HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO Päätöstiedote nro 11 Kokousaika: 3.6.2009 klo 18.00 Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

Asiakohtien otsikoiden jälkeen suluissa linkit niiden esityslistateksteihin sekä pdf- että html-muodossa.

PUHEENJOHTAJA
1	Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
2	Pöytäkirjan tarkastajien valinta (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan siten, että pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Emma Kari ja Jere Lahti ja varalle Silvia Modig ja Mika Ebeling.
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
3	Käräjäoikeuden lautamiehen valinta (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
4	Vuokrausperusteet Viikin tiedepuiston kahdelle asuinkerrostalotontille (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan
	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11450
5	Länsisataman vesialueen asemakaavan hyväksyminen sekä Kampin katualueen ja Länsisataman kortteleiden nro 20257 - 20260 ym. alueiden (Jätkäsaarenkallio ja Hietasaari) asemakaavan muuttaminen (nro 11770) (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan. Valtuutettu Arhinmäki ehdotti Hakasen kannattamana asian palauttamista siten, että autopaikkanormi on yksi autopaikka 150 kerrosneliömetriä kohti ja että alueelle toteutetaan erilliset pyöräkaistat. Suoritetussa äänestyksessä valtuusto päätti äänin 68 - 9 jatkaa asian käsittelyä. Valtuutettu Moisio teki Puoskarin kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan kaavamerkintää muutetaan siten, että AK- ja AL-korttelialueilla on 75 kerrosneliömetrin keskipinta-alavaatimus. Määräys ei koske vuokra-asuntotuotantoa. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotus voitti Moision vastaesityksen äänin 53 – 26. Asia päätettiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisena. Keskustelun kuluessa tehtiin seuraavat ponsiehdotukset: Näre + Puoskari Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kadunnimistöltään kansainvälisessä hengessä rakennettava Jätkäsaari suunnitellaan arkkitehtonisestikin monikulttuurisia elementtejä hyödyntäen. Äänestyksessä ponsiesitys sai 27 jaa-ääntä eikä sitä hyväksytty. Asko-Seljavaara + Räty Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaaren jatkosuunnittelussa otetaan myös huomioon ikäihmisten asumisen ja elämisen tarpeet. Äänestyksessä ponsiesitys sai 59 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin. Puoskari + Vikstedt Kaupunginvaltuusto edellyttää, että alueen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tutkitaan erillisten pyöräkaistojen toteuttaminen. Äänestyksessä ponsiesitys sai 81 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin. Kolbe + Rantanen Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaaren tuleva Hyväntoivon puisto suunnitellaan siten, että siitä tehdään urbaani tapahtumapuisto, joka houkuttaa myös muita kuin alueen asukkaita. Äänestyksessä ponsiesitys sai 48 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin. Pakarinen + Räty Kaupunginvaltuusto edellyttää, että raitiovaunulinjan rakentamista Länsisataman matkustajaterminaalista Kamppiin nopeutetaan. Äänestyksessä ponsiesitys sai 72 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin. Rantanen + Ebeling Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää voisiko perheasuntojen rakentamista edistää minimikeskipinta-alaa säätelevän normin sijaan määrittelemällä esimerkiksi tontinluovutuksessa tietty minimimäärä huonemäärältään perheille soveltuville asunnoille. Äänestyksessä ponsiesitys sai 76 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin.
	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11770 (Jätkäsaari ja Hietasaari)
	Liite 2	Havainnekuva (Jätkäsaari ja Hietasaari)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 7.2.2008: Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 11770), erillinen liite
	Liite 4	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 11.12.2008: Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro 11770), erillinen liite
	Liite 5	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 23.3.2009: Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro 11770), erillinen liite
6	Hitas-järjestelmän kehittäminen (pdf) (html) Ehdotuksen mukaan. Valtuutettu Ojala ehdotti valtuutettu Saarnion kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, ettei hintasääntelystä luovuta, mutta ehdotuksen kohdat 4 (rajahinta) ja 5 (rakennusaikaisia muutos- ja lisätöitä sekä huoneistokohtaisia osuuksia yhtiökohtaisista peruskorjauksista koskevat ehdotukset) sekä kohdan 3 viimeinen kappale toteutetaan. Suoritetussa äänestyksessä valtuusto päätti äänin 72─10 jatkaa asian käsittelyä. Valtuutettu Rautava teki valtuutettu Pelkosen kannattamana vastaehdotuksen, joka on samansisältöinen kuin kaupunginhallituksen vähemmistön esitys: Kaupunginvaltuusto muuttaa kaupungin omistamille vuokratonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmää eli Hitas-järjestelmää seuraavasti: 1 Uudistuksen voimaantulovaiheessa hintasääntelyn vaikutuksen piirissä olevat Hitas-yhtiöt: - Hitas-sääntelystä vapautuminen on mahdollista yhtiön hakemuksesta 20 vuoden kuluttua asunto-osakeyhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta.  - Sääntelystä vapautumisen yhteydessä yhtiön hallitseman tontin maanvuokra korotetaan 0–30 prosentilla sen mukaan kuinka suuri alueen kaikkien asuntojen keskimääräisen tilastollisen neliöhinnan (markkinahinnan) ja yhtiön keskimääräisen laskennallisen enimmäishinnan erotus on rajoituksista vapautumisen hetkellä. - Maanvuokrasopimuksessa noudatetaan muutoin entisiä ehtoja. 2 Uudistuksen voimaantulovaiheessa hintasääntelyn vaikutuksen ulkopuolella olevat Hitas-yhtiöt  Yhtiöille, joiden asuntojen keskimääräinen laskennallinen enimmäishinta ylittää kyseisen postinumeroalueen kaikkien asuntojen keskimääräisen tilastollisen neliöhinnan (markkinahinnan) silloin kun asunto-osakeyhtiön viimeisin rakennusvaihe on vähintään 20 vuotta vanha, ilmoitetaan, että kaupunki ei enää vahvista yhtiön osakkeiden enimmäishintoja ja käytä yhtiöjärjestyksen mukaista lunastusoikeuttaan. Maanvuokrasopimuksessa noudatetaan muutoin entisiä ehtoja. 3 1.1.2011 lukien valmistuneet Hitas-yhtiöt Hitas-rajoitukset päättyvät 20 vuoden kuluttua asunto-osakeyhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Tällöin yhtiön hallitseman tontin maanvuokra korotetaan samalle tasolle kuin vuokraushetkellä vallinneen käytännön mukainen sääntelemättömän tontin vertailuvuokra.  Tulevassa Hitas-järjestelmässä uuden Hitas-tuotannon osalta käytetään asuntojen enimmäishinnan laskennassa asuntojen hintaindeksiin ja rakennuskustannusindeksiin perustuvia laskentatapoja seuraavasti: – Rakennusaikaisia korkoja ei lisätä asuntojen hintoihin. – Talon valmistumisen jälkeen tehtyjä huoneistokohtaisia parannuksia ei lisätä asuntojen hintoihin. Lisäksi rakennuskustannusindeksiin perustuvassa laskentatavassa nykyisistä laskentaperusteista poiketen – indeksitarkistuksen laskenta alkaa aina yhtiön viimeisen vaiheen valmistumisesta – rakennusten arvosta ei tehdä poistoja. Uusia Hitas-asuntoja myytäessä myyjän on varmistettava ostajalta ja kiinteistövirastolta, ettei ostaja omista pysyvästi toista Hitas-asuntoa. Kiinteistöviraston asuntoasiainosasto voi velvoittaa myyjän asettamaan kaupan ehdoksi, että aiempi Hitas-asunto on myytävä ennen kuin kauppa uudesta asunnosta tulee lopulliseksi. 4 Rajahinta Jos Hitas-asunnon laskennallinen huoneistoneliön enimmäishinta on alempi kuin kaikkien Hitas-yhtiöiden keskimääräisten enimmäishintojen keskiarvo, enimmäishinta lasketaan enimmäishintojen keskiarvon mukaan. Näin määräytyvää hintaa kaupunki käyttää myös lunastushintana silloin, kun kaupunki lunastaa tällaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet yhtiöjärjestyksessä säännellyllä tavalla, ellei yhtiöjärjestyksen mukaan laskettava lunastushinta ole korkeampi. 5 Kaikki Hitas-yhtiöt Rakennusaikaiset muutos- ja lisätyöt lisätään tämän päätöksen voimaantulon jälkeen ilman omavastuuosuutta asunnon alkuperäiseen hankinta-arvoon ennen indeksitarkistusta, jos asunnon omistaja esittää niistä riittävän selvityksen. Asunnon enimmäishintaan lisätään huoneistokohtainen osuus mahdollisten yhtiökohtaisten parannusten ja peruskorjausten arvosta siltä osin kuin samaan aikaan tehtyjen toimenpiteiden kustannukset ylittävät 30 euroa yhtiön huoneistoalaneliömetriä kohden. Lisättyä kustannusosuuden arvoa tarkistetaan indeksillä toimenpiteen valmistumisesta lukien kuten asunnon hankinta-arvoa. Ennen 1.1.2011 valmistuneissa yhtiöissä rakennuskustannusindeksiin perustuvassa laskentatavassa menetellään kuten nytkin, eikä myöskään edellä tarkoitettua omavastuuta tällöin sovelleta. Jos yhtiö on edellä mainittujen perusteiden mukaan vapautunut Hitas-sääntelyn mukaisesta asuntojen enimmäishinnan sääntelystä, kaupunki ei enää käytä yhtiöjärjestykseen perustuvaa lunastusoikeutta niitä myytäessä ja suostuu yhtiön pyytäessä sen yhtiöjärjestyksen muuttamiseen siten, että lunastusoikeutta koskevat kohdat siitä poistetaan. Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Hitas-järjestelmän piirissä oleviin maanvuokrasopimuksiin tämän päätöksen edellyttämät muutokset. Vastaehdotus hylättiin äänin 48-34. Asia päätettiin kaupunginhallituksen esittämällä tavalla. Valtuutettu Peitsamo teki vastaehdotuksen: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hitas-järjestelmän kehittämistä koskevan esityksen siten muutettuna, että kaupunginhallituksen esityksestä poistetaan kohdat 1 ja 2 sekä kohdan 3 ensimmäinen kappale. Keskustelun aikana tehtiin seuraavat ponsiehdotukset: Rantanen + Hellström Kaupunginvaltuusto edellyttää, että useamman Hitas-asunnon omistusrajoitus koskee nimenomaan pysyvää omistamista eikä estä asuntoa vaihtavaa Hitas-omistajaa ostamasta uutta Hitas-asuntoa ennen kuin on saanut vanhan myytyä. Ponsi sai 52 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin. Puoskari + Hellström Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hitas-asuntojen omistamisrajoitus ei koske vierekkäisiä Hitas-asuntoja, jotka yhdistetään yhdeksi asunnoksi. Tämä parantaa asuntojen muunneltavuutta asumistarpeiden muuttuessa. Ponsi sai 44 jaa-ääntä ja se hyväksyttiin.
	Liite 1	Päätöksenteon vaiheet (Hitas-järjestelmä)
	Liite 2	Hitas-järjestelmän kehittäminen (kaupunginvaltuuston 18.3.2009 palauttama esitys)
	Liite 3	Asuntolautakunnan Hitas-järjestelmän kehittämistä koskeva esityslistateksi 22.4.2008
	Liite 4	VTT:n tutkimus 8.11.2007, miten konvergenssikerroin vaikuttaa eri vaihtoehtoisilla indeksilaskentatavoilla ja eri alueilla Hitas-enimmäishintaan verrattuna alueen markkinahintaan
	Liite 5	Tilastotietoja Hitas-yhtiöistä ja -asunnoista
	Liite 6	Maanvuokrien korotusten vaikutus esimerkkitapauksissa
	Liite 7	Kiinteistölautakunnan Hitas-järjestelmän kehittämistä koskeva esityslistateksti 2.12.2008
	Liite 8	Hitas- kyselyä koskeva yhteenveto 14.11.2008
	Liite 9	Viimeisen kysymyksen vastauksia koskeva tiivistelmä
	Liite 10	Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto Hitas-järjestelmän kehittämisestä 30.5.2008
	Liite 11	Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunto Hitas-järjestelmän kehittämisestä 29.5.2008
	Liite 12	Tietokeskuksen lausunto Hitas-järjestelmän kehittämisestä 26.5.2008

Alkuun