ASIAT

paluu alkuun

4
ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORIOTOIMINTA

Asian esittely Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen

Neuvottelukunnan toimenpideohjelman ympäristöyhteistyön hankkeena on selvittää elintarvike- ja ympäristölaboratoriotoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin yhteistyövaihtoehtoja.

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa toimivat tällä hetkellä seuraavat vesi-, elintarvike- ja ympäristötutkimuksia tekevät laboratoriot: 

• Helsingin kaupungin ympäristölaboratorio (elintarvike-, talousvesi-, uimavesi-, jätevesi- ja vesistövesi- sekä ympäristötutkimuksia viranomaisille, yrityksille, yksityishenkilöille)
• Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio (kuten Helsingin ympäristölaboratorio) 
• Helsinki Veden Pitkäkosken puhdasvesilaboratorio (puhdas- ja vesistövesitutkimuksia vedenpuhdistuslaitoksen prosessin valvontaan)
• Espoo Veden Dämmanin puhdasvesilaboratorio (kuten Helsinki Pitkäkoski)
  Espoo Veden Suomenojan jätevesilaboratorio (jätevesitutkimuksia jätevedenpuhdistamon prosessin valvontaan, tutkimuksia myös yrityksille)

Kuluneen vuoden aikana yhteistyömahdollisuuksia on ollut selvittämässä kaksi eri työryhmää.

Helsingin ympäristölaboratorion ja Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion yhteistyötä selvittäneen työryhmän loppuraportti valmistui 20.6.2005. Liikelaitokset Helsingin Vesi ja Espoon Vesi ovat erikseen selvittäneet puhdasvesilaboratorioidensa yhdistämismahdollisuuksia. Tämän työryhmän raportti valmistuu syksyllä 2005. Lisäksi Espoon Vesi on käynnistänyt jätevesien käsittelyn pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelman laadinnan, johon sisältyy myös Suomenojan jätevesilaboratorion tulevaisuuden pohdinta. Selvitys valmistuu kesällä 2006. Kaikkien kolmen selvityksen yhteisenä tavoitteena on mm. löytää synergiaetuja ja lisätä toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta. 

Elintarvike- ja ympäristölaboratoriotoimintaa on seudun yhteistyönä tarkoitus kehittää jatkossa työryhmän ehdotusten pohjalta seuraavasti:

1 Helsingin ja Vantaan kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratorioiden osalta käynnistetään toimintojen yhdistämisprosessi liitteenä olevassa raportissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

2 Espoon Veden ja Helsingin Veden puhdasvesilaboratorioiden osalta käynnistetään prosessi laboratorioiden yhdistämiseksi ns. suppean vaihtoehdon mukaisesti (analyysien suorittaminen), toimipaikkana Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos Helsingissä. 

3 Espoon jätevesilaboratorion osalta toimenpiteisiin ryhdytään Espoon Veden käynnistämän jätevesien käsittelyn kehittämissuunnitelman valmistuttua.

4 Koko laboratoriotoiminnan osalta laaditaan pitkän aikavälin selvitys pääkaupunkiseudun kaikkien kunnallisten vesi-, elintarvike- ja ympäristötutkimuksia tekevien laboratorioiden yhteistyövaihtoehdoista (mm. yhdistäminen, verkottuminen).

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee omalta osaltaan hyväksyä esitetyt linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi. 

LIITE Helsingin ympäristölaboratorion ja Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion yhteistyöselvitys, työryhmän loppuraportti 20.6.2005

paluu alkuun

5
MAANKÄYTÖN JA ASUNTOPOLITIIKAN STRATEGISIA LINJAUKSIA –
YHTEISTYÖASIAKIRJAN HYVÄKSYMINEN

Asian esittely Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti merkitä kokouksessaan 8.11.2004 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien maankäytön toimialajohtajien johdolla valmistellun Maankäytön ja asumisen strategisia linjauksia -nimisen asiakirjan tiedoksi ja hyväksyi sen seudun maankäytön ja asumisen strategiaa koskevan jatkotyön pohjaksi.

Asiakirjaa on tämän jälkeen kaupunkien välisessä yhteistyössä täydennetty erityisesti ajankohtaisen tilastotiedon ja jonkin verran seudun kannalta strategisten maankäytön kehittämisvyöhykkeiden osalta.

Asiakirjan tehtävänä on lähinnä kuvata seudun maankäytön sekä asuntotuotannon ja asuntopolitiikan nykytilannetta. Ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunkien jo hyväksytyt ja osin valmisteilla olevat yleiskaavat (Kauniaisten osalta maankäyttösuunnitelma) on yhdistetty yhdelle kartalle yhtenäisin maankäyttöä kuvaavin merkinnöin niin, että koko seudun maankäyttöä voidaan tarkastella kokonaisuutena ilman kuntarajoja. Yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa koskeva jakso perustuu tällä hetkellä eri kaupungeissa voimassa oleviin asunto-ohjelmiin.

Kaupunkien maankäytön toimialajohtajien kesken on päätetty jatkaa maankäytön ja asumisen yhteistyöryhmän työtä niin, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan edellyttämä, maankäytön kehityskuvan, yhteisvastuullisen asuntopolitiikan ja toimivan liikennejärjestelmän sisältävä strategia saataisiin valmiiksi alkuvuonna 2006. Tämä asiakirja tulee olemaan enemmän strategisia toimintalinjauksia sisältävä ja se tähtää visioimaan seudun kehittämistä vuoteen 2050 saakka. 

Lisäaika strategian valmistelulle on tarpeen, koska keväällä 2005 päätettiin 14 kunnan yhteisellä sopimuksella ulottaa maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntia laajemman seutuyhteistyön kohteeksi. Alueen ytimen muodostavan pääkaupunkiseudun kaupunkien strategiaa ei voida päättää ilman, että käynnistyvä laajempi yhteistyö voisi antaa siihen tarvittavan panoksensa.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee esittää kaupungeille, että ne sisällyttäisivät yleiskaavoihinsa, asunto-ohjelmiinsa ja muihin suunnitelmiinsa liitteenä olevassa Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia koskevassa asiakirjassa esitetyt linjaukset.

Neuvottelukunta päättänee lisäksi, että seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia 2050 tuodaan neuvottelukunnan käsiteltäväksi keväällä 2006. 

LIITE Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia 14.4.2005

paluu alkuun

Asian esittely Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Hankkeessa on tavoitteena kehittää toimintamalli, jonka avulla henkilöstöstrategian prosessia, menetelmiä ja sisältöä osana strategista henkilöstöjohtamista kehitetään tuloksellisesti. Kehittämistyö tehdään Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien seudullisena yhteistyönä. Hankkeessa on laaja seudullinen henkilöstöjärjestöjen edustus. Työmenetelmänä ovat olleet yhteiset työkonferenssit ja työpajat. Kauniaisten kaupungin edustaja on osallistunut seminaarityöskentelyyn. Hankkeen aikana henkilöstöjärjestöjen seudullinen yhteistyö on löytänyt uudet muotonsa.

Työelämän kehittämisohjelma Tykes rahoittaa hanketta. Hankeen tutkimuksellisesta osasta vastaavat Helsingin kauppakorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Professori Pirjo Ståhle konsultoi case -yksiköiden uudistumiskykymittausta. Kehrä Kehittämispalvelut/Raili Nederström koordinoi hanketta. Hanke on kaksivuotinen.

Seudullisessa henkilöstöstrategia- hankkeessa on keskeisiksi kehittämiskohteiksi valittu toimintaympäristöanalyysin aineiston ja siitä tehtyjen johtopäätösten perusteella seuraavat henkilöstöstrategian osa-alueet:

Osaamisen kehittäminen: "osaava, uudistumiskykyinen ja työstään 
innostunut pääkaupunkiseudun henkilöstö"

1 Jatkuva oppiminen koulutuspolkujen avulla

Tavoitteena on turvata henkilöstön jatkuva oppiminen yhteisen suunnittelun ja koulutuksen hankinnan ja järjestämisen avulla. Osa-alue on niin laaja, että sen kehittäminen vie useita vuosia. Ensi vaiheessa on tarkoitus luoda malli, jossa osaamistarpeiden perusteella on luotu koulutuspolut täydennys- ja jatkokoulutusta varten perehdytyksestä erityisosaamiseen asti. Ensimmäinen kaupunkien yhteinen suunnitelma rakennetaan vanhustenpalveluihin, jossa palvelutarve ja osaamishaasteet kasvavat nopeasti ja jossa työvoiman saatavuus nopeimmin heikkenee.

Koulutuksen järjestäminen organisoidaan yhteistyössä joko sopimalla koulutuksen työnjaosta kaupunkien kesken tai organisoimalla yhteinen kilpailutus ja hankinta. 

Koulutuksessa tullaan hyödyntämään alueen osaamisverkostoja sekä luomaan mahdollisuuksia seudulliseen tehtävävaihtoon koulutusten yhteydessä.

Mallia on tarkoitus kehittää siten, että sitä voidaan soveltaa yleisemminkin seudulliseen yhteiseen koulutukseen. Malli tuo sekä laadullista hyötyä osaamisen kehittämiseen että kustannussäästöjä koulutuksenhankintaan.

Osaavan työvoiman turvaaminen ja hankinta

2 Pääkaupunkiseudun työvoimatarvetta vastaavat koulutuksen aloituspaikat

Kaupunkityönantajat ovat suurimpia työnantajia kaupunkiensa alueella. Kaupunkien henkilöstörakenteet painottuvat vanhempiin ikäluokkiin. Vuosikymmenen lopulla on odotettavissa, että vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrät kasvavat nopeasti. On tärkeää varautua siihen, että pääkaupunkiseudun kaupunkien järjestämät palvelut voidaan tulevaisuudessakin tuottaa. Tämä edellyttää, että työmarkkinoilla on riittävästi tekijöitä, joilla on osaamista kunta-alalla tarvittavista ammateista. Kunta-alan ammatteihin valmistavaa koulutustarjontaa tulee suunnata pääkaupunkiseudulle.

Tarkoitus on kartoittaa tietopohja niistä palveluammateista, joihin kaupungit erityisesti tarvitsevat tulevaisuudessa lisää osaajia sekä etsiä kanavat ja uudet toiminta- ja yhteistyömuodot mm. oppilaitosten kanssa, joilla koulutusta voidaan kohdentaa pääkaupunkiseudulle myös kuntatyön tarpeeseen.

3 Seudullinen vetovoimainen työnantajakuva

Tavoitteena on pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen, osaavan työvoiman hankintaa tukevan työnantajakuvan kehittäminen. Yhteiset kilpailutekijät määritellään ja toteutetaan niitä tukevat markkinointitoimenpiteet suunnittelu.

4 Toimiva yhteinen tilapäisen henkilöstön rekrytointi

Tavoitteena on turvata tilapäisen henkilöstön saatavuus. Useissa palveluissa mm. päivähoito, opetus, vanhustenhoito on tilapäinen henkilöstö välttämätöntä paikkaamaan vakituisen henkilöstön työtä, kun henkilöstö on sairauden, sairaan lapsen hoidon yms. takia poissa töistä äkillisesti. Tilapäisen henkilöstön saatavuus on eräissä palvelutoiminnoissa jo nyt vaikeaa ja vaatii tehostettuja toimenpiteitä. Tilapäisen henkilöstön vuokrausta ja välitystä varten on perustettu yhteinen yhtiö, Seure Henkilöstöpalvelut Oy, joten hyvät mahdollisuudet ovat yhteiseen kehittämiseen.

Yhteinen suunnittelu ja yhteiset toimenpiteet turvaavat palvelujen toimivuuden, luovat hyviä henkilöstöpolitiikan käytäntöjä ja tuovat kustannussäästöjä henkilöstömenoihin. 

Jokaiselle kehittämiskohteelle on asetettu seudullinen työryhmä.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee merkitä hankkeen tilannekatsauksen tiedoksi. 

LIITE Ohjausryhmän raportti 24.8.2005

paluu alkuun

7
HUS-YHTEISTYÖN TILANNEKATSAUS

Asian esittely Kaupunginjohtaja Torsten Widén

Kokouksessa kuullaan apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen alustus HUS-yhteistyön ajankohtaisista aiheista.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee merkitä tilannekatsauksen tiedoksi.

paluu alkuun

8
YTV-YHTEISTYÖN LAAJENTAMINEN

Asian esittely Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

YTV:n hallitus hyväksyi kesäkuussa 2004 strategian, jonka mukaan vuonna 2014 ainakin Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo ovat YTV:n uusia jäsenkuntia. YTV on käynnistänyt Kirkkonummen kunnan ja Keravan kaupungin kanssa neuvottelut, joiden pohjalta on valmisteltu esitys YTV:n hallitukselle YTV:n ja em. kuntien yhteistoiminnasta. 

YTV:n esityksen mukaan Kirkkonummen ja Keravan kanssa käynnistettäisiin vuoden 2006 alussa sopimusperusteinen kokeilu, jossa YTV tarjoaisi Kirkkonummelle ja Keravalle vuosien 2006-08 aikana laajentuvat palvelut liikenne-, jätehuolto- sekä seutu- ja ympäristötietopalveluissa. Kirkkonummen ja Keravan kanssa tehtävät sopimukset olisivat samansisältöisiä lukuun ottamatta jätehuoltoa, jossa Keravan kaupungin jätehuollon järjestämisvastuu ei siirtyisi kokeilun aikana YTV:lle. Kirkkonummen ja Keravan kuntien alueet sisällytettäisiin myös tekeillä olevaan PLJ-suunnitelmaan.

YTV:n sekä Kirkkonummen ja Keravan välillä tehtävät yhteistyösopimukset sisältäisivät erikseen määräykset lainsäädännön kehittämisestä, jossa sopimusosapuolten tavoitteena olisi, että jäsenyyksien edellyttämä YTV-lain muutos tulisi voimaan ja po. kunnat liittyisivät YTV:n jäseniksi vuoden 2009 alusta.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan kokouksessa on tarkoitus keskustella YTV- yhteistyön mahdollisen laajenemisen periaatteista sekä niiden soveltamisesta myös mahdollisten uusien yhteistyön piiriin tulevien kuntien suhteen. Lisäksi esille tulee YTV:n päätöksenteon organisointi, myös mahdollista tilannetta varten, jossa eri toimialoilla yhteistyön piirissä olisivat erilaiset kuntaryhmittymät.

Yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä alustaa kokouksessa YTV:n yhteistyön kehittämisesityksestä.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättää merkitä asian tiedoksi.

paluu alkuun

9
AJANKOHTAISET YHTEISET ASIAT

9.1 Kunta- ja palvelurakennehanke
9.2 Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistomäärärahojen
vähimmäistaso 
9.3 Muut asiat

EHDOTUS Neuvottelukunta merkinnee tiedoksi esille tulleet ajankohtaiset asiat.

paluu alkuun