Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puheenjohtaja on Jan Vapaavuori
   

 1
YHTEISET HANKINTOJEN PERIAATTEET JA HANKINTAYHTEISTYÖN 
KEHITTÄMINEN

Asian esittely Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiset hankintojen periaatteet ja hankintayhteistyön kehittäminen sisältyvät hankkeena neuvottelukunnan tämän vuoden toimenpideohjelmaan. Asiaa on valmisteltu kaupunkien hankintatoimen edustajien työryhmässä. 

Työryhmä esitysten pohjalta on tarkoitus toteuttaa seuraavia toimenpiteitä, joissa kaupunkien yhteistoiminnalla kilpailuttamisessa ja hankintatoiminnassa voidaan saada aikaan kustannussäästöjä:

1. Hankintayhteistyön järjestäminen

Pääkaupunkiseudun kaupungit kilpailuttavat hankintojaan yhteisesti vuosittain hyväksytyn kilpailuttamissuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on saada aikaan kustannussäästöjä isomman volyymin kautta hankintahinnoissa sekä prosessissa.

Kaupungit päättävät yhteishankintayhteistyöstä liitteenä olevan raportin vaihtoehdon 1 mukaisesti ja hyväksyvät hankintojen kilpailutussuunnitelman, jonka pohjalta yhteisiä ja yleisiä tavaroita tai muita materiaaleja sekä vastaavia palveluita kilpailutetaan. Toimintaa seurataan ja mitataan. 

Päähuomio kilpailutuksissa on tuoteryhmissä, joissa on suuren ostovolyymin kautta saavutettavissa eniten säästöjä. 

2. Hankintakoulutus ja -osaaminen

Kaupungit kehittävät henkilöstönsä ammattitaitoa erityisesti ostamisen ammattitaidoissa jatkamalla ja vakiinnuttamalla syksyllä 2005 käynnistynyttä hankintakoulutussarjaa.

3. Yhteiset asiakirjat ja standardit toimintatavat

Kaupungit laativat ja ottavat käyttöön yhteiset hankinta -asiakirjat kuten malleja tarjouspyynnöiksi ja niiden liitteiksi sekä laskentamalleja tarjousten vertailua varten.

Kaupungit laativat ja ottavat käyttöön yhteiset sopimusmallit, yleisiä sopimusehtoja tuoteryhmittäin sekä palvelukuvauksia. Työssä käytetään apuna mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia malleja ja tehdään yhteistyötä muiden vastaavien julkisen ja yksityisen sektorin kehittämishankkeiden kanssa

Kaupungit sopivat yhteisistä hankinnan pelisäännöistä (esim. hankintamenettely alle kansallisen kynnysarvon olevissa hankinnoissa) ja ottavat ne huomioon omissa hankintasäännöissään tai -ohjeissaan. 

Kaupungit tekevät yhteistyötä myös hankintatoimen linjauspäätöksissään (palvelustrategiat, hankintastrategiat).

4. Hankintaprosessien sähköistäminen

Kaupungit tehostavat sähköistä hankintaansa ja pyrkivät esim. tietojärjestelmäratkaisuissaan ottamaan huomioon yhteiset tarpeet ja kustannussäästöpotentiaalit.

Kaupungit varautuvat tekemään yhteistyötä mm. KuntaTime- työryhmän ehdotuksen pohjalta perustettavan työryhmän kanssa.

5. Asiantuntija- ja kehittämisyhteistyö 

Kaupungit lisäävät hankinnan asiantuntijayhteistyötä (mm. hankintajuridiikka, tuoteryhmäasiantuntemus, parhaat käytännöt) ja tiedon vaihtamista sekä tekevät yhteistyötä hankintatoimen eri kehityshankkeissa. Kaupungit kehittävät myös innovatiivisuutta hankintatoiminnassaan ja osallistuvat esim. Helsingin seudun innovaatiostrategian jatkotyöhön Culminatum Oy:n vetämänä. Em. strategian kohdan 12 mukaan kaupungit kehittävät yhteistyössä hankintatoimintaansa käyttäjien, tuottajien ja tutkimuksen yhteishankkeet mahdollistavan mallin löytämiseksi.

6. Jakelun tehostaminen

Jakelun ja koko toimitusketjun tehostamiseen kiinnitetään huomiota, missä kaupunkikohtaisesti ja kaupunkien kesken voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä. 

Hankintayhteistyön hankkeessa on toimenpideohjelman mukaisesti selvitetty myös mahdollisuuksia kaupunkien yhteisen kilpailuttamisyksikön perustamiseen. Selvitystyötä jatketaan vuonna 2006. Vuonna 2007 päätetään mahdollisesta hankintayhteistyön organisoinnista joko hankintarenkaaksi (työryhmän ehdotus 2) tai yhteishankintayksiköksi (työryhmän ehdotus 3). 


EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee merkitä kaupunkien hankintatoiminnan yhteistyöraportin tiedoksi ja hyväksyä esitetyt linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi.

LIITE Pääkaupunkiseudun kaupunkien hankinnan yhteistyömahdollisuudet, hankintaryhmän raportti 11.11.2005 (.pdf)

paluu alkuun

2
HUS-YHTEISTYÖN TILANNEKATSAUS

Asian esittely Kaupunginjohtaja Torsten Widén

Kokouksessa kuullaan apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen alustus HUS-uudistuksen tilanteesta ja investointisuunnitelmista.

EHDOTUS Neuvottelukunta merkinnee tilannekatsauksen tiedoksi.

paluu alkuun

3
YHTEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA

Asian esittely Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan tämän vuoden toimenpideohjelmaan sisältyvässä hankkeessa valmistellut strategiset linjaukset on valmisteltu kaupunkien elinkeinotoimen edustajien työryhmässä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen elinkeinostrategia kokoaa yhteen ne elinkeinopoliittiset periaatteet, toiminta-alueet ja menettelytavat, joita kaupungit suunnittelevat ja osin myös toteuttavat yhteistyössä. Keskeisiä linjauksia on kolme.

Ensimmäisenä linjauksena edistetään uusien yritysten syntymistä ja edistetään niiden kasvua. Yhtä tärkeänä pidetään nykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamista ja niiden liiketoimintaympäristöjen vahvistamista. Erityisinä tavoitteina ovat: 1) Nopeaan kasvuun pyrkivien yritysten osuuden uusista yrityksistä kaksinkertaistaminen vuoteen 2010 mennessä, 2) Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen työelämän muuttuviin tarpeisiin, 3) Pääkaupunkiseudun yrityspalvelujen muodostaminen seudullisesti kattavaksi kokonaisuudeksi, 4) Yrittäjyysmyönteisyyden lisääminen ja yrittäjyysvalmiuksien parantaminen.

Toisena keskeisenä linjauksena on kilpailukykyisten klustereiden ja klusteriyhteistyön tukeminen. Tämä merkitsee kärkialojen (hyvinvointi, luovat alat, tietointensiiviset palvelut) kasvun vahvistamista ja niiden välisen klusteriyhteistyön kehittämistä siten, että seudun yritykset menestyvät globaalissa kilpailussa

Kolmantena linjauksena on kansainvälistymisen edistäminen ja kansainvälisiin investointeihin ja yrityksiin panostaminen. Tavoitteeksi on asetettu 1) Kansainvälisen markkinoinnin tehostaminen ulkomaisten investointien ja yritysten houkuttelemiseksi alueelle, 2) Ulkomaisia yrityksiä ja huippuosaajia houkuttelevien toimintaympäristöjen vahvistaminen ja kansainvälistäminen, 3) Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymismahdollisuuksien parantaminen ja kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien parantaminen alueella, 4) Seudun logistinen kilpailukyvyn nostaminen markkinavaltiksi.

Uuden seudullisen elinkeino-organisaation perustamista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, sillä yhteiset tehtävät voidaan parhaiten hoitaa jo olemassa olevien toimintamalleja ja osakkuusorganisaatioita kehittämällä. Osa elinkeinopoliittisista tehtävistä on syytä edelleen hoitaa kaupunkikohtaisesti.

Kaupunkien elinkeinotoimien keskinäinen yhteistyö on kuitenkin organisoitava nykyistä tiiviimmäksi. Pääkaupunkiseudun elinkeinopolitiikan valmistelua johtaa pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous. 

Pääkaupunkiseudun kehittämiseksi maailmanluokan innovaatioympäristöksi kaupunkien ja Culminatum Oy:n tulee valmistella runkosopimus, jossa määritellään yhtiölle annettavat yhteiset tehtävät sekä kaupunkien saamat elinkeinopoliittiset vastikkeet. Uudenmaan liiton ja Culminatumin tulee toimia kiinteässä yhteistyössä kaupunkien kanssa elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Seudun elinkeinopolitiikan painopisteitä ovat vuonna 2006 kärkialojen kasvun vahvistaminen sekä yrityspalvelujen kehittäminen seudullisesti kattavaksi kokonaisuudeksi.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee omalta osaltaan hyväksyä yhteiset elinkeinopoliittiset linjaukset.

LIITE Pääkaupunkiseudun elinkeinostrategia, ehdotus 17.11.2005 (.pdf)

paluu alkuun

4
YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISESSÄ ELINKEINOMARKKINOINNISSA

Asian esittely Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Neuvottelukunta hyväksyi kesäkuussa 2004 kansainvälisen elinkeinomarkkinoinnin linjaukset ja periaatteet, joiden pohjalta on jatkettu valmistelua yhteisen elinkeinomarkkinointiorganisaation perustamiseksi ja sen toiminnan käynnistämiseksi.

Asiaa valmistelleen työryhmän ehdotusten pohjalta esitetään, että elinkeinomarkkinoinnin tehostamiseksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Uudenmaan liitto perustavat kansainvälistä aluemarkkinointia varten uuden yhteisen osakeyhtiön. Edelleen esitetään, että hyväksyttäisiin seuraavat yhtiön ja markkinoinnin peruslinjaukset.

Yhtiön toiminta-ajatuksen mukaan yhtiö markkinoi pääkaupunkiseutua investointien ja yritysten luovana, innovatiivisena ja turvallisena toimintaympäristönä. Tehtävänä on uusien toimijoiden houkutteleminen seudulle sekä nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja parantaminen. Yhtiö edistää pääkaupunkiseudun yleistä tunnettuutta. Seudun brandin kehittäminen, kirkastaminen ja siitä huolehtiminen ovat keskeisiä tehtäviä. 

Yhtiön visiona on, että vuonna 2015 pääkaupunkiseutu on Itämeren alueen kilpailukykyisin liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonne sijoittuu merkittävästi nykyistä enemmän kansainvälisiä investointeja, yrityksiä ja osaajia.

Yhtiö toimii seudun yleisen sekä kohderyhmämarkkinoinnin keskuksena ja katto-organisaationa. Yhtiö toimii sekä asiantuntija- että palveluorganisaationa. Vastuu yhtiön johtamisesta on kaupungeilla. Toimintaa linjaavat sekä yhteinen kaupunkipolitiikka että kaupunkien yhteinen elinkeinopolitiikka. Yhtiö työskentelee verkottuneesti, kiinteässä yhteistyössä kaupunkien elinkeinoasioista ja markkinointiviestinnästä vastaavien yksiköiden kanssa. Valtion yksiköt, elinkeinoelämä ja yritykset kuten myös tutkimuslaitokset, tiedepuistot ja korkeakoulut ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita.

Yhtiön suuntaa antavassa liitteenä olevassa liiketoimintasuunnitelmassa esitetään yhtiön strategiset tavoitteet vuosille 2006 - 2008, yhtiön toimintamuodot, kohderyhmät sekä yhteistyökumppanit. Toiminnan perusta on pääkaupunkiseudun yhteisen elinkeinopolitiikan linjauksissa. Myös yhtiön yhtiönjärjestyksestä sekä osakassopimuksesta esitetään luonnokset.

Yhtiön hallituksessa (5 - 7 jäsentä) on kaupunkien elinkeinojohto sekä mm. kansainvälisen markkinoinnin asiantuntemusta. Yhtiön neuvottelukunnassa (n. 20 jäsentä) ovat edustettuina alue- ja elinkeinomarkkinoinnin keskeiset tahot. 

Yhtiön henkilökunta koostuu viidestä alansa huippuosaajasta. Henkilöstökuluihin varataan 500 000 euroa vuodessa. Yhtiön alkupääoma on 200 000 euroa. Operatiivisiin markkinointikuluihin varataan 3 milj. euroa vuodessa. Lisäksi tavoitteena on päästä sellaisiin sopimuksiin keskeisten yhteistyökumppaneiden (Invest in Finland, Finpro, Culminatum, Finpro) kanssa siten, että markkinoinnin volyymiä on mahdollista edelleen lisätä. 

Uudenmaan liitto on ilmoittanut osallistuvansa yhtiön rahoitukseen ja toimintaan. Liiton rahoitusosuuden jälkeen (10 %) kaupungit vastaavat loppuosasta budjettia ns. YTV-suhteessa (Helsinki 50 %, Espoo 26 %, Vantaa 21 %, Kauniainen 3 %).

Aikataulusyistä vuonna 2006 henkilöstö- ja operatiivisiin menoihin varataan yhteensä 2 milj. euroa. Vuodesta 2007 alkaen henkilöstö- ja toimintamenovaraus vakaannutetaan suunnitellulle tasolle yhteensä 3,5 milj. euroon. 

Neuvottelukunnan hyväksyttyä markkinointiyhtiön perustamisen ja sen toimintalinjaukset jatketaan yhtiön perustamisen valmistelua päätettäväksi kaupunkien ja Uudenmaan liiton luottamushenkilöelimissä.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee hyväksyä omalta osaltaan kansainvälisen elinkeinomarkkinointiyhtiön perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen liittyvät linjaukset.

LIITE Pääkaupunkiseudun kansainvälinen elinkeinomarkkinointi, työryhmän raportti 17.11.2005 (.pdf)

paluu alkuun

5
PÄÄKAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN VARIKKOKYSYMYKSET

Asian esittely Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

YTV:n lausuntopyyntö

YTV:n hallitus päätti 18.11.2005 pyytää pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan periaatekannanottoa kiinteistöyhtiön perustamisesta toteuttamaan uusia varikoita ja hallinnoimaan nykyisiä kuntien omistuksessa olevia varikoita. Lausuntoa pyydetään vuoden 2005 loppuun mennessä.

YTV:n hallitus päätti 27.6.2005, tehdyn varikkoselvityksen perusteella, ehdottaa pääkaupunkiseudun kunnille varikkostrategiaa seudun bussiliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tähän strategiaan sisältyy varikkojen turvaaminen toisaalta kaavoituksellisin keinoin ja toisaalta kiinteistöyhtiön perustamisella hallinnoimaan nykyisiä kaupunkien omistuksessa olevia ja uusia rakennettavia varikoita.

Varikkostrategiassa ehdotettiin seuraavaa:

1 Seudun linja-autovarikkokapasiteetin kokonaistarjonta säilytetään nykyisellä tasollaan. Pääosa nykyisistä varikoista säilytetään ja lisäksi kaavoituksellisin keinoin huolehditaan siitä, että pääkaupunkiseudulla on riittävästi tarjolla varikkoalueiksi sopivia tontteja eri puolella seutua.

2 Yhteiskunnan omistamat varikot pidetään yhteiskunnan eli kilpailuttajan omistuksessa tai määräysvallassa ja niitä pyritään kehittämään siten, että kahden tai useamman liikennöitsijän operointi samalta varikolta onnistuu.

3 uudet isot varikot toteutetaan siten, että huomioidaan useamman liikennöitsijän operointi samalta varikolta. Tämä edellyttää sitä, että yhteiskäyttöön tarkoitetun varikon toteuttamisessa otetaan huomioon mm. toimistotilan, kuljettajien esimiestilan ja huoltokorjaamon korjauspaikka-, toimisto- ja mahdollisen varastotilan lisätarpeet.

4 Pääkaupunkiseudun kunnat käynnistävät perustamistoimet sellaiselle kiinteistöyhtiölle, jonka tehtävänä on toteuttaa uudet varikot ja hallinnoida niitä sekä nykyisiä pääkaupunkiseudun kuntien omistuksessa olevia varikkoja.

Kuntien lausuntojen perusteella Espoo, Kauniainen ja Vantaa ovat ilmaisseet hyväksymisensä kiinteistöyhtiön perustamiselle ja varikkostrategian käynnistämiselle. Helsinki ei puolla nykyisten varikkojen siirtämistä kiinteistöyhtiölle, mutta esittää uusien varikkojen toteutuksessa selvitettäväksi kiinteistöyhtiön edut.

Kiinteistöyhtiön etuna on, että varikkotilojen tarjonta ja hinnoittelu ovat aina kulloisenkin bussiliikenteen kilpailukierroksen tarjousasiakirjoissa eivätkä ne muodosta kilpailua rajoittavia tekijöitä.

Tarjottavat varikkopalvelut kuten siivoukset, huollot, korjaamopalvelut, vartiointi, tankkaus yms. voidaan kiinteistöyhtiön toimesta hankkia kilpailuttamalla.

Mikäli myös pääkaupunkiseudun neuvottelukunta asettuu kiinteistöyhtiön perustamisen kannalle, valmistelee YTV kiinteistöyhtiön perustamistoimet ja tekee esityksen kiinteistöyhtiön perustamisesta YTV-kaupungeille.

YTV jatkaa strategian käsittelyä neuvottelukunnan lausunnon jälkeen. 

Kannanotto YTV:n esitykseen

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan vuoden 2005 toimenpideohjelmaan kuuluvan varikko- ja tukikohtatoiminnan työryhmän työn tarkoituksena on selvittää varikkojen yhteiskäytön mahdollisuuksia. Työryhmän työ keskittyy teknisen huollon tukikohtiin ja varikoihin, joiden osalta kaupunkien sisäiset selvitykset tukikohta- ja huoltoverkostosta ovat käynnissä. Työssä ei ole otettu kantaa bussiliikenteen varikkokysymyksiin.

YTV:n toimeksiannosta tehty varikkoselvitys käsittelee joukkoliikenteen varikkojen kysyntää ja tarjontaa sekä varikkoalueita. Selvitys sisältää katsauksen varikkojen omistussuhteiden merkityksestä kilpailutilanteessa. 

Pääkaupunkiseudun kaupunkien näkökulmasta varikkokysymykset ovat osa koko seudun joukkoliikennejärjestelmää.

Varikkoasioissa Espoon ja Vantaan tarpeet kohdistuvat uusien suunnitteilla olevien varikkoalueiden käyttöönottoon lähitulevaisuudessa. Helsingillä on koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä silmällä pitäen mittava itse kilpailutettu sisäinen liikenne sekä merkittävimmät suuret varikot ja varikkokapasiteetti. Helsingin näkökulmasta nykyisten varikoiden hallintaan liittyvät kysymykset ovat yhteistyöjärjestelyjä ajatellen tärkeässä asemassa. Helsingin nykyisiin bussivarikoihin liittyy myös kaupungin kehittämistavoitteiden mukaisia maankäyttösuunnitelmia, jotka on otettava huomioon. Varikoiden hallinnoinnin siirtämistä Helsingin kaupungin määräysvallan ulkopuolelle ei ole katsottu ajankohtaiseksi asiaksi.

Varikkojen mahdolliset yhteistyöjärjestelyt ja ehdotetun kiinteistöyhtiön perustaminen edellyttävät jatkoselvityksiä. Järjestelyn vaikutukset kaupunkien ja toimijoiden kannalta tulee selvittää samoin kiinteistöyhtiönä toimimisen hyödyt ja haitat. Erityisesti yhteisen yhtiön taloudellista perustaa, omistuspohjaa sekä omaisuus- ja muita järjestelyjä on edelleen valmisteltava päätöksentekoa varten. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet kaavoituksellisin keinoin huolehtia siitä, että pääkaupunkiseudulla on riittävästi tarjolla varikkoalueiksi sopivia tontteja eri puolilla seutua. Selvitystyö on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyönä kaupunkien ja YTV:n kesken. Siinä tulisi tarkastella kiinteistöyhtiömallin etuja erityisesti uusien varikkojen toteutusvaihtoehtona. Uusien varikkojen toteutuksessa tulee ottaa huomioon useamman liikennöitsijän operointimahdollisuus samalta varikolta.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee merkitä YTV:n lausuntopyynnön tiedoksi sekä todeta, että asiaa tarkastellaan seudun kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen II-vaiheessa osana pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvää kokonaisuutta. Varikkoalueiden kaavoituksellisten kysymysten ja varikkoyhtiön perustamiseen liittyvien selvitysten tekoa jatketaan yhteistyössä YTV:n kanssa. 

paluu alkuun

6
NEUVOTTELUKUNNAN VUODEN 2005 TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTARAPORTTI

Asian esittely Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Neuvottelukunnan työsuunnitelman mukaisesti vuoden viimeisessä kokouksessa raportoidaan neuvottelukunnan toimenpideohjelman toteutumisesta.

Seurantaraportti on liitteenä.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee merkitä tiedoksi vuoden 2005 toimenpideohjelman seurantaraportin.

LIITE 1  Vuoden 2005 toimenpideohjelman toteutuminen (.pdf)
          2  PKS-neuvottelukunnan vuoden 2005 strategisten hankkeiden toteutumisraportti (pdf)

paluu alkuun

7
NEUVOTTELUKUNNAN VUODEN 2006 TYÖSUUNNITELMA

Asian esittely Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen

Yhteistyöasiakirjan mukaan neuvottelukunta hyväksyy kalenterivuosittain työsuunnitelman. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa hyväksytty ehdotus ensi vuoden työsuunnitelmaksi on liitteenä.
Neuvottelukunnan vuoden 2006 toimenpideohjelma valmistellaan hyväksyttäväksi ensi vuoden helmikuun kokouksessa.

EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee hyväksyä työsuunnitelman ja kokousajat vuodelle 2006 liitteestä ilmenevällä tavalla.

LIITE Työsuunnitelma vuodelle 2006

8
AJANKOHTAISET YHTEISET ASIAT


EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee merkitä esille tulleet ajankohtaiset yhteiset asiat tiedoksi.

paluu alkuun