|
1
HUS-YHTEISTYÖN TILANNEKATSAUS
Asian esittely Kaupunginjohtaja Torsten Widèn
Neuvottelukunta jätti asian edellisessä kokouksessa pöydälle.
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi 8.2.2005 pääkaupunkiseudun yhteistyön toimenpideohjelman 2005, johon sisältyi neuvottelukunnan strategisena hankkeena HUS-yhteistyö seuraavasti:
1.2. Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaus
1.2.1. HUS-yhteistyö
Tavoitteet
HUSin hallinnossa ja toimintatavassa näkyy konsernijohtamisen puute. Yhtymähallinto työskentelee voittopuolisesti pääkaupunkiseudun sairaaloiden asioiden parissa ja sairaanhoitopiiriin kuuluvat muut sairaanhoitoalueet toimivat pitkälti itsenäisesti omana alueenaan. Sairaanhoitopiiriä ei kehitetä kokonaisuutena. Tämä on näkynyt päällekkäisyyksinä mm. päivystysten ja elektiivisen hoidon kohdalla. Perussopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri on jaettu Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueeseen sekä Hyvinkään, Lohjan, Länsi- Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueisiin. Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen lautakuntana toimii HUSin hallitus. Tämän lisäksi tehtäviä on jaettu Helsingin, Jorvin ja Peijaksen johtokunnille. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei pääkaupunkiseudun sairaanhoitolaitoksia ole alueellisesti hyödynnetty toiminnallisesti eikä taloudellisesti täysimääräisesti.
Kaupungit osallistuvat HUSin strategiseen kehittämiseen, jotta palvelutuotannolle luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset myös pitkällä aikavälillä.
1.2.1.1. Yhteinen lautakunta pääkaupunkiseudun sairaaloille
HUSin konsernihallinnon vahvistamiseksi pääkaupunkiseudun sairaaloille perustetaan erillisten johtokuntien sijaan yksi lautakunta.
Yhteinen valmistelu käynnistetty vuonna 2004 HUS-kuntayhtymän perussopimuksen muuttamiseksi siten, että HUS-Helsingin, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden toiminta keskitetään yhteisen lautakunnan alaiseksi toiminnaksi ja em. johtokunnat lakkautetaan. Tätä koskeva esitys on omistajakuntien käsiteltävänä alkuvuodesta 2005.
1.2.1.2. HUSin palveluverkkoselvitys ja arvio parhaasta palvelu- ja
tuotantorakenteesta
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varmistaa yhteistyössä pääkaupunkiseudun ja muiden jäsenkuntien kanssa parhaan mahdollisen erikoissairaanhoidon palvelu- ja tuotantorakenteen pitkälle tulevaisuuteen.
PKS-HUSin prosesseja ja tuotantokäytäntöjä kehitetään auditoinnin pohjalta. Tämän työn tulokset otetaan huomioon investointiohjelmassa.
Erikoissairaanhoidon palvelu- ja tuotantorakenteesta, toimintatavoista sekä suunniteltujen investointien vaikutuksesta tuotantorakenteeseen tehdään ulkopuolinen asiantuntija-arvio. Tehdään arviointi HUSin tuotantotavoista ja niiden kehittämistarpeista sekä siitä, miten tulevat investoinnit saadaan tukemaan tuotantotapojen kehittämistä. Tavoitteena on, että arvioinnin kustannukset jaetaan jäsenkuntien ja HUSin kesken. Käytettävältä asiantuntijataholta edellytetään laajaa kansainvälistä terveydenhuollon prosessien ja arviointimenetelmien tuntemusta sekä terveystaloustieteellistä asiantuntemusta. Investointien tarve arvioidaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon, katkeamattomien hoitoketjujen sekä kuntien talouden näkökulmasta.
1.2.1.3. Kuntien omistajaohjauksen kehittäminen
Työryhmä:
apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, puheenjohtaja perusturvajohtaja Juha Metso, Espoo va. apulaiskaupunginjohtaja Risto Ihalainen, Vantaa kaupunginjohtaja Torsten Widén, Kauniainen Työryhmässä on lisäksi edustajia muista HUS-kunnista
Aikataulu:
Muutokset perussopimukseen 1.3.2005. Espoon perusturvajohtaja Juha Metso nimetty vastuulliseksi selvittämään työn organisointia ja re- surssointia, määräaika alkuselvitykselle helmikuu 2005. Omistajaohjauksen kehittämistä koskevat toimenpiteet valmistellaan vuoden 2005 loppuun mennessä.”
Vuoden 2005 toimenpideohjelman toteutuminen
Kohdassa 1.2.1.1. tarkoitettu perussopimuksen muutos on hyväksytty kaikissa omistajakunnissa. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta aloittaa vuoden 2006 alusta, jolloin alueellisten johtokuntien toiminta lakkaa.
HUSin hallitus on 19.12.2005 yksimielisesti valinnut HYKS-sairaanhoitoalueen johtajaksi Seppo Kivisen, joka aloittaa tehtävässään 1.1.2006.
HUSin hallitus on käynnistänyt valmistelutyön, jossa arvioidaan mm. HYKS-sairaanhoitoalueen johtaminen, erikoissairaanhoidon järjestäminen/johtaminen, koko HUSin erikoissairaanhoidon koordinointi, hallintoelinten keskinäinen asema ja tehtävät (hallitus, yhtymähallinto, johtoryhmä), tukipalvelujen järjestäminen/johtaminen, tietohallinto, liikelaitokset, tytäryhtiöt, resurssitarkastelu ja tilatarkastelu.
HUSin hallitus päätti 21.11.2005, että sairaanhoitoalueen organisoinnin ja toiminnan käynnistämisen valmistelu tehdään toimitusjohtajan johdolla 31.12.2005 saakka, jonka jälkeen valmistelu jatkuu HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan johdolla.
Valmistelutyö annetaan toimialajohtajille tehtäväksi. Työ tulee tehdä yhteistyössä HYKS, Jorvin sairaalan ja HYKS, Peijaksen sairaalan kanssa.
Valmistelussa arvioidaan mm. uudelle laajentuvalle HYKS-alueelle soveltuva toimialajako sekä saumattoman yhteistyön varmistaminen alueen kuntien perusterveydenhuollon kanssa.
Kohdassa 1.2.1.2 mainitun selvityksen teettämisestä on käyty neuvotteluja HUS-kuntayhtymän johdon ja hallituksen edustajien kanssa, mutta HUSin taholla ulkopuolista selvitystä on haluttu lykätä.
EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee esittää HUSin hallitukselle, että HUS yhteistyössä kuntien kanssa kiireellisesti teettää (kohdassa 1.2.1.2. tarkoitetun) ulkopuolisen asiantuntija-arvion erikoissairaanhoidon palvelu- ja tuotantorakenteesta, toimintatavoista sekä suunniteltujen investointien vaikutuksesta tuotantorakenteeseen.
Edelleen neuvottelukunta päättänee esittää, että HUS yhdessä jäsenkuntien kanssa arvioi käytettävissä olevat kustannustenjakoperusteet ja selvittää miten ns. kapitaatiopohjaisella kustannustenjaolla voitaisiin kehittää talousohjausta sekä kuntien suhteessa HUSiin että HUSin sisäisessäkin toiminnassa.
2
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VASTAUS PARAS-HANKKEESSA
Asian esittely Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Paras-hankkeen koordinaatioryhmän ehdotus pääkaupunkiseudun vastaukseksi ”Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeessa” on liitteenä 1.
Esityksen perustelut ovat liitteenä 2. Lisäksi erillisenä raporttina jaetaan liitteenä 3 kuvaus seudun erityispiirteistä ja kehityssuunnista 2006-2015.
Koordinaatioryhmä on valmistelutyön aikana kuullut HUS:n edustajia (16.12.2005), henkilöstön edustajia (3.1.2006), elinkeinoelämän edustajia (5.1.2006) sekä muiden sidosryhmien edustajia (13.1.2006). Kuulemistilaisuuksissa esitetyt kannanotot ja ehdotukset on huomioitu koordinaatioryhmän ehdotusten valmistelussa. Jatkotoimenpiteenä henkilöstön ja eri sidosryhmien osalta valmistellaan yhteistyön tiivistämistä ja menettelytapoja kevään aikana.
EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee sisäasiaministeriölle tehtävistä esityksistä kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeessa.
LIITTEET
Liite 1 Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja
palvelurakenneuudistuksessa (.pdf)
Liite 2 Perustelumuistio
(.pdf)
Liite 3 Pääkaupunkiseudun keskeiset erityispiirteet ja kehityssuunnat 2006-2015
(Tiedosto on suuri 3,5 Mt
pdf-tiedosto)
3
VUODEN 2006 TOIMINTAKERTOMUS
Asian esittely Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Kaupunginvaltuustot päättivät neuvottelukunnan perustamisen yhteydessä, että neuvottelukunnan työskentelystä ja sen tuloksista raportoidaan kaupunginvaltuustoille säännöllisesti.
Neuvottelukunnan toimintakertomus on liitteenä 1.
EHDOTUS Neuvottelukunta päättänee hyväksyä liitteenä olevan toimintakertomuksen jaettavaksi seudun kaupunginvaltuustoille.
LIITE Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimintakertomus vuodelta 2005
(.pdf)
4
AJANKOHTAISET MUUT ASIAT
EHDOTUS Neuvottelukunta merkinnee tiedoksi esille tulleet ajankohtaiset yhteiset asiat.
Paluu alkuun
|