ASIAT

Asian esittely Ylipormestari Siitonen

Neuvottelukunnan toiminta rakentuu seudun kaupunkien vapaaehtoiseen yhteistyöhön, jossa muina toimijoina ovat mukana myös YTV ja Uudenmaan liitto. Yhteistyön käynnistäminen perustuu kaupunginvaltuustojen yhdenmukaisiin päätöksiin, joissa on päätetty neuvottelukunnan puheenjohtajista ja muusta kokoonpanosta, valmistelijoista sekä neuvottelukunnan työskentelyn raportoinnista valtuustoille. Seudun kaupunginhallitukset ovat kussakin kaupungissa päättäneet toukokuussa neuvottelukunnan käynnistämiseen liittyvistä yksityiskohtaisemmista järjestelyistä ja valmistelun organisoinnista.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat em. päätösten pohjalta kirjanneet neuvottelukunnan työskentelyn periaatteet ja muut järjestäytymiseen liittyvät asiat liitteeseen, joka muodostaa neuvottelukunnan kaupunkien yhteisesti sopiman työjärjestyksenomaisen yhteistyöasiakirjan.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajina Espoon ja Vantaan kaupunginhallitusten puheenjohtajat. Tarkoitus on, että neuvottelukunta valitsee vuosittain keskuudestaan kolmannen varapuheenjohtajan.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee mm. hyväksyä liitteenä olevan yhteistyöasiakirjan omalta osaltaan ja kolmannen varapuheenjohtajan valinnasta vuodelle 2004.

LIITE Yhteistyöasiakirja (pdf).

paluu alkuun

2

NEUVOTTELUKUNNAN TYÖSUUNNITELMA VUODELLE 2004

Asian esittely Kaupunginjohtaja Paajanen

Neuvottelukunnan perustamisen yhteydessä järjestetyissä yhteiskokouksissa on esimerkinomaisesti listattu asioita, joissa seudullinen näkökulma tuo lisäarvoa yhteiseen päätöksentekoon. Neuvottelukunnassa käsiteltäviä asioita ovat

• seudun yhteinen visio ja strategia
• muut seudun yhteiset strategiat
• seudun palvelutuotannon kehityshankkeet ja yhteistyö (mm. HUS, opetustoimi, kirjastopalvelut ja –maksut)
• seudun yhteiset aloitteet valtiolle
• kansalliseen ja kv. kaupunkipolitiikkaan liittyvät asiat
• selvityshenkilö Alasen raportissa esitetyt muut seudun yhteistyökohteet (mm. asuntopolitiikka)
• seudun yhteistyöstä laaditut raportit
• muut seutua koskevat selvitykset ja suunnitelmat

ja lisäksi

• Helsingin seudun neuvottelukunnassa olevat esillä olevat asiat (mm. PKS:n kaupunkiohjelma, osaamiseen perustuva kilpailukyky, sosiaalinen eheys, kestävä yhdyskuntarakenne, innovaatio- ja koulutuspolitiikka)
• Uudenmaan liiton asialistalla olevat asiat (mm. maakuntasuunnittelu ja –kaavoitus, aluekehitys- ja aluepolitiikka, maakunnallinen edunvalvonta)
• Kuntaliiton luottamuselimissä esillä olevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet ja poliittiset kannanotot (mm. kuntatalous)

PKS-Kj –kokouksessa on valmisteltu tältä pohjalta ehdotus kuluvan vuoden työsuunnitelmaksi, joka on liitteenä. Ehdotus sisältää myös syksyn kokousajat (24.8., 5.10.2004 ja 16.11.2004).

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee hyväksyä työsuunnitelman ja kokousajat vuodelle 2004.

LIITE Työsuunnitelma vuodelle 2004 (.pdf).

paluu alkuun

3

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VISIO- JA STRATEGIATYÖN KÄYNNISTÄMINEN

Asian esittely Ylipormestari Siitonen

Neuvottelukunnan perustamisen yhteydessä on korostettu tärkeyttä ensi vaiheessa sopia seudun yhteisestä visiosta ja strategiasta.

PKS-KJ –kokous on 7.5.2004 valmistellut liitteenä 1 olevan ehdotuksen PKS:n visioksi ja evästyksenä strategiatyön käynnistämiseen ehdotuksen kaaviomuodossa olevaksi yhteiseksi strategia-asiakirjaksi. Valmistelutyöhön osallistui myös kustakin kaupungista apulaiskaupunginjohtajia/toimialajohtajia. Eri toimialoilla on samanaikaisesti käynnistetty yhteistyössä osastrategiaehdotusten keruu ja kartoitus nykyisestä yhteistyöstä. Neuvottelukunnan ensimmäiseen kokoukseen on valmistunut alustava, liitteenä 2 oleva ehdotus sosiaali- ja terveystoimen alalta.

Strategia-asiakirjaehdotus sisältää yhteisen vision lisäksi strategia-alueet (yhteisiä painopistealueita), jotka ehdotetaan johdettavaksi visiosta siten, että ne tukisivat seudun toiminnan yhtenäisyyttä. Asiakirja sisältää esimerkkejä/ehdotuksia strategia-aihioista, jotka muodostavat tulevan yhteistyön konkreettiset strategiat eri toimialoilla.

Asian käsittelystä on aiemmin sovittu, että ensimmäisessä kokouksessa käydään lähetekeskustelu. Visiosta ja strategiasta päätettäisiin ensimmäisessä, laajennetussa kokoonpanossa pidettävässä kokouksessa syksyllä.

Ensi vaiheessa hyväksytyt visio ja strategia muodostavat neuvottelukunnan oman näkemyksen ja tavoitteet, joiden tarkoituksena on ohjata neuvottelukunnan toimintaa. Myöhemmin voidaan sopia tavasta, jolla yhteinen visio ja strategiat viedään osaksi kaupunkien omaa suunnittelujärjestelmää.

EHDOTUS Neuvottelukunta käynee lähetekeskustelun jatkovalmistelua varten ja päättänee palata asiaan seuraavassa kokouksessa ja laajennetun neuvottelukunnan kokouksessa.

LIITTEET Strategiakarttaehdotus (.pdf)

paluu alkuun

Pääkaupunkiseudun kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö

4

Asian esittely Apulaiskaupunginjohtaja Honkala

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on laadittu liitteenä oleva muistio HUS:n toiminnasta erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien kannalta. Muistiossa on selostettu HUS:n perustamisen yhteydessä HUS:iin asetettuja odotuksia ja toteutunutta toimintaa. Lisäksi on kuvattu sosiaali- ja terveysministeriön selvityshanketta sekä analysoitu nykytilannetta.

Tarkoitus on, että seudun kaupungeista koottaisiin työryhmä selvittämään asiaa. Kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajat ovat sopineet kokouksesta 2.6.2004. Kokouksessa on tarkoitus kartoittaa selvitystyön käytännön toteuttamista ja aikataulua. Alustavasti on ajateltu, että selvitys valmistuisi neuvottelukunnan seuraavaan kokoukseen elokuussa. Asia on merkitty neuvottelukunnan työsuunnitelmaan.

EHDOTUS Neuvottelukunta toteaa, että erikoissairaanhoidonyhteistyön toiminnallista kehittämistä ja yhteisiä linjauksia varten on tarpeen nimetä apulaiskaupunginjohtaja- ja toimialajohtaja –johtoinen työryhmä seudun kaupunkien edustajista.

LIITE HUS:n toiminta erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien kannalta (.pdf)

paluu alkuun

5

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

Asian esittely Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen

Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun asuntotilanteesta, asunnontarpeesta sekä kehitysnäkymistä on käytettävissä runsaasti tietoa. YTV:ssä laaditaan vuosittain asuntopoliittisiin asioihin keskittyvä asuntoraportti, jonka tarkoituksena on tuottaa seudun toimijoille tietoa asunto-oloista ja –ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Kaksi viimeisintä raporttia on laadittu käsittämään 12 kunnan muodostama Helsingin seudun alue. Helsingin seudun asuntoraportti 2002 julkaistiin tammikuussa 2003. Vuoden 2004 raportti on parhaillaan tekeillä. YTV:ssä laadittu Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2025 hahmottaa seudun kehityksen taustaa ja tavoitteita sekä arvioi väestö- ja työpaikkakasvua ja sen vaikutuksia seudun maankäyttöön. Tulevaisuuskuvaa käytetään mm. laadittaessa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ).

Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun asuntostrategisia tavoitteita ja toimenpiteitä on viime vuosina sovitettu yhteen eri yhteyksissä. Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjaprosessi päättyi helmikuussa 2003. Siinä pyrittiin valtion ja Helsingin seudun kuntien yhteistyönä luomaan edellytyksiä seudun asunnontarpeen tyydyttämiselle yhteisesti sovittavin tavoittein ja keinoin.

Valtio ja pääkaupunkiseudun kolme kaupunkia, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat vuonna 2002 sopineet pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämisohjelmasta vuosiksi 2002 – 2005. Ohjelman toteutumista on seurattu vuosittain. Vuoden 2003 lopussa ohjelman tavoitteena olevasta 4 000 asunnosta oli toteutettu tai toteutus vireillä noin puolessa. Joulukuussa pidetyssä valtion ja kaupunkien yhteiskokouksessa sovittiin mm., että kaupungit laativat syksyyn 2004 mennessä asunnottomien asumisen tuki- ja neuvontatoimintaa ja asumispalveluja koskevan seudullisen suunnitelman. Suunnitelmaan sisältyy kuvaus hankkeista, ehdotus tarvittavista erityisasumispalveluista ja asumisyksiköistä ja niiden sijainnista, kolmannen sektorin hankkeiden koordinoinnista sekä kustannus- ja rahoitussuunnitelmaksi mukaan lukien mahdollinen valtion erityispanostus hankkeiden investointi- ja käyttötalouteen. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien asettama työryhmä koordinoi ohjelman toteutusta.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ja Sipoon kunnanjohtaja asettivat vuonna 1999 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Sipoon kunnan kesken yhteinen maankäytön kehityskuva. Kehityskuvatyöryhmä sai tammikuussa 2001 valmiiksi "keskusteluasiakirjan" kuntien yhteisen maankäytön kehityskuvasta. Kehityskuvaa on esitelty laajasti, mm. Internetissä ja seudun luottamushenkilöiden seminaarissa. Maankäytön suunnittelulla on seudun kehittämisessä tärkeä rooli. Yhteisen maankäytön kehityskuvan linjaukset ovat välittyneet kuntien valmisteilla oleviin yleiskaavoihin ohjaten niiden valmistelua.

Työryhmä on vuonna 2003 teettänyt kehityskuvaa arvioivan konsulttiselvityksen. Lisäksi työryhmä on kaupunginjohtajien toimeksiannosta valmistellut yhteistä ehdotusta vuosina 2005 – 2010 rakennettavista asuntoalueista, joiden infrastruktuurin ja palveluiden rahoittamiseen voitaisiin hakea valtion rahoitusta.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat äskettäin päättäneet asunto-ohjelmistaan tai asuntostrategioistaan. Ohjelmien ja strategioiden kuvastama asuntopolitiikka onkin mm. edellä mainittujen toimien vuoksi selvästi yhdenmukaistunut. Asuntotuotannon tavoitteet ovat varsin yhdensuuntaisia. Mm. ARA-vuokra-asuntojen tavoiteosuudet uustuotannosta ovat samalla tasolla. Kaupunkirakenteesta johtuvia eroavuuksia kuvastaa esimerkiksi kaupunkien erilaiset pientalojen tuotanto-osuudet.

Asuminen ja kaupunkirakenteen parantaminen sisältyy neuvottelukunnan pääkaupunkiseudun yhteiseen strategiaehdotukseen yhteisenä painopistealueena. Pääkaupunkiseudun asuntostrategian laadinnan keskeisenä tavoitteena olisi luoda edellytyksiä asuntotuotannon lisäykselle. Samalla strategiatyössä selvitettäisiin yhteisen asuntomarkkina-alueen kokonaistilanteen mahdollisesti vaatimia tarkennuksia tavoitteiden asetteluun.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee todeta, että pääkaupunkiseudun asuntostrategian valmistelua ja yhteisiä linjauksia varten on tarpeen nimetä työryhmä seudun kaupunkien edustajista.

paluu alkuun

6

LÄNTISEN RAIDELIIKENNEYHTEYDEN TILANNEKATSAUS

Asian esittely Teknisen toimen johtaja Louko

Liikenneministeriön ja YTV:n tilaama pääkaupunkiseudun länsisuunnan Ruolahti-Matinkylä –raideliikenneyhteyden rahoitusmahdollisuuksia koskeva selvitys on valmistunut alkuvuodesta. Loppuraportti, Ruoholahti-Matinkylä –raideliikenneyhteyden rahoitus- ja toimintaselvitys 25.2.2004, jaetaan neuvottelukunnan kokouksessa.

YVA-työssä on tehty syksystä 2003 alkaen yhteistyössä kaupunkien kanssa järjestelmätason liikennetarkastelut useista eri vaihtoehdoista. YVA-työn johtoryhmä viimeistelee YVA-ohjelman javahvistaa kokouksessaan 14.6.2004 varsinaiseen arviointiin esitettävät viisi vaihtoehtoa.

Kuullaan Helsingin rahoitusjohtaja Tapio Korhosen alustus rahoitusselvityksestä ja Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Loukon alustus YVA-työn etenemisestä asiassa.

EHDOTUS Neuvottelukunta merkinnee saadut selvitykset tiedoksi.

paluu alkuun

7

SEUDUN KANSAINVÄLISEN ELINKEINOMARKKINOINNIN PERIAATTEET

Asian esittely Ylipormestari Siitonen

Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä korostettu tarvetta elinkeinomarkkinoinnin kehittämiseen niin kansallisella kuin paikallisella ja alueellisella tasolla. Taustalla on ollut ajatus Suomelle ja Helsingin seudulle myönteisten kansainvälisten arvioiden ja toteutuneiden investointien välisestä epäsuhdasta, josta ainakin osan katsotaan johtuvan tehottomasta elinkeinomarkkinoinnista.

Valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Uudenmaan liiton yhteistyönä toteutettavan ja rahoitettavan kaupunkiohjelman osana on tilattu selvitystyö seudun elinkeinomarkkinoinnin kehittämisestä. Työn loppuraportti valmistuu kaupunkiohjelman johtoryhmään 15.6.2004 ja sitä kautta kaupunginjohtajien 22.6.2004 pidettävään kokoukseen, jossa sitä on tarkoitus käsitellä. Selvityksen on tehnyt toimistusjohtaja Matti Saarinen Kreab Oy:sta.

Selvitystyössään Saarinen on koonnut periaatteet, jotka tulisi ottaa huomioon seudun yhteisen elinkeinomarkkinoinnin kehittämisessä. Periaatteet esiteltiin alustavasti kaupunginjohtajien kokouksessa 7.5.2004 ja niitä on käsitelty kaupungeissa viranhaltijatasolla.

EHDOTUS Neuvottelukunta hyväksyy omasta puolestaan muistiossa esitetyt periaatteet yhteisen seudullisen elinkeinomarkkinoinnin kehittämiseksi.

LIITE Pääkaupunkiseudun elinkeinomarkkinoinnin linjaukset (.pdf)

paluu alkuun

Asian esittely Kaupunginjohtaja Kokkonen

1. Kaupunkien rooli

2. Kehitysalustat (test beds)

• nykyisten alustojen identifioiminen, yhteistyö yli sektorirajojen, ehdotuksia uusiksi kehitysalustoiksi

3. Siemenvaiheen rahoitus

• uusien kasvuyritysaihioiden siemenvaiheen rahoituksen turvaaminen pääkaupunkiseudulla, uusi yhteistyölähtöinen toimintamalli

4. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut (KIBS) ja luovat alat

5. Teknologiakeskuskonsepti

• tiedelähtöisen uuden liiketoiminnan sekä alkavien teknologiayritysten ja kasvuyritysten ammattimainen tuki

6. Helsingin seutu kansainvälisenä opiskelu- ja tutkimusympäristönä

• tulevaisuuden osaajien rekrytoiminen, kansainvälisen profiilin terävöittäminen

EHDOTUS Neuvottelukunta merkinnee saadun selvityksen tiedoksi ja päättänee todeta, että innovaatiostrategiaprosessi sisällytetään osaksi pääkaupunkiseudun yhteistä strategiaa.

paluu alkuun

9

AJANKOHTAISET YHTEISET ASIAT