HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Päätöstiedote nro 6
Kokousaika: 12.3. 2008 klo 18.00
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

 

 

Esityslista

 

PUHEENJOHTAJA

 

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Ehdotuksen mukaan

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Sole Molander ja Pekka Saarnio ja varalle Päivi Lipponen ja Sture Gadd.

3

Kyselytunti

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri vastasi kysymyksiin 15 ja 16, joissa aiheena on rakennusten sisäilma ja homevauriot. Asiasta käytiin keskustelu. Muihin kysymyksiin annettiin vastaus kirjallisesti. Vastaukset liitteessä. Liite

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

4

Erään määrärahan siirto

Ehdotuksen mukaan

5

Vuoden 2007 talousarvion toteutumattomat sitovat tavoitteet

Ehdotuksen mukaan

Keskustelun kuluessa valtuutettu Hakanen teki kaksi ponsiesitystä, joista ensimmäistä kannatti valtuutettu Helistö:

1. Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen neuvottelevan liikenneministeriön ja seudun muiden kuntien kanssa Raide-Jokerin toteuttamisen aikataulun aientamiseksi.

2. Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen tuovan valtuustolle selvityksen siitä, millä alueilla on puutetta päivähoitopaikoista, miten pitkiä jonotusaikoja on kunnallisiin päiväkoteihin ja mihin toimiin on ryhdytty sen varmistamiseksi, että oikeus päivähoitoon toteutuu kaikilla alueilla lähipalveluna.

Ensimmäinen ponsiesitys sai 42 jaa-ääntä eikä sitä hyväksytty. Toinen ponsiesitys raukesi kannattamattomana.

 

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

6

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Ehdotuksen mukaan

7

Myllypuron harjoitushallin hankesuunnitelman hyväksyminen

Ehdotuksen mukaan

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

8

Lauttasaaren tontin 31137/4 asemakaavan muuttaminen (nro 11657)

 

Ehdotuksen mukaan

 

 

Alkuun

 

Tapio Kari

lehdistöpäällikkö

gsm 040 844 6015

tapio.kari@hel.fi

 

Liite

 

VASTAUS VT KAUKO KOSKISEN KYSYMYKSEEN NRO 12/2008

 

Vastauksena esitettyyn kysymykseen kaupunginjohtaja toteaa seuraavaa:

 

Kaupungin organisaatiolla on erinomaiset valmiudet järjestää kunnalliset palvelut molemmilla virallisilla kielillä Helsinkiin liitettävillä alueilla. Kaupunginhallituksen 25.2.2008 hyväksymissä talousarvion 2009 valmistelua ohjaavissa kannanotoissa todetaan, että Sipoosta ja Vantaasta Helsinkiin liitettävien alueiden asukkaille taataan helsinkiläisille tarjolla oleva palvelutaso 1.1.2009 alkaen. Päälinjauksena on, että palvelujen suunnittelu tehdään osana vuoden 2009 normaalia talousarviovalmistelua.

 

Eräiden palvelujen, mm. rakennusvalvonnan osalta, on jo kuntajakolain mukaisesti annettu lupapalveluja tuleville helsinkiläisille. Kiireellisimpiä tehtäviä ovat lisäksi mm. perusopetukseen järjestämiseen liittyvät valmistelut. Opetusvirasto käynnisti välittömästi korkeimman hallinto-oi­keu­den 15.1.2008 tekemän päätöksen jälkeen vuorovaikutuksen asukkaiden kanssa tiedotteella liitosalueella sijaitsevan Sakarinmäen koulun oppilaiden huoltajille 18.1.2008.

 

Palvelujen järjestämiseen jäävä alle vuoden aikajakso ei ole pitkä, mutta se on hallintokuntien arvion mukaan riittävä. Valtioneuvosto teki päätöksen kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä jo 28.6.2007, mutta palvelujen järjestämistä koskeviin valmisteluihin ei valitusprosessin ollessa kesken ollut perusteltua käyttää kaupungin resursseja.

 

Palvelujen järjestämiseen varautumiseksi kaupunginjohtaja asetti johtajistokäsittelyssä 31.10.2007 työryhmän koordinoimaan Helsinkiin mahdollisesti liitettävien Sipoon ja Vantaan alueiden palvelujen suunnittelun keskeisiä kysymyksiä. Työryhmän puheenjohtaja on rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja sen jäseniä ovat liitoksen kannalta keskeisimpien virastojen virastopäälliköt. Työryhmäs­sä on valmisteltu erityisesti hallintokuntien yhteisiä palvelujen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä.

 

Kielikysymyksissä noudatetaan Helsingin palvelulinjauksia. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että liitettävän alueen asukkaat saavat kunnalliset palvelut mahdollisimman joustavasti. Liitettävän
alueen asukkaista on ruotsinkielisiä 23 %.

 

Alueen kehittäminen ja liittäminen osaksi kaupunkirakennetta on käynnistetty joukkoliikenteen ja maankäytön yleissuunnittelulla. Kaupunkisuunnitteluvirasto tähtää siihen, että alustava visio liitettävän alueen maankäytöstä olisi valmis vuoden 2009 alkuun mennessä. Suunnittelun ja kaavoituksen etenemiseen vaikuttavat mm. maanomistukseen ja investointeihin liittyvät tekijät. Maankäytön suunnittelun keskeisenä kysymyksenä on metrolinjaus. Valmistelun edetessä ja kaavoituksen aikataulun tarkentuessa arvioidaan rakentamiseen tarkempaa aikataulua. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteuttaa suunnittelua linjausten mukaisesti vuorovaikutteisesti osallisten kanssa ja panostaa vuorovaikutukseen sekä suomen että ruotsin kielellä.

 

Kuten kysymyksessä todetaan, asukkaiden informointi kaupungin suun­nitelmista on tärkeää. Liitettävän alueen asukkaat ovat tulevia helsinkiläisiä, joten kuntalain mukaisesti valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keinoina tässä ovat mm. kunnan asioista tiedottaminen ja asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa. Kaupungin internet-sivuille avattiin heti liitoksen vahvistuttua erikoissivusto liitoksen vaikutuksista. Sivuston kautta on mahdollisuus ottaa yhteyttä kaupungin palvelujen suunnittelijoihin. Vastauksia on toimitettu liitosalueen asukkaille ja niitä on luettavissa sivustolta.

 

Syksyllä on tarkoitus laajentaa Helsinki Info ‑asukaslehden jakelua liitosalueen kotitalouksiin. Ylipormestarin vuoden 2009 ensimmäinen asukasilta on tarkoitus järjestää liitosalueella alkuvuodesta 2009. Tarpeen mukaan alueella järjestetään myös muita tilaisuuksia. Pääsääntönä viestinnässä ovat kaupungin voimassa olevat linjaukset. Hallintokeskuksen viestintä vastaa yleisestä kuntalaisviestinnästä ja virastojen tiedottajat yksityiskohtaisemmasta tiedotuksesta.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungin virastot ja laitokset valmistelevat aktiivisesti palvelujen järjestämistä omilla toimialoillaan ja valmistelua koordinoidaan kaupunkitasolla. Vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa ja viestintään kiinnitetään erityistä huomiota.

 

 

 

VASTAUS VT HELI PUURAN KYSYMYKSEEN NRO 15/2008 JA
VT SOLE MOLANDERIN KYSYMYKSEEN NRO 16/2008

Vastauksena esitettyihin kysymyksiin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa viransijaisena johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että kaupungilla on yli 1 500 lämmitettävää rakennusta. Ne ovat iältään ja kunnoltaan hyvin erilaisia. Niissä esiintyy keskimääräistä vähemmän sisä­ilmaongelmia, mutta niitä kuitenkin on.

 

Ongelmien taustalla on virheitä tai puutteita niin rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa kuin käytössäkin. Kuluvan talvikauden olosuhteet mitä ilmeisimmin ovat korostaneet ongelmia.

 

Rakentamisen laatuun on kiinnitetty koko ajan lisääntyvästi huomiota. Tekniset ratkaisut ja materiaalit pyritään nyt valitsemaan huolella ja
aiempien vuosikymmenien rakentamisessa havaitut virheet huomioiden.

 

Rakennuskannasta on varsin kattavasti olemassa rakennusviraston teettämät kuntokartoitukset, jotka päivitetään 5–10 vuoden välein.

 

Tilakeskuksen ylläpito-organisaatio on huolehtinut rakennusten kor-jaustoimenpiteistä pannen entistä enemmän painoa rakennusten tekniselle toimivuudelle ja sitä kautta kiinteistöjen ja tilojen terveellisyydelle ja turvallisuudelle.

 

Tilakeskus on korjausohjelmaansa ajoitettujen korjausten lisäksi rekisteröinyt eteen tulevat yllättävät ongelmatapaukset ja ryhtynyt joko suoraan korjaustoimenpiteisiin ongelmien ja niiden syiden poistamiseksi tai sitten pyrkinyt selvittämään ongelmia.

 

Rakennusviraston kosteus- ja sisäilma-asiantuntijat ovat selvittäneet vuosittain useita kymmeniä tapauksia. Tutkimuksista ja niiden perusteella tehdyistä toimenpiteistä on olemassa tietokanta, joka on ollut apuna jatkotoimenpiteissä ja mahdollisten uusien tapausten ilmaantuessa. Tämä TETI-tietokanta on integroitu huoltokirjaohjelmaan.

 

Ongelmatapauksia on hoidettu parhaan tiedon perusteella osakorjauksin tai sitten kokonaisia rakennuksia korjaamalla. Joissakin tapauksissa on korjauksista luovuttu ja talot on purettu. Huoltokirjojen käyttöön otolla on varmistettu että rakennusten huollossa suunnitellut työt tulevat tehtyä.

 

Uudisrakennuksia ja perusparannuksia suunniteltaessa suunnitteluratkaisut käydään läpi entistä tarkemmin ja rakentamisen valvontaa lisätään. Terve talo ‑projektiin liittyen kiinteistöjen hoito- ja huoltohenkilöstöön kohdistuvaa tiedotusta ja koulutusta lisätään edelleen.

 

Koska kiinteistökanta on niin laaja, kaupungilla ei ole edellytyksiä kaikkien kiinteistöjen kattavaan yksityiskohtaiseen kosteus- ja hometutkimukseen. On välttämätöntä arvioida, mitkä kohteet ovat sillä tavoin ongelmallisimpia, että niissä tutkimukset on aloitettava heti. Näiden tutkimusten perusteella on käynnistettävä korjaustoimenpiteiden suunnittelu ja mahdollisten toiminnallisten järjestelyjen suunnittelu.

 

Menossa on prosessi, jossa korjaushankkeiden ohjelmoinnin pohjaksi

tilakeskuksen isännöitsijät tuottavat kukin alueeltaan listauksen kohteis­ta, joissa on tiedossa tai joissa epäillään joko sisäilma-, kosteusvaurio- tai homeongelmaa ja joissa arvioidaan ongelman vakavuusastetta. Listausta tehtäessä otetaan huomioon ympäristökeskuksen teke­mistä tarkastuksista ilmenevät tiedot.

 

HKR-Rakennuttajan sisäilma-asiantuntijat tuottavat vastaavan listauksen kohteista, joista heillä on joko tutkimustietoa tai jotka ovat tutkimuksen alla. Käyttäjähallintokunnat tuottavat listauksen kohteista, joista on tuotu esiin kyseisiä ongelmia. Työsuojelu ja työterveyshuolto tuottavat omat listauksensa ongelmakohteista.

 

Yhteenvedon perusteella tilakeskus ja HKR-Rakennuttaja tarkistavat tutkimusohjelmaansa ja tilakeskus tarkistaa korjausohjelmaa tarvittaes­sa ainakin suunnittelun käynnistämisen osalta.

 

Sisäilmaongelmien korostumisen vuoksi kaupunginjohtaja on 12.12.2007 nimennyt sisäilma-työryhmän, jonka tehtävänä on mm. hakea ratkaisuja ongelmatapauksiin liittyvään tiedon kulkuun, tutkimusmenetelmien yhdenmukaistamiseen ja korjaushankkeiden priorisointiin. Ryhmässä on mukana niin kiinteistöjen omistajan, käyttäjien, työsuojelun, työterveyden kuin viranomaistenkin edustajia sekä erityisasiantuntijoita.

 

Kaupunki suhtautuu rakennusten sisäilmaongelmiin vakavasti. Sisäilmaongelma on vaikea asia, jossa tilanteet muuttuvat usein varsin nopeasti. Laajojenkin selvityksen lopputulos voi olla puutteellinen. Asiantuntijatyönä tehtiin pari vuotta sitten koulurakennusten sisäilmaselvitys. Se antoi hyvää pohjatietoa monille koulurakennusten korjauksille. Valitettavasti Laajasalon ala-aste ei ollut listalla, koska sen mahdollisista sisäilmaongelmista selvityksen tekijöillä ei ollut tietoja.

 

VASTAUS VT SOLE MOLANDERIN KYSYMYKSEEN NRO 17/2008

Vastauksena esitettyihin kysymyksiin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa viransijaisena johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että Helsingin kaupunki on vuonna 1995 vuokrannut ns. Skatan tilan ja siihen liittyviä maa-alueita Helvi Tossavaisen karja ry:lle. Vuokralaisyhdistyksen yhteyshenkilönä on toiminut Miina Äkkijyrkkä.

 

Vuokrasopimuksilla vuokralainen on sitoutunut muun ohessa kunnostamaan vuokra-alueella olevat rakennukset, huolehtimaan alueen jäte-huollosta, pitämään alueen siistinä, olemaan tarpeettomasti rajoittamatta ulkoilijoiden liikkumista alueella ja olemaan kaatamatta alueella olevia puita. Maanvuokralakiin perustuvana velvoitteena vuokralaisen on myös noudatettava eläintenpitoa koskevia säännöksiä, ohjeita ja määräyksiä.

 

Vuokrasopimusten ehtojen mukainen irtisanomisaika on yksi vuosi. Helsingin kaupunki on vuoden 2007 lopussa irtisanonut vuokrasopimukset päättymään vuoden 2008 lopussa, koska vuokralainen käyttää vuokrattuja tiloja ja alueita muuhun tarkoitukseen kuin on sovittu, koska vuokralainen hoitaa vuokrattuja tiloja huonosti, koska vuokralainen ei ole huolehtinut alueen jätehuollosta, koska ulkoilijoiden liikkumista
alueella on rajoitettu, koska alueella on kaadettu luvatta puita ja koska vuokralaisen eläintenpidossa rikotaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Irtisanominen on toimitettu vuokralaista vastaan nostetuilla kanteilla, joten asia on tällä hetkellä vireillä tuomioistuimessa.

 

Vuokrasopimukseen sisältyy määräys, jonka mukaan kiinteistöön vuokralaisen toimesta tehdyt muutokset, parannukset ja korjaukset jäävät vuokrasuhteen päättyessä korvauksetta kaupungin hyväksi, ellei erikseen toisin ole sovittu. Tilanteessa, jossa vuokrasopimus irtisanotaan vuokralaisen vakavien sopimusrikkomusten vuoksi, ei ole perusteltua tehdä tällaista erillistä sopimusta. Vastaavasti ei ole perusteita soveltaa vuokrasopimukseen sisältyvää määräystä sopimuksen pitkäaikaisesta uusimisesta.