HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO Päätöstiedote nro 3 Kokousaika: 17.2.2010 klo 18.00 Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
PUHEENJOHTAJA
1	Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
2	Pöytäkirjan tarkastajien valinta (pdf) (html) Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Lasse Männistö ja Essi Kuikka, varalle Mari Kiviniemi ja Pekka Saarnio.
KAUPUNGINJOHTAJA
3	Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 §:n muuttaminen (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
	Liite 1		Helsingin kaupungin hallintosäännön... - päätöshistoria
4	Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan sekä HKL-liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen valinta (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan siten, että kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäseneksi valittiin Kristina Lillqvist ja HKL-liikelaitoksen johtokunnan varajäseneksi Eero Tikka.
	Liite 1		Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan... - päätöshistoria
5	Kaupungin vuokra-asuntotuotantoon myönnettävien korkotukilainojen ehtojen muuttaminen (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
	Liite 1		Kaupungin vuokra-asuntotuotantoon... - päätöshistoria
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
6	Metron huoltoraiteen hankesuunnitelman hyväksyminen (pdf) (html) Valtuutettu Lea Saukkonen ehdotti asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, että radan turvallisuuden varmistamiseksi rakennetaan tasoristeyksiin puomijärjestelmät. Ehdotus raukesi kannattamattomana. Asia päätettiin kaupunginhallituksen esityksen mukaan
	Liite 1		Kartta huoltoraiteesta
	Liite 2		Metron huoltoraiteen... - Päätöshistoria
7	Eron myöntäminen Matti-Pekka Rasilaiselle rakennusviraston kaupungininsinöörin virasta (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
	Liite 1		Eron myöntäminen... - päätöshistoria
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
8	Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisten päivystyspalvelujen järjestäminen pääkaupunkiseudulla (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan   Valtuutettu Maija Anttila teki valtuutettu Heli Puuran kannattamana seuraavat ponsiehdotukset:   Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittäisi, miten Helsingin pääterveysasemien aukioloaikoja voitaisiin jatkaa kello 16 jälkeen, jotta pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen päivystysjärjestely onnistuisi hyvin. Ehdotus sai 85 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin.   Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus pyrkii saamaan yhteiset linjaukset pääkaupunkiseudun kuntien kesken terveysasemien aukioloajoista, jotta kaupungit olisivat tasavertaisessa asemassa palvelujen järjestämisessä. Ehdotus sai 39 jaa-ääntä eikä sitä hyväksytty.   Valtuutettu Yrjö Hakanen teki valtuutettu Anttilan kannattamana ponsiehdotuksen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kuntien sopimusta toteutettaessa turvataan se, että Helsingin perusterveydenhuollon päivystystoimintaa ei ulkoisteta. Ehdotus sai 34 jaa-ääntä eikä sitä hyväksytty.
	Liite 1		Kuntien välinen yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisten päivystyspalvelujen yhteiskäytöstä
	Liite 2		Perusterveydenhuollon virka-ajan... - päätöshistoria
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
9	Vartiokylän yläasteen perusparannuksen hankesuunnitelma (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
	Liite 2		Opetuslautakunnan lausunto 1.9.2009
	Liite 3		Opetuslautakunnan esityslistateksti 1.9.2009
	Liite 4		Kustannusarvio 7.5.2009
	Liite 5		Vartiokylän yläasteen perusparannuksen hankesuunnitelma... - päätöshistoria
10	Pasilan postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoalueen ja rautatiealueen (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11395) (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
	Liite 1		Asemakaavakartta nro 11395 (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue Ilmalan rautatieaseman pohjoispuolella)
	Liite 2		Havainnekuva (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue Ilmalan rautatieaseman pohjoispuolella)
	Liite 3		Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, liittyminen koko Pasilan, Pasilan konepajan ja Ilmalan kokonaisuuteen
	Liite 4		Pasilan postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen ... - päätöshistoria
11	Oulunkylän korttelin nro 28299 sekä suojaviher- ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11897) (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
	Liite 1		Asemakaavakartta nro 11897 (Oulunkylän kortteli 28299 ym.)
	Liite 2		Havainnekuva (Oulunkylän kortteli 28299 ym.)
	Liite 3		Oulunkylän korttelin nro 28299... - päätöshistoria
12	Lauttasaaren korttelin nro 31122 sekä vesi-, puisto- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11874) (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
	Liite 1		Asemakaavakartta nro 11874 (Lauttasaaren kortteli 31122 ym.)
	Liite 2		Nykytilanne ja suunnitelma viistokuvana (Lauttasaaren kortteli 31122 ym.)
	Liite 3		Lauttasaaren korttelin nro 31122... - päätöshistoria
KAUPUNGINJOHTAJA
13	Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsitteleminen (pdf) (html)   Ehdotuksen mukaan siten, että kaupunginhallituksen mietinnön mukaisesti loppuun käsitellyiksi tulivat aloitteet 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 29, 31, 32, 33, 34, 35 ja 36.   Aloite 28 Valtuutettu Arto Bryggare ehdotti Antti Vuorelan kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, että maauimaloihin ei järjestetä tupakointipaikkoja, koska se on valtuuston aikaisempien päätösten vastaista. Palautusehdotus hyväksyttiin äänin 74 – 1.   Aloite 30, lisälista Valtuutettu Emma Karin ja 24 muun valtuutetun aloite koulujen viikoittaisesta kasvisruokapäivästä   Valtuutettu Arto Bryggare ehdotti Ulla-Marja Urhon kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, että pohjaksi otetaan kaupunginhallituksen alkuperäinen vastaus.   Valtuutettu Mika Ebeling ehdotti Jussi Halla-ahon kannattamana aloitteen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että kasvisruoan osuutta pyritään lisäämään vapaaehtoiselta pohjalta.   Valtuutettu Sanna Perkiö ehdotti aloitteen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että koulujen ruokailua kehitetään ekologisemmaksi poistamalla jokapäiväisestä ruokailusta ympäristön kannalta haitallisimmat elintarvikkeet eri elintarvikeluokissa. Tällaisia ovat esimerkiksi riisi kasviksista ja petokalat kaloista. Perkiön ehdotusta ei kannatettu joten se raukesi.   Puheenjohtaja asetti ensin vastakkain Bryggaren ja Ebelingin palautusehdotukset. Äänestyksessä Bryggaren ehdotus voitti 47 – 28.   Seuraavaksi puheenjohtaja asetti vastakkain Bryggaren palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkamisen.  Äänestyksessä valtuusto päätti jatkaa ehdotuksen käsittelyä äänin 47 – 35.   Valtuutettu Ilkka Taipale ehdotti asian hylkäämistä Puheenjohtaja totesi, että asiaa ei voi hylätä, koska aloitteisiin on annettava vastaus.   Asia päätettiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.   Aloitteeseen tehtiin ponsiehdotuksia seuraavasti: (Ponsiehdotus hyväksytään, jos se saa vähintään 43 ääntä eli yli puolet valtuuston jäsenistä.)   Anna-Marja Urho + Mika Ebeling Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kasvisruokapäivän toteutusta kouluruokailussa seurataan kuukausittain ruoan menekin ja ruokailijoiden määrän perusteella. Kouluruoan menekin laskiessa kasvisruokapäivinä on vaihtoehtoinen pääruoka tuotava tarjolle. Ponsiehdotus sai 44 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin.   Mika Ebeling + Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus antaa pikaisesti ohjeet, joiden mukaan kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston tarjoilu kokonaisuudessaan mukaan lukien ryhmähuoneisiin toimitettava tarjoilu toteutetaan kasvisruokana. Puheenjohtaja totesi, ettei ponsiehdotusta voida ottaa käsittelyyn, koska se ei liity käsiteltävään asiaan.   Mika Ebeling + Kaupunginvaltuusto edellyttää, että seuraavien kuntavaalien yhteydessä annetaan oppilaiden äänestää siitä, haluavatko he viikoittaisen kasvisruokapäivän vai eivätkö. Ehdotusta ei kannatettu ja se raukesi.   Jyrki Lohi + Ulla-Marja Urho Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kouluruokailun muutoksissa oppilaskuntia kuullaan koululainsäädännön edellyttämällä tavalla. Ponsiehdotus sai 54 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin.     Maria Björnberg-Enckell + Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Palmia tarjoaa ainoastaan kasvisruokaa kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä kerran kuukaudessa. Puheenjohtaja totesi, ettei ponsiehdotusta voida ottaa käsittelyyn, koska se ei liity käsiteltävään asiaan.   Terhi Koulumies + Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kasvisruokapäivinä tarjotaan oppilaille sekaruokavaihtoehto samalla periaatteella kuin nykyään on tarjolla kasvisruokaa vaihtoehtona sekaruoalle. Puheenjohtaja totesi, että Koulumiehen ehdotus on palautusehdotus, jota ei voi ottaa käsittelyyn, koska palautuskeskustelu on jo päättynyt.
	Liite 1		Mietintö 1 - 2010
	Liite 2		Valtuutettujen tekemien aloitteiden... - päätöshistoria

 

ALOITE 30

Vt Emma Karin JA 24 MUUN VALTUUTETUN aloite KOULUJEN viikoIt-

taisesta kasvisruokapäivästä

 

Aloitteentekijät mainitsevat aloitteessaan seuraavaa:

 

”Kolmasosa suomalaisen ympäristövaikutuksista syntyy ruokailusta. Kasvisruoan lisäämisellä joukkoruokailussa voidaan merkittävästi pienentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä ja ekologista jalanjälkeä.

 

Helsingin on sitouduttava ilmastonmuutoksen torjuntaan myös ruokahankinnoissaan.

 

Me allekirjoittaneet esitämme, että opetusvirasto ottaa käyttöön viikoittaisen kasvisruokapäivän, jolloin peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa tarjotaan ainoastaan kasvisruokaa.”

 

Aloitteesta on saatu 21.12.2009 opetuslautakunnan ja 12.2.2010 opetusviraston lausunnot, jotka ovat liitteinä 61 ja 61a.

 

Khs toteaa, että aloitteesta on saatu opetuslautakunnan lausunto. Kaupunginhallitus on palauttanut aloitevastauksen uudelleen valmisteltavaksi. Asiasta on pyydetty opetusviraston lausunto.

 

Khs toteaa, että kaupungin kouluissa toteutetaan viikottainen kasvisruokapäivä.

 

Opetuslautakunta on todennut lausunnossaan mm. että Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa on kasvisruoka ollut syyslukukaudesta 2007 alkaen päivittäisenä ateriavaihtoehtona ja ruokailijoiden vapaasti otettavissa. Myös kouluruokasuosituksessa 2008 suositellaan ateriavaihtoehtona kasvisruokaa.

 

Helsingin kaupunki on ollut kasvisruokailun osalta edelläkävijä Suomessa. Vaihtoehtojen tarjoilulla on haluttu lisätä kasvisruoan käyttöä ja tutustumista erilaisiin raaka-aineisiin ja makuihin sekä varmistaa mieluisan ateriavaihtoehdon löytyminen ja se, että mahdollisimman monet koululaiset ja opiskelijat myös syövät samalla tarjolla olevan kouluaterian.

 

Säännöllisellä, riittävällä ja mieluisalla opiskelija- ja kouluaterialla on merkittäviä terveysvaikutuksia. Ympäristökasvatus ja ekologisesti kestävä toimintatapa ovat osa koulujen opetusta. Ekologisuus on Helsingin kaupungin ja opetusviraston arvo. Tuotannollisia esteitä ei ole, että kouluissa ja oppilaitoksissa olisi kerran viikossa tarjolla vain kasvisruokaa.

 

Aloitteen käsittelyssä opetuslautakunnassa tehtiin jäsen Nordmanin kannatettu vastaesitys lausunnoksi, jossa todetaan mm. että ”asenneilmapiiri kasvisruokaa kohtaan on jo niin hyvä, että siirtyminen pelkkään kasvisruokaan kerran viikossa on mahdollista. Hyväksyttävyyden kannalta ratkaisevaa on kasvisruuan laatu ja maku.” ja että ” ennen päätöksiä siirtymisestä valtuustoaloitteen mukaiseen viikottaiseen kasvisruokapäivään olisikin selvitettävä muutoksen taloudelliset vaikutukset”.

 

Vastaesitys hävisi äänestyksessä 5–6, joten esittelijän ehdotuksen mukainen lausunto tuli hyväksytyksi. Äänestykset käyvät ilmi saadusta lausunnosta.

 

Aloitteen käsittelyssä kaupunginhallituksessa jäsen Moisio (kannatus jäsen Ojala) ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että viikottainen kasvisruokapäivä toteutetaan. Suoritetussa äänestyksessä jäsen Moision ehdotus tuli hyväksytyksi äänin 12–2 yhden jäsenen äänestäessä tyhjää. Äänestyksen tulokset käyvät ilmi liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

 

Opetusvirasto toteaa lausunnossaan mm. että Helsingissä noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamaa kouluruokasuositusta. Suosituksessa tuodaan esille ateriavaihtoehto, joka voi olla kasvisruoka. Erityisesti kasvisruokien tulee sisältää palkokasveja liha- ja muna-raaka-aineiden sijaan. Ateriavaihtoehtona on aina Helsingissä vapaassa otossa kasvispääruoka. Kalaruokapäivänä ei peruslistalla ole liharuokavaihtoehtoa. Kouluruokasuosituksen mukaan kalaruokaa tulee olla vähintään kerran viikossa.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että kalaruokapäivää vastaavasti jatkossa Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa tarjotaan kasvispääruokapäivä. Kasvispääruokapäivä tulee toteuttaa nykyisten hankintasopimusten puitteissa. Opetusvirasto huolehtii tarpeellisesta tiedottamisesta.

 

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

 

Khn ensimmäisen vähemmistön (Asko–Seljavaara ja Bryggare) mielestä aloitteeseen olisi tullut antaa esittelijän alkuperäisen ehdotuksen mukainen vastaus, jonka Khs päätti 8.2.2010 palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Vastaus kuului seuraavasti:

 

”Khs viittaa saatuun lausuntoon, jossa todetaan mm., että opetustoimi pitää tärkeänä ilmastomuutoksen torjumista ja kasvihuonekaasupäästöjen ja ekologisen jalanjäljen pienentämistä. Ympäristökasvatus ja ekologisesti kestävä toimintatapa ovat osa koulujen opetusta. Ekologisuus on Helsingin kaupungin ja opetusviraston arvo.

 

Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa on kasvisruoka ollut syyslukukaudesta 2007 alkaen päivittäisenä ateriavaihtoehtona ja ruokailijoiden vapaasti otettavissa. Myös kouluruokasuosituksessa 2008 suositellaan ateriavaihtoehtona kasvisruokaa. Helsingin kaupunki on ollut kasvisruokailun osalta edelläkävijä Suomessa. Vaihtoehtojen tarjoilulla on haluttu lisätä kasvisruoan käyttöä ja tutustumista uusiin raaka-aineisiin ja makuihin sekä varmistaa mieluisan ateriavaihtoehdon löytyminen ja se, että mahdollisimman monet koululaiset ja opiskelijat myös syövät tarjolla olevan kouluaterian.

 

Kasvisruoan käyttö on lisääntynyt, kun ruokailija on voinut valita vapaasti tarjolla olevista pääruokavaihtoehdoista tai ottaa halutessaan kumpaakin pääruokavaihtoehtoa. Viimeksi mainitulla toimintatavalla on pyritty rohkaisemaan oppilaita syömään kasvisruokia. Kuitenkin merkittävä osa ruokailijoista haluaa edelleen valita kalaa tai lihaa sisältävän pääruoan kasvisruoan sijaan. Osalle kasvisruoat ovat vieraita ja vähemmän mieluisia ja kokisivat kasvisruokapäivät ruokapalveluissa laadullisena alenemana. Kasvisruokien käyttöön ja mieluisuuteen vaikuttaa muun muassa se, että koululaiset ja opiskelijat eivät ole tottuneet kotona syömään kasvisruokaa. Kasvisruokaa valmistetaan kodeissa keskimäärin vielä harvoin toisin kuin on asianlaita kalaa tai lihaa sisältävien ruokalajien kohdalla. Mieluisia kasvisruokia koululaisille ovat pinaattiohukaiset ja tortillat. Viimeksi mainitusta ruokalajista on valitettavasti jouduttu luopumaan kustannussyistä.

 

Tuotannollista estettä ei ole, että kouluissa ja oppilaitoksissa olisi kerran viikossa tarjolla vain kasvisruokaa. Jos kasvisruoka olisi kerran viikossa ainoana pääruokavaihtoehtona, olisi erittäin todennäköistä, että nykyistä useampi ruokailija jättäisi pääruoan nauttimatta ja korvaisi aterian leivällä ja juomalla. Leipäateriaa täydennettäisiin mahdollisesti päivän salaatilla.

 

Helsingin kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja määrärahaleikkauksista johtuen on tulevina vuosina uhkana, että Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa joudutaan kustannussyistä luopumaan päivittäisestä kasvispääruoan vapaasta otosta.

 

Edellä esitetystä johtuen tulisi ensisijaisena tavoitteena olla varmistaa päivittäisen kasvispääruoan vapaan oton säilyttäminen kaikissa Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa. Kasvisruoan vapaan oton avulla tutustutaan erilaisiin kasvisruokiin ja kasvisraaka-aineisiin sekä laajennetaan vähitellen koululaisten ruokatottumuksia. Kasvisruoan vapaa otto toimisi näin ilman pakkoa koululaisten ja opiskelijoiden ruokatottumusten muutosajurina.

 

Kasvispääruoan vapaaehtoinen otto varmistaa parhaiten kasvisruoan käytön lisääntymisen, lisää sen hyväksyttävyyttä, muuttaa pysyväisemmin oppilaiden ruokatottumuksia sekä vähentää liha- sekä kalaruokien käyttöä. Samalla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja pienennetään ekologista jalanjälkeä. Näin toimimalla varmistetaan parhaiten myös kouluruokailun käyttöaste koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa sekä mahdollisimman monen ruokailijan asiakastyytyväisyys.

 

Säännöllisellä, riittävällä ja mieluisalla opiskelija- ja kouluaterialla on merkittäviä terveysvaikutuksia.

 

Aloitteen käsittelyssä opetuslautakunnassa tehtiin jäsen Nordmanin kannatettu vastaesitys lausunnoksi, jossa todetaan mm., että ”asenneilmapiiri kasvisruokaa kohtaan on jo niin hyvä, että siirtyminen pelkkään kasvisruokaan kerran viikossa on mahdollista. Hyväksyttävyyden kannalta ratkaisevaa on kasvisruoan laatu ja maku” ja että ”ennen päätöksiä siirtymisestä valtuustoaloitteen mukaiseen viikottaiseen kasvisruokapäivään olisikin selvitettävä muutoksen taloudelliset vaikutukset”. Vastaesitys hävisi äänestyksessä 5–6, joten esittelijän ehdotuksen mukainen lausunto tuli hyväksytyksi. Äänestykset käyvät ilmi saadusta lausunnosta.

 

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.”

 

Khn toisen vähemmistön (Asko–Seljavaara) mielestä aloitteeseen olisi tullut antaa esittelijän uuden ehdotuksen mukainen vastaus, joka kuuluu seuraavasti:

 

”Khs toteaa, että aloitteesta saatu opetuslautakunnan lausunto. Kaupunginhallitus on palauttanut aloitevastauksen uudelleen valmisteltavaksi. Asiasta on pyydetty opetusviraston lausunto.

 

Opetuslautakunta on todennut lausunnossaan mm., että Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa on kasvisruoka ollut syyslukukaudesta 2007 alkaen päivittäisenä ateriavaihtoehtona ja ruokailijoiden vapaasti otettavissa. Myös kouluruokasuosituksessa 2008 suositellaan ateriavaihtoehtona kasvisruokaa. Helsingin kaupunki on ollut kasvisruokailun osalta edelläkävijä Suomessa. Vaihtoehtojen tarjoilulla on haluttu lisätä kasvisruoan käyttöä ja tutustumista uusiin raaka-aineisiin ja makuihin sekä varmistaa mieluisan ateriavaihtoehdon löytyminen ja se, että mahdollisimman monet koululaiset ja opiskelijat myös syövät tarjolla olevan kouluaterian.

 

Lisäksi opetuslautakunta toteaa mm., että jos kasvisruoka olisi kerran viikossa ainoana pääruokavaihtoehtona, olisi erittäin todennäköistä, että nykyistä useampi ruokailija jättäisi pääruoan nauttimatta ja korvaisi aterian leivällä ja juomalla. Leipäateriaa täydennettäisiin mahdollisesti päivän salaatilla. Kasvispääruoan vapaaehtoinen otto varmistaa parhaiten kasvisruoan käytön lisääntymisen, lisää sen hyväksyttävyyttä, muuttaa pysyväisemmin oppilaiden ruokatottumuksia sekä vähentää liha- sekä kalaruokien käyttöä. Samalla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja pienennetään ekologista jalanjälkeä. Näin toimimalla varmistetaan parhaiten myös kouluruokailun käyttöaste koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa sekä mahdollisimman monen ruokailijan asiakastyytyväisyys.

 

Säännöllisellä, riittävällä ja mieluisalla opiskelija- ja kouluaterialla on merkittäviä terveysvaikutuksia. Ympäristökasvatus ja ekologisesti kestävä toimintatapa ovat osa koulujen opetusta. Ekologisuus on Helsingin kaupungin ja opetusviraston arvo. Tuotannollista estettä ei ole, että kouluissa ja oppilaitoksissa olisi kerran viikossa tarjolla vain kasvisruokaa

 

Aloitteen käsittelyssä opetuslautakunnassa tehtiin jäsen Nordmanin kannatettu vastaesitys lausunnoksi, jossa todetaan mm., että ”asenneilmapiiri kasvisruokaa kohtaan on jo niin hyvä, että siirtyminen pelkkään kasvisruokaan kerran viikossa on mahdollista. Hyväksyttävyyden kannalta ratkaisevaa on kasvisruoan laatu ja maku” ja että ”ennen päätöksiä siirtymisestä valtuustoaloitteen mukaiseen viikoittaiseen kasvisruokapäivään olisikin selvitettävä muutoksen taloudelliset vaikutukset”.

 

Vastaesitys hävisi äänestyksessä 5–6, joten esittelijän ehdotuksen mukainen lausunto tuli hyväksytyksi. Äänestykset käyvät ilmi saadusta lausunnosta.

 

Aloitteen käsittelyssä kaupunginhallituksessa jäsen Moisio (kannatus jäsen Ojala) ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että viikoittainen kasvisruokapäivä toteutetaan. Suoritetussa äänestyksessä jäsen Moision ehdotus tuli hyväksytyksi äänin 12-2 yhden jäsenen äänestäessä tyhjää. Äänestykset käyvät ilmi liitteenä olevasta päätöshistoriaan.

 

Opetusvirasto toteaa lausunnossaan mm., että Helsingissä noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan 31.3.2008 antamaa kouluruokasuositusta. Neuvottelukunta antaa kansallisia suosituksia, joilla halutaan edistää ja tukea koko väestön ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä.  Neuvottelukunnan puheenjohtaja on terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Pekka Puska.

 

Suosituksessa tuodaan esille ateriavaihtoehto, joka voi olla kasvisruoka. Erityisesti kasvisruokien tulee sisältää palkokasveja liha- ja munaraaka-aineiden sijaan. Kasvisruoka on lakto-ovo-vegetaarista. Terveydelliset ja mahdollisuuksien mukaan uskonnolliset ja eettisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevat on otettava huomioon.

 

Ateriavaihtoehtona on aina vapaassa otossa Helsingissä kasvispääruoka. Kalaruokapäivänä ei peruslistalla ole liharuokavaihtoehtoa. Kouluruokasuosituksen mukaan kalaruokaa tulee olla vähintään kerran viikossa.

 

Opetusviraston on antanut keväällä 2008 kirjallisen selvityksen opetuslautakunnalle Helsingin kaupungin kouluruokailusta suhteessa ko. suositukseen. Suositukset toteutuvat pääpiirteissään hyvin. Käytännössä vain pehmeää leipää olisi hyvä olla useammin kuin tällä hetkellä on. Pehmeää leipää on tarjolla kaksi kertaa viikossa.

 

Ruoka-aineiden valinnasta suosituksessa todetaan mm, että kouluruoan on oltava täyspainoista, ravitsemussuosituksen mukaista, maukasta ja syömään houkuttelevaa. Samalla kun tarjotaan oppilaille valinnan vaihtoehtoja on tärkeää, että kaikkien ruokien perustana on terveydelliset periaatteet. Tarjoilulinjasto tulee järjestää niin, että salaatit ja kasvislisäkkeet ovat annosteltavissa ensimmäisenä.

 

Kouluissa tarjottavan ruoan ravintosisällön suunnittelun lähtökohtana on valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisu Suomalaiset ravitsemussuositukset – ravinto ja liikunta tasapainoon (2005).

 

Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kouluruoassa energiaravintoaineiden osuudet ja rasvan laatu ovat suosituksen mukaiset. Kouluaterian tulee kattaa kolmannes oppilaan päivittäisestä energiatarpeesta.

 

Aterian juomina suositaan rasvatonta tai vähärasvaista maitoa ja piimää. Helsingissä on tarjolla edellä mainittuja juomavaihtoehtoja päivittäin. Myös kuidun saantiin ja vähäsuolaisuuteen tulee kiinnittää huomiota.

 

Edellä esitetystä johtuen on siis hyvin tärkeätä, että tarjolle pantua kouluruokaa myös syödään. Ruoan ottoa ja nauttimista edesauttaa se, että vaihtoehdot ovat mieluisia.

 

Taloudelliset vaikutukset

 

Elintarvikkeet (raaka-aineet) on kilpailutettu ja kilpailutuksessa tuodaan esille myös niiden käyttömääriä tiettynä ajanjaksona. Käyttömäärä puolestaan vaikuttaa tarjottuun hintaan.

 

Viikoittaisen kasvisruokapäivän toteuttaminen edellyttää sopimusneuvotteluita ja olemassa olevien sopimusten avaamista sekä hintaneuvotteluja. Jo tehdyt tarjoukset ja sopimukset perustuvat ennalta esitettyihin ja tiedossa oleviin kulutusmääriin.

 

Elintarvikkeet kilpailutetaan elintarvikeryhmittäin tietylle kaudelle. Mm. liha- ja lihavalmisteet muodostavat yhden elintarvikeryhmän, samoin kuin kala- ja kalavalmisteet jne. Elintarvikeryhmien sopimuskaudet ja niiden voimassaoloajat suhteessa tähän päivään vaihtelevat.

 

Vuonna 2009 kilpailutettujen koulujen ja oppilaitosten ruokapalvelujen tuottajien (Palmia 95 %, Fazer- Amica 5 %, Sodexho 1 kohde) sopimuskausi on voimassa 31.7.2012 asti. Osassa ruokapalveluita on optiokausi ajalle 1.8.2010 – 31.7.2012. Lähtökohtaisesti optiokausi on alkuperäisen sopimuksen toisinto palvelun sisällön osalta. Hinnantarkistus on mahdollista tehdä perustuen yleiseen ja tiedossa olevaan kustannustason nousuun.

 

Ravitsemuksellisesti täysipainoinen kasvisateria ja mieluisa kasvisateria tarkoittaa keskimäärin kustannuslisää vähintään noin 1 senttiä/ateria. Tarkemmin kustannusvaikutuksia on kuvattu opetusviraston lausunnossa.

 

Palveluntuottajan (Palmia) kanssa tehdyn arvion mukaan ravintosuositukset täyttävä kasvisruoat ovat noin 1-2 % kalliimpia ateriaa kohti kuin liha- tai kalaruoka. Ravitseviin kasvisruokiin on käytettävä erilaisia hyvää kasvisvalkuaista. Kasvisruokavalikoimaa ei lähtökohtaisesti voi perustaa pelkästään suomalaisiin maukkaisiin juureksiin kuten porkkana, lanttu ja palsternakka ja perunaan yms.

 

Khs toteaa, että viikoittainen kasvisruokapäivä voidaan toteuttaa kun nykyiset hankintasopimukset antavat siihen mahdollisuuden. Opetusviraston tulee varautua talousarviossaan viikoittaisesta kasvisruokapäivästä aiheutuviin kustannuksiin sekä huolehtia tarpeellisesta kuulemisesta ja tiedottamisesta ennen kasvisruokapäivän käyttöönottoa.

 

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.”

 

(Sj / Hannu Hyttinen, puh. 310 36683)

 

 

 

Tapio Kari

lehdistöpäällikkö

gsm 040 844 6015

tapio.kari@hel.fi