Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puheenjohtaja Jan Vapaavuori

1
GLOBALISAATIO-OHJELMA JA SEN VAIKUTUKSET 
PÄÄKAUPUNKISEUDULLE

Asian esittely Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Kokouksen aluksi järjestettävässä yleisölle avoimessa seminaarissa kuullaan yliasiamies Esko Ahon (SITRA) alustus kansallisesta innovaatiostrategiasta. Kaupunginhallituksissa edustettuina olevat ryhmät käyttävät puheenvuorot globalisaatio-ohjelmasta ja sen vaikutuksista pää-kaupunkiseudulle. Alustuksen ja puheenvuorojen jälkeen asiassa käydään keskustelu.

EHDOTUS Laajennettu neuvottelukunta päättänee merkitä asian tiedoksi.

2
YHTEISET PALVELUJEN LAATUKRITEERIT

Asian esittely Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi 16.11.2004 seudun kuntien palvelujen yhteiskäytön periaatteet. Periaatteiden jatkovalmistelu on sisällytetty neuvottelukunnan kuluvan vuoden toimenpideohjelmaan. Periaatteet koskevat mm. palvelujen laatukriteereitä, hinnoittelua, kilpailuttamista ja kuntien yhteisen palvelutoiminnan oikeudellisia edellytyksiä.

Toimenpideohjelman ”Yhteiskäyttöisten palvelujen laatukriteerit” -hanketta valmistelemaan asetettu laatuasiantuntijoiden työryhmä on saanut ehdotuksensa valmiiksi toukokuussa. Työryhmä on ollut yhteydessä kaikkien pääkaupunkiseudun kaupunkien lasten päivähoidon, peruskoulun ja terveysasematoiminnan toiminnasta vastaaviin laatu-asiantuntijoihin.

Selvitys yhteiskäyttöisten palvelujen laatukriteereistä ja niiden kehittämisestä on tämän asian liitteenä.

Työryhmän esitys on kaksiosainen: yleisten laatukriteereiden sisällyttäminen kaupunkien yhteistoiminnasta palveluissa mahdollisesti tehtäviin sopimuksiin sekä jatkokehittäminen. Työryhmän selvityksessä 26.5.2005 on liite: Liite ostopalvelusopimukseen, yleiset laatukriteerit. 

Selvityksessä esitetään, että toimialakohtaisten laatukriteerien lisäksi kaikilla toimialoilla sekä omissa että ostettavissa palveluissa voidaan käyttää seuraavia yleisiä laatukriteereitä: 


Työyksikkötaso
- toiminta on kuvattu
- toimintaa arvioidaan säännöllisesti
- toiminnasta kerätään asiakaspalautetta

Palvelu-/toimintakokonaisuustaso
- palvelukokonaisuus on kuvattu
- palvelusta tuotetaan vertailutietoja vuosittain
- keskeisistä palveluista tehdään yhteinen asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi.

Tarkoituksena on, että yhteisesti määritellyt yleiset laatukriteerit otetaan huomioon palvelujen yhteiskäytön jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. 

EHDOTUS Laajennettu neuvottelukunta päättänee merkitä asiassa saadun
selvityksen tiedoksi.

LIITE Yhteiskäyttöisten palvelujen laatukriteerit ja niiden kehittäminen, 
selvitys 26.5.2005 (.pdf)

3
SELVITYS REUNA-ALUEILLE SIJOITTUVISTA PALVELUTILOISTA 
JA NIIDEN KAPASITEETISTA 

Asian esittely Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Pääkaupunkiseudun kaupunkien reuna-alueille sijoittuvia palvelutiloja ja niiden kapasiteettia koskeva selvitys sisältyy neuvottelukunnan tämän vuoden toimenpideohjelmaan. Asetettu työryhmä on saanut selvityksensä valmiiksi toukokuussa. Työn tavoitteena on ollut selvittää, voidaanko yli kuntarajan tarjota päiväkoti-, koulu- ja terveyskeskuspalveluja. 
Työryhmän raportti on tämän asian liitteenä.
Työryhmä on tarkastellut päiväkotien ja peruskoulujen yhteiskäyttö-mahdollisuuksia seitsemällä reuna-alueella (alueet määritelty raportin sivuilla 4-5).
Kapasiteettitarkastelut perustuvat kaupunkien vuonna 2004 tehtyihin väestöennusteisiin vuosina 2004 ja 2010. Päivähoitopaikka- ja koulu-paikkatarve on laskettu vuosina 2004 ja 2010. 
Päiväkotien kapasiteetit po. alueilla on arvioitu päiväkotien todellisten hoitopaikkojen perusteella ottaen huomioon käyttöönotettavat uudet päiväkodit ja tiedossa olevat päiväkotien lakkauttamiset. Vertaamalla hoidettavia lapsia ja päiväkotien hoitopaikkojen määrää on saatu tarkastelualueiden päiväkotien täyttöaste vuonna 2004. Vuoden 2010 täyttöaste on arvioituvuoden 2004 tilanteen ja vuoden 2010 väestöennusteen perusteella. 

Koulujen kapasiteetit on arvioitu vastaavalla tavalla. Vertaamalla oppilaspaikkojen tarvetta kapasiteettiin laskettiin koulujen alueittaiset täyttöasteet vuosina 2004 ja 2010. 

Täyttöasteet näyttävät suuntaa siihen, missä on syntymässä väljyyttä, missä taas on pulaa hoito- tai oppilaspaikoista. 

Johtopäätökset

Yhteiskäytön mahdollisuuksia löytyi kaikilta tarkastelualueilta.

Malminkartanon - Myyrmäen alueella (alue1) päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa Vantaan puolella ja Malminkartanon alueelle näyttää syntyvän väljyyttä. Vantaa voisi hyödyntää tätä väljyyttä esim. vuokraamalla Helsingin rajan pinnasta mahdollisesti tyhjenevän päiväkodin. Runotien avaaminen liikenteelle parantaa yhteiskäytön edellytyksiä.

Konalan – Pitäjänmäen – Uusmäen - Pajuniityn alueella (alue 2) voisi olla vuosikymmenen lopulla mahdollinen yhteinen päiväkotihanke Espoon ja Helsingin rajan tuntumassa. Yhteisen kouluhankkeen arviointi tulee vastaan myöhemmin. 

Alueen 3 (Tapiola – Munkkiniemi - Lauttasaari) koulutilanne on samansuuntainen Helsingissä ja Espoossa: kouluihin on syntymässä väljyyttä. Helsingin Lauttasaaressa on päivähoitopaikoista lisäkysyntää, mutta sen tyydyttäminen Pohjois-Tapiolassa ja Laajalahdessa, jonne on syntymässä väljyyttä, on etäisyyden vuoksi kyseenalaista. Näyttää siltä, että alueella 3 peruskorjausten aiheuttama tilapäinen kapasiteetti-tarve voisi olla jatkossa yhteistyömuotona. 

Alueella 4 on Helsingin Suutarilaan – Puistolaan syntymässä vapaata päivähoitokapasiteettia. Vantaan puolella on pulaa hoitopaikoista. Helsingin puoli on kohtuullisen saavutettavuuden piirissä niin Viertolan – Tikkurilan kuin myös nopeasti rakentuvan Keski-Vantaan näkökulmasta, joten sosiaalitoimien kannattaa selvittää yhteiskäyttömahdollisuuksia puuttuvan kapasiteetin hoitamisesta Suutarilan - Puistolan vapautuvista paikoista.

Koulutiloissa tulee olemaan väljyyttä sekä Helsingin että Vantaan puolella. 

Alueella 5 Helsingin puolella (Kontula –Vesala-Mellunmäki) päivähoitoikäisten lasten määrä vähenee. Samoin Vantaan puolella (Rajakylä-Länsimäki) lapsimäärä vähenee. Koulutiloissa sekä Vantaalle että Helsinkiin on syntymässä väljyyttä lähivuosina. Koulujen mahdollisessa lakkauttamisessa voitaneen tarvittaessa tukeutua rajan toisella puolella oleviin vapaisiin oppilaspaikkoihin.

Alueella 6 Kauniaisten lapsimäärän laskiessa tulevina vuosina voisi olla mahdollista osoittaa joitakin paikkoja tai jopa vapauttaa koko Satu-vuoren päiväkoti joksikin aikaa esim. läheisen Ymmerstan tarpeisiin ja keskittää Kauniaisten päivähoito muihin käytössä oleviin päiväkoteihin.

Kauniainen ja Espoo ovat tehneet valtuustojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti kouluyhteistyötä vuodesta 1977. Espoosta on sovittu tulevan n. 40 oppilasta vuosittain Kasavuoren yläkouluun. 

Alueella 7 Espoon peruskoulun alakoulujen opetuspaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Yläkouluissa on tällä hetkellä vapaata kapasiteettia, mutta vuosikymmenen lopulla alueen lisääntyvä lapsimäärä täyttää koulutilat. Askiston puolella löytyy vajaata kapasiteettia ylä- ja alakouluista alueen lasten vähetessä. Yhteistyö alueiden välillä olisi mahdollista, mutta sitä heikentää alueiden välisen suoran yhteyden puute.

Työryhmä on selvittänyt millä alueilla hoito- ja oppilaspaikkojen kehityksen perusteella olisi parhaat mahdollisuudet toteuttaa yhteiskäyttö-hankkeita. Kaupunkien päivähoidosta ja peruskoulusta vastaavien tulisi tehdä seuraavaksi konkreettiset ehdotukset lähiajan ensimmäisistä hankkeista. Joka tapauksessa ennen kuin reuna-alueille suunniteltujen toimitilahankkeiden toteuttaminen aloitetaan, tulisi raja-alueiden kapasiteetti- ja tarvetilanne arvioida yli kaupunkien rajojen.

Työryhmä on käsitellyt terveyskeskustoimintoja päiväkoteja ja kouluja suppeammin. Kohdealueiden alustava tarkastelu kuitenkin osoittaa, että ainakin Länsimäen – Mellunmäen sekä Myyrmäen – Kaarelan – Kannelmäen alueilla on selkeitä mahdollisuuksia tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan tasapainohäiriöitä rajan yli tehtävällä yhteistyöllä jo nykyisellä tilakapasiteetilla.

EHDOTUS Laajennettu neuvottelukunta päättänee merkitä asiassa saadun
selvityksen tiedoksi.

LIITE Selvitys reuna-alueille sijoittuvista palvelutiloista ja niiden kapasiteetista, työryhmän raportti 23.5.2005 (.pdf, 3 169 kt).

4
AJANKOHTAISET YHTEISET ASIAT

4.1. Helsingin seudun yhteistyön tilannekatsaus

Esityslistan tämän asian liitteenä on Nurmijärvellä 19.5.2005 pidetyn yhteistyökokouksen muistio.

4.2. Koulunkäynti yli kuntarajojen – työryhmän raportti

Esityslistan tämän asian liitteenä on maaliskuussa valmistuneen työryhmän raportti.

4.3. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistomäärärahojen vähimmäistaso

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimenpideohjelmaan 2005 sisältyy kirjastoyhteistyön osalta keskeisenä kysymyksenä, että kirjastojen aineistomäärärahojen vähimmäistasosta sovitaan valtuustokausittain.

Yhteinen esitys on valmistunut siitä, että pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistomäärärahan vähimmäistaso on 4 euroa/asukas valtuustokaudella 2005-2008. Sivistyspoliittinen tavoite seuraavalle valtuustokaudelle on, että em. vähimmäistaso on 5 euroa/asukas.

4.4. Muut ajankohtaiset yhteiset asiat

EHDOTUS Laajennettu neuvottelukunta päättänee merkitä tiedoksi esille tulleet ajankohtaiset yhteiset asiat.

LIITTEET 
Muistio Helsingin seudun yhteistyökokouksesta 19.5.2005 (.pdf)
Koulunkäynti yli kuntarajojen, työryhmän raportti 29.3.2005 (.pdf)

paluu alkuun