskustelusta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä.

SUUNNITTELUN YLEISOHJEET

Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohta

Vuoden 2007 talousarvio laaditaan siten, että toiminnasta aiheutuvat menot ja investoinnit on sopeutettu kestävän tulopohjan mukaiselle tasolle. Laatimisohjeiden liitteenä 1 on esitetty pääsääntöisesti hallintokunnittain vuoden 2007 raamit, joita hallintokunnat eivät voi ylittää laatiessaan vuoden 2007 talousarvioehdotusta. Hallintokuntien tulee vuoden 2007 talousarvioehdotusta laatiessaan ottaa huomioon myös kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa esitetyt kannanotot.

Laatimisohjeiden käsittely lauta- ja johtokunnissa

Laatimisohjeet sekä ohjeen liitteenä oleva raami toimintaa ohjaavine linjauksineen esitellään lauta- ja johtokunnille. Vuoden 2007 talousarvioehdotukseen on jokaisen hallintokunnan sisällytettävä sitovat toiminnalliset tavoitteet tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina. Lisäksi on korostettava toiminnallisten tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa sekä niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin.

Lauta- ja johtokunnat voivat tällöin antaa ehdotusten valmisteluun liittyviä ohjeita ja tavoitteita. Ne päättävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa käsittelyajankohdan ohjeiden kohdassa 6 esitettyjä määräaikoja noudattaen.

Ehdotuksissa käytettävä hintataso

Sekä talousarvio että -suunnitelma laaditaan vuoden 2007 rahanarvoon. Taloussuunnitelma vuosiksi 2006–2008 on laadittu vuoden 2006 rahanarvoon. Vuotta 2007 koskeva raami (liite 1) on laadittu vuoden 2007 rahanarvoon. Aikaisempien vuosien taloutta koskevia tietoja ei muuteta laatimisajankohdan hintatasoon, vaan ne ilmoitetaan nimellisarvossaan.

TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSET

Kaupungin yhteisstrategiat pohjautuvat pääkaupunkiseutua koskevaan, yhteisesti sovittuun visioon ja strategisiin päämääriin (Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 5.10.2004). Yhteisstrategiat osoittavat painopisteet valtuustokaudeksi. Ne sovittavat yhteen kaupungin omat strategiset tavoitteet ja kaupunkia laajemmat päämäärät kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin 3.-4.3.2005

tulosten pohjalta. Strategiset alueet ovat:

A. Hyvinvointi ja palvelut, strategisina painopisteinään palvelujen järjestäminen, kustannustehokkuuden lisääminen toiminnassa, syrjäytymisen ehkäisy sekä henkilöstön osaaminen

B. Kilpailukyky, strategisina painopisteinään seudun innovatiivisuuden ja osaamisen nostaminen sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen

C. Kaupunkirakenne ja asuminen, painopisteinään seudun kaupunkirakenteen kehittäminen ja keskusten elinvoiman lisääminen, liikenteen kehittäminen joukkoliikenteeseen tukeutuen sekä asumisen monipuolisuus ja asuntojen riittävyys

Kaupunginhallitus on ohjeistanut yhteisstrategioiden toteuttamista ohjeessa Suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2005 ja 2006.

Käyttötalous

Hallintokuntien valmistelemat talousarvioehdotukset vuodelle 2007 ja taloussuunnitelmaehdotukset vuosille 2007–2009 sisältävät määräraha- ja tuloarviotaulukot, sitovat ja muut toiminnalliset tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Taloussuunnitelmaehdotuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota strategioiden toteutumisen seurantaa ja arviointia parantaviin kriteereihin ja mittareihin.

Tuottavuuden kehitys esitetään indeksisarjana vuosilta 2005 -2009 siten, että vuoden 2004 tuottavuusindeksiluku on 100.

Tulot

Luettelo voimassa olevista maksuista on toimitettava talousarvioehdotuksen liitteenä.

Toiminnan tavoitteet

Hallintokunnat esittävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan vuosiksi 2007–2009:

1. Yleisperustelut toiminnan keskeisistä lähtökohdista (strategiaperusta, keskeiset muutokset), toiminnan arvot ja visio tai toiminta-ajatus tiivistetysti

2. Strategiat tai toimintalinjat taloussuunnitelmakaudeksi 2007–2009 sovittaen ne kaupunginvaltuuston hyväksymiin yhteisstrategioihin

3. Talousarviotavoitteet vuodeksi 2007, sitovat ja muut tavoitteet sekä niitä kuvaavat mittarit tai tunnusluvut

Ympäristölaskenta ja ympäristöasioiden seuranta

Hallintokuntien ja liikelaitosten on asetettava ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet toimintasuunnitelmakaudelle 2007-2009 sekä määriteltävä tarkempi tavoitetaso ja seurantatapa vuodelle 2007. Kestävän kehityksen indikaattoreita ja muita mitattavia ympäristöä koskevia seuranta- ja arviointitapoja tulee edelleen kehittää omalla hallinnon alalla.

Investointiosa

Hallintokunnat tekevät ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2007 sekä vuosille 2008 - 2011. Vuosille 2007 – 2011 on esitettävä todellinen ao. vuoden arvioitu käyttö. Vuosille 2007–2011 on esitettävä todellinen ao. vuoden arvioitu käyttö.

Investointiehdotuksissa on yli 1,0 milj. euron (arvonlisäverollinen hinta) hankkeista esitettävä hankkeittain kustannusarvio, arvioitu aloittamis- ja valmistumisaika (kk/vv), edellisten vuosien käyttö (ennen vuotta 2006, vuoden 2006 arvioitu käyttö) sekä vuosien 2007–2011 arvioitu rahantarve. Tiedot esitetään talousarvion ja -suunnitelman liitteissä perusteluina. Määrärahavaraukset tehdään ilman arvonlisäveroa.

Investointiehdotuksen ottaminen talousarvioon edellyttää yleensä hankkeen sisältymistä voimassaolevaan taloussuunnitelmaan. Ellei näin ole, hankkeesta tulee vähintään olla käytettävissä tilahankkeiden käsittelyohjeiden (Khs 20.12.2004) tarkoittama tarveselvitys. Tarveselvityksen yhteenveto tulee ottaa ehdotuksen liitteeksi.

Hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisia ovat tällöin peruskorjaushankkeet ja ylläpitokustannuksia vähentävät korvaavat hankkeet sekä uusien asuntoalueiden toteuttamiseksi välttämättömät hankkeet. Tilatarpeiden ilmaantuessa selvitetään ensin toiminnan järjestämismahdollisuudet kokonaan ilman tilajärjestelyjä ja sen jälkeen olemassa olevien kaupungin tilojen käyttömahdollisuus yhdessä kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa.

Kaupungin reuna-alueilla on lisäksi otettava huomioon tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet yli kuntarajojen pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan tarkoittamalla tavalla. Neuvottelukunta merkitsi kokouksessaan 14.6.2005 tiedoksi asiasta tehdyn raportin (Selvitys reuna-alueille sijoittuvista palvelutiloista ja niiden kapasiteetista, työryhmäraportti 23.5.2005). Myös tilahankkeiden käyttötalousvaikutukset on selvitettävä ja otettava huomioon käyttömenoissa.

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2005 vuosien 2006 - 2008 taloussuunnitelman.

Talousarvion laatimisohjeessa vuoden 2007 tuloille ja menoille on annettu raamit. Raami on tulojen osalta 34 000 euroa suurempi kuin vuoden 2006 talousarvio ja vuoden 2007 taloussuunnitelma. Menojen osalta raami on 1,4 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2006 talousarvio ja 1,8 milj. euroa suurempi kuin taloussuunnitelma. Liikuntatoimen käyttötalousmäärärahat kasvavat vuodesta 2006 vuoteen 2007 kustannustason muutos ja tulopoliittinen sopimus huomioon ottaen noin 0,8 %. Investointien osalta raami on 0,4 milj. euroa taloussuunnitelmaa korkeampi. Taloussuunnitelmavuosille 2008 ja 2009 ei ole annettu määräraharaamia.

Vuoden 2007 talousarvion raamit ja vertailuluvut ovat seuraavat:

Tulot:

Taloussuunnitelma 2007	10 128 000 euroa
Raami 2007	10 162 000 euroa
Talousarvio 2006	10 128 000 euroa
Tilinpäätös 2005	10 413 000 euroa

Käyttömenot:

Taloussuunnitelma 2007	64 223 000 euroa
Raami 2007	65 997 000 euroa
Talousarvio 2006	64 566 000 euroa
Tilinpäätös 2005	61 403 000 euroa

Liikuntapaikkojen rakentaminen ja perusparannukset:

Taloussuunnitelma 2007	11 590 000 euroa
Raami 2007	12 000 000 euroa
Talousarvio 2006	10 320 000 euroa
Tilinpäätös 2005	8 718 000 euroa

Irtaimen omaisuuden perushankinta:

Taloussuunnitelma 2007	680 000 euroa
Talousarvio 2006	700 000 euroa
Tilinpäätös 2005	606 000 euroa

Irtaimen omaisuuden perushankinnan osalta laatimisohjeissa ei ole esitetty virastotason raameja vuodelle 2007.

Taloussuunnitelma laadittiin vuoden 2006 hintatasoon. Nyt laadittava talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus tehdään vuoden 2007 hintatasoon.

Laatimisohjeiden mukaan talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus investointimenoista niiltä osin kuin on kysymys toisen lautakunnan käyttöön osoitettavista määrärahoista, tulee tehdä 28.4.2006 mennessä. Esittelijän mielestä liikuntatoimella ei ole tarvetta esittää määrärahoja toisen lautakunnan käyttöön.

Lausunnot avustushakemuksista tulee antaa 12.6.2006 mennessä. Muilta osin talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus tulee toimittaa kaupunginhallitukselle 29.5.2006 mennessä.

Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusten käsittelyn kokouspäiviksi ehdotetaan 16.5.2006 ja 30.5.2006. Lautakunnan seminaarissa 20. -21.4.2006 käsitellään talousarviota ja -suunnitelmaa.

EHDOTUS

Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2007 - 2009 laatimisohjeet.

Samalla lautakunta päättänee kehottaa liikuntavirastoa esittelemään talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset lautakunnalle 16.5.2006 ja 30.5.2006 pidettävissä kokouksissa sekä esittelemään lausunnot avustushakemuksista (niistä yhteisöistä, jotka on lueteltu vuoden 2006 talousarvion avustusliitteessä ja joille esitetään avustusta yli 170 000 euroa vuodelle 2007 sekä mahdollisista uusista hakijoista) 30.5.2006.

Lisäksi lautakunta päättänee, ettei se esitä vuodeksi 2007 määrärahoja toisen lautakunnan käyttöön.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle (PL 1), liikuntavirastolle (tulosyksiköt, talousyksikkö ja tekninen yksikkö).

Lisätiedot:
Aapro Simo, talouspäällikkö, puhelin 310 87753
Salaterä Antti, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 87783

LIITE

Vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2007 - 2009 laatimisohjeet

LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUTETTU JOUKO MALISEN ALOITTEESTA PURJEHDUKSEN HARJOITUS- JA KILPAILUMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMISEKSI ITÄ-HELSINGISSÄ

Lilk 2006-20

Khs 2006-74/479

Valtuutettu Jouko Malinen ja eräät muut ovat tehneet kaupunginvaltuustossa 11.1.2006 aloitteen purjehduksen harjoitus- ja kilpailumahdollisuuksien parantamiseksi Itä-Helsingissä:

”Helsinki on merellinen kaupunki, jossa purjehtiminen on suosittu harrastus. Helsingissä on paljon purjehdusurheilua harrastavia seuroja. Helsingistä löytyy myös useita kansainvälisissä arvokilpailuissa menestyneitä purjehtijoita. Vuoden 2005 Suomen parhaaksi purjehtijaksi valittiin Sari Multala ja vuoden nuoreksi urheilijaksi Teemu Rantanen, joka voitti miesten Euroopan mestaruuden E-jollissa. Nämä molemmat palkitut urheilijat asuvat Vuosaaressa. Helsingissä purjehduksen harjoitus- ja kilpailumahdollisuudet, niin aikuis- kun nuorisopurjehduksen, on toteutettu lähinnä Länsi-Helsingissä. Myös Itä-Helsinkiin olisi luotava vastaavat olosuhteet, jotta purjehduksessa voitaisiin toteuttaa tasapuolisesti harjoitus- ja kilpailumahdollisuudet Helsingissä. Vuosaarenlahden rakentuva pienvenesatama voisi olla olosuhteiltaan purjehdusurheilun kannalta erittäin hyvä paikka Itä-Helsingissä. Lapsille ja nuorille purjehdus on hyvä ja monipuolinen harrastus, johon Helsingin itäsuunnalla asuville on syytä luoda puitteet.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki yhdessä alueen pursiseurojen kanssa ryhtyisi toimiin purjehduksen harjoitus- ja kilpailumahdollisuuksien parantamiseksi Itä-Helsingissä.”

ESITTELIJÄ Helsingin kaupungin alueella on vuoden 2006 alussa kaikkiaan 77 kotisatamavenesatamaa, joista 70 on Helsingin kaupungin satamia ja 7 yksityisillä tai Suomen valtion maa- ja vesialueilla toimivia. Näistä Helsingin kaupungin satamista läntisen Helsingin alueella on 39 ja itäisen Helsingin alueella 38 kappaletta. Virallisten venesatamien lisäksi on useita pienempiä laiturialueita muun muassa asunto-osakeyhtiöiden ranta- ja vesialueilla. Yhteensä näitä satamia kotisataminaan käyttää ja Helsingin alueella toimii 65 vene- ja pursiseuraa, joista läntisen Helsingin alueella toimii 27 ja itäisen Helsingin alueella 38. Lähes kaikki näistä ovat Suomen Veneilyliiton tai Suomen Purjehtijaliiton jäsenseuroja useiden kuuluessa molempiin liittoihin. Helsingin kaupungin venesatamia kotisatamanaan käyttäviä seuroja on yhteensä 58 kpl, näistä 25 läntisessä Helsingissä ja 33 Itä-Helsingin alueella. Suomen Purjehtijaliiton jäsenseuroja näistä on yhteensä 26 kpl ja Itä-Helsingissä niistä Helsingin kaupungin vuokralaisina toimii 12 seuraa.

Useilla Helsingin kaupungin vuokralaisina toimivilla seuroilla on vilkasta veneilyn ja purjehduksen opetus- ja koulutustoimintaa. Itä-Helsingissä toimivista seuroista ovat erityisen aktiivisia lasten ja nuorten kouluttajia ainakin Sarvaston Venekerho ry, Brändö Seglare rf, Sari Multalan kotiseura Marjaniemen Purjehtijat ry, Helsingin Työväen Pursiseura ry ja Vuosaaren Venekerho ry, jonka jäsen Teemu Rantanen oli ennen runsaat kolme vuotta sitten tapahtunutta Vuosaaren Purjehtijat ry:n perustamista.

Yhdenvertaisuus ja kaikkien tasapuolinen kohtelu ovat keskeisellä sijalla sekä Helsingin kaupungin arvoissa että Suomen valtion lainsäädännössä. Näin ollen myös kaikilla Helsingin kaupungin venesatamissa vuokralaisina olevilla eri vene- ja pursiseuroilla on oltava samoihin periaatteisiin ja perusteisiin perustuva mahdollisuus toimintaansa. Osana tätä yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamista on tänä vuonna saatu päätökseen pitkään käynnissä ollut prosessi helsinkiläisten vene- ja pursiseurojen Helsingin kaupungin kanssa solmimien vuokrasopimusten yhdenmukaistamisesta. Aiemmat vuokrasopimukset olivat varsin eritasoisia ja –sisältöisiä sekä eripituisina ja erilaisilla periaatteilla laadittuja, koska kaupungin puolelta niitä olivat eri vuosikymmeninä valmistelleet useat eri hallintokunnat kulloistenkin käytössä olleiden periaatteiden mukaisesti. Vuokrasopimusten uusimisen tuloksena kaikilla seuroilla on nyt pääsääntöisesti samoihin periaatteisiin perustuvat sopimukset sekä maa-alueiden että laituritilojen vuokrauksesta.

Vuokrasopimusten uusimisen sekä niihin liittyvien ohjeiden valmistelussa on myös pyritty kiinnittämään erityistä huomiota mm. ympäristöasioihin, vuokrakohteessa tapahtuvaan rakentamiseen, niiden siisteyteen ja ulkoasuun sekä kohteiden toimivuuteen. Kaikissa seurojen kanssa tehdyissä vuokrasopimuksissa on perusperiaatteena, että jokainen vuokralainen vastaa itse omaan toimintaansa tarvitsemastaan rakentamisesta omalla vuokra-alueellaan. Taatakseen kaikille vuokralaisina oleville seuroille tasapuolisen ja yhtenäisen tiedon vuokra-alueiden tilasta liikuntavirasto teetti vuokrasopimusuudistuksen yhteydessä mm. kaikkien uusittavana olleiden maanvuokrasopimusten alaisilla maa-alueilla olevien veneiden talvisäilytyskenttien sekä muiden satama-alueiden maaperähygieenisen selvityksen. Selvityksen tekivät Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristölaboratorio ja kiinteistöviraston geotekninen osasto.

Jokaisen vuokrakohteen osalta vuokrakohteessa pidetään yhdessä vuokralaisena olevan seuran edustajien kanssa vuosittain vähintään yksi katselmus, jonka yhteydessä tarkastetaan niin Helsingin kaupungin kuin seurojenkin omistamien rakenteiden ja laitteiden kunto, vuokrakohteen toimivuus ja sopimuksenmukaisuus, ym. kohteen käyttöön ja siitä tehtyyn sopimukseen kuuluvat seikat. Tarvittavista korjaustoimenpiteistä niin kaupungin kuin seurojenkin vastuiden osalta sovitaan katselmuksissa yhdessä seurojen edustajien kanssa. Helsingin kaupungin vastuulla olevista korjauksista pienemmät toteutetaan mahdollisimman nopeasti joko kunnossapidon tai pienten korjausten investointirahoituksen turvin. Suurempien perusparannus- ja uudisrakennushankkeiden tarvitsema rahoitus sisällytetään liikuntaviraston investointiohjelmiin.

Helsingin kaupungin liikuntavirasto tekee jatkuvaa yhteistyötä kaikkien Helsingissä toimivien ja vuokralaisenaan olevien seurojen kanssa ja panostaa merkittäviä summia purjehdusurheilun edistämiseen. Muun muassa Itä-Helsingissä toimivien aktiivisten purjehduskoulutukseen ja nuorisopurjehdukseen panostavien seurojen toimintamahdollisuuksien edistämiseksi on viime vuosina tehty mm. seuraavia toimenpiteitä:

- Pyysaaren venesatamaan, jota Helsingin Työväen Pursiseura ry käyttää, on hankittu uusia kelluvia aallonvaimentimia sekä osallistuttu seuran saaresta mantereelle rakentaman paineviemärin rakennuskustannuksiin

- Pikku Kallahden venesatamassa, jossa vuokralaisena on Vuosaaren Venekerho ry, on kunnostettu rantarakenteita, vesialuetta on ruopattu, hankittu kelluva aallonmurtaja, rakennettu mastonnosto- ja varustelulaiturit sekä kunnostettu veneiden nostoluiska

- Kulosaaressa Hylje-nimisessä saaressa olevassa venesatamassa, jossa Brändö Seglare rf on pitänyt kotisatamaansa jo 1920-luvulta, on huonokuntoiselle kiinteälle aallonmurtajalle tehty täydellinen peruskorjaus

- Koivuniemen venesatamassa, jossa Marjaniemen Purjehtijat ry toimii, on sataman laiturialuetta ruopattu sekä seuralle on annettu lainaa kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta kerhorakennuksen rakentamiseen.

Helsingin kaupungin liikuntaviraston yllä mainittuihin kohteisiin vuosina 2000 – 2005 suorittamat investoinnit ovat yhteensä yli 400 000 euroa.

Vuosaarenlahden venesatamat

Helsingin Vuosaaren (54.) kaupunginosaan, Vuosaaren uuden tavarasataman rakentamiseen liittyen satama-alueen eteläpuolella sijaitsevan Vuosaarenlahden alueelle on suunniteltu, osana koko alueen toteuttamista, kaksi uutta venesatamaa. Ensimmäisenä näistä aloitettiin läntisemmän sataman eli Porslahden venesataman rakentaminen vuonna 2002, jotta tavarasataman alle jäävien kahden venesataman käyttäjille ja seuroille voitiin osoittaa uusi paikka: Vantaan kaupungin venesatamalle Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin sopimuksen mukaisesti sekä Leppäluodon Venekerho ry:n laitureille tilapäinen sijoituspaikka lopullisen satamapaikan valmistumiseen asti. Vieläkin osittain keskeneräinen Porslahden venesatama kyettiin ottamaan käyttöön suunnitellusti keväällä 2004.

Vuosaarenlahden itäosassa sijaitsevan valmistuessaan Helsingin suurimpiin lukeutuvan Vuosaarenlahden venesataman rakentaminen aloitettiin sataman vesialueen ruoppauksilla vuonna 2003. Sataman maa-alue koostuu Ruusuniemestä, joka siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen keväällä 2004, mutta on vielä osittain entisen omistajansa Metso-konsernin hallinnassa, sekä Ruusuniemen kärjestä lähtevästä vielä osittain keskeneräisestä pitkästä penger-aallonmurtajasta. Sataman vesialue sijoittuu aallonmurtajan ja Vuosaarenlahden pohjoisrannan väliin jäävälle merialueelle. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti Vuosaarenlahden venesatamaan voidaan rakentaa normaalia venepaikkamitoitusta noudattaen n. 900 venepaikkaa. Tähän mennessä ovat Helsingin kaupungin investointimenot satamaan rakentamiseen olleet n. 900 000 euroa. Sataman toteuttamisen vaatimat rakentamistyöt tulevat jatkumaan vielä ainakin muutaman vuoden ajan. Venesataman rakentamisen aikataulu on osittain mm. kunnallistekniikan ja joidenkin ranta-alueiden toteutuksen osalta sidoksissa Vuosaaren tavarasataman ja sen työpaikka-alueen rakentamisen aikatauluun sekä maa-alueiden toteutumisen osalta osittain sidoksissa alueiden venesatamakäyttöön vapautumisen ja hallinnan siirtymisen aikatauluun. Ruusuniemen maa-alueen käyttöönottoon vaikuttavat myös aallonmurtajien rakentaminen sekä rantarakenteiden toteutus, jotka on tehtävä ensin ennen kuin loppua maa-aluetta voidaan ryhtyä toteuttamaan lopulliseen asuunsa.

Vuosaaren venesatamaan sijoittumisesta ovat useat seurat ilmoittaneet kiinnostuksensa sataman suunnittelun ja rakentamisen aikana ja venesataman venepaikkakapasiteetti jaetaan seurojen sekä Helsingin kaupungin suoravuokrausasiakkaiden kesken. Liikuntaviraston suoraan veneilijöille vuokraamien venepaikkojen lisäksi ovat vuonna 2005 Suomenlahden Uistelijat ry ja Vuosaaren Purjehtijat ry sekä vuonna 2006 Leppäluodon Venekerho ry sijoittaneet toimintojansa valmistuvaan venesatamaan liikuntalautakunnassa 15.3.2005 esitellyn, kerhojen ja liikuntaviraston välisen 7.3.2005 pidetyn neuvottelun tuloksen pohjalta seuraavasti:

- Leppäluodon Venekerho ry:lle on osoitettu satamasta kaksi laiturilähtöä, jotka mahdollistavat n. 96 metrin sekä n. 156 metrin pituisten laitureiden sijoittamisen satama-alueelle

- Vuosaaren Purjehtijat ry:lle on osoitettu satamasta kaksi laiturilähtöä, jotka mahdollistivat n. 162 metrin sekä n. 120 metrin pituisten laitureiden sijoittamisen

- Näiden kerhojen kanssa on solmittu laiturinpito-oikeussopimukset ja kerhot ovat tuoneet satamaan omat laiturinsa sekä toteuttavat itse tarvitsemiensa palveluiden rakentamisen laitureille

- Suomenlahden Uistelijat ry:lle on vuokrattu Helsingin kaupungin liikuntaviraston omistama, valmiiksi varusteltu laituri.

Loput sataman venepaikat toteutetaan kaupungin suoravuokrauspaikkoina.

Vuosaarenlahden venesatamassa toimivista seuroista Vuosaaren Purjehtijat ry markkinoi itseään junioripurjehdukseen panostavana seurana, joka toivottavasti jatkossa lunastaa antamansa lupaukset nuorisotyön suhteen. Ensimmäinen toimintavuosi uudessa satamassa ei ollut vielä täysipainoinen, jonka vuoksi seura anoi alennusta laiturinpitomaksuunsa. Liikuntajohtaja (17.1.2006, 7§) myönsi poikkeuksellisesti kertaluonteisen 50 prosentin alennuksen Vuosaaren Purjehtijat ry:lle purjehduskauden 2005 maksuihin. Jatkossa seuran kanssa tullaan tekemään yhteistyötä ja täten osaltaan kehittämään Itä-Helsingin purjehdusolosuhteita samoilla ehdoilla kuin muidenkin helsinkiläisten veneseurojen kanssa.

EHDOTUS

Liikuntalautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esittelijän esityksen mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle (kaupunginkanslia/kirjaamo, PL 1)

Lisätiedot:
Saarinen Turo, osastopäällikkö, puhelin 310 87801

LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE KOSKIEN TAMMISALON MERIVENEKERHO RY:N LAINAHAKEMUSTA BETONIPONTTONIN SEKÄ IMUTYHJENNYSLAITTEEN HANKKIMISTA VARTEN

Lilk 2006-69

Khs 2006-374/234

Lausunto kaupunginhallitukselle Tammisalon Merivenekerho ry:n 16.2.2006 päivätystä seuraavan sisältöisestä lainahakemuksesta:

”Tammisalon Merivenekerho ry on päättänyt hankkia seuran venesatamaan uuden betonilaiturin imutyhjennyslaitteineen ja osittaiseksi sen rahoittamiseksi hakee Helsingin kaupungilta lainaa, joka kattaisi 40 % koko hankkeen arvosta.

Tämän mukaisesti Tammisalon Merivenekerho ry anoo, että kaupunki myöntäisi sille EUR 52.800,00 määräisen peruskorkoon sidotun lainan. Kokonaislaina-ajaksi esitämme 15 vuotta siten, että lainaa lyhennettäisiin tasaerinä kerran vuodessa. Koska seuralla ei ole panttauskelpoista omaisuutta, esitämme lainan vakuudeksi Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa tehdyt vuokrasopimukset vuoteen 31.12.2005 (liitteet 1 ja 2) sekä jälkipantin hankittavaan raskasbetonilaituriin (liite 3).

Tammisalon Merivenekerho ry on vuonna 1964 perustettu seura, joka on toiminut aktiivisesti alusta alkaen (liite 4, ote yhdistysrekisteristä). Seuraan pääsee jäseneksi vain, jos seuralla on tarjota vapaa venepaikka ja tällä hetkellä seuraan kuuluu noin 100 jäsentä. Seuran laituri sijaitsee Airorannassa, Tammisalossa ja siihen mahtuu yhteensä noin 75 moottori- ja purjevenettä.

Seuralla ei ole muita tuloja kuin jäseniltä perittävät vuosittaiset jäsenmaksut ja kertaluontoinen liittymismaksu sekä todellisiin kuluihin perustuvat kulukorvaukset (liite 5, tilinpäätös tilikaudelta 11.2004 – 10.2005).

Airorannassa sijaitseva raskasbetonilaituri on ollut seuran perustamisvuodesta asti sama kaupungilta vuokrattu laituri. Nyt laituri on tullut elinkaarensa päähän ja kaipaisi joko perusteellista korjausta tai vaihtamista uuteen. Kaupunki on ilmoittanut, ettei se ole halukas investoimaan veneseuran laituriin ja siksi seura on päättänyt jäsenkokouksessaan 12.1.2006 (liite 6) hankkia oman laiturin sekä imutyhjennyslaitteen kesäksi 2006. Hanke tullaan rahoittamaan lähes kokonaan lainarahoituksella. Kaupungilta anottavan lainan lisäksi seuran tarkoituksena on nostaa Sampo Pankki Oyj:ltä EUR 79.200 (132.000,00 – 52.800,00) määräinen laina 15 vuoden maksuajalla (liite 7, laiturin lainantarvelaskelma).

Laituri on tilattu Marinetek Oy:ltä, joka määrittelee raskasbetonilaiturin käyttöiäksi 50 vuotta.

Pyydämme myönteistä suhtautumista laina-anomukseemme. Vastaan tarvittaessa mielelläni hakemusta koskeviin kysymyksiin.”

ESITTELIJÄ

Tammisalon Merivenekerho ry harjoittaa vapaa-ajan veneily- ja venesatamatoimintaa Tammisalossa, Airorannan venesatamassa, jossa kerholla on käytössään liikuntavirastolta vuokrattua laituritilaa (yhteensä 68 venepaikkaa / 5 ponttonilaituria).

Lisäksi kerho on vuokrannut 1 216 neliömetrin suuruisen maa-alueen Strömsinlahden venesatamasta veneiden talvisäilytystä varten.

Laina-anomuksessaan kerho ilmoittaa haluavansa luopua liikuntavirastolta vuokratusta laituritilasta ja korvata sen omalla 114 metriä pitkällä betoniponttonilaiturilla, johon kerho itse rakentaa omat venepaikkansa sekä hankkivansa uuteen laituriin imutyhjennyslaitteen. Edellä mainittujen hankkeiden rahoittamiseksi kerho hakee kaupungilta lainaa, joka kattaisi 40 % koko hankkeen arvosta.

Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen mukaan sen varoja voidaan käyttää urheilu- ja ulkoilurakentamista edistäviin investointeihin. Tammisalon Merivenekerho ry:n satamalaitteisiin kohdistuva investointi on rahaston sääntöjen mukainen.

Esittelijä esittää, että Tammisalon Merivenekerho ry:lle myönnetään urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta lainaa 40 % investointihankkeen kokonaisarvosta kuitenkin korkeintaan 52 800,00 euroa.

EHDOTUS

Lautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän esityksen mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle (kaupunginkanslia/kirjaamo, PL 1)

Lisätiedot:
Maunula Ari, venesatamapäällikkö, puhelin 310 87809
Savolainen Mia, toimistosihteeri, puhelin 310 87825

LIITTEET	Liite 1	Laiturialueen vuokrasopimus
	Liite 2	Pitkäaikainen vuokrasopimus venesataman maa-alueesta
	Liite 3	Laiturin tilausvahvistus
	Liite 4	Tilinpäätös
	Liite 5	Yhdistysrekisteriote
	Liite 6	Jäsenkokouksen pöytäkirja
	Liite 7	Lainantarvelaskelma
	Liite 8	Lainahakemus

LIIKUNTAVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN OTTAMINEN LAUTAKUNNAN KÄSITELTÄVÄKSI

Lilk

EHDOTUS Lautakunta päättänee, ettei liikuntaviraston viranhaltijoiden seuraavia päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi:

LIIKUNTAJOHTAJA

Yleiset asiat

7.3.2006, 21 §

Heidi Kumpusalon korvausvaatimus hänen autonsa renkaan vaurioitumisesta Talin keilahallin pysäköintialueella

13.3.2006, 22 §

Liikuntaviraston ja Korkeasaaren eläintarhan työsuojeluvaltuutetun palkkakustannusten ym. työsuojelukustannusten laskuttaminen

Henkilöstöasiat

7.3.2006, 16 §

Henkilön valinta liikuntaviraston ulkoliikuntaosaston vakinaiseen tuntipalkkaiseen liikuntapaikanhoitajan tehtävään

15.3.2006, 17 §

Henkilön valinta liikuntaviraston ulkoliikuntaosaston vakinaiseen tuntipalkkaiseen liikuntapaikan hoitajan tehtävään

Hankinta-asiat

6.3.2006, 4 §

Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoalueiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon liittyvien putkialan töiden tilaaminen sopimuskaudella 1.3.2006 – 29.2.2008

6.3.2006, 5 §

Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoalueiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon liittyvien ilmastointialan töiden tilaaminen sopimuskaudella 1.3.2006 – 29.2.2008

15.3.2006, 6 §

Venesatamien kävelyaisojen tilaaminen vuonna 2006

15.3.2006, 7 §

Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoalueiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon liittyvien sähkötöiden tilaaminen ajalla 1.3.2006 – 29.4.2008

Kehittämisyksikkö/suunnittelupäällikkö

TEKNINEN YKSIKKÖ

Hankinta-asiat

9.3.2006, 29 §

Lauttasaaren uimarannan pukusuoja- ja käymälärakennusten korjaustyön esisuunnittelun tilaaminen

9.3.2006, 30 §

Lauttasaaren uimarannan yleissuunnitelman laatimisen tilaaminen

9.3.2006, 31 §

Pihlajasaaren grillikatoksen rakentamistyön tilaaminen

15.3.2006, 32 §

Aurinkolahden uimarannan rakentamisen konetöiden ja ajojen tilaaminen

15.3.2006, 33 §

Kallion tekojääradan katsomon sähkösuunnittelun tilaaminen P16/04

15.3.2006, 34 §

Rautatientorin tekojääradan arkkitehtisuunnittelun lisätyön tilaaminen

15.3.2006, 35 §

Stora Svartön rantalaiturin rakentamistyön tilaaminen

Osastopäällikkö

LIIKUNTALAITOSOSASTO

Yleiset asiat

6.3.2006, 15 §

Ruskeasuon bussivarikon huoltohallitilojen vuokraaminen M-Team Halli Oy:lle

6.3.2006, 16 §

Ruskeasuon bussivarikon huoltohallitilojen vuokraaminen M-Team Halli Oy:lle

6.3.2006, 17 §

Töölön kisahallin näyteikkunatilan vuokraaminen Lohikari Oy:lle

9.3.2006, 18 §

Tilojen vuokraaminen Itämeritalosta (Tammasaarenlaituri 3) Wilhelm Tell ry:lle

15.3.2006, 19 §

Töölön kisahallin näyteikkunatilan vuokraaminen Helsingin Lipputehdas Oy:lle

15.3.2006, 20 §

Töölön kisahallin näyteikkunatilan (nro 5) vuokraaminen Inter-Art Oy:lle

15.3.2006, 21 §

Töölön kisahallin näyteikkunatilan vuokraaminen Morsiusasujen erikoisliike Kaunis Morsian Oy:lle

15.3.2006, 22 §

Suostumus alkoholijuomien anniskeluun Töölön kisahallissa 5.5.2006

Hankinta-asiat

6.3.2006, 4 §

Siivouskoneen hankinta Maunulan liikuntahalliin

Osastopäällikkö

ULKOLIIKUNTAOSASTO

Hankinta-asiat

7.3.2006, 3 §

AV-laitehankinta (projektori+piirtoheitin+digiboxi, ulkoliikuntaosaston hallinnon toimistotilat)

7.3.2006, 4 §

Irtaimen omaisuuden määrärahan käyttöä koskeva hankintapäätös (nurmikonhoitovälineistö/syväilmastointilaite/Roihupellon tukikohta)

7.3.2006, 5 §

Irtaimen omaisuuden määrärahan käyttöä koskeva hankintapäätös (työhuonekalusto/tasohöylä/Roihupellon tukikohta)

Osastopäällikkö

MERELLINEN OSASTO

Yleiset asiat

10.3.2006, 10 §

Hotelli Vuorannan talviuintipaikan hoitosopimus

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle (kirjaamo, liikuntajohtaja, liikuntalaitososaston osastopäällikkö, ulkoliikuntaosaston osastopäällikkö, merellisen osaston osastopäällikkö, liikunnanohjausosaston osastopäällikkö ja teknisen yksikön suunnittelupäällikkö.

Lisätiedot:
Palamaa Pirjo, toimistosihteeri, puhelin 310 87764



Kokousaika	28.3.2006 klo 15.00
Kokouspaikka	Töölön kisahalli
	Paavo Nurmen kuja 1 C
	5. kerros, lautakunnan kokoushuone numero 501

LIITTEET	Liite 1	Oikaisuvaatimus
	Liite 2	LJ:n päätös
	Liite 3	Korvausvaatimus